Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo on ihan mitoituskysymys. Varsin usein se VILP on jo lähtökohtaisesti niin pieneksi mitoitettu, että tehot loppuvat jo paljon ennen kuin kyykkää pakkaseen.
Laitteiston suunnittelu kaukolämmön tilalle VILP tai muut ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja dugeroow
- Aloituspäivämäärä
Vilpin teho pitäisikin mitoittaa selvästi jyrkemmin nousevaksi kuin lämmitystarpeen kasvu, jotta tehoa riittää eikä kone vain pärähdä käyntiiin ajoittain hetkeksi suurimman osan vuotta. Teknisessä mielessä järkevintä olisikin kaksi eri vilppiä, eli toinen pienempi ympärivuotiseen ajoon ja suurempi ja kylmempään säähän jaksava talveksi lisälämmön lähteeksi (etenkin, jos on tarkoitus tehdä myös lämmintä käyttövettä talvella vilpin avulla). Tuo vain tulee aika kalliiksi hankkia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tai sitten sen verran iso varaaja lämmityskiertoa varten että se isokin käy kesällä järkevän mittaisia käyntijaksoja. Itse asiassa, kummoistakaan varaajaa ei tarvita mutta kokonaan ilman ei oikein hyvä.
Projekti etenee ja suunnittelen VILPin paikkaa.
Miten iso ongelma ovat lämpöhäviöt putkissa talon ulkopuolella? Optimaalisinta olisi tietysti asentaa VILP suoraan seinustalle ja putket mahdollisimman lyhyillä vedoilla sisälle. Mitä jos laitteen haluaakin asentaa esteettisistä ja käytännön syistä hieman sivuun. Tämä tarkoittaisi n. 2.5-3m ylimääräistä putkivetoa ulkoilmassa. Miten iso ongelma tuo olisi ja millaisia häviöitä / miten isoja heikennyksiä copiin tuo aiheuttaa?
Miten iso ongelma ovat lämpöhäviöt putkissa talon ulkopuolella? Optimaalisinta olisi tietysti asentaa VILP suoraan seinustalle ja putket mahdollisimman lyhyillä vedoilla sisälle. Mitä jos laitteen haluaakin asentaa esteettisistä ja käytännön syistä hieman sivuun. Tämä tarkoittaisi n. 2.5-3m ylimääräistä putkivetoa ulkoilmassa. Miten iso ongelma tuo olisi ja millaisia häviöitä / miten isoja heikennyksiä copiin tuo aiheuttaa?
Lämpöhäviölaskuri: https://calculus.paroc.com/paroc-calculus/index_fi.html#/
Kaukolämpökin kulkee talon ulkopuolella ja paljon kuumempana. Eristyksestähän se vain on kiinni.
Ihan vain yleisellä tasolla näistä kaukolämmöstä pois siirtymisistä. Nimittäin itse asun haja-alueella eikä kysymykseen tule kaukolämpö. Itse olen VILP;llä lämmitellyt n. 17 vuotta, SanyoCO2 aloitettiin ja nyt Fujitsu HP:lla runsas 8 vuotta. Kämppä 240m" kahdessa kerroksessa. No, kun ikää alkaa olla likemmä 80v niin jos nyt olisi vaihtoehtona kaukolämpö / VILP niin kyllä se olisi valinta kaukolämpö. Sille mielenrauhalle lämmityksen toimivuudesta talvella pitää kanssa laskea jotain. Vaikka jotain luulen tekniikasta ymmärtäväni. Ja helpoin tapa kaukolämpöä avustaa on ILP, ja sillä saa kesällä viilennyksen yläkerrassa, jonka itse olen n. 2 vuotta sitten lisännyt. Lämmitykseen sitä en ole juuri käyttänyt. Kun näitä palstoja seuraa niin ainakin omasta mielestäni ongelmia näissä vehkeissä vain tuntuu olevan, ja kuinka niitä sitten voidaan rakentaa eri yhdistelmillä voi sanoa, että vaihtoehtoja riittää enemmän kuin tarpeeksi. Hinnat on toki tulleet alaspäin, mutta kyllä monen Kiinan VILP:n kanssa sitten yksin olet kun ongelmia tulee. Tosin on täällä palstalla aika monta "alan miestä" jota kyllä arvostan. Mutta tämä on oma mielipiteeni ja toista mieltä saa olla.
Eipä taida merkkilaitteitakaan saada palveluna. Eli ihan yksin on merkistä riippumatta. Varajärjestelmä pitää olla.
Kyllä, näinkin se valitettavasti on, mutta kuitenkin jotain saa lähempää kuin Peking
Mutta aina pitää varalla jotain olla.Kuopion energia, lämmitystarve vuodessa n. 30 000 kwh. 1 kwh energian hinnaksi tulee kaukolämmöllä n. 10,2 senttiä (lukema on hieman alakanttiin laskettu) kun perusmaksu on laskettu mukaan --> Vuosikustannus 3054,83e.
Sähkössä tällä hetkellä 6,55c 6kk määräaikainen sopimus talven yli. Pörssisähkön keskihinta olisi n, 4,46 senttiä vuoden ajalta. Viime talven sopimus oli sentin kalliimpi. Olen pari viime vuotta tähän saakka tehnyt talveksi aika 6kk määräaikaisen sopimuksen ja kesä pörssillä kun aiemmassa kodissani talo lämpesi kokonaan ilpeillä, joten kulutusprofiili on vertailukelponen. Sähkön siirto 1,82 senttiä/kwh (2-aikasiirto keskiarvo), sähkövero 2,83 senttiä. Energiakustannus voisi tässä laskelmassa olla yhteensä esimerkiksi 11,2 senttiä. Vuosikustannus COP 2,5 = 1344 e, säästöä 1710,83/vuosi takaisinmaksuaika alle 2 vuotta. Vuosikustannus COP 2 1680e, säästöä 1374,83/vuosi, takaisinmaksuaika 2,5 vuotta. Jos laite kestää 5 vuotta ja pääoma menetetään kokonaisuudessaan (vähennetään tuotoista), on vuosituotto silti koko ajalle on silti 25%. Jos laite kestää 10 vuotta on tuotto 35%.
Laskelmista on noussut esiin myös kaksi muuta huomiota. Lämmitysenergian kulutuksen pienentäminen nostaa entisestään kaukolämmön kwh energiakustannusta koska perusmaksun osuus on hinnassa niin suuri.
Toisaalta nykyisillä sähkönhinnoilla pörssisähköllä olisi mahdollista saada jopa suorasähkö edullisemmaksi kuin kaukolämpö.
Viimeksi muokattu:
Tuossa varmaankin meni COPit ristiin.
Mutta tosiaanko saat n. 3 tonnilla VILPin kaikkine tarpeineen asennettuna sekä jotenkin käyttöveden hoidettua sekä kaukolämmön purettua? Yleensä tuossa puhutaan n. 10 tonnista itse asentaen ja 15-20 tonnista teetettynä.
Tänään tuo maksaa täällä hiukkasen vajaa 8c/kWh veroineen yleissirrtoineen halvimmalla tunnilla (kun pörssisähkön hinta on silloin 0,15c/lWh). Oma tämänhetkinen sopimuksesi nostaisi hinnan tasolle 11...13 c/kWh, riippuen nyt siitäkin, mikä on sähkön siirron hinta (Miksi muuten käytössä on kaksi-aikatariffi? Lataatko esimerkiksi sähköautoa ja joutuuko maksamaan tehomaksua? Kaksiaikasiirron lisähinta ja mahdollinen tehomaksu täytyisi ottaa huomioon sähkön todellisena lisäkustannuksena).
On aika turha kuvitella, että etenkään suoralla sähkölämmityksellä olisi mahdollista päästä pörssin keskihintaan. En kiellä, etteikö voisi päästä halvempiin laskennallisiin kustannuksiin, jos onnistuu asentamaan vilp-laitteiston edullisesti, mutta on toinen kysymys, saako vaivannäölleen ja riskinotolleen noinkin pohjoisessa varsinaista tuottoa, jos ottaa pääomakustannuksetkin huomioon (lämmityslaitteistoon liittyvät riskit nimittäin joka tapauksessa kasvaisivat ja osa mahdollisesta säästöstä on varattava laitteiston ikääntymisestä aiheutuviin kuoletuksiin kuten lämmitysjärjestelmästä riippumatta kullekin ratkaisulle ominaisin odotusarvoin).
Eikös tuo päde vain, jos kulutat tasaisesti ympäri vuoden , kesät talvet sama teho. Taitaa kuitenkin kulutus painottua voimakkaasti kylmien kelien aikaan, jolloin pörsssihintakin tuppaa nousemaan, aika voimakkaastikkin.
Kävi tosiaan kirjoutusvirhe, jonka korjasin nyt oikeaksi. Jälkimmäinen laskelma oli laskettu COP 2. COP 3 saattaa olla mahdollinen, mutta sen varaan en uskalla laskea ettei ole liian positiivinen ennuste.
Kaukolämpölaitteisto jää paikalleen, niin ei tule purusta kustannusta. Tila on iso varasto niin mahtuu hyvin. Puuttuva varaaja käytettynä 300e. Iso monoblock Kiinasta ilman välikäsiä rahteineen ja tulleineen reilu 2000e. Koska kyseessä monoblock, niin ei tuossa tarvita kuin vesiputkiliitokset jolloin työn osuus ei itse avustaen nouse kohtuuttomaksi. Kaukolämmöstä irtautuminen: tehdään vain minimi ja putket jäävät paikoilleen --> Kuopion energia palauttaa liittymismaksun. Tässä saa jopa rahoja vähän takaisin päin, joskaan ei mitään merkittäviä summia, mutta maksamaan ei joudu.
10000e hinnoilla ei hommassa olisi mitään järkeä.
Kaukolämpölaitteisto jää paikalleen, niin ei tule purusta kustannusta. Tila on iso varasto niin mahtuu hyvin. Puuttuva varaaja käytettynä 300e. Iso monoblock Kiinasta ilman välikäsiä rahteineen ja tulleineen reilu 2000e. Koska kyseessä monoblock, niin ei tuossa tarvita kuin vesiputkiliitokset jolloin työn osuus ei itse avustaen nouse kohtuuttomaksi. Kaukolämmöstä irtautuminen: tehdään vain minimi ja putket jäävät paikoilleen --> Kuopion energia palauttaa liittymismaksun. Tässä saa jopa rahoja vähän takaisin päin, joskaan ei mitään merkittäviä summia, mutta maksamaan ei joudu.
10000e hinnoilla ei hommassa olisi mitään järkeä.
Sähköauto löytyy. Käyttöveden ym. olen kellolla ajastanut yöaikaan. Kuopion energialla on sellainen erikoisuus että aikasiirrolla siirto on päivälläkin yli sentin halvempaa kuin yleissiirrolla ja yöllä kaksi. Tehomaksusta tulee 5-10e/kk mutta sen säästää noissa siirtomaksuissa helposti takaisin.
Senpä takia olenkin ottanut talveksi aina kiinteän. Koko vuoden toteutunut keskihinta onkin sitten jotain noiden kahden hinnan väliltä.
Yleensä vaikeaa saada edullista kiinteää hintaa vain talvikaudelle.
Samanlaisia mietteitä ollut itsellä jo pitkään, mutta homma on tähän asti tyssännyt siihen. että en ole onnistunut ostamaan VILP:ä mistään. Ultimatemarketista en halua ostaa, koska ilmeisesi aluerää ei voi maksaa luottokortilla. Kiinalaiset ei halua mulle myydä suoraan. Muut on liian kalliita, että viitsisi ryhtyä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulla ei ole edes lattialämmitystä kuin puolella pinta-alasta. Silti kokonais-COP on lähempänä kolmea VILP:llä yhdessä tukilämmityksen kanssa. Koska näillä seuduilla on talvella ajoittain kovia pakkasia, olisi hyvä olla jokin muu lämmitystapa tai vähintään tulisijapuli kunnossa. Ongelma ei ole lämmitystarpeen määrä kovimmilla pakkasilla vaan sen hinta, jos sen joutuu tuottamaan suorasähköllä. Tiedä sitten onko tuohon hinnotteluun tulossa mitään järkeä, mutta viime vuosina ja taas vaihteeksi tänäkin vuonna, hinnoittelu on ollut perin haastavaa.
Jos vertaat COP:a johonkin, on syytä selvittää mitä se sisältää ja mitä se ei sisällä. Laskentatavoissa on tarjolla monenlaista kirjavutta:
- Pelkkä pumppausprosessi ilman siihen liittyviä aputoimintoja
- Pumppauksen aputoimintoineen kuten MLP keruupumpun tai VILPin latauskiertoineen ja sulanapitotoimintoineen. Näiden alkeellisuuksien raportoinnissa on luovuutta vaikka kone ei voi toimia ilman näitä "aputoimintoja".
- Kuuman veden lämmityksen / tulistuksen. Loppulämpötilalla on myös merkitystä eli onko se kuuma vesi jotain suihkulämmintä vai ns. määräysten mukaista. Useinkaan normien mukaista lämpötilaa ei tuoteta tai se lämpötila saavutetaan vain joskus ajoittain.
- Lämmönjaon kiertopumput
- LTO-koneen hyötysuhteen, puhaltimien kulutuksen ja mahdollisen jälkilämmityksen.
Kai ongelma voi olla myös määrä, jos VILP sammuu pakkasrajaan tai COP menee ykkösen paikkeille tarpeen ollessa suurin. Riittääkö sähköliittymä? Entä vastusteho?
Mikä mahtaa olla kämpän tehontarve MUTissa? Lähemmäs 15 kW? 3x25A liittymä on silloin ihan tapissa. Mikäs liittymä oli?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No ei ole ongelma vielä 30 MWh kulutuksella. Tietty alkaa pidentyä se lämmitysaika eli pelkkä "yösähkö" ei riitä normiliittymällä enää. Oma arvioni päätyi 11,7 kW @-36°C. Vaikka MUT on alhaisempi, lämmityskausi on täällä myös paljon pidempi ja muutaman asteen pakkanen ihan normi räntäsateen asemasta.
Monoblock ilmavesilämpöpumput
Monoblock ilmavesilämpöpumppu tarjous hintaan maahantuojalta ilman välikäsiä. Lämpöpumput valmistetaan laadukkaista osista 25 vuoden kokemuksella. Kestävä ja taloudellinen lämmitysmuoto.
www.antinvalinta.fi
Ei osaa eikä arpaa mut ...onko noi huomattu?
Ilmatieteenlaitos on mitannut alueella 5.1.2024 alimmaksi lämpötilaksi -34.9 ja päivälämpötilaksi -33.1 astetta. Tuo on kylmin ajanjakso täällä päin enkä muuta noin kylmää jaksoa muistakaan kuin jostain 2000-luvun alusta. Kaukolämpöä sis. käyttövesi on kulunut kyseisenä päivänä 237 kilowattia. Tuntia kohden keskimäärin siis 9,875 kw. Edeltävä päivä oli lähes yhtä kylmä.
Olen siis suunnitellut lyöväni 35kw pumpun, jonka pitäisi antaa lämmitystehoa -25 asteen pakkasessakin vielä 15,3kw ja COP pitäisi olla jossain kahden tietämillä. Varmasti ei luvut ihan täysin täyty, mutta oma lähestymistapani asiaan on ollut sellainen että lyödään sellainen mylly ettei tehot pakkasessa ainakaan lopu kesken. Toinen vaihtoehto olisi laittaa esim. 26kw koneen, jolla silläkin pitäisi irrota 10kw -25 asteessa (hintaero/säästö oli alle 100e). Pienempi pumppu on kuitenkin melkein saman hintainen joten ei tunnu järkevältä säästää tässä kohtaa? Kompressorit on Panasonicin ja laitos painaa 230kg. Näin ollen uskoisin että kyllä sieltä pakkasessakin pitäisi lämpöä irrota. Toimivuutta lupasivat siten että kone toimii vielä -35 asteessakin.
Onko tässä mitoituksessa joku menossa mielestänne pieleen? Se mitä tuossa olen miettinyt on tuo minimiottoeho joka 26kw koneella on 2kw, 30kw koneella 3,8 ja 35kw:lla 4,9kw. Olen miettinyt asiaa pumpun käyntijakson kannalta, mutta onko tuolla sitten lopulta niin paljon merkitystä.
Talosta löytyy myös varaava takka ja 9kw lämmitysvastus on tulossa backupiksi ja käyttövedelle oma 3kw vastus.
Olen siis suunnitellut lyöväni 35kw pumpun, jonka pitäisi antaa lämmitystehoa -25 asteen pakkasessakin vielä 15,3kw ja COP pitäisi olla jossain kahden tietämillä. Varmasti ei luvut ihan täysin täyty, mutta oma lähestymistapani asiaan on ollut sellainen että lyödään sellainen mylly ettei tehot pakkasessa ainakaan lopu kesken. Toinen vaihtoehto olisi laittaa esim. 26kw koneen, jolla silläkin pitäisi irrota 10kw -25 asteessa (hintaero/säästö oli alle 100e). Pienempi pumppu on kuitenkin melkein saman hintainen joten ei tunnu järkevältä säästää tässä kohtaa? Kompressorit on Panasonicin ja laitos painaa 230kg. Näin ollen uskoisin että kyllä sieltä pakkasessakin pitäisi lämpöä irrota. Toimivuutta lupasivat siten että kone toimii vielä -35 asteessakin.
Onko tässä mitoituksessa joku menossa mielestänne pieleen? Se mitä tuossa olen miettinyt on tuo minimiottoeho joka 26kw koneella on 2kw, 30kw koneella 3,8 ja 35kw:lla 4,9kw. Olen miettinyt asiaa pumpun käyntijakson kannalta, mutta onko tuolla sitten lopulta niin paljon merkitystä.
Talosta löytyy myös varaava takka ja 9kw lämmitysvastus on tulossa backupiksi ja käyttövedelle oma 3kw vastus.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Varaaja kannattaisi laittaa koneen kapasiteetin mukaan ettei kone joudu käymään ylilämmöillä eikä myöskään lyhyttä pätkää. Jos on mahdollista laittaa suuri varaaja (1-3 m3), sen avulla voisi lepuuttaa esim. kalleimpien tuntien aikana. Ilman minkäänlaista varaajaa suuri kone voi olla ongelmallinen hallittava lämpimillä ilmoilla. Noin isolle koneelle joku ~500 l varaaja alkaisi olla jo muutenkin tarpeen ja siinä sitten voisi myös kätevästi esilämmittää vettä. Varaajan pitäisi siis olla myös kierukalla varustettu. Kuinkas varaajille muuten on kaukolämmitystalossa tilaa tarjolla? Lisäksi pitäisi vielä olla varaaja kuumalle vedelle. Se kaukolämpöpaketti ei suurta tilaa ole mahtanut kaivata.
Jos talossa on vedetty erilliset (PEX) putket teknisestä tilasta useimpiin käyttökohteisiin, kytkisin pesupaikalle menevään kylmään putkeen haalistetun veden (itselläni haalistettu tulee kaikkialle muualla paitsi keittiöön). Haalistus eli esilämmitys tapahtuu lämmityksen COP:lla. Vaikka haalistus jääkin lattialämmitystalossa vajaaksi, se kuitenkin pienentää mojovasti kuuman veden kulutusta ja samalla myös parantaa kuuman veden riittävyyttä. Viime vuoden 118 m3 veden kulutuksella wanhaa mallia oleva ja tarpeettoman suuri tulistusvaraaja kulutti täällä 1326 kWh, josta suunnilleen puolet varaajan vaipan häviöitä. Tulistusvaraajan edut ovat rakenteen ja toiminnan yksinkertaisuus ja korkeiden pumppauslämpötilojen välttäminen, jolloin konekin saattaa kestää pidempään.
Kohtuullisen lähelle tuo algebrani perustuen lämpötilan pysyvyyskäytöön kuitenkin heittää noita arvioita. -33°C sinkoaa tulokseksi 11,1 kW 22 °C sisälämpötilalla. Jos huonelämpötila on ollut korkeampi, max tehontarve kylmässä päässä pienenisi annetulla vuosikulutuksella.
Jos talossa on vedetty erilliset (PEX) putket teknisestä tilasta useimpiin käyttökohteisiin, kytkisin pesupaikalle menevään kylmään putkeen haalistetun veden (itselläni haalistettu tulee kaikkialle muualla paitsi keittiöön). Haalistus eli esilämmitys tapahtuu lämmityksen COP:lla. Vaikka haalistus jääkin lattialämmitystalossa vajaaksi, se kuitenkin pienentää mojovasti kuuman veden kulutusta ja samalla myös parantaa kuuman veden riittävyyttä. Viime vuoden 118 m3 veden kulutuksella wanhaa mallia oleva ja tarpeettoman suuri tulistusvaraaja kulutti täällä 1326 kWh, josta suunnilleen puolet varaajan vaipan häviöitä. Tulistusvaraajan edut ovat rakenteen ja toiminnan yksinkertaisuus ja korkeiden pumppauslämpötilojen välttäminen, jolloin konekin saattaa kestää pidempään.
Kohtuullisen lähelle tuo algebrani perustuen lämpötilan pysyvyyskäytöön kuitenkin heittää noita arvioita. -33°C sinkoaa tulokseksi 11,1 kW 22 °C sisälämpötilalla. Jos huonelämpötila on ollut korkeampi, max tehontarve kylmässä päässä pienenisi annetulla vuosikulutuksella.
Mistä olet hankkimassa pumppua kun hintaero on noin pieni tehoeron ollessa kuintekin melko suuri?
Minulla ei mennyt edes kolmea tonnia tosin laite on pienitehoinen ja käytin hyödyksi jo olemassa olevat komponentit. Noin edullinen hinta vaatii kyllä että teet ainakin osan työstä itse. Mutta onhan sekin itse tekemistä että tekee jotain toista työtä, josta saadulla palkalla sitten maksaa tekijälle.
Itseasiassa tämä oli se minun oma ketju missä tätä pumpun mitoituskeskustelua olisi fiksuinta varmaan jatkaa. Päätin lykätä asennukset nyt loppukesään / syksyyn. Oman kaukolämpöyhtiöni kanssa minun on mahdollista laittaa liittymä ns. tauolle pienellä ylläpitomaksulla ja tulen varmaan päätymään tähän ratkaisuun. Tällöin kaukolämpöliittymä jää jos siihen joskus haluaa palata.
Kesän aikana myös täällä keskusteluissa ollut Panasonic J-sarja on noussut uudeksi ehdokkaaksi vaihtoehtojen joukkoon. Hintaerot olisivat jäämässä 500-1000e, tasolle kiinan valmistajien kanssa, niin huoltovarmuusmielessä tämä voisi olla ihan perusteltu lisähinta maksaa Panasonicista.
Energiatodistuksen mukaan vuoden lämmitysenergian tarve on reipas 32000khw. Tämä vuosi näyttäisi menevän omalla käytöllä jonnekin reiluun 26000kw mutta erillisen 40 neliöisen saunarakennuksen lämmitystä on hoiti viime talvena suurelta osin ilp mikä ei kyllä ollut optimaalista koska lattia oli tuolloin hyvinkin epämiellyttävän kylmä.
Vuoden aikana oli muutama päivä kun pakkaset kävivät -25 asteessa Kuopiossa. Tämä muutama päivä -25 astetta vaikuttaisi Kuopiossa toistuvan melkeinpä joka vuosi ja välillä nuo yli -20 pakkasjaksot ovat olleet viikonkin mitttaisia. Liitteenä kuvassa vuoden eniten energiaa vienyt päivä sis. lämmitys ja käyttöveden energia. Yksittäisiä tunteja vuoden aikana on mennyt 12kwh teholla ja näihin liittynee lämpimän veden käyttö samaan aikaan.
Hankittuna on nyt OSO DGC 300 varaaja missä kierukat käyttöveden lämmitystä varten ja 3kw vastus varalle. Lisäksi puskurivaraajaksi Energy Save 200l BT200TC-1 ja siinä käyttöveden esilämmityskierukka.
Apuja kaipailisin erityisesti pohdintaan mikä olisi oikea mitoituskoko kun lämmin vesi on myös tarkoitus pyrkiä pumpulla mahdollisimman paljon tekemään 9kw/12kw/16kw.
Laitteiden hintaerot on aika olemattomat. 9kw --> 12kw +350e, 12kw --> 16kw +n.500e (9kw-->16kw +850e).
Kesän aikana myös täällä keskusteluissa ollut Panasonic J-sarja on noussut uudeksi ehdokkaaksi vaihtoehtojen joukkoon. Hintaerot olisivat jäämässä 500-1000e, tasolle kiinan valmistajien kanssa, niin huoltovarmuusmielessä tämä voisi olla ihan perusteltu lisähinta maksaa Panasonicista.
Energiatodistuksen mukaan vuoden lämmitysenergian tarve on reipas 32000khw. Tämä vuosi näyttäisi menevän omalla käytöllä jonnekin reiluun 26000kw mutta erillisen 40 neliöisen saunarakennuksen lämmitystä on hoiti viime talvena suurelta osin ilp mikä ei kyllä ollut optimaalista koska lattia oli tuolloin hyvinkin epämiellyttävän kylmä.
Vuoden aikana oli muutama päivä kun pakkaset kävivät -25 asteessa Kuopiossa. Tämä muutama päivä -25 astetta vaikuttaisi Kuopiossa toistuvan melkeinpä joka vuosi ja välillä nuo yli -20 pakkasjaksot ovat olleet viikonkin mitttaisia. Liitteenä kuvassa vuoden eniten energiaa vienyt päivä sis. lämmitys ja käyttöveden energia. Yksittäisiä tunteja vuoden aikana on mennyt 12kwh teholla ja näihin liittynee lämpimän veden käyttö samaan aikaan.
Hankittuna on nyt OSO DGC 300 varaaja missä kierukat käyttöveden lämmitystä varten ja 3kw vastus varalle. Lisäksi puskurivaraajaksi Energy Save 200l BT200TC-1 ja siinä käyttöveden esilämmityskierukka.
Apuja kaipailisin erityisesti pohdintaan mikä olisi oikea mitoituskoko kun lämmin vesi on myös tarkoitus pyrkiä pumpulla mahdollisimman paljon tekemään 9kw/12kw/16kw.
Laitteiden hintaerot on aika olemattomat. 9kw --> 12kw +350e, 12kw --> 16kw +n.500e (9kw-->16kw +850e).
