Mulla on varaajan alemman anturin kanssa rele, joka kytkee 3k3 vastusta rinnalle ja huijaa parikymmentä astetta. Se pysäyttää pumpun, kun alempi määrittää sammumisen ja ylempi määrittää käynnistyksen. Tänään vaihdoin siihen shellyn releeksi ja laitan myöhemmin spot-hinta.fi ulkolämpötilan mukaan säätyvän pörssiohjauksen. Saa olla talvella aina päällä, mutta nyt siirtymäkaudella on ihan kätevää, jos sammuu kalleimmiksi tunneiksi. Kesällä riittää joku 8h käynti vuorokaudessa. Odottelen vielä, että saa uuden version scriptistä valmiiksi
Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu
- Keskustelun aloittaja joni
- Aloitettu
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ok, kiitos eli tuo alempi anturi on kuitenkin se joka määrää sammumisen. Sen takia tuo ei minulla sammunutkaan vaikka taulussa oli rajat ylittävät lukemat. Täytynee koittaa värkätä BTT anturille se vastushuijaus, nyt minulla oli se asennettuna tuolle ylemmälle anturille TTT.
Näin multiheaterin jamppa selitti asiaa, kun joskus kysyin miten toi kannattaa toteuttaa.
Jos saat releen sinne boksin sisälle niin siihen jousikuormitteiseen liittimeen saa näppärästi työnnettyä toiset johdot. Rele ja vastus sarjaan ja ne kytkee sinne rinnalle. Shellyn wlan heikkenee aika paljon, mutta tokihan kaikilla on yksi mesh purkki pannuhuoneessa riittävän lähellä. Kun posti tuo addonin shellyyn niin siirrän vielä kaikki neljä homeassistantin käytössä olevaa lämpöanturia siihen kiinni niin jää kaikki johdot laitteen sisälle piiloon.
Jos saat releen sinne boksin sisälle niin siihen jousikuormitteiseen liittimeen saa näppärästi työnnettyä toiset johdot. Rele ja vastus sarjaan ja ne kytkee sinne rinnalle. Shellyn wlan heikkenee aika paljon, mutta tokihan kaikilla on yksi mesh purkki pannuhuoneessa riittävän lähellä. Kun posti tuo addonin shellyyn niin siirrän vielä kaikki neljä homeassistantin käytössä olevaa lämpöanturia siihen kiinni niin jää kaikki johdot laitteen sisälle piiloon.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Yleismittarin ei kerro konkan kunnosta koko totuutta, toki sillä näkee onko kapasitanssi toleranssialueella ja ettei se ole kokonaan kuollut.
ESR kertoo paremmin onko konkka vielä iskussa taajuusmaisessa jännitteessä.
Joskus tuli hommattua Peak esr70-mittari virtalähde hommiin, näppärä automaatti peli. Purkaa konkan ja mittaa kapasitanssin ja ESR:n. Noin puolet konkista (riippuu kytkennästä) saa mitattua kiinni kytkennässä. Jos konkka on kuollut tai kytkentä sotkee mittauksen, niin ilmoittaa näytössä.
Jonkun kympin muistaakseni säästin kun tilasin suoraan valmistajalta UK:sta, nyt joku eu kauppa voi olla helpompi.
Viimeksi muokattu:
Elektrolyyttikondensaattoreiden kohdalla, eli teholähteissä, taajuusmuuttajissa ja elektroniikassa yleisesti ESR-mittaus kertoo yleismittaria enemmän, koska sarjavastuksen kasvu on näiden kohdalla tyypillinen vikaantumismekanismi.
Vaihesiirtokonkat, joista tässä oli kyse, eivät ole elektrolyyttikonkkia, vaan muovi- tai vanhemmat paperikondensaattoreita. Ne on lisäksi useimmiten aika helppo erottaa piiristä (pistokeliitin tai ruuvi irti, jotta yleensä pääsee napaan käsiksi) tai kun ne ovat moottorikäämin kanssa sarjassa, yleismittarin mittajännite/-virta ei edes välttämättä pääse vaihtovirtana purkautumaan tätä kautta. Muovikondensaattorihan vikaantuu tyypillisesti niin, että sen kapasitanssi putoaa, mikä on todettavissa yleismittarin kondensaattorialueella. Harvinaisempi vikaantumistyyppi on oikosulku (paperikondensaattoreille oli yleisempi), jonka taas havaitsee vastusmittarillakin (tai mahdollisesti jo käämin käryämisestä tai palamisestakin). Kaikkein hankalin on satunnainen kondensaattorin läpilyönti, jollainen kylläkin ennen pitkää ilmenee kapasitanssin laskuna eli yleisimpänä nykyisten moottorikondensaattoreiden havaittavana vikana.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Sain ohjauksen toteutettua jokseenkin halutulla tavalla, käytin tuohon tarkoitukseen tällä kertaa rele jossa oli kaksi NO kärkeä ja tein molemmille antureille samansuuruisen vastushuijauksen.
Taka-ajatuksena tuossa lähinnä se ettei tuo turhaan lähtisi käyntiin kalliin sähkön aikana mikäli "yläanturi" eli TTT sattumoisin indikoisi (huijaamattomana) käynnistysrajaa matalempaa lämpötilaa. Käytännössä tuo olisi kai mahdollista tilanteissa jossa kattila on verraten kylmä.
Anturipaikkoja tuossa Jäspin VPK20:ssa nyt ei ollut kun se 1 mihin kattilan muutkin anturit on tungettu niin ahdoin sit samaan paikkaan vielä lisäksi nuo molemmat MH:anturit.
Nyt kun HA:n kautta klikkaa tuota relettä niin lämpötila vaihtuu näytössä hetken päästä ja reilun minuutin jälkeen ohjain sammuttaa hallitusti ensin kompressorin ja sen jälkeen puhaltimen ja kiertovesipumpun. Relettä kun klikkaa pois niin tuo lähtee oikeastaan saman tien käyntiin päinvastaisessa järjestyksessä.
Taka-ajatuksena tuossa lähinnä se ettei tuo turhaan lähtisi käyntiin kalliin sähkön aikana mikäli "yläanturi" eli TTT sattumoisin indikoisi (huijaamattomana) käynnistysrajaa matalempaa lämpötilaa. Käytännössä tuo olisi kai mahdollista tilanteissa jossa kattila on verraten kylmä.
Anturipaikkoja tuossa Jäspin VPK20:ssa nyt ei ollut kun se 1 mihin kattilan muutkin anturit on tungettu niin ahdoin sit samaan paikkaan vielä lisäksi nuo molemmat MH:anturit.
Nyt kun HA:n kautta klikkaa tuota relettä niin lämpötila vaihtuu näytössä hetken päästä ja reilun minuutin jälkeen ohjain sammuttaa hallitusti ensin kompressorin ja sen jälkeen puhaltimen ja kiertovesipumpun. Relettä kun klikkaa pois niin tuo lähtee oikeastaan saman tien käyntiin päinvastaisessa järjestyksessä.
Mulla se on toiminut yhdellä releellä ihan hyvin. Sanoi kyllä varsin selkeästi, että ylempi käynnistää, mutta ei se ole kertaakaan lähtenyt pelkästään sen perusteella käyntiin. Ehkä se keskiarvottaa niitä kahta tai pyöräyttää pumpulla vettä ja tarkistaa sen lämpötilan. Herääkö sullakin pumppu aina välillä pyörimään?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joo, yhtä relettä täälläkin käytin mutta kahdella kärjellä ja käytin yhtä kärkeä kummallekin anturille. En ole kerennyt tuota seuraamaan vielä niin paljon että näkisi pyörittääkö se välillä kv pumppua tauolla ollessa. Sisäisellä anturillahan se teki sen mutta se tuntui luonnolliselta kun linjassa ja lämmönvaihtimessa vesi todennäköisesti viilenee nopeammin kun varaajassa tai kattilassa. Täytyy kaivaa tuosta loggerin käppyrät ottoenergiasta, siitä todennäköisesti näkee pyörittääkö välillä pumppua vai ei.
Multiheterin toiminasta löytyy maahantuojan sivuilta todella vähän tietoja, jos ajatellaan laitteen liitämistä LTO:n poistoputkeen.
Mitä tapahtuu ilmanvaihdon toiminnalle jos poistoputkeen laitetaan kenno ja puhallin. Nyt samassa putkessa on 2 eritehoista puhallinta, josta Multiheaterin puhaltimen ohjauksesta ei ole mitään tietoja. Mielestäni puhaltimen pitäisi toimia samalla teholla kuin LTO:n puhallin tai se pitäisi poistaa kokonaan.
Vesipuolen liitäntä suoraan varaajan ja ventiiliryhmän väliin ei vaikuta hyvältä idealta, koska lämpöä saadaan enemmän kuin varaajaan mahtuu. Varaajassa pitää ehdottomasti olla kierukka ja sen rinnalla jokin lämmitysjärjestelmä jolloin Multiheater toimii koko ajan, eikä jarruta ilmavirtausta LTO:n poistopukessa.
Mitä tapahtuu ilmanvaihdon toiminnalle jos poistoputkeen laitetaan kenno ja puhallin. Nyt samassa putkessa on 2 eritehoista puhallinta, josta Multiheaterin puhaltimen ohjauksesta ei ole mitään tietoja. Mielestäni puhaltimen pitäisi toimia samalla teholla kuin LTO:n puhallin tai se pitäisi poistaa kokonaan.
Vesipuolen liitäntä suoraan varaajan ja ventiiliryhmän väliin ei vaikuta hyvältä idealta, koska lämpöä saadaan enemmän kuin varaajaan mahtuu. Varaajassa pitää ehdottomasti olla kierukka ja sen rinnalla jokin lämmitysjärjestelmä jolloin Multiheater toimii koko ajan, eikä jarruta ilmavirtausta LTO:n poistopukessa.
Onko tuo vaihtamasi kondensaattori C1 piirikaaviossa vai mikä? Saiko ohjauskortin ja kondensaattorin helposti kaivettua sisuksista?
Ohjaus meillä käyttöveden varaajassa on nimenomaan ulkoisten antureiden mukaan. Ala-anturi on varaajan pohjassa ja ylä-anturi on varaajan puolessa välissä. Sammuttaa MH:n kun ala-anturi saavuttaa asetetun arvon, meillä 53 astetta. Huom, kuten aiemmin kirjoittelin, anturit on päinvastoin kun kytkentä kertoo.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joo, se on nimenomaan juurikin tuo C1. Multiheaterista kun avaa kotelon etulevyn (pari ruuvia ylälaidassa jonka jälkeen tuo etulevy taittuu ulos) niin ohjauskeskus on heti sen takana tyrkyllä. Ohjauskeskuksen kotelo taisi olla neljällä ristipää ruuvilla kiinni, etulevyn takana tuo konkka on heti näkyvissä. Ohjauskorttikin näkyy tuossa mutta siihen ei tarvinnut konkanvaidossa koskea, oli johdotettuna kortilta konkalle niin pätkäisin vanhat abikot pois ja liitin uuden konkan johtimet noihin wagoilla. Wago ei oo tietty se elegantein tapa mutta kannen kun lyö kiinni niin eipä tuota kukaan sen koommin ihmettele.
Koitin katsoa josko olisi löytynyt kuva ohjaus-/kytkentälaatikon sisältä mutta en löytänyt sellaista. Mutta on selkeästi tehty ja kaikki esillä kun aukaisee tuon kannen jossa tuo liitteenä oleva kyktis on.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tuli itsekin otettua käyttöön nuo ulkoiset anturit. Kattilassa oli kuitenkin vain 1 anturiputki joten oli pakko tunkea molemmat anturit siihen mutta on toiminut kyllä ihan järkevästi vaikka ovatkin samassa putkessa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Juu, olisi tuon tietty voinut pintanakin toteuttaa, olisi laittanut sisääntulevaan putkeen, kattilan lähelle tuota ala anturia. Olisi varmaan toiminut niinkin. Aika hyvä vapaakierto tuossa tuntuu kuitenkin toteutuvan puukattilasta MH:lle eli jos kattila on kuuma niin lämpiää tuo MH:n vaihdinkin huomattavasti.
Multiheater alkoi kiinnostamaan koska systeemi tällä hetkellä tämä: Versati 2 lataa kaksoiskattilaa ja käyttövedestä huolehtii lämpövesipumppu jossa toki nyt ollut suorasähkö käytössä koska kylmässä tilassa.
Mutta ajatuksen tasolla, mitä tuumaatte tällaisesta vaihtoehdosta: jos liittäisi MH 18 vilpin rinnalle imupuolelle niin että puolet vedestä menisi MH:n läpi. Vilp aloittaisi lämmityksen kun imuvesi laskisi liian kylmäksi, MH jatkaisi työtään normaalisti. Ilma tulisi kellariin kanavaa pitkin joka olisi poistoilmaa kaikista kolmesta kerroksesta (kanava viimeisiä metrejä vaille valmis) ja voisi vaikka mennä käyttövesipumpun läpi. Nyt siis painovoimainen ilmanvaihto. Käyttöveden lämmityksen aikana saisi sekin pumppu lämmintä ilmaa ja MH toki kylmempää mutta kuitenkin varmaan toimisi näin tai sitten haaroittaisi iv kanavan tms. Mutta lähinnä tuota vesipuolta ajattelen, vilpin vesimäärä nyt noin 1500L ja MH:ssa olisi 750L joten puolet vedestä haaroittamalla ehkä voisi toimia vai voisiko? Kattilassa ei yhteitä vapaana paitsi paluulle joten tuo rinnan kytkentä olisi helppo siinä mielessä. Vilpin vesipumppu pyörii aina ellei sammuta laitetta, tämänkin voisi automaatiolla saada toimimaan modbussin kautta.
Mutta ajatuksen tasolla, mitä tuumaatte tällaisesta vaihtoehdosta: jos liittäisi MH 18 vilpin rinnalle imupuolelle niin että puolet vedestä menisi MH:n läpi. Vilp aloittaisi lämmityksen kun imuvesi laskisi liian kylmäksi, MH jatkaisi työtään normaalisti. Ilma tulisi kellariin kanavaa pitkin joka olisi poistoilmaa kaikista kolmesta kerroksesta (kanava viimeisiä metrejä vaille valmis) ja voisi vaikka mennä käyttövesipumpun läpi. Nyt siis painovoimainen ilmanvaihto. Käyttöveden lämmityksen aikana saisi sekin pumppu lämmintä ilmaa ja MH toki kylmempää mutta kuitenkin varmaan toimisi näin tai sitten haaroittaisi iv kanavan tms. Mutta lähinnä tuota vesipuolta ajattelen, vilpin vesimäärä nyt noin 1500L ja MH:ssa olisi 750L joten puolet vedestä haaroittamalla ehkä voisi toimia vai voisiko? Kattilassa ei yhteitä vapaana paitsi paluulle joten tuo rinnan kytkentä olisi helppo siinä mielessä. Vilpin vesipumppu pyörii aina ellei sammuta laitetta, tämänkin voisi automaatiolla saada toimimaan modbussin kautta.
No vihdoinkin sain oman multiheaterin tulille. Kytketty 500ltr varaajaan, ilman välilaipiota. Vilp keskelle ja multiheater ylös. Multiheaterin startin jälkeen se on käynyt 24/7 ja pitänyt talon lämpimänä ja esilämmittänyt käyttöveden. Vilp on starttaillut max kerran päivässä noin 15minuutiksi, jos ulkoilman lämpö on ollut siinä 5-7 asteen alapuolella. Yleensä aamuyöllä. Sähkönkulutuksesta en tiedä, onko suhteessa noussut vai laskenut, mutta vilp ainakin saa huilia näköjään suurimman osan ajasta, niin luulis sähköäkin kuluvan silloin jonkin verran vähemmän, mitä ennen, jos tuo multi nyt sillä abt 4 copilla jauhaa...
aapelehtinen
Jäsen
Nythän tuolla näkyy olevan uusi malli multiheater ecowater. Ilmeisesti samanlainen laite kuin tuo eco, mutta tässä on käyttövesivaraaja samassa. Hinta suunnilleen sama kuin ilman varaajaa oleva.. Ei vain mitään teknistä tietoa ole oikein saatavilla. Olisi varmasti järkevä monessa kohteessa kun ei haluta nostaa lämmitystä turhan korkealle käyttöveden takia.
Huomasimpa vasta tämän ketjun.
Täällä MH18 pöhissyt yli 5 vuotta. Pyynti ollut koko ajan 60ast. Lämmittää 150L öljykattilan(lämmityskaudella sähköllä) säiliötä. Tuntuu että teho on vähitellen heikentynyt. Nyt näin kesällä kun lämmitykset lähes pois päältä niin ei saa kattilan lämpöä yli 40ast. Kytkentä kattilaan: tulo tyhjennysyhteestä ja mene lämmityspiirin paluuseen. Laitan nyt syksyllä viereiseen 24m2 varastoon lattialämmityksen, olisiko ideaa laittamaan sen paluu kiertämään MH:n kautta kattilaan ? Jaksaisiko hoitaa koko lattiakierron omalla KV-pumpulla?
Täällä MH18 pöhissyt yli 5 vuotta. Pyynti ollut koko ajan 60ast. Lämmittää 150L öljykattilan(lämmityskaudella sähköllä) säiliötä. Tuntuu että teho on vähitellen heikentynyt. Nyt näin kesällä kun lämmitykset lähes pois päältä niin ei saa kattilan lämpöä yli 40ast. Kytkentä kattilaan: tulo tyhjennysyhteestä ja mene lämmityspiirin paluuseen. Laitan nyt syksyllä viereiseen 24m2 varastoon lattialämmityksen, olisiko ideaa laittamaan sen paluu kiertämään MH:n kautta kattilaan ? Jaksaisiko hoitaa koko lattiakierron omalla KV-pumpulla?
aapelehtinen
Jäsen
Osaako joku sanoa miksi laitteen oma sähkölämmitin kytkeytyy välillä itsestään päälle? Onko tähän joku asetus jonka saa kytkettyä pois.
Aina välillä etsinyt näitä esim ulkomailta jos löytyisi sama laite eri merkeillä. Tuo 3kw versio olisi passeli mutta 2800eur hinta kuulostaa vähän korkealta. Nyt löysin tuon kytkentäkaavan kanssa google lensillä linkin Englantiin josta laite löytyykin reilulla tonnilla Trianco merkillä. Vaikka tulisi alvit ja tullit päälle niin olla silti noin puolet Suomen hinnasta. Uudessa versiossa näyttää olevan RS485 liitäntä.
No nyt kävi meilläkin sama tehon heikentyminen. DT on laskenut olemattomaksi, eikä viilennä poistoilmaa kuin neljällä asteella. Ottoteho on normaali, mutta antoteho about saman verran. Eipä se näköjään montaa vuotta kestänyt. Jaa’a, mistähän lähtisi etsimään vikaa.
Jos joku on tilaamassa triancoa niin tilataanko kimpassa?
Jos joku on tilaamassa triancoa niin tilataanko kimpassa?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
En laitetta tunne, mutta pitäisi varmasta ensin varmistaa ,että kenno on puhdas ja sekin saattaisi auttaa miettimään, että onko kylmikset karannut, niin voisi esim. mitata kompuralta lähtevän kaasun lämpötilaa. Jos se on jotain todella korkeata esim. yli100 niin voisi olla kylmikset tiessää tai paisari syöttää sitä muusta syystä liian vähän.No nyt kävi meilläkin sama tehon heikentyminen. DT on laskenut olemattomaksi, eikä viilennä poistoilmaa kuin neljällä asteella. Ottoteho on normaali, mutta antoteho about saman verran. Eipä se näköjään montaa vuotta kestänyt. Jaa’a, mistähän lähtisi etsimään vikaa.
Jos joku on tilaamassa triancoa niin tilataanko kimpassa?
Kennoa ei pääse kovin helposti näkemään, mutta osa putkista oli selvästi kylmiä kun oli jäätä pinnassa. Putkessa on ollut suurimman osan ajasta filtteri, mutta ainahan se on voinut vetää pölyä kennolle. Kokeilin kädellä iv putkesta niin virtaus tuntui pienemmältä mitä muistikuvien mukaan oli ennen. Voisin vilkaista tuota lämpökameralla jahka aikataulut sallii
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Koita vaihtaa tuohon sitä moottorikondensaattoria. Se ei montaa euroa maksa. Löytyy elektroniikkaliikkeistä tai kodinkonekorjausliikkeistä.No nyt kävi meilläkin sama tehon heikentyminen. DT on laskenut olemattomaksi, eikä viilennä poistoilmaa kuin neljällä asteella. Ottoteho on normaali, mutta antoteho about saman verran. Eipä se näköjään montaa vuotta kestänyt. Jaa’a, mistähän lähtisi etsimään vikaa.
Jos joku on tilaamassa triancoa niin tilataanko kimpassa?
Mielestäni nuo oireet kuulostavat samanlaisilta mitä oli omassa laitteessa muutama vuosi sitten. Lopulta kompressori ei jaksanut enää käyntiin ollenkaan.
Kondensaattoria vaihtamalla laite palautui entisenlaiseksi. Voi toki olla muukin vika mutta vahva veikkaus tässä tapauksessa tuolle komponentille.
Tilasin molemmat konkat. Muistatko Kurre oliko sulla ottoteho normaalia matalampi ennen lopullista sammumista? Mulla se on nyt 340w ja antoteho ehkä puolet siitä. Ilma virtaa kyllä, mutta kenno ei kylmene. Venttiilin naksahdus ei kuulosta niin kovalta naksahdukselta kuin ennen ja laite pitää pientä kohinan kaltaisista sivuääntä. Käsittääkseni voisi selittyä kompressorin huonommalla käymisellä, mutta mun mielestä se kuulostaa normaalilta.
Ainakin meidän ilpissä kun oli reilu vajaus kylmäaineissa, ottoteho viilennyksellä sama kuin toimivassa mutta antoteho olematon. Lisäksi meni höyrystin helposti jäähän kun ilmeisesti höyrystyi väärässä kohtaa kennossa ja hyvin pienellä alueella. Vahva veikkaus että kylmäainetta karannut. Tuohan on R134 kone?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Mittaisit nyt vaan vaikka kuumakaasun lämpötilan käydessä... Niin se olisi kaikista helpoin aloittaa niin voisi saada vihjeen onko tavarat mennyt harakoille.
Mites tuo 3k3 vastus tuohon vastushuijaukseen parhaiten kytkettäisiin? Siis että sais multiheaterin sammumaan alemman anturin lämpötilaa muuttamalla... Mulla ois pari ylimääräistä Shelly 1pm kytkintä ainakin, mutta ei kai niistä tuohon mitään apua oo? Vai onko? Mitään releitä ei oo, mutta tilaisin mielelläni, kun tietäisin mitä tilata... Auttakaa tietämätöntä.