Keskustelua sähköautoista

Hempuli

Töllintunaaja
Lisäksi jos käytetty auto tulee ulkomailta, Suomelta jää saamatta uuden auton ALV + mahdollinen autovero. Sanoo hän, jonka kaksi viimeisintä autoa on tuotu noin 3½ vuoden ikäisinä Hollannista autoliikkeen toimesta. Lisäksi '02 tuli itse haettua Saksasta käytetty.
Kun liityimme EU:hun, niin oma markkina-alue alkoi kattamaan sen ja muut ETA-maat. Nurkkakuntaisuutta ei tarvitse hävetä, mutta ei sitä tarvitse suosiakaan. :)
 

Jule

Vakionaama
Kovin erilaiset on TM näyttämät, mutta nämä onkin traficom rekisteröintitietoja ja kaikki, ei vaan sähköt:

Syyskuun eniten rekisteröidyt automallit

1. Tesla Model Y 513
2. Toyota Yaris 339
3. Toyota Corolla 176
4. Toyota RAV4 172
5. Škoda Elroq 151
6. Nissan Qashqai 148
7. Volkswagen ID.4 125
8. Toyota Yaris Cross 116
9. Volvo XC60 112
10. Škoda Enyaq 109

Tesla viha näyttää vihdoin häipyneen unholaan, Model Y eniten rekisteröity automalli, siis kaikista autoista...

Onko tuo kaaratv lista Nettiautosta?
Trafi ei kai erottele uusia ja käytettyjä, vain suomeen ensimmäistä kertaa rekisteröitävät autot? Vai onko tuossa mukana myös uudelleen rekisteröitävätkin?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuossa on paljon mitä allekirjoitan, mutta kiinalaisissa autoissa pari pointtia: itse en usko kiinalaisten autojen laatuun ja toisaalta poliittinen aspektikin painaa (en ostaisi Ladaa siksi kun se on ryssäläinen)
Kaksi vuotta kiinalaisella sähköautolla ajaneena väittäisin laadun olevan ainakin minulle riittävä ja yllättävän hyvä. Ehkä en olisi uskaltanut ostaa ilman 7 v takuuta. Toistaiseksi ainoat takuukorjaukset ovat olleet roiskeläppien lisäys ja pian tehtävä pelkääjän ovenkahvan vaihto (keskuslukon avausnappi ei toimi).

Venäläistä autoa (tai mitään muuta) ei ole koskaan tullut mieleenikään ostaa, mutta näytti ne Ladatkin liikkuvan silloin kun niitä vielä paljon oli. Kerran olen kaverin Ladalla ajanutkin 90-luvulla.

Kiinalaisissa tuotteissa en osaa nähdä vastaavaa poliittista aspektia ja sieltähän tulee valtaosa kansainvälisistä tuotteistakin.

Venäjältä tuli myös paljon. Suomalaisia ja länsimaisia tuotemerkkejä remppaan tilanneena ikävän paljon tuli käytännössä Venäjältä (juuri ennen Ukrainan sotaa). Ainakin kivivillat ja OSB-levyt oli venäläisillä leimoilla. Oksetti nähdä valmistusmaa vasta tavaran saapuessa.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Venäläistä autoa (tai mitään muuta) ei ole koskaan tullut mieleenikään ostaa, mutta näytti ne Ladatkin liikkuvan silloin kun niitä vielä paljon oli. Kerran olen kaverin Ladalla ajanutkin 90-luvulla.
Yhden tilt-sift 80mm linssin (Hartblei Super Rotator) olen kameraan ostanut Venäjältä/Ukrainasta. Toki pohjautu Zeissin tekniikkaan. Maksoi murto osan Canon vastaavasta. Veikkaan että on pitänyt hinansa hyvin ja nyt jos myisin niin saisin enemän kun mitä maksoin. Toki lueskelin arvosteluita netistä ensin.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
TM jatkaa aika suorasanaisilla näkökannoilla sähköautoista. Ihan hyvä ettei ole joka mediassa vain joojoota, mutta muuten kun ei TM ota kauheasti kantaa, paitsi kyllä myös tieliikennelakipölhöyksissä, niin mielestäni tämä on varsin yllättävää.

Mutta tällaista:
- Maailman mittakaavassa parhaiten pärjäävät autoyhtiöt, jotka ovat lähteneet varovasti täyssähköautokehitykseen
- Ford-USA tekee sähköautoilla jättitappioita, mutta ikoninen F150 ja muut bensamoottoriset kuittaavat menetykset (itseä muuten edelleen mietityttää tässä ketjussa kovasti kehutut sähkikset, että jos ovat niin hyviä joka suhteessa, niin mikseivät mene sitten esim rikkaassa USA:ssa kaupaksi hyvyytensä puolesta - ihan pointtina ei ole tarkoitus olla provo)
- Täyssähköihin panostanut Nissan karmeassa kunnossa
- Menty harhaan sämpylän näköisillä sähköautoilla (allekirjoitan tämän, pitää auton olla auton näköinen)

Useampien Eurooppalaisten yhtiöiden TJ:t ovat kommentoineet 2025 nollapäästöjä vastaan eli MB, BMW, VW, Skoda. Odotan mielenkiinnolla onko noiden kuitenkin Euroopalle oleellisten rahantakojafirmojen näkökannoilla painoa EU:ssa vai näytetäänkö kinnasta

PS Tällä viikolla muuten tuli se koettua: keskellä ei mitään risteyksestä kiihdytti sähköauto edelläni ja ihan helvetinmoinen oikosulun haju jäi leijumaan. En tiedä mikä auto oli, mutta H oli keskellä takaluukkua, aika pieni auto oli, en muista ennen nähneeni, kun oli erikoiset takavalot. Ei mikään yleinen ilmiö mutta nauratti ääneen - muuttuuko dieselin voimasavupölläykset tällaiseksi. Oliko viritetty :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
ketjussa kovasti kehutut sähkikset, että jos ovat niin hyviä joka suhteessa, niin mikseivät mene sitten esim rikkaassa USA:ssa kaupaksi hyvyytensä puolesta
Ei ne suinkaan joka suhteessa ole hyviä. Jenkeissä bensa on halpaa ja autot valtavia, jolloin kulutus on sähköllä suuri ja autosta tulee kallis.

Onhan toi Jenkkien suosituin auto F150 aivan järkyttävä. Taitaa olla varsin halpa siellä polttiksena.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ei ne suinkaan joka suhteessa ole hyviä. Jenkeissä bensa on halpaa ja autot valtavia, jolloin kulutus on sähköllä suuri ja autosta tulee kallis.

Onhan toi Jenkkien suosituin auto F150 aivan järkyttävä. Taitaa olla varsin halpa siellä polttiksena.
Kiinnostaisi tietää mikä on totuus - eikö jokainen haluaisi ison lavan ja ison 5-6hlön hytin, veto-ja kulkukykyä ja turvallisen raskaan auton tehokkaalla bensakoneella, jos maksaisi sen 30k€ mitä USA:ssa ja bensa olisi halpaa? Eikö tämä ole vain varallisuuskysymys siis?
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Kiinnostaisi tietää mikä on totuus - eikö jokainen haluaisi ison lavan ja ison 5-6hlön hytin, veto-ja kulkukykyä ja turvallisen raskaan auton tehokkaalla bensakoneella, jos maksaisi sen 30k€ mitä USA:ssa ja bensa olisi halpaa? Eikö tämä ole vain varallisuuskysymys siis?

Tosissasiko kyselet? En minä ainakaan liikenteessä muiden kanssaihmisten törttöillessä ajelemisesta niin paljon pidä että siitä pitäisi tehdä vielä ikävämpää jollain valtavalla lullalla vaappuen. Silloin kun itsekseen tai rouvan kanssa ajelee niin valinta on vanha Porsche, sitten taas perheen kanssa joko sedan-mallinen 5-sarjan BMW (ajalta jolloin ne olivat vielä järkevän kokoisia) tai sitten kaksiovinen Saab jos tarvitsee samalla myös isompikokoista tavaraa kuljetella. :)

Aika hassua olettaa että jokaiselle meistä mikään muu ei merkkaisi auton valinnassa kuin iso koko, minulle se ainakin on juuri päinvastoin, mitä korkeampi ja valtavampi auto on sitä huonompi se pääsääntöisesti on myös ajaa.
 

Tifo

Vakionaama
Jenkeissä pikkukaupungeissa on avolavoja enemmän mutta isoissa kaupungeissa autot näyttävät enemmän normaaleilta eurooppalaiseen makuun.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinnostaisi tietää mikä on totuus - eikö jokainen haluaisi ison lavan ja ison 5-6hlön hytin, veto-ja kulkukykyä ja turvallisen raskaan auton tehokkaalla bensakoneella, jos maksaisi sen 30k€ mitä USA:ssa ja bensa olisi halpaa? Eikö tämä ole vain varallisuuskysymys siis?
Aika hassua olettaa että jokaiselle meistä mikään muu ei merkkaisi auton valinnassa kuin iso koko, minulle se ainakin on juuri päinvastoin, mitä korkeampi ja valtavampi auto on sitä huonompi se pääsääntöisesti on myös ajaa.
Mulla oli joskus taannoin mahdollisuus päästä testaan muutamia erilaisia autoja radalle. Model 3 performance, Audi RS5, Audi QS5, joku volvo.... ja F150. Tuo laite oli kaikinpuolin aivan hirveä laite. Kaippa siitä silti joku tykkääkin, mutta en keksinyt siitä mitään hyvää puolta. Enkä nyt tarkoita mitään rataominaisuuksia, vaan ihan ominaisuuksia normaaliin liikkumiseen.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tosissasiko kyselet? En minä ainakaan liikenteessä muiden kanssaihmisten törttöillessä ajelemisesta niin paljon pidä että siitä pitäisi tehdä vielä ikävämpää jollain valtavalla lullalla vaappuen. Silloin kun itsekseen tai rouvan kanssa ajelee niin valinta on vanha Porsche, sitten taas perheen kanssa joko sedan-mallinen 5-sarjan BMW (ajalta jolloin ne olivat vielä järkevän kokoisia) tai sitten kaksiovinen Saab jos tarvitsee samalla myös isompikokoista tavaraa kuljetella. :)

Aika hassua olettaa että jokaiselle meistä mikään muu ei merkkaisi auton valinnassa kuin iso koko, minulle se ainakin on juuri päinvastoin, mitä korkeampi ja valtavampi auto on sitä huonompi se pääsääntöisesti on myös ajaa.
Noooo, about samankokoista ja omapainoltaa isompaa Hyundai Ioniq 9:ää kehuttiin TM:ssä, että lapsiperheen tilavaatimuksiin hyvä.

Eli onko paino ja koko Suomessa sallittua, jos on oikea voimanlähde tai toisin sanoen, kun moni sanoo F150:stä juuri tuon että "ei iso saa olla" niin mielenkiintoista etteikö sama pointti sitten koske sähköautoja
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Noooo, about samankokoista ja omapainoltaa isompaa Hyundai Ioniq 9:ää kehuttiin TM:ssä, että lapsiperheen tilavaatimuksiin hyvä.

Eli onko paino ja koko Suomessa sallittua, jos on oikea voimanlähde tai toisin sanoen, kun moni sanoo F150:stä juuri tuon että "ei iso saa olla" niin mielenkiintoista etteikö sama pointti sitten koske sähköautoja
Siis toinen on avolava-auto ja toinen erittäin iso tila-auto / perheauto??

Siinä sitten koitat markkinoida rouvalle, että on näppärä kaatosateessa laittaa lastenrattaat lavalle tai sanoa naapurille et ei mahdu kauppareissulle mukaan kun pitää saada ostokset matkustamoon sateelta suojaan.

Jaa niin saa siihen varmasti hienon pressun päälle. Se onkin kätevä.

Ja lavalle et saa kuitenkaan terassilautoja mahtumaan ja betonisäkit kastuu. Todella viisas keksintö.

Paino tulee sähköautoissa pääosin akusta. Ja tuskin kenelläkään on tavoite saada auton painoa ylös. Toki se onnistuu joka autossa kun lyöt kuution soraa takaluukkuun.
 

Minä

Jäsen
F150 on kyllä ihan eri kokoluokan auto kuin Ioniq9. Melkein 90 cm pidempi ja 20 cm leveämpi. Omamassa voi olla samoissa. Ja saahan tuon Fordin myös sähköisenä f150 lightning. Minulle kelpaisi. Siinä on myös 400 l etutavaratila sen avolavan lisäksi. Vetokykyä taisi olla 4500 kg, pitäisi riittää useimmille senkin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kiinnostaisi tietää mikä on totuus - eikö jokainen haluaisi ison lavan ja ison 5-6hlön hytin, veto-ja kulkukykyä ja turvallisen raskaan auton tehokkaalla bensakoneella, jos maksaisi sen 30k€ mitä USA:ssa ja bensa olisi halpaa? Eikö tämä ole vain varallisuuskysymys siis?
No minä en todellakaan näe F-150:ssä mitään haluttavaa. Enkä juuri missään muussakaan jenkkiautossa. Pick-up automallina on minulle jotain aivan käsittämätöntä ja sen paisutus F-150:ksi on järjettömyyden huippu. SUV tulee sitten hyvänä kakkosena käsittämättömyydessä.

Perinteinen eurooppalainen sedan tai farmari perheautona ja sitten joku sportti voi olla unelmissa.
 

Tifo

Vakionaama
Perinteinen eurooppalainen sedan tai farmari perheautona
MB CLA, alkaa olla speksit kohdallaan. Kaksi vaihdetta, avattava akku, range 792 km. Farkkumalli myös tulossa.
Screenshot_20251006-114140~2.png
 

huugo

Vakionaama
Nämähän ei uusien autojen ostajia niin paljon kiinnosta kun he eivät yleensä aja autojansa loppuun.
Aika kaukainen juttu. Harvemmin tehtävä juttu kuin kytkinlevyn vaihto polttiksessa.

Valitaanko polttis sen mukaan miten helposti kytkinlevyn voi vaihtaa? Jotkut pohtivat autovalintoja nokkahihnan / -ketjun suhteen, mutta harvempi siinnäkin pohtii miten halpa itse vaihtoprosessi on. Joissakin joutuu purkamaan isosti, joissakin autoissa helppoa.

Eli pitkällä ollaan sautojen valmistuksessa, jos ja kun akun avaaminen on se optimoitava juttu.

Vaihtoehtoisia asioita 1) miten lämmönhallinta toteuteuttu akussa? Kennojen eri puolille vai vain alle? 2) Miten valmistajan varaosa- & takuupolitiikka. Tesla (kaikki avoinna) vai Mersu & saksalaiset (tiukkaa ja salaista) jne jne.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tärkeintä on että akkukotelo on tiivis eli käytännössä tiivistemassalla liimattu ruuveineen.

Huohotus venttiilit on huono juttu esim tesloissa jossa pikalataukseen akku lämmitetään lähes 50 asteeseen jolloin 20 asteen ulkolämpötilassakin kondensoi kotelon sisäpinnoille. Ulospäin huohotettava ilma on kuivaa ja akun jäähtyessä tulee kosteaa ilmaa tilalle. Tätä kun tarpeeksi kauan niin kyllä sinne kosteutta tulee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Huohotus venttiilit on huono juttu esim tesloissa jossa pikalataukseen akku lämmitetään lähes 50 asteeseen jolloin 20 asteen ulkolämpötilassakin kondensoi kotelon sisäpinnoille. Ulospäin huohotettava ilma on kuivaa ja akun jäähtyessä tulee kosteaa ilmaa tilalle. Tätä kun tarpeeksi kauan niin kyllä sinne kosteutta tulee.
Akkuhan tuossa on keskimäärin ulkoilmaa lämpimämmässä, joten jopa mahdollisesti joissakin tilanteissa tiivistynyt vähäinen kosteus poistuu huohotusventtiilin kautta, jos venttiili aukeaa jatkuvasti mahdollisimman kuivaan ja viileään tilaan (ei missään tapauksessa hyttiin tai moottoritilaan, vaan jonnekin korkealla olevaan suojattuun ulkopuolen tilaan, minne ei pääse rikastumaan kosteutta pisaroina ilmavirran tms. mukana). Suoranaiset kuivatus- tai kuivanapitojärjestelyt ovat sitten monimutkaisempia, mutta perustuvat nekin eräänlaiseen huohotusperiaatteeseen.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Akkuhan tuossa on keskimäärin ulkoilmaa lämpimämmässä, joten jopa mahdollisesti joissakin tilanteissa tiivistynyt vähäinen kosteus poistuu huohotusventtiilin kautta, jos venttiili aukeaa jatkuvasti mahdollisimman kuivaan ja viileään tilaan (ei missään tapauksessa hyttiin tai moottoritilaan, vaan jonnekin korkealla olevaan suojattuun ulkopuolen tilaan, minne ei pääse rikastumaan kosteutta pisaroina ilmavirran tms. mukana). Suoranaiset kuivatus- tai kuivanapitojärjestelyt ovat sitten monimutkaisempia, mutta perustuvat nekin eräänlaiseen huohotusperiaatteeseen.
Jos kosteus on tiivistynyt jo vedeksi niin aika tuuletus siellä akussa saisi käydä että ehtii haihtua pois, mutta tuo kosteuden tiivityminen tosiaan koskee lähinnä tuota pikalataukseen lämmitystä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Aika kaukainen juttu. Harvemmin tehtävä juttu kuin kytkinlevyn vaihto polttiksessa.

Valitaanko polttis sen mukaan miten helposti kytkinlevyn voi vaihtaa?
Kytkinlevyn vaihdattaa useimpiin autoihin tonnilla tai kahdella viimeistään. Akkumoduulin vaihto on maksanut nyrkkipajoilla 5 tonnia ja merkkihuollossa akun vaihdot ja korjaukset taitaa mennä jonnekin 10-60 tonnin haarukkaan. Mitäs maksaa tähän Mersun avattavaan akkuun yhden moduulin vaihto?

Toi akun korjaus nykyhinnoilla rinnastuu tai on usein kalliimpi kuin vaihtomoottori polttikseen. Siis paljon isompi juttu takuun jälkeisessä elämässä. Toki kaikissa sähköautoissa on pitkähkö akkutakuu. Mutta taitaa se akkutakuuta vastaavana aikana kilahtanut polttomoottorikin mennä valmistajan piikkiin, ainakin säntillisesti huolletuissa autoissa.
 

Tifo

Vakionaama
Aika kaukainen juttu. Harvemmin tehtävä juttu kuin kytkinlevyn vaihto polttiksessa.

Valitaanko polttis sen mukaan miten helposti kytkinlevyn voi vaihtaa? Jotkut pohtivat autovalintoja nokkahihnan / -ketjun suhteen, mutta harvempi siinnäkin pohtii miten halpa itse vaihtoprosessi on. Joissakin joutuu purkamaan isosti, joissakin autoissa helppoa.

Eli pitkällä ollaan sautojen valmistuksessa, jos ja kun akun avaaminen on se optimoitava juttu.

Vaihtoehtoisia asioita 1) miten lämmönhallinta toteuteuttu akussa? Kennojen eri puolille vai vain alle? 2) Miten valmistajan varaosa- & takuupolitiikka. Tesla (kaikki avoinna) vai Mersu & saksalaiset (tiukkaa ja salaista) jne jne.
Tällaista löytyy taustalta: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ca4317ac-2624-4d06-94ff-3c79b6652f68
Mersu on nyt muuttanut akkuaan huoltoystävällisemmäksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos kosteus on tiivistynyt jo vedeksi niin aika tuuletus siellä akussa saisi käydä että ehtii haihtua pois, mutta tuo kosteuden tiivityminen tosiaan koskee lähinnä tuota pikalataukseen lämmitystä.
Mutta ei tuonne periaatteessa tule mistään sanottavia määriä vettäkään, joka voisi tiivistyä kuin tapauksessa, että auto ja akku on ensin seissyt hyvin pitkään todella kylmässä ja ulkolämpötila sen jälkeen alkaa kohota ulkoilman absoluuttisen kosteustason ohella. Akun lämmittäminen pikalatausta varten ei ainakaan pahenna tilannetta, vaan helpottaa. Käytännössä ilma kuitenkin vaihtuu huohotusputkella varustetussa kotelossa niin, että akun lämmettyä kosteutta poistuu laajentuneen ja kosteutta paremmin sisältävän lämmön paisuttaman kotelon ilman mukana ulos ja taas auton seistessä ja akun jäähtyessä koteloon hiljalleen imeytyy ulkoa absoluuttisessa mielessä vähemmän kosteutta pidättämään kykenevää ilmaa. Tuo mekanismi aina suosii kosteuden johtumista ulos akkukotelosta juuri akun ympäristöä keskimäärin korkeamman lämpötilan takia.

Kosteuden saisi toki alenemaan kotelossa absoluuttisessa mielessä vielä alemmas, jos huohotinputken ulkopäässä olisi kosteutta puskuroiva huokoinen massa (periaatteessa selluloosakuidutkin kuten paperi ovat tehokkaimmasta päästä), jota sitten lämmitetään vastuksella, kun akku mittausten mukaan on lämpenemässä (pikalataukseen valmistauduttaessa tai käytön seurauksena). Akkukotelon laajeneva ilma työntää silloin kosteutta ulos ja akun taas jäähtyessä, massa pidättää merkittävän osan ulkoilman kosteudesta. Mitään suljettua koteloahan ei saa kuitenkaan absoluuttisen tiiviiksi ja vesihän tihkuu jossakin määrin läpi muovimateriaaleista kuten saumoista, jos ne kostuvat esimerkiksi sadesäällä roiskepisaroista.
 

Ton1A

Vakionaama
Tärkeintä on että akkukotelo on tiivis eli käytännössä tiivistemassalla liimattu ruuveineen.

Huohotus venttiilit on huono juttu esim tesloissa jossa pikalataukseen akku lämmitetään lähes 50 asteeseen jolloin 20 asteen ulkolämpötilassakin kondensoi kotelon sisäpinnoille. Ulospäin huohotettava ilma on kuivaa ja akun jäähtyessä tulee kosteaa ilmaa tilalle. Tätä kun tarpeeksi kauan niin kyllä sinne kosteutta tulee.
Huohotusventtiilit ovat aivan pakolliset. Lämpötilavaihtelut ovat niin valtavia, ettei tuollainen peltilaatikko voi mitenkään olla täysin umpio. Noissa on yleensä jotkut goretex-kalvot, joista siis vesihöyry pääsee ulos. Akku on keskimäärin ulkoilmaa lämpimämpi, joten sen pitäisi myös olla kuivempi, ellei se sitten vuoda vettä sisäänsä.

Yleensä noissa on riesana se, että vaikka kansi olisikin ruuveilla kiinni, niin lisäksi niissä on liimamassa. Kuten esim. Teslan tapauksessa.
 

pamppu

Vakionaama
MB CLA, alkaa olla speksit kohdallaan. Kaksi vaihdetta, avattava akku, range 792 km.
Tuo vaihde on kyllä Suomessa aika turhake, jostain olin lukevinani että 110km/h nopeudessa vaihtaisi. 99.9% ajosta on kyllä sen alle itselläni, Suomessa ei moottoriteitä liiaksi ole. Ehkä joku pk-seudulle pendelöivä voi ajaa enemmänkin, muut ei. Koko talvikausi menee, ettei kukaan tarvi kakkosvaihdetta. Turhaa kikkailua, hajoavia komponentteja, hintaa ja painoa. Vähän kuin sähköiset oven kahvat, en arvosta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo vaihde on kyllä Suomessa aika turhake, jostain olin lukevinani että 110km/h nopeudessa vaihtaisi. 99.9% ajosta on kyllä sen alle itselläni, Suomessa ei moottoriteitä liiaksi ole. Ehkä joku pk-seudulle pendelöivä voi ajaa enemmänkin, muut ei. Koko talvikausi menee, ettei kukaan tarvi kakkosvaihdetta. Turhaa kikkailua, hajoavia komponentteja, hintaa ja painoa. Vähän kuin sähköiset oven kahvat, en arvosta.
Gyntherit saattavat arvostaa myös sitä että konebaanaalla saa painaa kaksmarkkaa lasissa akun tyhjäksi?
 

Tifo

Vakionaama
Tuo vaihde on kyllä Suomessa aika turhake, jostain olin lukevinani että 110km/h nopeudessa vaihtaisi. 99.9% ajosta on kyllä sen alle itselläni, Suomessa ei moottoriteitä liiaksi ole. Ehkä joku pk-seudulle pendelöivä voi ajaa enemmänkin, muut ei. Koko talvikausi menee, ettei kukaan tarvi kakkosvaihdetta. Turhaa kikkailua, hajoavia komponentteja, hintaa ja painoa. Vähän kuin sähköiset oven kahvat, en arvosta.
Ymmärsin että se on yksi elementti millä on saatu kulutus pieneksi kun sähkömoottori saadaan pyörimään tehokkaammalla kierroslukualueella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ymmärsin että se on yksi elementti millä on saatu kulutus pieneksi kun sähkömoottori saadaan pyörimään tehokkaammalla kierroslukualueella.
Noin he sitä itse kuvailevat.

Sprinter and marathon runner in one: the new two-speed transmission

The two-speed gearbox on the main drive at the rear axle combines dynamism with high efficiency in all situations. The first gear enables excellent acceleration right from the start, a high towing capacity and it also offers great efficiency in urban traffic. The second gear is designed for power delivery at high speeds and high efficiency on the motorway. It ensures outstanding range and long-distance comfort. The top speed is also achieved in the second gear.
 

kotte

Hyperaktiivi
Turhaa kikkailua, hajoavia komponentteja, hintaa ja painoa.
Sähkömoottori joka tapauksessa pyörii paljon nopeammin kuin pyörät, joten alennusvaihde tarvitaan joka tapauksessa ja fiksusti rakentamalla kaksi vaihdetta saavutetaan lisäämällä alennusvaihteeseen vain joko kytkin tai vielä fiksummin sen tilalle toinen sähkömoottori (jolloin todellakin on mahdollista saavuttaa parempi sähkötalous nopeusalueen ääripäissä kuten kaupunkiajossa).
 

dbwarrior

Vakionaama
Ja tuohan EDU2.0 paketti taitaa olla tulossa MB:n muihinkin malleihin, koska edut on selvät.
Aika näyttää jäikö joku kestävyyteen vaikuttava juttu huomioimatta :)
 

Ton1A

Vakionaama
Saksassa on niin paljon vaihdelaatikkoteollisuutta, että pakkohan niillä on olla enemmän tekemistä kuin sähköauton alennusvaiheen vaatimat neljä hammasratasta + tasauspyörästön rattaat.

Ongelmaa voi lähestyä myös sillä, että nelivetoauton etu- ja takamoottoreissa on eri välitys. Töpselihybridi Opel Amperassa oli myös kaksi vaihdetta, kevyellä kuormalla suurella nopeudella pienitehoisempi generaattori/ajomoottori pyöritti suuritehoisempaa ajomoottoria, niin että sen kierrosluku laski. Tuon huomasi tietyissä tilanteissa kun kaasuvasteessa oli pieni viive.
 
Back
Ylös Bottom