pökö
Kaivo jäässä
Puikon koolla ei ole mitään tekemistä, sen mukaan säädetään hitsausvirta
Hitsaaminen
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- kaasuhitsaus tig
Totta kai sillä on merkitystä kuonan ja perusaineen suhteeseen ja tuolla puolestaan siihen, millä nopeudella sauman pitäisi hitsatessa edetä, jotta palko ei peity liian syvälle kuonaan (jos se ei virtaa syrjään, kuten ei juurikaan virtaa rutiilipäällysteen ollessa kyseessä). Hitsausnopeus taas on sidoksissa hitsattavan materiaalin paksuuteen. Oikea virta sitten riippuu ennen mutta puikosta, mutta myös hitsattavan materiaalin paksuudesta. Tämä kaikki on sidoksissa toisiinsa eikä mitään palaa voi muuttaa mielivaltaisesti tuloksen kärsimättä.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se kuona minnekään syrjään virtaa vaan se seuraa sulaa, eli puikon palaessa sula työntää kuonaa taakseen, ja kuona jää nätisti valmiin sauman päälle (mistä se irtoaa ilman hakkaamista).
Tämä siis jos on hitsauksen osaaminen hallussa, ja uskallan väittää että minulla se on kun olen työkseni hitsannut.
Oli mahdollista tai ei, niin tässä tapauksessa itsekin yllätyin täysin. Kuona jäi hyvin vähäisenä sauman päälle ja plopsahti itekseen pois, alla oli "liki" täydellinen sauma.
Pulssia ei tässä koneessa ole, kun tähtäimenä oli ac/dc tiggailu. Mutta lyhästä kokeilusta jäi erittäin positiivinen kokemus.
Tiedän tuon. Voisi kuitenkin lisätä, että emäksisillä puikoilla kaaripaine pitää kuonan erikoisen hyvin sivussa puikon alta ja puikon siirryttyä eteenpäin, peittää taas aikaisemman kohdan hyvin. Kuonakin irtoaa mainiosti. Rutiilipuikoillakin moinen ilmiö tapahtuu, mutta kuona ei siirry syrjään puikon alta yhtä vilkkaasti, jolloin metallisulaa ei näe yhtä selkeästi (ja on vaikeampi nähdä jo hitsatessa, että palko tarttuu siististi joka puolelta). Mutta liika on aina liikaa, eli jos sinulla on vain 1,6mm:n puikkoja ja joutuisit silti hitsaamaan hiukan paksumpaa materiaalia niin, että tunkeuma on silti luotettavan syvä, koko ura täyttyy kuonasta niin, että lävitse ei näe.
Kun kerran olet asiantuntija, osaisit varmaan neuvoa yksityiskohdissakin vähemmän kokeneita, onko kuvattu ongelma ratkaistavissa (vai eikö 1,6mm:n puikko kerrassaan sovellu kuin tietynpaksuisten ohuiden levyjen hitsaukseen)? Ei tarvitse olla kovin paljon paksumpi ruitiilipuikko, jotta moinen ongelma häviää, vaikka hitsaisi hiukan paksumpaakin ainetta (vaikkakaan rutiilikuona ei "anna anteeksi" vastaavasti kuin emäksisen puikon muodostama kuona, jos teet ja kappale sietää suuremman sulan, minkä seurauksena kuonaa kertyy ylimäärä). On tilanteita, missä haluaa varmistaa taatusti riittävän tunkeuman, jolloin olen ainakin itse joutunut tappelemaan tämän ongelman kanssa.
pökö
Kaivo jäässä
Paitsi että luokat suoritetaan hyvissä oloissa hitsaamossa, kentällä luokaton voi helpostikin tehdä paremman hitsin.
Mun käsi on nykyään niin epävakaa, että poistaa tuon ongelman... Ei pysty ohuella edes yrittään kun puikko alkaa jo heilumaan holtittomasti, pitäs ainakin lyhentää sitä reilusti.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #90
Jos vaaditaan luokat täyttävää saumaa ja ne tarkistetaan niin sama onko montussa vai verstaalla. Luokkien taso riippuu enemänkin tilaajasta koska luokkiin saa helpotuksia. Työntekijät oikoo niin paljon vain siimaa annetaan. Nimimerkillä melkein lähdin jäänmurtajia hitsaamaan kunnes järki voitti. Vielä on muistona huumeseulat.
Ei varmaan muusta syystä, että tietyn kokoisia sattuu olemaan eikä viitsisi varastoida ainakaan kovin monta erilaista. Ei sen puikonkaan tarvitsisi suorastaan hehkua koko pituudeltaan.
Siksi sanonkin mielipiteenäni, että juuri esillä olevasta syystä mig/mag on monissa hommissa kätevä, kun sen saa sopeutumaan hyvin erilaisille ainepaksuuksille vain virtoja ja langan syöttönopeutta säätämällä. Varsinaisissa tuotantotehtävissä ja muissa ammattitarkoituksissa tietenkin varioidaan myös langan paksuuksia, materiaalikoostumusta ja seoskaasujakin.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se nyt ihan noinkaan ole, vai puhutko itsestäsi?
pökö
Kaivo jäässä
Ehdottomasti juuri näin.
pökö
Kaivo jäässä
Ohut puikko on petollinen koska sillä ei oikein voi "nojata" saumaan.
Vahvempi puikko pysyy seevatussa urassa vaikkei sitä edes näe, ja äänestä kuulee milloin kaikki on ok.
Puikko on helpoin tapa hitsata.
pökö
Kaivo jäässä
Höpöhöpö
Taloja olen rakentanut ja olen saanut vain yhtä laatua aikaiseksi, jos 15€ laatua olisi vaadittu niin olisi pitänyt olla toinen tekijä.
Ja varsinkin haponkestävät sellaiset (rutiilipäällysteisenäkin). Syttyvät helposti muuntajallakin ja ihmeellisen siistiä ja pitävää saumaa oppi tekemään melko nopeasti, kun aikoinaan (kauan sitten) pakosarjaa veneen moottoriin rakentelin lattaraudan palasista ja putkista.
Toinen uushankinta tuli tänään, eli invertterimiggi pulssitoiminnolla. Kätevän kokonen kanneltavaksi ja tuntuu jaksavan hitsatakin, vaan opiskelua tulee. Minähän olen jo kymmenisen vuotta hitsannu "korvalla", kun ei enää näe tarkasti. Nyt tässä on manuaalisäädölläkin ihan erilainen ääni... Ja se pulssitoiminto vasta omituista räpinää pitääkin. Hetken saa varmaan säädellä et tuostakin saa jotain irti, toki vanhaan verratessa pitää ottaa samaa lankaa ja sama kaasu käyttöön. Täytyy varmaan kelata lankaa pikkurullaan, kun ei tohon mene 15kg kela...
pökö
Kaivo jäässä
Ja saneeraukset, niissä mennään aidan alta aina
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Tuli näistä mieleen ne somevideot missä vertaillaan saumanlaatuja ja tuntipalkkoja XD VitMitPask. Sauman ulkonäkö ei varsinaisesti ole mikään laadun mittari, vaan standardit . Siihen päälle voi työnantaja vaatia lisää ja siihen päälle asiakas. Toki jos sauma on oikein ruma kiinnittää se huomiota ja on aika alkaa virhemääritelmiä kaivaa esille. Koska virheistä saumat arvostellaan. Hitsaajalle maksetaan työstä vaatimusten mukaan ja ei kukaan ylilaadusta mitään maksa tai jostain kauneudesta...paitsi erikoistapaukset.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Hitsaamisen/hitsaajan ammattitaito ei ole mitään taidetta enimmäkseen, vaan sitä että kiinnitetään oikeisiin asioihin huomiota ja se yleensä tulee vuosien kokemuksella. Variansseja on niin paljon johtuen asennoista, lisäaineista, menetelmistä ja materiaaleista. Yleensä jo se, että kun poistutaan alueelta rakenneteräkset tai perus 304/316L, saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia ja paljon, esimerkiksi että miksi joka kolmas sauma halkeaa hitsauksen jälkeen.
Tuosta sitä saa. Eikä maksa paljon .
Legendaarinen Merivuokko 37 teräspurjevene projekti, Turku | Huutokaupat.com
Legendaarinen Pertti Dunckerin suunnittelema teräspurjevene 3/5 Merivuokko mastoineen ja purjeineen. Runko tyhjennetty, sisustasta saa rakentaa juuri sellaisen kuin haluaa. Mukaan kauppaan kuuluu mastot (vantteja saattaa puuttua) sekä kaksi purjekertaa (toiset noin 20v vanhoja, mutta...
huutokaupat.com
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Ainakin kun käsin hitsaamiseta puhutaan, niin herkästi siellä tekijänsä kädenjälki näkyy ja saa näkyäkin ja on se siinä mielessä taidetta, että kyllä tekijäkin tykkää, kun tulee hienoja hitsejä ja myös kelvollisia muutoin. Ja moni muukin voi tykätä. Kaunis on kaunista. Ja hitsatahan kaikki osaa jolla etusormi koukistuu, jos ei ole ulkopuolisia vaatimuksia.
Cortenia kannattaa kysyä paikallisilta yrityksiltä, jotka tekevät julkisivuja metallista, niillä voisi olla jämiä. Ei tuota niin usein kuitenkaan käytetä. Itse olen siitä ammattikoulussa tehnyt kiukaan rungon, muistaakseni 5-6mm vahvuista.
Husky
Hyperaktiivi
Joskus tul ostettua pieni valovirta-Kemppi (olikohan se Minarc 150) ja kun kerran vuodessa vähän räkäisee jotakin niin puikko tarttuu niin pirustii kiinni vaikka mitä virtaa kokeilee. Varmaan puikot huonoja mitä tuli mukana ja mitä oli nurkkiin joskus jäänyt. Mikä voisi olla hyvä puikko perushitsaukseen jollekin 2-5mm tavaralle?
Muuntajassa ei ole vikaa. Oikealta hitsarilta ostin. Se sanoi, että sellaisella oli telakalla hitsannut laivojakin, että hyvä on. Ja takavuosina osasin, kun ammattikoulussa opetetiin, ihan hyvin hitsata puikolla, niin pitäisi perustaito olla olemassa.
Muuntajassa ei ole vikaa. Oikealta hitsarilta ostin. Se sanoi, että sellaisella oli telakalla hitsannut laivojakin, että hyvä on. Ja takavuosina osasin, kun ammattikoulussa opetetiin, ihan hyvin hitsata puikolla, niin pitäisi perustaito olla olemassa.
pökö
Kaivo jäässä
Minarc 150 ei ole muuntaja vaan invertteri, ja hyvä sellainen joka toimii pitkilläkin jatkojohdoilla
Osta esab OK48 tai vaikka Lincoln vastaava, pieni paketti 2 - 2,5mm puikkoja, molemmat koot käy. Selviit aika halvalla ja nää sopii moneen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mahdankos nyt olla jäljillä sitten puikohitsauksesta miten, mutta eikös se yleensä ole parasta tasasuunnattuna? Pelkällä muuntajalla voi tietty myös hitsata, mutta tyypillisessä raudan hitauksessa tasasuuntaja pesee tämän mennen tullen. En osaa sanoa, olisiko siitä vaihtovirtaisesta joissakin tilanteissa jotain hyötyä, mutta vanhoissa hitsauskoneissa tuota vaihtovirtamahdollisuutta ei havaintojeni mukaan ole ollut. Kai tuo tasasuuntaus olisi ollut helppo ohittaa, jos sille jotain tarvetta olisi oikeasti ollut.
Ei tullu Jussista hetkessä alumiinin tiggaajaa. Sain kyllä sulatettua hyvin levyä, jopa lattialle asti, mutta kahden levyn yhdistäminen ei oikeen nätisti onnistunu.
Olis kyllä aika hyvä olla alussa joku kokenut näyttämässä miten se elektrodi pitää laittaa oikein ja minkä kokonen keraaminen kaasusuutin mihinkin hommaan valitaan. Virran säätökin saattas kaivata ohjeistusta, aika vaikee saada eroja esiin kokeilemalla. Kaasun virtaamaa muuttamalla en myöskään saanu vaikutusta näkyviin.
Terotetun elektrodin pää muuttuu kyllä melko heti inan pyöristyneeksi, mutta ei silläkään tuntunut olevan vaikutusta, hyvin se polttaa koko ajan. Siitäkään en päässy vielä selvyyteen, kuin isolla etäisyydellä pitäs polttaa, tuo ainakin sallii melko isonkin vaihtelun. Nostaessa ehken vähän vaikutusalue kasvais.
Olis kyllä aika hyvä olla alussa joku kokenut näyttämässä miten se elektrodi pitää laittaa oikein ja minkä kokonen keraaminen kaasusuutin mihinkin hommaan valitaan. Virran säätökin saattas kaivata ohjeistusta, aika vaikee saada eroja esiin kokeilemalla. Kaasun virtaamaa muuttamalla en myöskään saanu vaikutusta näkyviin.
Terotetun elektrodin pää muuttuu kyllä melko heti inan pyöristyneeksi, mutta ei silläkään tuntunut olevan vaikutusta, hyvin se polttaa koko ajan. Siitäkään en päässy vielä selvyyteen, kuin isolla etäisyydellä pitäs polttaa, tuo ainakin sallii melko isonkin vaihtelun. Nostaessa ehken vähän vaikutusalue kasvais.
pökö
Kaivo jäässä
Alumiini hankala, vaatii osaamista. En ole ikinä edes kokeillut, tuskin osaisin vaikka raudat onnistuukin
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #114
Alumiini vaatii raitsilmamaskin ehdottomasti. Elektronin pää pitää tylsistyä pikkuisen virran vaikutuksesta. Se teroitetaan niin että urat on pitkittäin. Mitä pienempi virta niin sitä terävämpi kärki veikkasin että puhutaan jostain 15-18ast. Mitä pienempi virta niin sitä ohuempi elektroni, veikkasin että 1,6-2mm voisi olla. Kaasu 10l/min. Koulussa ei ole kuin yhtä elktroni laatua ja yhtä paksuttaa. Discalimer: en ole koskaan alumiinia hitsannut enkä aiokkaan.
Viimeksi muokattu:
Alumiini mulla on nyt jonkunlaisena tavoitteena, teräksiä olen tähänkin asti liittäny hyvinkin.
Mutta joo, 1,6mm harmaalla elektrodilla alottelin. Kärkeen saakin tulla pieni pyöristymä, kuuluu ilmeisesti asiaan. Pitkittäin terotettuna toki. Virtoja kokeilin 35-80A väliltä.
Kyllä ne testikappaleet lisäaineella tarttu jotenkin toisiinsa, mutta sitä haluttua sula-allasta en saanu siihen aikaan. Levyjen sulat ikäänkuin hylkivät toisiaan ja vetäytyivät pois sulakohdasta.
Ohutta alumiinia hitsatessa kappaleiden reunat ois hyvä ja eteenki opetellessa sopia napakasti yhteen niin ettei juuri päivä paista rakosista. Jos on rakoa, niin tosi helposti käy noin, että reunat sulaa karkuun.
Pohdiskelit kuinka isolla etäisyydellä pitäisi polttaa. Tosta videolta näkee, että ei siinä kaukana materiaalista olla. Jonkinlainen nyrkkisääntö, että elektrodin paksuuden verran, eli odotettavissa on alkuun melkeinpä enemmän elektrodin teroittamisen harjoittelua kuin hitsaamisen harjoittelua
Tolla hemmolla on paljon hyviä videoita ja vinkkejä, kannattaa katella.
No joo, tuosta ollaan tässä vaiheessa kai kilometrin päässä...odotettavissa on alkuun melkeinpä enemmän elektrodin teroittamisen harjoittelua kuin hitsaamisen harjoittelua
Puhtaus ja oksidoinnin poisto!
Hitsattavat pinnat hiottava puhtaaksi oksidoinnista ja epäpuhtauksista