Onko lämpökaivon syvyys riittävä?

[Tifo]

Kyseessä on tuttujen rintamamiestalo, kellari+1,5 krs Helsingissä, eristystä parannettu alkuperäisestä. Asensin sinne ivt:n tilalle niben S1255-6 pumpun pari vuotta sitten. Oli tiedossa että uudessa pumpussa on parempi hyötysuhde ja aikanaan oli tehty osittaismitoitus. Kaivo on 150 metriä syvä, aktiivisyvyys muutaman metrin pienempi. Pohja lienee 3*80 M2, kaikki lämmintä, yläkerta reunoista matalaa tilaa. Sisälämpö on 23,5 astetta. Keruupiirin lämpö oli menopuolella noin 3 astetta ja paluu oli -1-0 astetta. Kaivo on 15 vuotta vanha.
Minusta tuntuu että keruupiirin lämmöt on aika alhaiset ottaen huomioon vuodenaika. Mitäs mieltä muut ovat?

 

[fraatti]

Kyseessä on tuttujen rintamamiestalo, kellari+1,5 krs Helsingissä, eristystä parannettu alkuperäisestä. Asensin sinne ivt:n tilalle niben S1255-6 pumpun pari vuotta sitten. Oli tiedossa että uudessa pumpussa on parempi hyötysuhde ja aikanaan oli tehty osittaismitoitus. Kaivo on 150 metriä syvä, aktiivisyvyys muutaman metrin pienempi. Pohja lienee 3*80 M2, kaikki lämmintä, yläkerta reunoista matalaa tilaa. Sisälämpö on 23,5 astetta. Keruupiirin lämpö oli menopuolella noin 3 astetta ja paluu oli -1-0 astetta. Kaivo on 15 vuotta vanha.
Minusta tuntuu että keruupiirin lämmöt on aika alhaiset ottaen huomioon vuodenaika. Mitäs mieltä muut ovat?

Lämmityskaudella jos kaivosta alkaa tulemaan alle -1.5 asteista, niin sitten ollaan aikas kintaalla.

 

[Tifo]

Miten muilla on keruupiirin lämmöt tähän aikaan. Täällä on kesällä kellarin saunaosastossa vesikiertoinen lattialämmitys päällä ja käyttövesi tehdään 55 asteiseksi.

 

[Tifo]

Lämmityskaudella jos kaivosta alkaa tulemaan alle -1.5 asteista, niin sitten ollaan aikas kintaalla.

Siis tulo -1,5 astetta, eikös siinä jäädy kaivo?

 

[Mikki]

Kyllä jos nyt jo menee kaivoon paluu miinukselle invertterikoneella, on talvella jännät paikat.

Uuden pumpun hyötysuhde voi olla selvästi parempi ja tällöinhän kaivosta napataan huomattavasti enemmän energiaa. Kylmältä kaivo vaikuttaa, pohjavesivirtauksia tuskin on.

Tuollaisia kaivoja kannattaisi ehkä elvyttää kesänaikaisella lämmityksellä. Jos saisi paluun kaivoon kiertämään jonkun ulkona olevan puhallinpatterin kautta, niin kesän aikana sinne kaivoon palaisi melkolailla energiaa.

Tämmöisen läpi paluu kaivoon kesällä ja iso laitetuuletin siirtämään ilmaa. Koteloi sopivasti kennon että yhdellä puhaltimella ilmaa siirtyy riittävästi.

VEVOR 20"x 20"/50.8 x 50.8 cm Heat Exchanger Water to Air 3-Row 3/8"/ 1 cm Copper Ports 242 Fins | VEVOR EU

VEVOR Heat Exchanger boasts durable copper brazing, epoxy-coated fins, and efficient 160kBtu heat transfer, perfect for residential heating and cooling.

eur.vevor.com

VEVOR 12 Inch Industrial Ventilation Extractor ventilation fan commercial air blower fan Metal Axial Exhaust 300MM Air Puller Fan (300MM/12 Inch) | VEVOR EU

Shop VEVOR 12 Inch Industrial Ventilation Extractor ventilation fan commercial air blower fan Metal Axial Exhaust 300MM Air Puller Fan (300MM/12 Inch) at lowest price, 2-day delivery, 30-day returns. Shop now at VEVOR.

eur.vevor.com

 

[Kellarinlämmittäjä]

Taitaa olla keruun enregianlähde imetty kuiviin jos alkaa jo koneelta mennä kaivoon miinusasteista näin syksyllä kun konetta käynnistellään. Uusi kaivo toimii tietty taas aikansa kunnes sekin on kylmä. Kuinkahan muita kaivoja mahtaa olla lähettyvillä? Kaivoa pitäisi varmaan ladata rankemman mukaan tulevina kesinä jollakin ilmakonvektorilla tai auringonkeräimillä.

 

[pökö]

Miten muilla on keruupiirin lämmöt tähän aikaan.

7 °C tulee kaivosta.
Kaverilla kaivo jäähtyi aika äkkiä nollan tuntumaan mutta se on siinä pysynyt yli 10 vuotta. 7,5 kW/150 m

 

[fraatti]

Siis tulo -1,5 astetta, eikös siinä jäädy kaivo?

Kaippa se alkaa pikkuhiljaa kasvattamaan jäätulppaa sinne yläpäähän. Kaivohan voi olla plussalla vaikka palaava olisi miinuksella. Se kaivoon palaava liuos jäähdyttää myös sitä ylöspäin tulevaa virtausta. On kuitenkin paljon tapauksia että kaivosta palaava liuos on asteen tai hiukan enemmän pakkasella lämmityskaudella eikä siitä ole mitään haittaa.

Mulla oli kaivo aika nafti myös. Viime kesänä tuli toinen rinnalle.
Nyt näyttää tälläiselle. Koneen teho tietty vaikuttaa myös siihen että millainen lämpötilaero muodostuu ja paljonko tehoa kaivosta otetaan. Invertterit tietty säätävät tehoaan, mutta tämä mun on-offi on vaan joko päällä tai pois 10kW teholla.

 

[Mikki]

7 °C tulee kaivosta.
Kaverilla kaivo jäähtyi aika äkkiä nollan tuntumaan mutta se on siinä pysynyt yli 10 vuotta. 7,5 kW/150 m

Tuossa yllä laitoin osat aika järeään kennoon ja puhaltimeen. Tuollainen puhallin ottaisi joku 70kWh kuukaudessa kun 24h puhaltaisi.

Aika massiivisesti menisi lämpöä kylmään kaivoon kun kierrättöisi tuollaisen läpi kesäajan litkua kaivoon.

Tulisi ne kulutetut kilowatit aika nopeaan takaisin jos kaivon saisi lämpenemään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuossa yllä laitoin osat aika järeään kennoon ja puhaltimeen.

Minkähänlainen nähtävyys tuosta sitten seinustalle mahtaisi tulla.

 

[pökö]

Tuossa yllä laitoin osat aika järeään kennoon ja puhaltimeen

Tuolla voisi melko huomaamattomasti tuulettaa ylikuumaa yläpohjaa

 

[Seppaant]

Asensin sinne ivt:n tilalle niben S1255-6 pumpun pari vuotta sitten. Oli tiedossa että uudessa pumpussa on parempi hyötysuhde ja aikanaan oli tehty osittaismitoitus.

Jos se on aikanaan mitoitettu osatehoiseksi, niin paras on jatkaa samalla linjalla.
Eli vastuksia tarvittaessa kehiin.

Kaivon kesäaikainen elvytys.
Jos lataat kesällä kaivoon esim 100 kWh, niin et saa sieltä talvella takaisin tuota ladattua 100 kWh.
Se mitä sieltä saadaan perustuu siihen että kaivosta tuleva liuos on hieman lämpimämpää kuin ilman latausta
Lämpimämmällä keruuliuoksella on koneen hyötysuhde hiaman parempi eli ottoteho laskee.
Tämä ottoenergian ero ilman latausta olevaan ottoenergiaan on se hyöty mitä sieltä saadaan, ei muuten ole paljon.

 

[Euroshopperi]

Miten muilla on keruupiirin lämmöt tähän aikaan. Täällä on kesällä kellarin saunaosastossa vesikiertoinen lattialämmitys päällä ja käyttövesi tehdään 55 asteiseksi.

Tuossa on tunnin käynnin jälkeen kaivon tulo ja meno. Tehoa kyllä otetaan luokkaa + 18 kW teholla ja liuos kiertää suht joutuisasti kaivoissa. Kunnon pakkasilla tulee kaivoista jo luokkaa 0 astetta ja palaa -3-4 asteisena, mutta eipä juurikaan ole tulo kaivoilta mennyt alle 0 asteen nyt kohta 12 vuoden aikana. Eli olisko tuo nyt sitten samat lämmöt kun kysyjällä, mutta tämä on kyllä on/off kone ja suht raakasti otetaan tuossa tehoa kaivosta yli tunnin ajan.

 

[Tifo]

Taitaa olla keruun enregianlähde imetty kuiviin jos alkaa jo koneelta mennä kaivoon miinusasteista näin syksyllä kun konetta käynnistellään

Kellariin on syötetty lämpöä pienellä teholla koko kesän että ei kaivo ole ollut levossa kuitenkaan.

Se mitä sieltä saadaan perustuu siihen että kaivosta tuleva liuos on hieman lämpimämpää kuin ilman latausta
Lämpimämmällä keruuliuoksella on koneen hyötysuhde hiaman parempi eli ottoteho laskee.

Tässä ei olla kiinnostuneita hyötysuhteesta, se on jopa liian hyvä. Eniten huolettaa että nyt jo on kaivosta tuleva liuos aika lähellä nollaa vaikka lämmitystä tarvitaan vielä vähän.
Niin kauan kun tulo on plussalla niin ilmeisesti ei ole vaaraa jäätulpan synnystä.

Jos se on aikanaan mitoitettu osatehoiseksi, niin paras on jatkaa samalla linjalla

Tuossahan ei ole haettu aikanaan muuta kuin halvempaa urakkahintaa, vieläkö noita osatehomitoituksia tehdään?

 

[Tifo]

Mulla oli kaivo aika nafti myös. Viime kesänä tuli toinen rinnalle

Oliko minkälainen homma. Sarjaanko noi kaivot laitetaan, jäikö vanhaan kaivoon putket vai menikö kaikki uusiksi ja oliko minkälaisia jäätymisongelmia vanhalla kaivolla?
Tähänkin taloon voi olla lisäkaivon teko edessä.

 

[Tifo]

Asensin sinne ivt:n tilalle niben S1255-6 pumpun pari vuotta sitten

Tuosta pumpusta saa säädettyä 8 kW tehoa irti jos kaivossa on tarpeeksi tehoa.

 

[fraatti]

Oliko minkälainen homma. Sarjaanko noi kaivot laitetaan, jäikö vanhaan kaivoon putket vai menikö kaikki uusiksi ja oliko minkälaisia jäätymisongelmia vanhalla kaivolla?
Tähänkin taloon voi olla lisäkaivon teko edessä.

Ei mitään jäätymisongelmia ollut. Kyllästyin seuraamaan alhaisia lukemia ja ajattelin että korjaan asian. Kun nykyisestä koneesta aika jättää, seuraava lienee energiatehokkaampi ja kuormittanee kaivoa enemmän. Mielessä on myös joskus pyörinyt autokatoksen tekeminen lämpöiseksi, joka lisäisi energiankulutusta.

Toinen kaivo tuli rinnalle ja kytkettiin ulkona kokoojakaivossa. En halunnut sokkeliin ylimääräisiä reikiä. Kirjoittelin tuosta jotain tänne: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12008.msg151869#msg151869

 

[Karga]

Tässä ei olla kiinnostuneita hyötysuhteesta, se on jopa liian hyvä. Eniten huolettaa että nyt jo on kaivosta tuleva liuos aika lähellä nollaa vaikka lämmitystä tarvitaan vielä vähän.

Jos et ole kiinnostunut hyötysuhteesta, niin laita se kaivon suojausraja vaikka +1:een. Tai vaikka koko kompura kiinni, niin ei jäädy.

 

[Espejot]

Miten muilla on keruupiirin lämmöt tähän aikaan. Täällä on kesällä kellarin saunaosastossa vesikiertoinen lattialämmitys päällä ja käyttövesi tehdään 55 asteiseksi.

7C kaivosta ja kaivoon 5C

 

[Tifo]

Tai vaikka koko kompura kiinni, niin ei jäädy

Toi kyllä toimisi varman päälle.

 

[pökö]

Mitä se tekee kylmälle kaivolle jos keväästä syksyyn käyttäisi vastusta. Elpyykö se yhtään kun mitään ei oteta

 

[juhiko]

Mitä oli lukemat vanhalla pumpulla ?

 

[Tifo]

Mitä oli lukemat vanhalla pumpulla ?

Ei taida olla käyttäjällä muistissa mutta ivt oli ottanut vastuksia mukaan jo -10 asteen pakkasessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitä se tekee kylmälle kaivolle jos keväästä syksyyn käyttäisi vastusta. Elpyykö se yhtään kun mitään ei oteta

Kyllähän kaivo elpyy, jos sitä ei käytetä mutta äkkiä laskien yksi kesä on kovin lyhyt aika elvyttää ilman että otettua energiaa palautetaan. Perusteellinen elpyminen näyttäisi vievän satoja vuosia. Turpeeseen tai öljyyn verrattuna perin nopeasti kuitenkin.

Jos ajatellaan, että tässä on 150 m syvä kaivo, niin esim. yhtä neliötä kohti siinä on kiveä noin 405 t (2400 kg/m
³). Jokaista astetta kohti tuo 405 t antaa tai ottaa 84 kWh (750 J/kg°C). Neliömetriä kohti maan uumenista kokoaa lämmintä Helsingin seudulla ~0,045 W:n teholla eli tuo 84 kWh ottaisi laskennallisesti 214 vuotta. Kuinka monta astetta kalliota sitten olisi jo mahdettu jäähdyttää. Jos noin 5 astetta niin silloin energiaa olisi kerätty jo päälle 400 kWh/m² mutta vastaavasti kestäisi noin tuhat vuotta, että se lämmin hiipisi siihen takaisin.

Jäähtyminen nyt tietty ulottuu myös syvemmälle kuin itse kaivon poraus, lisäksi lämmintä tulee sivusuunnassa ellei sitä koko asuntoalueen kallioperää ole jo jäähdytelty. Useamman asteen jäähtymä voi saada aikaan myös pienen lämpövuon ilmasta maaperään mutta alkuperäinen suunta on alhaalta ylöspäin.

 

[PeeZe]

Itsellä f1255 ja 150m kaivo, paluu kaivolta 4 ja meno 3. Ensimmäinen talvi tulossa laitteen kanssa, innolla odotan mitä kaivo sanoo talven lopulla, vastukset estetty ja 150m2 lämmintä josta 30m2 +12 ja loput +23.

 

[pökö]

Liikkuu noissa tietysti pohjavettäkin joka tuonee lämpöä mukanaan.
Niin tai näin, en oikein ymmärrä näitä vajaamitoituksia kun ne syvimmät metrit on kuitenkin koko operaation halvimpia.

 

[Mikki]

Minkähänlainen nähtävyys tuosta sitten seinustalle mahtaisi tulla.

Jos yläpohjaan tuon saisi niin varmaan aika huonon nähtävyyden saisi. Siellä kuitenkin olisi kesällä tosi herkästi 30-50C lämpöjä kun arska paistaa.

Isolla kennolla kun vetäisi -1C liuosta läpi niin lämmönsiirtymä olisi aivan uskomattoman tehokasta.

Väittäisin että kesän aikana kaivoon saisi ajettua useita tuhansia kWH lämpöä. Muutaman sadan kWh hinnalla. Mikä sekin hyvässä lykyssä pääosin ilmaiseksi aurinkopaneeleista.

 

[juhanahm]

6,8-6,9 kaivosta ja kaivoon 5,1. Aika minimillä pöyrii kyllä liuospumppu. Kaivo siis 160m

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos yläpohjaan tuon saisi niin varmaan aika huonon nähtävyyden saisi.

Joo, kyllähän tuollainen varmaan kovasti lämmintä ilmasta saisi. Jos todella yläpohjaan laittaisi, niin täytyy viemäröintikin muistaa sillä lauhdevettä tuostakin tulee, tosin vain kesällä.

Oikeastaan aika jännä, että noita ei ole valmiina "kesälatauspaketteina" tajolla. Voisi olla jollekin kennopajalle ihan hyvä markkina.

 

[dbwarrior]

Tässäkin kohteessa varmaan olisi melkoinen kustannus erä jos kaivon jäätyminen rikkoisi putkistoa?
TS pienempi paha on jatkaa uudella pumpulla sellaisilla säädöillä joilla riski on rajattu pois

 

[dbwarrior]

Minun budjetti mallin kaivon mitoistusta haastoi lähinnä tuo on-off koneen "kova" ottoteho.
Toki kaivon käytöstä tuli seurattua aika tarkkaan tuon takia 2024 alkutalven pitkittyneissä pakkasissa. Tarkkailu oli helppo tehdä siitä neste astian pinnasta. Sen pinnanhan kuuluu lähinnä laskea ja jos alkaa nousemaan lämmön edelleen laskiessa kyse on jään puristuksesta

Koska tuplajäätulppa on se suurin riski niin sen mitigoin pois aktivoimalla niben keruulious pumpun jatkuvalla käynnillä.
Eli nyt kun kompura talvella huilasi niin lämmöt tasaantui plussan puolelle eikä ilmiölle ollut enään mahdollisuutta.
Kesäksi sammutan tuon jatkuvan käynnin(pwm about 15%)

 

[Aurinko Aarne]

Valoja päälle. Ei 6kW:n pumpulla saa 150m kaivoa jäähän. Invertteripumppu nyt vain käy (varsinkin noin alimitoitettu) kokoajan ja keruuputkistossa oleva neste on viileää myös jo näin alkusyksystä. Jos sitä kaivoa haluaa lämmittää niin parhaiten se onnistuu pumppaamalla sieltä vettä pihalle. Yleensä näissä "osatehohuijausmitoituksissa" on säästetty myös kaivon yläpään kaivonrengas, jolloin pumpun asentaminen on hankalaa kun kaivon on peitetty maa-aineksella.

 

[Mikki]

Helsingissä on mahdollista että aivan lähistöllä on useitakin kaivoja. Ja jos sattuu olemaan hyvin kiinteää kiveä alueella, missä vesi ei liiku, ei sitä uuttta energiaa mistään tulekaan.

Tuskin tuossa silti mitään kaivon jäätymistä on edessä, mutta pienillä kierroksilla pumpun luulisi vielä käyvän, että kyllä lämmöt vielä laskeekin tuosta 3C/-1C tasosta.

Seurattava juttu, mutta ei mitään huolta todennäköisesti kuitenkaan.

 

[Tifo]

Eli nyt kun kompura talvella huilasi niin lämmöt tasaantui plussan puolelle eikä ilmiölle ollut enään mahdollisuutta.
Kesäksi sammutan tuon jatkuvan käynnin(pwm about 15%)

Olikos toi nyt niin että normaalisti kun kompura sammuu niin keruupumppukin pysähtyy? Muistatko mistä valikosta sitä muutettiin.

 

[jmaja]

Väittäisin että kesän aikana kaivoon saisi ajettua useita tuhansia kWH lämpöä.

Se on aika vähän, kun kaivosta varmaankin otetaan luokkaa 20 000 kWh. Samaa suuruusluokkaa pitää puskea takaisin, jos halutaan merkkittävästi asiaan vaikuttaa. Toki toimii vain silloin, kun pohjavesi ei juuri virtaa. Mikä lienee tyypillistä kylmissä kaivoissa.

 

[Mikki]

Se on aika vähän, kun kaivosta varmaankin otetaan luokkaa 20 000 kWh. Samaa suuruusluokkaa pitää puskea takaisin, jos halutaan merkkittävästi asiaan vaikuttaa. Toki toimii vain silloin, kun pohjavesi ei juuri virtaa. Mikä lienee tyypillistä kylmissä kaivoissa.

Tuo onkin sitten mielenkiintoinen kysymys, että paljonko sinne kaivoon pystyisi kesän aikana viemään energiaa, jos tavalla tai toisella sen paluun kaivoon saisi lämmitettyä.

Toinen puoli asiassa olisi, että kesän ajan pumppu toimisi myös paremmalla hyötysuhteella, kun se pumpullekkin tuleva litku olisi lämpimämpää kesäkauden yli.

 

[jmaja]

Tuo onkin sitten mielenkiintoinen kysymys, että paljonko sinne kaivoon pystyisi kesän aikana viemään energiaa, jos tavalla tai toisella sen paluun kaivoon saisi lämmitettyä.

Kyllähän monella maalämmöllä jäähdyttävällä kaivo lämpeää reilusti/liikaa kesän aikana. Se on sitten monimutkaisempi juttu miten paljon lopulta tuo kaivoon tungettu lämpö auttaa talvella. Lämpökentissä toimii paremmin kuin yksittäisissä kaivoissa, joissa virtauksista riippuen auttaa vähän tai ei lainkaan.

 

[Mikki]

Vaikka se lämpö ei auttaisi koko talvea, niin kyllä kaivo kokonaisuudessaan huomattavasti kevyemmällä kuormituksella olisi vuositasolla, jos sitä lämmitettäisiin.

Ja lisäksi toki MLP COP on huomattavasti parempi kesäkaudella, jos sisääntuleva litku on vaikka +12C vs. +3C.

Eli sen puhaltimen (jos tuollaisen kennon läpi litkun vetäisi) sähkönkulutus tulisi osin takas käyttövesien ja märkötilojen lämmityksessä.

 

[roots]

Jos yläpohjaan tuon saisi niin varmaan aika huonon nähtävyyden saisi.

Ei kai tuo sen rumempi ole kuin muutkaan propellit seinillä jos laittaa ritilän ympärille!?

 

[Tifo]

Vaikka se lämpö ei auttaisi koko talvea, niin kyllä kaivo kokonaisuudessaan huomattavasti kevyemmällä kuormituksella olisi vuositasolla, jos sitä lämmitettäisiin.

Ja lisäksi toki MLP COP on huomattavasti parempi kesäkaudella, jos sisääntuleva litku on vaikka +12C vs. +3C.

Eli sen puhaltimen (jos tuollaisen kennon läpi litkun vetäisi) sähkönkulutus tulisi osin takas käyttövesien ja märkötilojen lämmityksessä.

Jos tuollaisen kennosysteemin lisäisi sokkelin ulkopuolelle ja sillä saisi edes muutaman asteen nostettua keruupiirin lämpötilaa niin se jo tarkoittaisi että kesäaikana kaivoon menisi lämpöä eikä sieltä otettaisi mitään. Helsingissä tulee helposti 5 kuukautta tällaista aikaa. Jonkun pitäisi tuotteistaa tuo. Pakkassuojan se tarvitsee talvea varten.