Joko talvirenkaat alla?

Joko on talvirenkaat alla?

  • Kyllä

    Ääniä: 62 54,4%
  • Ei

    Ääniä: 49 43,0%
  • En tiedä

    Ääniä: 1 0,9%
  • Jotku muut, mitkä?

    Ääniä: 2 1,8%

  • Ääniä yhteensä
    114

PolyEsko

Vakionaama
KitKat tulivat alle tänään. Iisi ja vaivaton homma.
Ajoin pajalle, pojat ottivat auton sisään ja nostivat ylös - itse join kaffet ja palasin hallille kun nostivat pestyt renkaat takaisin kyytiin.
25€ ja kiitosta köyhempänä ajoin takaisin kotiin.
Huomaa muuten että kitkat ovat aika tavalla liukkaammat risteyksessä lähtiessä. Märällä asfaltilla luistonesto ottaa haltuun ja hieman ehtii viheltää kumi, kun lähtee samalla tavalla kuin kesäkumeilla.
Edit: autosta tuli lisäksi levottomanmpi moottoritie nopeuksissa
Mitkäs kitkat ja mikäs auto ja minkä tehoinen? Auto sport-tilassa?
 

PolyEsko

Vakionaama
Ajelin viikolla Vantaa-Pietarsaari-Kuopio-Vantaa lenkin eikä ollut vielä missään tarvetta talvirenkaille. Keiteleen suunnalla oli kyllä pakkasta -3 astetta ja aika sankka sumu järvien läheisyydessä, mutta tie oli siellä silti kuiva liikenteen ja sateettomuuden vuoksi. Marraskuun yleensä pärjää vielä kesärenkailla jos vain välttää märät pakkasyöt. Alle kahdessa tunnissahan ne saa pihassa alle sitten kun tarve iskee.
Ei tien liukkauteen/jäätymiseen sadetta tarvita. Eihän Lahdessakaan sadetta ollut ja kymmenet autot rusinaa muistuttavassa tilassa. Järveltä tuli sumu jne...
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Huomaa muuten että kitkat ovat aika tavalla liukkaammat risteyksessä lähtiessä. Märällä asfaltilla luistonesto ottaa haltuun ja hieman ehtii viheltää kumi, kun lähtee samalla tavalla kuin kesäkumeilla.

Minulla kesärenkaatkin luistaa märälä asfaltilla kesällä, joten tuollaista muutosta kitkojen kanssa on vaikeampi huomata. Esim. moottoritien rampille ei kannata kiihdyttää täysillä jos tie on märkä. Renkaat alkaa sutimaan ja luistonesto ottaa homman haltuun.

Sitten kun maa jäätyy niin silloin huomaa selvästi, että kesärenkailla ei saa autoa pysähtymään yhtä hyvin kuin talvirenkailla.
 

PolyEsko

Vakionaama
Ei nyt talvirenkaisiin liity, mutta (kesä)renkaisiin ja kumiseokseen. Nokian Greenit asennutin kerran alle alkukesästä, ei niillä seuraavaa kesää enää ajettu kun olivat sakkorajalla.
Itsellä joskus muinoin Greeneistä lähti ekana kesänä reilut 2mm kulutuspintaa pois. Seuraavana kesänä vajaa milli ja sen jälkeen ei kulunut juuri mitään. Eli uutena paistotuoreina kuluivat tosi nopsaan pienehkölläkin ajomäärällä, mutta vanhetessaan kuluminen väheni selvästi. Ehkä samalla väheni pitokin?
 

bungle

Vakionaama
Näistä renkaista on aina kovaa vääntöä. On ollut aina. Eikö voisi kuitenkin olettaa, että rengastekniikka olisi kehittynyt vuosikymmenien saatossa ja halvimmat kiinakumit vastaisi esim. vuosikymmenen takaisia testivoittaja premiumeja. Ja miten voi olla, että testivoittaja on aina eri. Opitaanko jotenkin viimevuoden voittajasta tekemään seuraavana vuonna huonompi vai onko kehitys niin hurjaa, että kilpailijat menee oikealta ja vasemmalta ohi? Vai onko premiumin budjetissa varaa maksaa testaajille. Luulisi jotain sääntelyäkin olevan, ettei mitä vaan markkinoille voi tuoda.
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Ei voisi, koska parempi pito vaatii parempia materiaaleja, ja ne maksavat rahaa.
Mutta ei näissä niin suurta eroa ole. Premiumissa maksaa kuitenkin se merkki. Lopulta ero hinnassa ei ole suuren suuri. No ei siinä mitään, moottoripyörään kyllä laittoi mielellään Michelinit. Tässä nykyisessä autossa talvirenkaat tuli kuitenkin mukana, joita en ollut valitsemassa ja kun 11mm on vielä jäljellä, niin ei viitsi heittää oikein mäkeenkää (ja väitän että harva heittäisi vaan ajaisi nekin loppuun). Mutta seuraillaan tilannetta. On näissä kolmihuippunen lumihiutaleella.
 
Viimeksi muokattu:

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ei voisi, koska parempi pito vaatii parempia materiaaleja, ja ne maksavat rahaa.
Kyllähän ihan jo muotoilullakin, saati rakenteilla saadaan aikaiseksi isoja eroja noissa renkaissa. Toki materiaalitekniikka on vielä siellä kauniina pisteenä i:n päällä lisäksi, joten mitään turhaa kehitystyötä tms. tuo ei tietenkään ole.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Huomaa muuten että kitkat ovat aika tavalla liukkaammat risteyksessä lähtiessä. Märällä asfaltilla luistonesto ottaa haltuun ja hieman ehtii viheltää kumi, kun lähtee samalla tavalla kuin kesäkumeilla.
Onhan niissä valtava ero niin kuivalla kuin märällä. Kunnon talvikitkat ovat surkeat kesärenkaat. Asia on todettu moneen kertaan rengastesteissä, vaikkapa tässä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...la-jarrutustestissa-koettiin-jarkytys/8733004
 

bungle

Vakionaama
Onhan niissä valtava ero niin kuivalla kuin märällä. Kunnon talvikitkat ovat surkeat kesärenkaat. Asia on todettu moneen kertaan rengastesteissä, vaikkapa tässä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...la-jarrutustestissa-koettiin-jarkytys/8733004
Tuossa näytettiin vertailevan lähes loppuun ajettuja talvikitkoja präniköihin kesärenkaisiin kesäkelillä. En silti epäile etteikö kesärenkaat olisi parhaat kesällä ja talvirenkaat talvella ja pränikät loppunajettuja paremmat.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Taitaa ennemminkin olla yleisempää se, että neliveto on pakko saada siksi että talvellakin voisi luulla ajavansa kuin kesällä.
No kyllähän tuo nelikko ihan oikeasti auttaa liikkeellelähdöissä ja etenemiskyvyssä, vaikka sitten pysähtymisessä saattaa nuo nelikon tuomat lisäkilot olla jopa haitaksi - ja juuri tässä onkin kokemattomalle se nelikon pahin sudenkuoppa. Tuo ei liikkeellelähdöissä varottele liukkaudesta juuri lainkaan ja kitkat alla vielä vähempi kun ei kuulu edes sitä pientä raapimaakaan. Mutta sitten jarrupolkimelle siirryttäessä se keli paljastuukin, kuinka liukasta se oikeasti onkaan ja silloin se saattaa olla jo pikkasen liian myöhäinen havainto tilanteesta.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Mielenkiintoinen
Onhan niissä valtava ero niin kuivalla kuin märällä. Kunnon talvikitkat ovat surkeat kesärenkaat. Asia on todettu moneen kertaan rengastesteissä, vaikkapa tässä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...la-jarrutustestissa-koettiin-jarkytys/8733004
Mielenkiintoinen artikkeli, kun sitä lukee pilke silmäkulmassa. Uusilla Hakka Blue 3 kesärenkailla vesiliirto alkoi reilussa 80 km/h.
Ja lopuksi todetaan:
"On anteeksiantamatonta, että tiukan paikan tullen rengas ei ohjaudu kuljettajan toiveiden mukaisesti edes 80 kilometrin tuntinopeudella,"

Loppukaneetilla haluttiin siis alleviivata käytetyn kitkan ominaisuuksia. :)
 

nackerton

Aktiivinen jäsen
Mutta ei näissä niin suurta eroa ole. Premiumissa maksaa kuitenkin se merkki.

Halvimmassa kiinankumissa ja premiumeissa ei suurta eroa? Toisessa voi olla kesärenkaan runko ja kesärenkaan pinta/runkomateriaali, joka kovettuu kylmässä eikä pidä enää mitään. Jostain se pitoero tulee, ei pelkkä pintakuvio talvirengasta tee.
 

bungle

Vakionaama
Halvimmassa kiinankumissa ja premiumeissa ei suurta eroa? Toisessa voi olla kesärenkaan runko ja kesärenkaan pinta/runkomateriaali, joka kovettuu kylmässä eikä pidä enää mitään. Jostain se pitoero tulee, ei pelkkä pintakuvio talvirengasta tee.
Varmaan jos menee ihan ääripäihin löytää 1000 € kumin tai 10 € kumin. Eiköhän niissä erot ole. Mutta suurin osa mahtuu kohtuu lähelle toisiaan. Niin ne kiinakumit kuin kiinassa valmistetut premiumitkin. Sanotaan vaikka, että premium setti 200€ kalliimpi. 100€ merkistä niin paljonko paremmat materiaalit saa satasella?
 

PolyEsko

Vakionaama
Rengastekniikan ja materiaalit kehittyvät ja joka vuosi tulee renkaita, jotka ovat mainosten mukaan milloin 5%, milloin 10% pitävämmät jne. Kun tuon kertoo vaikkapa 40 vuodella, niin 1980 luvun renkaiden pitäisi olla liukkaammat, kuin rasvattu liukuri.

Kuitenkin esim. 80-luvulla silloinen testivoittaja Michelin MX200 (tjsp.) nastarengas oli todella pitävä ja selvisi hyvin lumi- ja jääkeleissä silloisilla ajoavustamattomilla autoilla. Samoin esim. testivoittaja Gislaved Nordfrost 3 nastarenkailla 90-luvulla pääsi aina paikasta A paikkaan B turvallisesti.

Saisipa aikakoneella paistotuoreet vanhat renkaat testiin näiden uusien kanssa, niin näkisi todellisen eron pidossa. Toki rengaskoot aivan erilaisia aiemmin, kuin nykyään, samoin autot.
 

ML

Vakionaama
Traktorit ja mönkijät saavat ilmeisesti käyttää aina nastarenkaita. Ainakin nuo traktorit jotka tossa vieressä toivat sepeliä valokuitu/sähkökaivantoihin oli nastat kesällä.
Mönkijä pitää varmaan olla rekistöröity traktoriksi, jotta nastat saa olla kesälläkin ja pointtina lisäksi,että sitä saa silloin kuljettaa 15v.mopokortilla.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Piti sitten käydä katsomassa omatkin renkaat ... ei olisi pitänyt.
Talvi, Bridgestone Noranza, kuten @fraatti arvelikin, made in Russia
Kesä, Nokian Tyres Wetproof 1 Outside, made in China
 

jarkko_h

Vakionaama
Perjantaina vaihtuivat 7 vuotta vanhat Nokian R3set, tilalle R5set.
Samalla vaihdatutin uudet TPMS -anturit vaikka huolto arveli että anturit olisivat kestäneet vielä yhden sarjan. En jaksanut ajaa erikseen liikkeeseen vaan teetätytin vaihdon huollossa - kalliimpaa, mutta helpompaa.

---
Noin 400 km tuli viikonloppuna ajettua koko ajan sateessa ja sumussa. Ulkona +6-...+8 ja par kertaa tuli kaatamalla vettä. Eli ei todellinen talvirengaskeli.

Nuo R5t ovat hiljaiset. Autossani on lisäksi hyvä äänieristys ja kitkojen kanssa matka maittaa - kiva kuunnella kuunnelmia ja keskustella.
 

-Teme-

Vakionaama
Vähän täältä keskusteluista tulee sellainen fiilis, jotta parhaimmat talvirenkaat on ne yli 5 vuotta alla olleet nastat, jotka ovat kovertuneet niin etteivät enää kulu.
Ja miksikö? No kuskin oltava valpas, ajettava hyvin maltillisella nopeudella ja keskityttävä täysillä auton ajamiseen että sen saa pidettyä tiellä.
Nastat siitä hyvät että jo liikkeelle lähdettäessä kuulee nastojen rapinasta että onko liukasta, sekä auton oltava vajaavetoinen jotta kuullaan että varmasti sutii jos liukasta
😉
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kuitenkin esim. 80-luvulla silloinen testivoittaja Michelin MX200 (tjsp.) nastarengas oli todella pitävä ja selvisi hyvin lumi- ja jääkeleissä silloisilla ajoavustamattomilla autoilla. Samoin esim. testivoittaja Gislaved Nordfrost 3 nastarenkailla 90-luvulla pääsi aina paikasta A paikkaan B turvallisesti.
Eikös noista ajoista ole tullut paljon rajoituksia nastoille, jotta eivät kuluttaisi teitä niin paljoa. Siis nykyään on lyhyempiä ja kevyempiä nastoja vähemmän. Saattoi siis olla parempi pito jäällä.

Kuivalla asfaltilla jarrutusmatkat eivät ole muuttuneet sitten 80-luvun kuin jarrujen kehityksen myötä. 80-luvulla oli vielä ihan tavallista, että jarrutusmatka oli yli 50 m 100 km/h vauhdista kuivalla asfaltilla. Pääsyy taisi olla takajarruissa, jotka sai kunnolla mukaan vain nelivedolla tai vähän kehittyneemmällä ABS:llä. Moottoripyörät pysähtyi alle 40 m jo silloin, ainakin sporttisemmat katupyörät, joilla takapyörä nousi ilmaan täysjarrutuksessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Halvimmassa kiinankumissa ja premiumeissa ei suurta eroa? Toisessa voi olla kesärenkaan runko ja kesärenkaan pinta/runkomateriaali, joka kovettuu kylmässä eikä pidä enää mitään. Jostain se pitoero tulee, ei pelkkä pintakuvio talvirengasta tee.
Pintakumisekoitus ja pintakuvio tekee pääasiassa kesä- tai talvirenkaan.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
No kyllähän tuo nelikko ihan oikeasti auttaa liikkeellelähdöissä ja etenemiskyvyssä, vaikka sitten pysähtymisessä saattaa nuo nelikon tuomat lisäkilot olla jopa haitaksi - ja juuri tässä onkin kokemattomalle se nelikon pahin sudenkuoppa. Tuo ei liikkeellelähdöissä varottele liukkaudesta juuri lainkaan ja kitkat alla vielä vähempi kun ei kuulu edes sitä pientä raapimaakaan. Mutta sitten jarrupolkimelle siirryttäessä se keli paljastuukin, kuinka liukasta se oikeasti onkaan ja silloin se saattaa olla jo pikkasen liian myöhäinen havainto tilanteesta.
Toisaalta on kitkojen kiihdytyspito jäällä perinteisesti ollut nastarenkaisiin suhteutettuna jarrutuspitoa heikompi. Ilmeisesti paukut kitkojen kehitystyössä on voimakkaammin laitettu jarrutuspitoon kiihdytyspidon kustannuksella, ja hyvä niin. Monesti sen on voinut lukea rengastestien testituloksista. Eli jos on skaalannut nastarenkaiden ja kitkarenkaiden kiihdytys- sekä jarrutuspitotulokset siten, että jarrutuspidon pylväät on samalla viivalla, on kiihdytyspitopylväikössä eroa nastarenkaiden "eduksi" (lainausmerkeissä, koska kiihdytyspito on kaikissa kuitenkin riittävä). Toisin sanoen kitkarengas varoittelee herkemmin kiihdytyksessä kun pitoa jarrutukseen vielä on, mutta kärjistäen kun nastarenkaalta loppuu kiihdytyspito ei sitä pitoa ole jarrutukseenkaan. Lopputuloksena, että ellei nastojen valitusta kiihdytyksessä kuule, pääsee liukkaus jarrutuksessa yllättämään ja alhainen kiihdytyspito (jonka tuntee) voi olla hyvä ominaisuus. Riittävän tehokas neliveto sutii lähdöissä aina jos ratin takana on raivoapina, ja hyödyt jää saamatta. Jos markkinoilta löytysi rengas, joka olisi kiihdytyspidossa ylivoimainen, mutta jarrutuspidossa kilpailijoiden tasolla, niin valitsisin kilpailijan renkaan.

Ei minulla ole enää 30 vuoteen ollut renkaita, joiden kiihdytyspito ei olisi ollut riittävä. Siitä kun mennään taaemmas, niin oli kerran alla kuluneet kitkat, joiden sivuttaispito ei ollut riittävä. Ajoin vanhan Saabini jäiselle ja hieman kaltevalle parkkipaikalle, pysäköin ongelmitta, vedin käsijarrun päälle, nousin autosta ja paiskasin oven kiinni, jolloin auto lähti sivuluisuun ja pysähtyi vasta lumipenkkaan. Hetkeä myöhemmin pääsin kuitenkin omin avuin pienellä kikkailulla taas liikkeelle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näistä renkaista on aina kovaa vääntöä. On ollut aina. Eikö voisi kuitenkin olettaa, että rengastekniikka olisi kehittynyt vuosikymmenien saatossa ja halvimmat kiinakumit vastaisi esim. vuosikymmenen takaisia testivoittaja premiumeja. Ja miten voi olla, että testivoittaja on aina eri. Opitaanko jotenkin viimevuoden voittajasta tekemään seuraavana vuonna huonompi vai onko kehitys niin hurjaa, että kilpailijat menee oikealta ja vasemmalta ohi? Vai onko premiumin budjetissa varaa maksaa testaajille. Luulisi jotain sääntelyäkin olevan, ettei mitä vaan markkinoille voi tuoda.
Onhan sitä. Nastarenkaat mitkä ostat tänä talvena saattaa sisältää nastat, jotka ovat joko pidemmät tai muuten sellaisen että pureutuvat paremmin tiehen kuin ensi talvena. Esim nastojen kohdalla nastojen massaa ja ulkonemaa on rajoitettu jo aika päivää sitten. Joskus oli määräkin rajoitettu, mutta määrä ei tainnut olla este, jos pystyi esittämään ettei suuremmalla nastamäärällä rengas kuluta tietä enemmän kuin joku referenssirengas. Tämä sääntely on kiristymässä, jonka vuoksi nastat muuttuvat entistä pienemmiksi tai jotenkin muuten vähemmän tietä kuluttaviksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Rengastekniikan ja materiaalit kehittyvät ja joka vuosi tulee renkaita, jotka ovat mainosten mukaan milloin 5%, milloin 10% pitävämmät jne. Kun tuon kertoo vaikkapa 40 vuodella, niin 1980 luvun renkaiden pitäisi olla liukkaammat, kuin rasvattu liukuri.

Kuitenkin esim. 80-luvulla silloinen testivoittaja Michelin MX200 (tjsp.) nastarengas oli todella pitävä ja selvisi hyvin lumi- ja jääkeleissä silloisilla ajoavustamattomilla autoilla. Samoin esim. testivoittaja Gislaved Nordfrost 3 nastarenkailla 90-luvulla pääsi aina paikasta A paikkaan B turvallisesti.

Saisipa aikakoneella paistotuoreet vanhat renkaat testiin näiden uusien kanssa, niin näkisi todellisen eron pidossa. Toki rengaskoot aivan erilaisia aiemmin, kuin nykyään, samoin autot.
Joskus -90 luvun lopussa on alettu ottamaan silikaa käyttöön laajamittaisesta pintakumisekoituksissa. Silika on renkaan kumiseoksen täyteaine ja korvaa nokea. Tämä on tuonut merkittävän parannuksen märkäpitoon, vierintävastuksen ja kulumiskestävyyteen.
 

bungle

Vakionaama
Tämä sääntely on kiristymässä, jonka vuoksi nastat muuttuvat entistä pienemmiksi tai jotenkin muuten vähemmän tietä kuluttaviksi.
Joo ja seuraavaksi mikromuovin kimppuun. Eli mitä uudemmat sen paskemmat, ;-) (pidossa, oletinkin, että tällainen kommentti, tyypillistä auto keskusteluissa että kaikki voidaan kääntää päälaelleen (ja osin tottakin) -> neliveto huono, sääntely huono, abs voi pidentää jarrutusmatkaa, turvalaitteet huonot kun ei pakota keskittymään …).
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Huomaa muuten että kitkat ovat aika tavalla liukkaammat risteyksessä lähtiessä. Märällä asfaltilla luistonesto ottaa haltuun ja hieman ehtii viheltää kumi, kun lähtee samalla tavalla kuin kesäkumeilla.
Sama huomio täällä, eilen tuli laitettua uudet Goodyear UltraGrip Ice 3 renkaat alle. Heti ekassa isommassa risteyksessä huomasi että liukkaat ovat märällä asfaltilla. Kovin paljoa ei tarvitse polkaista takavetoisella sähköautolla kun luistoneston merkkivalo alkaa vilkkumaan ja tehoja leikataan. Viidenkympin vauhdissakin vilkkuu, vaikka tehomittari ei näytä kuin hiukan yli 100 kW.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei minulla ole enää 30 vuoteen ollut renkaita, joiden kiihdytyspito ei olisi ollut riittävä. Siitä kun mennään taaemmas, niin oli kerran alla kuluneet kitkat, joiden sivuttaispito ei ollut riittävä. Ajoin vanhan Saabini jäiselle ja hieman kaltevalle parkkipaikalle, pysäköin ongelmitta, vedin käsijarrun päälle, nousin autosta ja paiskasin oven kiinni, jolloin auto lähti sivuluisuun ja pysähtyi vasta lumipenkkaan. Hetkeä myöhemmin pääsin kuitenkin omin avuin pienellä kikkailulla taas liikkeelle.
Työkaverilla kävi samalla tavalla muutama vuosi sitten uudehkoilla kitkoilla. Hän meni perheensä kanssa laavulle paistelemaan makkaraa. Parkkipaikka oli hiukan kalteva ja jäinen. Autosta noustuaan paiskasi oven kiinni, niin auto luisui ojaan. Hinuri kävi sitten nyppäämässä ylös. Merssun käkkäri ja kitkat ei riittänyt pitämään autoa paikoillaan haastavassa kelissä.
 

-Teme-

Vakionaama
Tuleva mahdollinen talvi, oikeasti vähän jännittää tuolla ostetulla takatuupparilla.
Kaksi edellistä autoa ovat olleet todella neutraaleita ja tunnottomia mihinkään lumi-loska-sohjo valleihin kaistojen välissä. Motarilla komiasti voinut tuupata sen 100km/h minkä rajoitus sallii ja vaihtaa kaistaa ohitukseen kuin kesäkelissä. Tai vaihtoehtoisesti ajaa urien vieressä siinä lumessa ilman ongelmia ja että auto hakee mihinkään.
On myös ollut autoja joilla ei yksinkertaisesti ole voinut poistua kaistalta jos siinä on sitä edellä mainitun kaltaista mönjää, kun auton käyttäytymisestä ei ole mitään takeita
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Kouluaikoina motitettiin välitunneilla opettajien autoja jäisellä parkkipaikalla (avoimella kentällä) työntämällä ne nippuun siten, että eniten epäsuosiossa olevan auto oli nipun keskellä. Lenkkarit jalassa se onnistui vaikka useimmissa autoissa oli nastarenkaat ja käsijarru päällä tai vähintään vaihde silmässä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joo ja seuraavaksi mikromuovin kimppuun. Eli mitä uudemmat sen paskemmat, ;-) (pidossa, oletinkin, että tällainen kommentti, tyypillistä auto keskusteluissa että kaikki voidaan kääntää päälaelleen (ja osin tottakin) -> neliveto huono, sääntely huono, abs voi pidentää jarrutusmatkaa, turvalaitteet huonot kun ei pakota keskittymään …).
Vuosien saatossa nastojen kimppuun on käyty monta kertaa aikaisemminkin. Paino on yksi mikä on muuttunut pienemmäksi jo aikoja sitten. Nastan ulkonemaan lienee tullut myös jotain rajoituksia. Käsittääkseni vaikka nastojen tietä kuluttavaa vaikutusta on pienennetty, niin siitä huolimatta ominaisuudet eivät ole romahtaneet, muun kehityksen vuoksi.
1762681789209.png
 

Ton1A

Vakionaama
Renkaita vaihtaessa huomaa myös valtavan eron jarrupölyn määrässä polttis- ja äshköauton välillä. Esim. tuolla meidän kakkosautolla ei edes ajeta kovin paljon, silti sen aluvanteet ovat sisäpuolelta aivan hirveän jarrupölymoskan peitossa. Kahden sähköauton vanteet taas ovat varsin puhtaat, erityisesti tuo ikävä jarrupölymoska puuttuu melkein kokonaan. Mulla on tapana pestä vanteet aina ennenkuin vien ne talliin kausisäilöön.
 
Back
Ylös Bottom