No joo, ehkä olisi oikeampi toteamus, että Strömberg kehitti ensimmäisen nykyaikaisen taajuusmuuttajan. Nuo PAM-vehkeet ei taida oikein soveltua sähköautokäyttöön, niiden vääntö ei ole riittävän tasainen matalilla taajuuksilla. Kalliitakin ilmeisesti ovat.
Keskustelua polttomoottoriajoneuvoista
- Keskustelun aloittaja puuteknikko
- Aloitettu
No joo, ehkä olisi oikeampi toteamus, että Strömberg kehitti ensimmäisen nykyaikaisen taajuusmuuttajan. Nuo PAM-vehkeet ei taida oikein soveltua sähköautokäyttöön, niiden vääntö ei ole riittävän tasainen matalilla taajuuksilla. Kalliitakin ilmeisesti ovat.
On täysin objektiivista, että akkupalot on pahoja. Nyt paloi uudenkarhea sadantonnin audi ja poltti mukanasn hallin ja hallillisen autoja. Ydinvoima on turvallista, mutta jos yksikin niistä posahtaisi täällä, niin mielipiteet olisivat kovia. Siinä ei tilastoja luettaisi ja todennäköisyyksiä laskeltaisi. Vrt. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja yhtäkkiä lähes 100% suomalaisista oli, että kyllä se Nato kortti pitää nyt pelata.
En silti väitä, että akkupalot olisi iso riski, mutta voisi ne ladata ihan hyvin ulkosalla paloturvallisella alueella.
Viimeksi muokattu:
Siis vakuutusyhtiön tilastoissa Diesel on kaikista vaarallisin vaikka auton ikäkin otetaan huomioon.
Nytkin ~10 automallia mitä BMW ei suosita pitämään sisätiloissa/ lähellä rakennusta
Pitäisi ottaa iän ohella huomioon ajetut kilometrit. Suuri ajosuorite hinkkaa sähköjohtojen eristeitä puhki, ehtii roiskia suolavesisumua sähkölaitteille enemmän ja löystyttää sähköliitoksia.
Totta. Kaapelia ja liitoksia nykypolttiksissa riittää. Aika vähän kuitenkin suurivirtaisia, joista voisi tulipalo tulla sekä lähes kaikki sulakkeiden ja virtavalvonnan takana.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sähköautoissa taitaa olla ihan vastaava 12 V sähköjärjestelmä. Vain laturia ja starttimoottoria ei tarvita. Autojen palot eivät ylipäätänsä koskaa ole näistä alkaneet vaan paremminkin jostakin muusta oikosulusta, missä kuumeneva tai palavava johto sitten lopulta sytyttää sen koko auton ja perin harvoin ensimmäisenä polttoainetta. Eihän polttomoottoriautot nyt keskimäärin oikein koskaan ole palaneet esim. tankattaessa. Nuo sähkisten vaaralliset palot taitavat liittyä pääasiassa sen sähköakuston pettämiseen ja siitä seuraavaan tulipaloon.
Autojen palaessa, polttoaine on vain yksi palava materiaali muiden joukossa. Kumia ja muovia on lämpöarvoltaan jopa enemmän kuin polttoainetta täydessä tankissa. Perin harvoin öljylämmitteiset talotkaan ovat palaneet juuri sen öljyn ansiosta. Öljyllä on kyllä paha tapa vuotaa maaperään ja jopa jätevesiin. Tulipalojen kannalta halkopinot ovat luultavasti olleet vaarallisempia, kun kipinä tai karkaava kulovalkea ne helposti sytyttää toisin kuin öljysäiliöt. Halot eivät syty itsestään sen paremmin kuin hirsitalokaan, vaan se tuli on tultava sinne jostakin muualta. Sähköautojen akkuihin verratuna näissä on sellainen turvallisuuden kannalta periaatteelinen ero, että sähköautojen akku on vähän kuin ruutitynnyri, joka voi syttyä myös ihan itsestään ilman mitään ulkopuolista syytä tai se ulkopuolinen syy voi olla myös ihan mekaaninen vaurio, joka sitten myöhemmin johtaa itsesyttymiseen.
Oikeastaan aika yllättävää, että polttomoottoriautoja ei ole kummemmin tarkasteltu saati katsastuksessa tarkastettu koskaan paloturvallisuuden suhteen. Joko näiden puutteiden havaitseminen on jokseenkin mahdotonta tai sitten tulipalot ovat niin epätodennäköistä, että asiaan ei ole siitäkään syystä panostettu. Katsastuksessa toki tulee hylky, jos auto vuotaa öljyä tai polttoainetta mutta syynä ei varsinaisesti ole paloturvallisuus. Ajoneuvojen palot alkavat yleensä sähköviasta ja voivat alkaa yhtä hyvin akun energian voimin myös auton ollessa pysäköitynä. Lähinnä joissakin maatalouskoneissa pöly ja se itse käsiteltävä tavara saattavat syttyä käynnin aikana mutta nämäkään eivät useinkaan liity siihen varsinaiseen käyttövoiman lähteeseen.
Autojen palaessa, polttoaine on vain yksi palava materiaali muiden joukossa. Kumia ja muovia on lämpöarvoltaan jopa enemmän kuin polttoainetta täydessä tankissa. Perin harvoin öljylämmitteiset talotkaan ovat palaneet juuri sen öljyn ansiosta. Öljyllä on kyllä paha tapa vuotaa maaperään ja jopa jätevesiin. Tulipalojen kannalta halkopinot ovat luultavasti olleet vaarallisempia, kun kipinä tai karkaava kulovalkea ne helposti sytyttää toisin kuin öljysäiliöt. Halot eivät syty itsestään sen paremmin kuin hirsitalokaan, vaan se tuli on tultava sinne jostakin muualta. Sähköautojen akkuihin verratuna näissä on sellainen turvallisuuden kannalta periaatteelinen ero, että sähköautojen akku on vähän kuin ruutitynnyri, joka voi syttyä myös ihan itsestään ilman mitään ulkopuolista syytä tai se ulkopuolinen syy voi olla myös ihan mekaaninen vaurio, joka sitten myöhemmin johtaa itsesyttymiseen.
Oikeastaan aika yllättävää, että polttomoottoriautoja ei ole kummemmin tarkasteltu saati katsastuksessa tarkastettu koskaan paloturvallisuuden suhteen. Joko näiden puutteiden havaitseminen on jokseenkin mahdotonta tai sitten tulipalot ovat niin epätodennäköistä, että asiaan ei ole siitäkään syystä panostettu. Katsastuksessa toki tulee hylky, jos auto vuotaa öljyä tai polttoainetta mutta syynä ei varsinaisesti ole paloturvallisuus. Ajoneuvojen palot alkavat yleensä sähköviasta ja voivat alkaa yhtä hyvin akun energian voimin myös auton ollessa pysäköitynä. Lähinnä joissakin maatalouskoneissa pöly ja se itse käsiteltävä tavara saattavat syttyä käynnin aikana mutta nämäkään eivät useinkaan liity siihen varsinaiseen käyttövoiman lähteeseen.
Joo dieselit on tuotantokoneita monesti. Kovalla säälimättömällä käytöllä satoi tai paistoi. Raskaita kuormia jne. Se sähköauto ajetaan tietotyöläisen toimesta 10 kilometria toimiston lämpimään talliin ja siellä se istuu, kun diesel jauhaa rahaa.
Onko tuosta jotain tilastotietoa. Tankatessa ei varmaankaan pala, mutta aika helposti voi joku liitos vuotaa polttoainetta kuumille osille. Toki sitten myös haisee ennen paloa. Aika tyypillisesti vanhat autot haisevat bensalle.
Ehkä noin oli ennen, ajat muuttuu
"Alle 5-vuotiaiden autojen joukossa sähköautoilla ajetaan eniten kilometrejä kaikista käyttövoimista. Erityisesti yli 20 000 km vuodessa ajetaan noin 20 %:lla sähköautoista, kun muilla käyttövoimilla (bensa, diesel, hybridit) osuus on vain 13 %. Dieseleillä ajetaan edelleen paljon, mutta sähkö kirii selvästi edelle tässä nuoremmassa ikäryhmässä."
Varmaan taksit vääristää. Mikä toki tuottavaa, mutta kevyttä.
No se Keravan Prisman halllissa palanut sähkövolkkari ainakin oli nahkatakkiosastolla rahaa tienaamassa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei ole tähän hätään.
Mutta jos dieseleistä puhutaan, perin harvinnaisia ovat moottorin päässä nuo polttoainevuodot. Itselläni on ollut 4 kpl ensimmäisiä Volvon commonraileja. Kaikissa on ollut sama polttoainevuoto samassa iässä tankin mutta ovat vuotaneet tankin päästä paluuputkesta ja seuraukset ihan muita kuin paloturvallisuuteen liittyviä.
Polttoaineisiin liittyen, syttyminen edellyttää siinä määrin korkeaa lämpötilaa, että sitä ei hopulla konehuoneesta löydy. Taitaa yleensä haju ensin varoittaa. Ikääntyviin wanhoihin autohin tuppaa tulemaa erilaisia öljyvuotoja. Nämäkin ovat lähinnä esteettisiä ja ympäristökysymyksiä vaikka tieysti jossakin määrin lisäävät tulipalovaraa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Taitaa nopeasti vuodet korjata siis nämä polttisten päästöasiat. Onhan tuon jo pakko alkaa näkyä polttoaineiden myyntimäärissä. Diesel-henkilöautot ovat muuten valtiolle parhaita lypsylehmiä eli tuottavat keskimäärin suurimman verokertymän.
Diesel ei nyt pala oikein edes yrittämällä. Mutta bensan saa varsin helposti palamaan. Millainen ero mahtaa olla diesel- ja bensa-autojen palotialstoissa?
Veneissä ainakin on valtava ero eli bensakoneisia palaa "usein" ja palot ovat varsin totaalisia.
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/ef943242-8776-4aa3-82bc-cb2b61b20245
--------------------------------
– Useimmin autopalo kohtaa dieselautoja, joista Ifin kaskovakuutuksen mukaan palaa vuoden aikana 1,43 autoa tuhannesta. Osittain tämä johtuu siitä, että dieselautokanta on keskimäärin iäkkäintä ja siksi paloaltteinta.
Dieselautot erottuvat suurimman riskin autoina silloinkin, kun vertaillaan vain saman ikäisiä autoja keskenään.
– Silloinkin dieselillä on suurin riski eli 0,91 autoa tuhatta autoa kohden.
– Kaiken kaikkiaan dieseleiden paloriski suhteessa saman ikäisten bensiiniautojen paloriskiin on noin 77% korkeampi.
Myös ladattavat hybridiautot erottuvat pelkkää bensiinimoottoria suuremman riskin autoina.
– Ladattavien hybridien kohdalla riski on 73% korkeampi kuin saman ikäisissä bensiiniautoissa.
Bensiiniautot ovat siis tässä suhteessa turvallisempia kuin dieselautot tai lataushybridit. Mutta sähköautot erottuvat tilastoissa vielä bensiiniautoja turvallisempina.
– Sähköautoilla palovahinkoriski on 0,43 paloa tuhatta autoa kohti, kun saman ikäisillä bensiiniautoilla luku on 0,51, Roselius kertoo.
Roselius nostaa myös merkittävän eron sähköautojen ja polttomoottoriautojen paloissa.
– Ifin korvaamissa sähköautojen palovahingoissa kysymys on yleensä latauksen yhteydessä tapahtuneesta vahingosta, jossa vahinko on rajoittunut latausyksikköön ja vahingon suuruuskin suhteellisen pieni. Polttomoottoriauton vahinko taas sattuu tyypillisesti auton syttyessä tuleen ajettaessa, joka johtaa yleensä auton lunastamiseen vakuutusyhtiölle korjauskelvottomana.
Miksi myytti sähköautojen paloherkkyydestä ja -riskistä elää kuitenkin yhä niin vahvasti?
Onko semmoista? Sen sijaan on paljon puhetta siitä, että sähköautopalot saattavat olla hyvin vaikeita sammuttaa ja niitä tapahtuu myös parkissa, mikä lienee hyvin harvinaista polttiksilla.
Yllättävää, että dieselillä on suurempi paloriski kuin bensalla. Ehkä autojen suunnittelussa ja säännöksissä kiinnitetään enenmmän huomiota bensaan, joka on lähtökohtaisesti hyvin palovaarallista. Tietysti dieseleissä ovat olleet paljon yleisempiä turbot, joka on merkittävä erittäin kuuma osa konehuoneessa.
Vaikea kuvitella, että sähkölähtöisissä paloissa diesel olisi bensaa riskialttiimpi.
Eli polttisauto syttyy syystä X yleensä ajossa.
Sähkis taas syttyy syystä X yleensä latauksessa. Ihan sama onko se se laturi vai itse auto, vai onko joku joka ei koskaan lataa sähkistään?
Kummassa on sitten suurempi riski isoihin vahinkoihin, polttis joka palaa tienposkessa, vai sähkis joka palaa (tai sytyttää palamaan ympäristöään oheislaitteidensa kautta) latauksessa autotallissa/hallissa/katoksessa/parkkipaikalla?
Pitää odotella vielä 10 vuotta, niin nähdään miten haperoiksi sähkikset osoittaituu eristeidensä osalta. Polttisautoilla ikä tekee tehtävänsä sähköjärjestelmässä, samaa tavaraahan ne sähkiksetkin on pienjännitepuoleltaan. Ehkä sitten nähdään muitakin kuin laturipaloja tilastoissa.
Minäkin olen nähnyt elämäni aikana 6 autopaloa, kerran meni läheltä kun
viereinen auto syttyi puisessa autokatoksessa palamaan. Onneksi taloyhtiön pihalla oli nohevia kavereita ja
saivat työnnettyä auton ulos katoksesta palamaan pihalle johon palokunta sen sammutti.
Pari tapausta palavina tienposkessa ja loput parkkipaikalla.
Nämä on niin normaaleja että näistä ei edes otsikkoa ole ollut lehdissä, palaahan Suomessa 5-6 autoa päivässä.
viereinen auto syttyi puisessa autokatoksessa palamaan. Onneksi taloyhtiön pihalla oli nohevia kavereita ja
saivat työnnettyä auton ulos katoksesta palamaan pihalle johon palokunta sen sammutti.
Pari tapausta palavina tienposkessa ja loput parkkipaikalla.
Nämä on niin normaaleja että näistä ei edes otsikkoa ole ollut lehdissä, palaahan Suomessa 5-6 autoa päivässä.
Olen lukenut, että tuokaan asia ei ole aivan selvä, eli diesel-käyttöisiä veneitä palaa suhteessa yllättävän usein ja tyypillisesti sellaisia, joilla ajetaan paljon esimerkiksi ammattikäytössä, mutta joista ei ole mitä ilmeisimmin pidetty erityisen hyvää huolto käytöstä johtuvaan kulumiseen verrattuna. Vähemmän totaalisia nuo toki yleensä ovat, eli bensaveneen palo on yleensä katastrofaalinen, jos kyse on pilssiin valuneen merkittävän polttoainemäärän syttymisestä. Dieselkäyttöiset veneet palavat sähkövikojen, varusteiden (liedet tms.) ja pakoputkiston ym. jäähdytyksen vikojen seurauksena tyypillisesti.
Varmaan sen takia, että esimerkiksi bensa vaatii ulkoisen hapettimen ja sytyslähteen palaakseen, kun taas sähköauton akku on suurelta osin täytetty ruutia muistuttavasta itsensä hapettavasta aineesta, missä on samassa tilassa käytännössä myös voimavirtaa sytyslähteeksi.
Käytännössä sähköauto on ollut turvallinen, sillä akut on todellakin pyritty tekemään mahdollisimman turvallisiksi rakenteeltaan ja sijoitettu paikkaan, missä ne eivät järin helposti vahingoitu (poikkeuksena kolauttaminen tien mahdollisiin kohoamiin) ja mahdollisesti syty sen seurauksena tuleen ruutipalon kaltaisesti ja muodosta koko akustoa uhkaavaa ketjureaktiopaloa (onneksi turvaratkaisuilla estetään paineen muodostuminen, joten akusto ei räjähdä kuten ei ruutikaan palaessaan vapaassa tilassa). Myös akkukoteloiden pieniinkin vaurioihin suhtaudutaan määräaikaishuolloissa ja katsastuksessa hyvin kriittisesti. Tilanne voisi olla käytännössäkin toinen, jollei näin tehtäisi. Asiaa voi verrata lentoliikenteeseen, joka on potentiaalisesti vaarallista, mutta tarkoilla turvamääräyksillä ja niiden noudattamisen valvonnalla päästään hyvin korkeaan turvallisuustasoon. Vastaavasti aiheen eteen on oltava valmiita satsaamaan riittävästi rahaa.
Harrastelija
Vakionaama
Taitaa nykyään olla tuo EGR ja muovinen imusarja aika huono yhtälö.
Kuuma pakokaasu sulattaa imusarjan ja sitten palo onkin valmis.
Aika paljon ollut takaisinkutsuja EGR:stä ja niiden jäähdyttimiin liittyen.
Kuuma pakokaasu sulattaa imusarjan ja sitten palo onkin valmis.
Aika paljon ollut takaisinkutsuja EGR:stä ja niiden jäähdyttimiin liittyen.
Kyllä on iso vaikutus hyvin ja miellyttävästi toimivalla kaasarilla auton luonteeseen. Just heivasin paskan Edelbrockin pois ja sain säädeltyä tilalle Rochesterin Q-jetin, niin on kuin eri auto. Antiikkiautot on muutenkin vähän hankalia käytössä, niin saa ne edes tuolta osin toimia oikein.
Pienjännitepuolen osalta vanha sähkis on varmasti tasan yhtä palovaarallinen kuin vanha polttis. Korkeajännitepuolella tätä ongelmaa ei ole, koska järjestelmän eristysvastusta mitataan jatkuvasti. Eristevaurion tullessa akusto ei suostu enää antamaan sähköä ulos, kontaktorit pysyvät auki. Teoriassa kai akkukotelon sisäinen oikosulku olisi mahdollinen eristevian takia, varmaan kuitenkin erittäin epätodennäköinen.
Maaseudun tulevaisuus käsitteli uusien autojen hintoja. Mitä ihmeen dieseleitä ostetaan kun niiden keskihinta on 85000€.
"Yksi selkeä autokaupan jarru löytyy uusien autojen hinnastoista. Autot ovat entistä parempia ja turvallisempia, mutta samalla myös selvästi aiempaa kalliimpia.
Tavallisen bensiiniauton keskihinta jäi noin 25 000 euroon vuonna 2021. Viime vuonna vastaava maksoi 33 000 euroa. Ja nyt puhutaan siis edullisimmasta vaihtoehdosta käyttövoimaksi.
Dieselautoilla hintojen nousu on ollut vielä huimempaa, kun pienet vaihtoehdot ovat karsiutuneet pois. Viime vuonna dieselauton keskihinta kipusi 85 000 euroon.
Täyssähköautosta sai maksaa keskimäärin 57 000 euroa. Aika harvalla omalla rahalla autoa ostavalla on siihen varaa."
www.maaseuduntulevaisuus.fi
"Yksi selkeä autokaupan jarru löytyy uusien autojen hinnastoista. Autot ovat entistä parempia ja turvallisempia, mutta samalla myös selvästi aiempaa kalliimpia.
Tavallisen bensiiniauton keskihinta jäi noin 25 000 euroon vuonna 2021. Viime vuonna vastaava maksoi 33 000 euroa. Ja nyt puhutaan siis edullisimmasta vaihtoehdosta käyttövoimaksi.
Dieselautoilla hintojen nousu on ollut vielä huimempaa, kun pienet vaihtoehdot ovat karsiutuneet pois. Viime vuonna dieselauton keskihinta kipusi 85 000 euroon.
Täyssähköautosta sai maksaa keskimäärin 57 000 euroa. Aika harvalla omalla rahalla autoa ostavalla on siihen varaa."
Edulliset sähköautot tekevät tuloaan ‒ räjäyttääkö Renault 5 potin ensimmäisenä
Uusien autojen hinta on karannut monien tavallisten kuluttajien käsistä.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Musk on lupaillut 25000 USD autoa viisi vuotta. Ei ole toteutunut. Nyt Musk haluaisi vaan autot ilman rattia, peilejä yms. Tämä on siirtymä 25000 € autoista 60000 € autoihin ja siinä syy miksi se tökkii.
Husky
Hyperaktiivi
Esim vetureita ostetaan kun pakko onMaaseudun tulevaisuus käsitteli uusien autojen hintoja. Mitä ihmeen dieseleitä ostetaan kun niiden keskihinta on 85000€.
"Yksi selkeä autokaupan jarru löytyy uusien autojen hinnastoista. Autot ovat entistä parempia ja turvallisempia, mutta samalla myös selvästi aiempaa kalliimpia.
Tavallisen bensiiniauton keskihinta jäi noin 25 000 euroon vuonna 2021. Viime vuonna vastaava maksoi 33 000 euroa. Ja nyt puhutaan siis edullisimmasta vaihtoehdosta käyttövoimaksi.
Dieselautoilla hintojen nousu on ollut vielä huimempaa, kun pienet vaihtoehdot ovat karsiutuneet pois. Viime vuonna dieselauton keskihinta kipusi 85 000 euroon.
Täyssähköautosta sai maksaa keskimäärin 57 000 euroa. Aika harvalla omalla rahalla autoa ostavalla on siihen varaa."
Edulliset sähköautot tekevät tuloaan ‒ räjäyttääkö Renault 5 potin ensimmäisenä
Uusien autojen hinta on karannut monien tavallisten kuluttajien käsistä.
Itseasiassa tuo oli ainakin jenkeissä, jos ei yleisin, niin ainakin yksi yleisimmistä syttymissyistä, joka korjattiin poistamalla bensapistoolista lukitustappi (jota ei ole enää suomessakaan bensapistooleissa). Se tankista täytön yhteydessä poistuva kaasu muodostaa todella helposti stoikiometrisen seoksen siihen bensatankin suulle, ja kun ihmiset muovitennareissaan poistuivat siitä pistoolin ääreltä, staattinen sähkö muodosti kipinän kun kahvaan tartuttiin uudestaan.
Onhan tuo nyt aika selvää kun ainoat uudet myynnissä olevat dieselautot ovat isoja maastureita yms, ainahan ne ovat olleet kalliita.
Hybridijärjestelmäthän nuo keskikokoisten autojen dieselmoottorit ovat tappaneet.
Jenkeissä on tankkauspistooleissa lähes aina bensahöyryjen imu takaisin säiliöön. En ymmärrä miksei tätä ole Suomessa, hirveä bensankäry leijuu tankatessa. Jos siis pitää bensaa tankata, dieseli ei niin haisekaan.
Joo, muistelin että jotain imureitakin kehiteltiin, mutta en jaksanut sen kummemmin aihetta uudelleen tutkia.
pökö
Kaivo jäässä
Onhan tuo suomessa ollut vaikka kuinka kauan.
No eipä toimi vaan kovin hyvin. Täällä siinä pistoolissa ei ole sellasta haitaritötsää mikä tiivistyy tankin suulle.
pökö
Kaivo jäässä
No toimii ne hyvin jos ei itse sählää.
Ei ole haitaritötsää mutta jos pistooli on pohjassa tankatessa niin taatusti et seiso höyrypilvessä kun tankkaat.
Johtuu myös miten se täyttöaukon suu on muotoiltu.
Mulla se on henkilöautossa sellainen että pistooli roikkuu vaan nokan varassa siellä, ja käryt ovat ihan kauheat. Kiilaan liipasimen käytännössä aina korkilla pohjaan ja käppäilen sivulle hengittämään