Ennen oli myös huipparit jotka imi mökkeihin sellaiset alipaineet että postiluukustakin vaan suhina kävi.
No mitä nyt sitten on jos jotain rakoventtiileitä tarvitaan, mikä on muuttunut?
Nykyisin asioita ymmärretään paremmin, tuohon huippariin on tullut LTO kaveriksi ja näin myös sitä alipaineen määrää on pienennetty huomattavasti. Enää ei lämpöjä puhallella harakoille ihan niin huoletta. Toki jos kämpässä on koneellinen tulo, niin silloin ei pitäisi noita ylimääräisiä reikiä olla seinissä lainkaan, mutta tälläisessä pelkällä poistolla varustetussa mökissä kuten tämä meidänkin Älppäri on, niin tuo ikunaväli on vaihtoehto seinäräppänälle, tosin varsin huono sellainen mutta vaihtoehto kuitenkin.
Eli LTO on lisätty, muuten ollaan aivan samassa tilanteessa korvausilman suhteen se ei ole muuttunut, yhtälailla postiluukut suhisee
-90 meidän taloon tuli lto. Joku huonompi systeemikin olisi kai kelvannut mutta 2010 tehdyssä talossa, vieläkö silloin riitti lto:ta heikompi systeemi?
Parempihan se on kuin suora putki ulkoa, josta tulee -20 C pakkasella raakaa -20C ilmaa, ikkunaväleissä meillä lämpiää puolet, eli vastaa 50% hyötysuhteista lämmönvaihdinta, eli ilma ikkunaventiilistä meillä on -20C pakkasella n. 0C, mitattu on. Tosin toimii vain alakerrassa ilman takaiskuläppää.
Paljonkos ikkunan sisin lasi menee pakkaselle?
Tuskin juuri enempää tippuu lämpö kuin ilman tuloilmaa, koska energia, minkä ilma ottaa ikkunasta on pitkälle alle 10% (olikohan jotain 3-6%) kokonaisenergiasta , minkä ikkuna valskaa muutenkin harakoille, ainakin maltillisella virtauksella. Meillä uloin lasi yksinkertainen, ja sisempi 2 -kerroksinen lämpölasi, mikä vaikuttaa tuohon, netistä löytyy mittauskäyriä eri virtauksilla, voin toki helposti mitata talvella.
Oliko sinulla käytössä tuollaiset linkin mukaiset Air Termico venttiilit ?
Onko lasin väli säilynyt puhtaana ja kuivana?
Pohjalle laskeutuu hieman pölyä, joka helppo pyyhkäistä esim keväällä samalla kun pesee ikkunoita. Kuivana pääasiassa, ehkä kova tuuli saattaa ajaa hieman vettä, tosin sitä päätyy normi-ikkuna väliinkin, koska huurtumisen estämiseksi puuttuu niistäkin tiivitepalaset ylä- ja alanurkista ulkolasista. Siksi niissä on valumakourut ja reiät alhaalla. Itse siirtelin alanurkasta leikkaamani lisäpätkät ylänurkkiin, jotta se järjettömän suurta lämpöä vievää huikua rajoittaisi, ikkunavalmistajat kun pelkäävät valituksia huurtumisesta, siksi välin tuuletus 'riittävä'.
On, 1-2 krt/v talvimyrskyssä myötätuulen puolen ikkuna huurtui, ei kuitenkaan tippoja valunut, lähti heti selkeytymään kun pahin tuuli ohi.
Ei noissa riitä potku edes yhden hengen makuuhuoneeseen. Poistopuhaltimella ja rakoventtiileillä on saatu ainakin paperille riittävät ilmat henkilömäärään nähden.
Mikä tuommoisen "scop" mahtaa olla?
Varmaan noin miljoona kertaa parempi kuin suora reikä pihalle. Vaikka ilmaa kierrätettäisiin ikkunan välissä niin SCOP pysyy edelleen tasan ykkösessä.
Ikkunan välissä tapahtuvalla ilmanvaihdolla hyötysuhde lienee lähempänä 0.3-0.5 (30%-50%) kuin 1:sta (100%).
Täällä ollaan keksimässä ikiliikkuja.
No ei nyt sentään. Itsekin olen kirjoittelemassa toisten kuvittelemien "melkein ikiliikkujien" mahdollisuuksien yliarviointia vastaan. Kaikilla noilla ratkaisuilla on toki käyttömahdollisuutensa, jollei muuten, niin lähinnä tilanteissa, joissa olemassa olevaa parannetaan kohde kerallaan välittämättä siitä, miten se rajoittaa kokonaisvaltaisemman ja tehokkaamman ratkaisun mahdollisuuksia myöhemmin tai erityisesti periaatteelliselta kannalta.
Jotta tuollaisen ikkunavirityksen saisi toimimaan "COP-lämmönvaihtimena" pitäisi niitä laseja käyttää lämmönvaihtimina eli ilma pitäisi saada liikkumaan eestaas. Hyötysuhteen nollaajana toimii se poisto, joka posottaa sisäilman huoneenlämpöisenä pihalle.
Niitä kutsutaan poistoilmalämpöpumpuiksi (=PILP)
Ei ikkunasta saa toimivaa regeneratiivista ilmanvaihdinta millään konstilla. Ikkunatuloilmaventtiili ei ota lämpöä talteen poistoilmasta, vaan itse ikkunan johtumishäviöistä (sitä enemmän, mitä huonommin eristävä ikkuna). Omasta mielestäni ikkunalämmönvaihdinta ei oikein voi yhdistää lto-laitteen kanssa sarjaankaan ilman, että moiset syövät toistensa hyötyä merkittävästi. Nykyaikaisen ilmanvaihdon yheydessä tuloilmaikkunan yhteyteen sopii oikeastaan parhaiten ja ainoastaan pilppi, josta puuttuu tuloilman tuonti kokonaan. Tuollaisen pilpin kanssa tuloilmaikkuna olisi jopa perustellumpi kuin tyypillisesti sovelletut korvausilmaventtiilit. Samalla voinee hiukan tinkiä ikkunoiden eristyskyvystä (kolmilasinen voi olla tehokkaampi kuin kaksi kaasueriste-elementtilasia käytännössä).
Jotenkin tuntuu että tuollainen venttiili on parempi vaihtoehto ja toiminee 30-40v ihan ok. Tuo eestaas vehje uskoakseni 2 vuotta jatkuvaa käyttöä. Kukaan tuskin myöskään kertoo jos se jossain toimistossa lopettaa toimintansa. Tuota toista ei tarvi vahtia.
