Alumiinin TIG-hitsausyrityksissa oikea virran säätö on paljon tarkempi kuin teräksillä. Itse olen onnistunut parhaiten, kun on jalkapoljin, jolla virtaa voi säätää jatkuvasti, paljon ja nopeasti tarpeen mukaan. Saa ensin muodostetuksi kunnon sulan, mutta pystyy estämään sulan laajenemisen niin, että kappale sulaa puhki ja putoaa lattialle.
Hitsaaminen
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- kaasuhitsaus tig
Harjoitteluun mieluummin 43.32 tai 46, OK 48 vaikeampi aloittelijalle, toki paras yleispuikko:
pökö
Kaivo jäässä
Olen täällä tuonut OK46 hyvyydet esille muttei se oikein kelvannut foorumille.
OK48 ehdotin koska ymmärsin että svetsaus on jo hallinnassa ja 48 on halpa.
Oman tigin kun hommasin, niin settiin kuului jalkapoljin ja hyvä niin. Vaihtoehto virransäädölle lennosta on etenemisen nopeuttaminen sitä mukaan, kun hitsattavat kappaleet kuumenee. Ensimmäiset kokeilut laittoi epäilemään silmä - käsi - jalkakoordinaation haltuunottoa, mutta aika pian jalka toimi automaatilla samaan tapaan kuin kaasujalka autolla ajaessa. Tigillä hitsatessa on paljolti kyse rytmistä. Kun sula muodostuu, niin täppi lisäainetta ja heti liikkeelle ja rytmiin kiinni. Ilman jalkapoljinta rytmi lähtee kiihtymään aika nopeasti eteenki alumiinilla, jos hitsattavat kappaleet on pieniä. Hommaa voi helpottaa, jos kappaleet saa kiinni johonkin, johon lämpöä voi johtua.
Hyvä asento, jossa käsille saa tukea helpottaa paljon tuota tarkkaa "nypläämistä". Joskus itsellä menee jotain lyhyttä saumaa tigatessa turhauttavan paljon aikaa hyvän oman ja hitsattavan kappaleen asennon löytämiseen kuin itse hitsaamiseen. Herkästi käytän myös kohdevaloa valaisemaan saumakohtaa, jos vähänkään tuntuu, ettei oikein tahdo nähdä sulan etureunaa.
Harvakseltaan tulee tiggailtua ja sen kyllä huomaa, että tuntuma kärsii ja pidemmän taon jälkeen lähes poikkeuksetta harjoittelenkin hiukan ennen varsinaisen hitsattavan kohteen pilaamista
Argonille hupaa hommaa tuo alumiinin tiggaamisen opettelu, sitä menee.Tossa kokeilussa en oikeen saanut eroja aikaan puhdistetun ja putsaamattoman välillä. Joku tai jotkut perusjutut on varmaan vielä pielessä.
AC-balance plussan puolella anto vähän parempaa tulosta, mutta ei hyvää. Onhan tossa opiskelua vielä.
Olisko tuosta apuja pääsemään alkuun säätöjen kanssa: https://www.mig-welding.co.uk/forum/threads/aluminium-tig-guide-getting-started.64695/#post-832450
Postaus tästä topicista: https://www.mig-welding.co.uk/forum/threads/aluminium-tig-guide-getting-started.64695/
Tää olikin hyvä, selittää hyvin. Näin se tieto lisii. Tänään ei kyllä ehtiny hitsaileen, kaasarihomma vei ajan.
Sen verran tuota on pakko ensin kokeilla, että alkaa osaamaan kysyä oikeat kysymykset.
Kokeilin tänään nopeesti rautaa tiggailla. Siinä ei ole ongelmaa näköjään, ihan eka viissenttiä saumaa olis kelvannu käyttöön, ei toki esittelyyn. Elektrodikaan ei edes tylsyny tai palanu. Nyt vaan pitää keksiä näkemiseen joku juttu, eihän tuota voi äänellä tehdä... Vahvat monitehot ja valon riittävyys tosiaankaan yhdistettynä maskin aika pieneen aukkoon ei vaan toimi. En perkele näe sitä sulaa kunnolla, niin ihan mahdoton taiteilla nättiä. Seuraava kokeilu onkin sit työpöytälasit yksitehoina ja joku kirkas lisävalo työkohteeseen. Maskin tummennus olikin jo pienimmillään, sais olla vielä vaaleempi.
Tollanen tuli siinä kattavassa varustepaketissa mukana:
Ja kyllähän toi väittää "true color" olevansa. Halpis silti varmaankin. On kyllä mun eka maski ikinä, kun migillä en sellasta ole koskaan tarvinnu. Reilun 45 vuotta olen saanu sen palon jemmattua kaasusuuttimen taakse piiloon. Kaasulle on lasit ja puikkoja varten sellanen toisella kädellä pidettävä, joka ei tosiaan ole kätevä. Vaan nythän tässä konekokeilussa ekan kerran sain puikkohitsuuseenkin jotain järkeä. Siinä toi maski toimi hyvin, tiggailussa sais olla vaaleempi kun miedoin asetus.
Isompi aukkoisilla portaattomalla DIN-säädöllä olevia maskeja saa suht edullisesti nykyään. Hinnat alkaen mallit ehkä jättäsin väliin. Ton true color maskin, kun hommasin, niin laajempi näkökenttä aiheutti lähes yhtälaisen ooh-reaktion, kuin true color.
Sellanen vinkki, että takaa tuleva valo aiheuttaa helposti näkemistä haittaavia heijastuksia screeniin maskin sisäpuolelle. Mä virittelin kankaan roikkumaan maskin takareunaan peittämään maskin avonaisen takaosan. Yksisarviskuvioinen kangas olis varmaan paras, mutta yksivärinenkin autaa
Sellanen vinkki, että takaa tuleva valo aiheuttaa helposti näkemistä haittaavia heijastuksia screeniin maskin sisäpuolelle. Mä virittelin kankaan roikkumaan maskin takareunaan peittämään maskin avonaisen takaosan. Yksisarviskuvioinen kangas olis varmaan paras, mutta yksivärinenkin autaa
Tuossa auttaa kappaleen esilämmitys, jos ei ole poljinta
Mitä se pökö täällä höpsii, rutiilitäytelanka on helpoin hitsattava......varmaan pitkälti siitä kiinni millä on tottunut hitsaamaan
Kokeile syötää mustalla lisäaine yläkautta juureen klo 4-8 ja loput normaalisti
Jaa, olitkin jo testannut
Minkä vahvuista alumiinia hitsaat?
Alumiinilla saa olla paksu elektrodi ja teräväksi teroittaminen on turhaa koska ei pysy terävänä vaan pyöristyy, huolellinen puhdistus ja pintojen hiominen tärkeää.
Viimeksi muokattu:
Minkälaiset hyödyt tämä true color antaa käyttäjälle, jonkin verran vielä nykyäänkin joutuu hitsaamaan enkä ole kokeillut tuommoista koskaan?Isompi aukkoisilla portaattomalla DIN-säädöllä olevia maskeja saa suht edullisesti nykyään. Hinnat alkaen mallit ehkä jättäsin väliin. Ton true color maskin, kun hommasin, niin laajempi näkökenttä aiheutti lähes yhtälaisen ooh-reaktion, kuin true color.
Sellanen vinkki, että takaa tuleva valo aiheuttaa helposti näkemistä haittaavia heijastuksia screeniin maskin sisäpuolelle. Mä virittelin kankaan roikkumaan maskin takareunaan peittämään maskin avonaisen takaosan. Yksisarviskuvioinen kangas olis varmaan paras, mutta yksivärinenkin autaa
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #141
Mun kokemus perustuu kemppin Alfa e60A ja Beta e90A maskeihin missä jälkinmäisessä ns. Truecolor (SA60B) . Etu tulee lähinnä ennen kun hitsauksen aloittaa IMO. Hitsauksen aikana tummennus niin ei minusta vaikuta eli en saanut AHAA elämystä, enemänkin pieni pettymys. SA60B tummenus alue 9-13 ja tigin kanssa olen käyttänyt ysiä. SA60Z lasissa tummenusalue on 8-12. Kalliinmissä lasesiia tummentuu enemmän (XA sarja). Minusta enemmän vaikuttaa valaistus ja hyvät lähilasit kuin Truecolor. Kyseessä siis mielipide joka perustuu kahteen maskiin jotka kummatkin on "halpoja" jos vertaa parempiin maskeihin. Ja kuten liitteistä näkee niin ADF lasien hinta nousee jyrkästi kun tekniset ominaisuudet paranee. Itse maksoin SA60B ADF lasista 60EUR (sekond hand mutta käytämätön)
Liitteet
Viimeksi muokattu:
3mm levyä oli tossa ekassa testissä. Putsauksella en tosiaan huomannu mitään vaikutusta, yhtä huonosti meni kun putsaamattomallakin. 1,6mm elektrodi oli ja #5 pieni kaasuholkki.
Itse kokeilisin isompaa elektrodia ja isommalla virralla, 1.6 katoaa aika nopeasti alumiinin kanssa.
En ole mikään alumiinihitsari mutta joskus kokeillut, arvailuja minullakin
Taitaa olla sama kuin Natural Color teknologia tällä minun käyttämällä merkillä
Tänään sit kokeilin muun puuhastelun ohessa virittää ton pulssimigin alumiinille. Vaihdoin teflonlinerin langalle ja säätelin kaikki turhat rakoset pois langanohjuusta. Alkohan se 0,8 alulankakin kulkemaan. Ei siitäkään hommasta oikeen mitään vielä tullu.
Alotin pulssilla ja 40A virralla, palloja synty. Nostelin virtaa ja siinä 70A kohdilla alko kuulostaan aika hyvältä, vaan sitten sulaa suutin. Vaihdoin "laatu"suuttimen ja kokeilin vielä paristi, jälki oli kamalaa. Vaihdoin sit pulssilta manuaalille ja sillä paloääni oli hyvä, vaan suutin suli hetkessä. Kyllästyin.
Kumminkohan päin napasuus pitäs migissä olla alulle? Nyt oli + kahvassa.
Alotin pulssilla ja 40A virralla, palloja synty. Nostelin virtaa ja siinä 70A kohdilla alko kuulostaan aika hyvältä, vaan sitten sulaa suutin. Vaihdoin "laatu"suuttimen ja kokeilin vielä paristi, jälki oli kamalaa. Vaihdoin sit pulssilta manuaalille ja sillä paloääni oli hyvä, vaan suutin suli hetkessä. Kyllästyin.
Kumminkohan päin napasuus pitäs migissä olla alulle? Nyt oli + kahvassa.
Vaikka virta ns. kulkee + > - niin elektronit menee - > +. Kun elektronit pommittaa + napaa niin se kuumenee enemmän. Rautaa hitsatessa - napa kolvissa saadaan isompi tunkeuma. Alumiinista en osaa sanoa. Tigissäkin - kolvissa säästää elektrodia.
"Ennenvanhaan" ei olut kuin Esabin Bantam ja hitsattiin 46:lla, naapurilla oli joku Kempin maatilahitsi. Tosiaan helppo hitsata ja aloittelijakin saa hyvän näköistä hitsiä aikaseksi. Lujuus riittää pataraudalle hyvin, kylmähauraudesta puhuvat.
"Tunteeton epäpuhtauksille" on ominaisuus, jota käytän härskisti hyväkseni; monessa korjaushommassa ei pääse puhdistamaan pintoja, niin isolla virralla roimitaan päälle.
"Keksintöpajalla" kun romuraudoista kyhätään jotain koneen ja työkalun sorttista tekelettä niin varsinaisen hitsauksen lisäksi pitää pohtia enemmän liitoksen mitoitusta; huonokin hitsaus pitää ihan hyvin kunhan saumaa on riittävästi kuormitukseen nähden
Mun mielestä - maa, pykälää isompi suutin, kokeile isommilla arvoilla vaikka min.100A ja pulssi päälle, puhdista ja esilämmitä
Tekoälyn kertomaa:
AI-yhteenveto
Alumiinin MIG-hitsauksessa käytetään tasavirtaa (DC) ja negatiivista napaisuutta (DC-), jossa hitsauskoneen positiivinen napa on työkappaleessa ja negatiivinen napa hitsauspistoolissa. Tämä napaisuus on välttämätön, jotta alumiinin pinnalta saadaan poistettua tehokkaasti sähköä johtava, keraaminen alumiinioksidikerros, mikä mahdollistaa laadukkaan hitsin muodostumisen.
Miksi negatiivinen napaisuus (DC-) on tärkeää alumiinille?
- Alumiinioksidikerroksen poisto:
Alumiinin pinnalla on ohut, mutta erittäin kova ja keraaminen alumiinioksidikerros. Tämän kerroksen on poistuttava, jotta sula alumiini pääsee leviämään ja muodostamaan luotettavan liitoksen. - Lämmönjakauma:
Negatiivisella napaisuudella hitsauspää (käyttäen alhaisempaa lämpötilaa) ja samalla korkeampi virta edistävät lämpötilan tasaisempaa jakaantumista. - Helppo syttyvyys:
Negatiivinen napaisuus auttaa polttamaan tehokkaasti alumiinioksidia hitsausalueelta, mikä helpottaa valokaaren syttymistä ja ylläpitämistä.
- Tämä napaisuus ei ole sama, mitä yleensä käytetään teräksen MIG-hitsauksessa (jossa käytetään tasavirtaa ja positiivista napaisuutta eli DC+).
Tänään vähän taas jatkoin miggikokeilua. Käänsin napaisuuden, koetin hitsaa vähän kauempaa ja tein putsiin kaikki mahdolliset.
Ei vaan tule yhtään mitään. Pienellä virralla tulee palloja vaan, kun virtaa lisää lähemmäs sulattavaa tasoa, niin suutin sulaa. Lisäkokeissa sain jo sulatettua kaasuholkkiinkin kolon...
Pitäsköhän siinä virrassa mennäkin selvästi reilumpaan arvoon? Kun 70A ei vielä oikeen edes sulattanu kohdetta, eli ne sulat pallot jää pyörimään siihen kolvin päähän ja tuhoaa sitä suutinta.
Ei vaan tule yhtään mitään. Pienellä virralla tulee palloja vaan, kun virtaa lisää lähemmäs sulattavaa tasoa, niin suutin sulaa. Lisäkokeissa sain jo sulatettua kaasuholkkiinkin kolon...
Pitäsköhän siinä virrassa mennäkin selvästi reilumpaan arvoon? Kun 70A ei vielä oikeen edes sulattanu kohdetta, eli ne sulat pallot jää pyörimään siihen kolvin päähän ja tuhoaa sitä suutinta.
Yksi kaveri oli laittanut nettiin kuvia projektista kun oli kunnostanut silver-veneen. Lasikuitukuori oli nostettu pois ja pohja oli esillä. Palkkien ja pohjan hitsaukset olivat siistejä mutta tarttuneet vain toiseen pintaan. Ei ole helppoa alumiinin hitsaus.
Sillä mietin sitä reilumpaa virtaa kuitenkin heti alkuunkin, että kone syöttäs lankaakin samalla nopeemmin. Kun ei tuossa ole erikseen langansyötölle omaa säädintä, mikä oli vähän pettymys. Vaan kaikkee ei tietysti puoli-ilmaiseksi saa. Nyt se vähän vaikuttas toimivan "tigginä" ja polttaa kaarta suuttimen ja kohteen välissä, eikä langan päässä.
Vuosia sitten hitsasin joitain välijäähyn alumiiniputkia migillä ja opetellessa päädyin kokeilla esilämmittää butaanipolttimella harjoituskappaleita. Muistikuva on sama kuin sulla Jussi, että ilman lämmittämistä ei hommasta tahtonut tulla mitään, palloja tahtoi tulla. Suuttimia en kuitenkaan onnistunut sulattamaan. Lämmittäminen auttoi ja jo alkoi saumaa syntymään, lopulta jopa sellaista, että kehtasi sanoa: itte hitsasin. Argonille hupaa hommaa. Tarkkaa virtausmäärää en muista, mutta jotain rapia 10l/min se oli. Huolellisen putsaamisen vaati ja asetonilla viä pyyhkäsin heti perään, kuumennus polttimella ja hitsaten. Putsauksen tein sellasella rosteriharjalla, joka oli varattu yksinomaan tuohon hommaan.
Tossa kokeilualusta alko oleen jo ihan perhanan kuuma, eikä se homma siitä muuttunu. Argonin virtaus asetettuna noin 8l/min kohdalle ja suhahtaa hyvin alottaessa. Putsinkin tein nyt ihan perusteellisesti asetonipesua myöten.
Joku perusjuttu tässä on nyt pielessä ja luulen et se liittyy siihen valokaaren siirtymiseen kohteen ja suuttimen väliin, eikä pysy siellä langan päässä. En vielä älynny kokeilla kuin paljon tuo vehje antas laskee jännitettä ilman virran tippumista olemattomaksi.
Kaasun virtaukseen pääsee 1:45 kohdassa. Tekoäly antoi samansuuntaisia lukuja ja hatara muistikuva omista hitsuaksista on, että oli joitain 15l/min. Hataraa vahvempi muistikuva on siitä, että hirvitti se argonin kulutus, kun ei ihan halpaa ole.
Täytyy kai siinä joku nappi olla suhteen säätämiselle?
Virralle ja jännitteelle on nupit ja sit voi valita langan materiaalin ja paksuuden. Pitänee kirjasta kattoo, onko korrelaatiota syöttönopeuteen kerrottu.
Virrallahan säädetään langan syöttöä ja jos säätö loppuu niin valehtelee langanvahvuudeksi 0.6