Kitkat ovat niin voimakkaasti lamelloituja että rengas "joustaa" siellä auton alla, vaikka pito ei olisikaan menetetty. Samoin kumisekoitus o pehmeää. Tämä saa luistoeston vilkuttelemaan herkästi. Tuossa meidän kirpussa on R5:t alla ja talvirenkailla auto kiihtyy aina paljon paremmin jos luistoneston muuttaa hiukan enemmän luistoa sallivaan tilaan. Regenissä myös renkaiden pehmeyden huomaa ja teho on alhaisempi niillä kuin kesäpyörillä.
Joko talvirenkaat alla?
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
On muuten totta. Polttiksen vanteet olivat aivan mustat ja siis näkyvissä myös ulkopuolelta, kun sellaista samanlaista jarrupölymoskaa ei sähkiksen vanteissa näkynyt. Kun pajalla ukot vaihtoivat renkaat, kurkin sieltä selän takaa, että mitä näkyy. Yllätys oli aika iso, kun taka-akselilla on rumpujarrut, kun isoin osa jarrutuksesta toteutetaan moottorilla niin ne riittävät seisontajarruksi.
On se herkästi vilkutteleva luistonesto kuitenkin parempi kuin alkuaikojen luistonestot, joilla saattoi liikkeellelähtö jäädä tekemättä. Kitkoilla kulki paremmin jos kaasujalka toimi luistoneston puuttumisrajan tuntumassa, mieluummin vähän alle kuin reippaasti yli. Sen aikakauden autoja on vielä paljon liikenteessä.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Ja mikseipä olisi kun ovat tyypillisesti autojen kulta-aikakaudelta. Meillä yksi autoista varustettu luistonestolla (jonka saa luonnollisesti nappia painamalla pois päältä silloin kun tarvitsee) ja kaksi sitten ilman. Toinen etuvetoinen niin luistonestolle ei niin tarvetta vaikka tehoa onkin pieneen autoon ns. riittävästi (240hp/360nm) ja toinen sen verran vanha ettei ole ABS:kään..
Tuohon tolkuttomaan jarrupölyn määrään on hyvä apu jos sattuu olemaan sellainen automalli että ATElta saa siihen keraamisia jarrupaloja, niillä loppui oman baijerilaisen hillitön pölytys ilman että sillä oli vaikutusta jarrutustehoon.
Wespa
Aktiivinen jäsen
No eikös nämä kaikki nykyään pakollisiksi tulleet kaistallapitoavustimet, nopeusrajoitusten tunnistimet, kuolleen kulman varoittimet yms. viittaa aika vahvasti siihen että aika moni kuski tuolla tien päällä keskittyy ihan kaikkeen muuhun kuin siihen ajamiseen? Vaikkapa fiilistelemään sitä miten vähällä kulutuksella saakaan kipponsa rullaamaan..
Joo sitähän on tutkittu. Lisäksi kaikki säätäminen vaatii kosketusnäyttöa ja valikoissa surffailua, että siinä menee helposti 100 metriä.
Juu, saa ollakin, vaikkakin meikäläisen mielestä se autojen kulta-aika oli ennen luistonestoja.
Sitä vaan, että kaasujalalla himmaileminen ennen luistoneston aktivoitumista on 20+ vuotta vanhalla luistonestolla palkitsevampaa kuin alle kymmenvuotiaalla. Omassa kahdeksanvuotiaassa nelivedossa luistoneston valo vilkahtaa hieman ennen kuin luistonesto oikeasti aktivoituu, ja juuri sillä rajalla lähdetään liukkaalla liukkaimmin liikkeelle... lisää kaasua niin luistonesto aktivoituu, liikkeelle päästään kyllä, mutta ei yhtä sujuvasti. Niillä vanhoilla luistonestoilla saattoi käydä niin, ettei reippaalla kaasun käytöllä liikkeelle lähdetty ollenkaan palaamatta lähtöasetelmiin ja yrittämättä uudelleen kevyemmällä kaasujalalla.
tossa maikkarin jutussa missä oli lainattu moottorilehden juttua jotenkin kolahti lainaus : Ero kesärenkaan ja kitkarenkaan välillä kiteytyi parhaiten kuitenkin yhteen yksityiskohtaan: Kun kesärenkailla varustettu auto pysähtyi, oli kitkarengasautolla vauhtia vielä 74 kilometriä tunnissa. etelä suomessa ajokelistä pääväylillä on 98% klo 6.00 - 18.00 on kesäkeliin rinnastettavaa
etelä suomessa ajokelistä pääväylillä on 98% klo 6.00 - 18.00 on kesäkeliin rinnastettavaaKaistalla pitäminen on sitä että joutuu tekemään korjauksia ja olemaan ylivirittyneessä tilassa ajossa, kun vaihtoehtona on että voi myös nauttia ajosta ilman ylimääräistä säätöä kokonajan
Tuossa Moottori-lehden testissä vetävät tuloksista johtopäätöksen, että tuo legenda joutaa romukoppaan, vaikka eivät edes testanneet samaa rengasta uutena ja kuluneena.
No eikös nämä kaikki nykyään pakollisiksi tulleet kaistallapitoavustimet, nopeusrajoitusten tunnistimet, kuolleen kulman varoittimet yms. viittaa aika vahvasti siihen että aika moni kuski tuolla tien päällä keskittyy ihan kaikkeen muuhun kuin siihen ajamiseen? Vaikkapa fiilistelemään sitä miten vähällä kulutuksella saakaan kipponsa rullaamaan..
Tässä pari kesää sitten vuokrasin matkailuauton ja piru vie sitä piti ajaa. Muuten oli heti pientareella jos yritti tehdä jotain muuta.
Tällä viikolla ajoin 2400 kilometrin reissun Itä-suomessa. Kerran kun vilkaisin puhelinta niin eikö mokoma ollut heti kuoppa tiessä. Ei noi avustimet vielä osaa kuoppia väistellä.
Onkohan kitkoissa joku pidon kannalta optimaalinen paine? Liian kovat paineet tuskin ainakaan parantaa pitoa asfaltilla? Nykyisin monella tuntuu olevan tapana käyttää aikamoisia paineita renkaissa, jotain 3 bariakin.
Valmistaja suositus tai aavistuksen yli. Rengastestiäkin tehdään ihan peruspaineilla, 2,5 bar. Liian kovat paineet pienentävät kontaktipintaa tiehen.
pökö
Kaivo jäässä
Sama havaittu. Itse laitan sen mitä autoon on suositettu
Tottunut siihen että kun kuskin oven avaa niin siinä tarra jossa rengaskoot ja paineet.
Eikö näin kaikissa?
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole, valitettavasti
Talvirenkaisiin varsinkin, kun ne tulee vaihdettua tälleen +10 kelillä, niin sitten -10 kelissä onkin jo vähempi… Muutenkin laitan myös hiukan yli, ettei ainakaan vajaaks ehdi ennenkuin seuraavan kerran muistaa katsoa,
Harrastelija
Vakionaama
Osa nostaa paineita kun talvirenkaat ovat pehmeämpää kumia. Veltompi ajotuntuma.
Itse lammelleihinhan tuo paine ei taida auttaa mutta kompensoihan se jäykempi runkokin hieman kokonaisuutta.
Joissakin autoissa rengaspaineet löytyy hanskalokeron sisäkannesta tai vänkärin ovesta tai tankkausluukusta.
Nykyään jopa ajotietokoneelta.
Itse lammelleihinhan tuo paine ei taida auttaa mutta kompensoihan se jäykempi runkokin hieman kokonaisuutta.
Joissakin autoissa rengaspaineet löytyy hanskalokeron sisäkannesta tai vänkärin ovesta tai tankkausluukusta.
Nykyään jopa ajotietokoneelta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Täällä lupailtiin ja myös oli pieniä yöpakkasia vajaa kuukausi sitten. Muuten kyllä kesärenkaillakin olisi pärjännyt, kun tuo lämpötilansäätö on ollut aika tarkka ja pitänyt kelit tukevasti plussalla. Nyt on taas pakkasyö luvassa.
Jos veropolitiikka sallisi, olisi mahdollista ajaa kesärenkailla silloin kun se on mahdollista ja nastarenkailla silloin kun siitä on hyötyä mutta eipä taida ketään kiinnostaa.
Jos veropolitiikka sallisi, olisi mahdollista ajaa kesärenkailla silloin kun se on mahdollista ja nastarenkailla silloin kun siitä on hyötyä mutta eipä taida ketään kiinnostaa.
Luulin että tarkoitti, että kun olisi varalla toinen auto jossa eri kelin renkaat eikä omistaminen olisi niin kallista, niin aina voisi ajaa optimaalisilla renkailla.
Mä pistin valmistajan suosituksen + 0.1 bar, eli siis 3.2 bar. Siltikin auto aivan varmasti valittaa alhaisesta rengaspaineesta parinkympin pakkasilla, kun nyt on +8°C.
Jeps, ja mä just sain kommenttia että ihmekös että sutii jos polkee 100 kW edestä kaasua. Käytiin tuossa kaupungilla ja 50 km/h alueella (ja ei, en ajanut yhtään ylinopeutta) valot vaihtuivat punaisiksi niin että meinasin että pysähdytään nyt sitten vaikka keltaisillakin ehtisi, kun kerran ketään ei ole takanakaan. ABS päräytti pari kertaa ja just pysähtyi viivalle.Ero kesärenkaan ja kitkarenkaan välillä kiteytyi parhaiten kuitenkin yhteen yksityiskohtaan: Kun kesärenkailla varustettu auto pysähtyi, oli kitkarengasautolla vauhtia vielä 74 kilometriä tunnissa.
Takana halkaisijaltaan 365mm jäähdytetty jarrulevy, nelimäntäisillä jarrusatuloilla.
Jopa Pösön pikkuisessa e-208:ssa on levyjarrut myös takana.
Eipä tuossa paljoa verot paina, kun juoksevat kulut kuskin palkkoineen siitä jatkuvasti perässä seuraavasta vaihtoautoa kuljettavasta kuormurista ovat joka tapauksessa niin suuret.
Nirolla kaksi talvea ajellut noilla gummeilla. En ole etuvetoisella autolla juurikaan huomannut sutimista muuta kuin jäisellä tienpinnalla.
Joo huomasin sen ammattilaisilla vaihtaessa, että joka kerta tuli renkaat 3 baria tai yli kivinä takaisin. Sanoin siitä, muttei mennyt perille. Samoin alut kiristetään aivan liian kireälle että riskeerataan jo vanteiden kanssa.
Tesla 175nm, tälläisellä alle 100kg ukolla oli vaikeuksia saada momenttiavainta naksahtamaan, varsinkin kun ei ollut hylsyn välissä jatkoa ja rystyset oli kiinni renkaassa tai pyöränkaaressa. En laittaisi lähellekään tuollaiseen normaalisti kiristettäessä.
Lyhyt jatko on kyllä tarpeen momenttiavaimeen, mutta ei mulla ole kyllä ollut mitään ongelmia tuon 175 Nm momentin kanssa. Esimerkiksi tämä on varsin pätevä muttereiden avaamiseen, lähtee helposti irti: https://www.motonet.fi/tuote/mtx-to...in-teleskoopilla-19-and-21-mm?product=80-8840
Aika raju momentti henkilöautoon. Mun molemmissa nykyisissä on 140, myös sähkössä. En tiedä sitte muista.
Ite vedän käsituntumalta varsin tiukkaan (joskus ottanut referenssiä momenttiavaimesta), mutta jos rengasliikkeessä on auto käynyt, niin joskus on vedetty aivan s*nalliseen raivopäämomenttiin. Kerran meinasin jo rekkuloida että pilaavat kierteet, prkl.
Olennaisempaa lienee antaa hiukan teräsharjaa navoille, että ne kiristyy laakista, eikä löysty.
Teleskooppiavain mullakin on, pitkällä ensimmäinen avausnitkaus kun rengas on vielä maassa, lyhyellä kiristys. Sinä välissä surautan auki/kiinni pirkkamutterimopolla.
Se on huolimattomuutta paineiden kanssa,nastatkin kantaa vaikuttaa lisäksi kulumiseen.
Jollei ammattimies kerkeä momenttiavainta käyttämään niin momenttivartta ainakin. https://www.mknorth.fi/-koneet-ja-t..._term=4588536907649809&utm_content=Ad group 1
Pojan Pösö e-208:ssa on ihan sama momentti kuin polttiksessakin, joku noin 100 Nm. Aikoinaan jo ihmettelin Opel Ampera töpselihybridin kovaa momenttia, siihen piti laittaa 140 Nm.
½" (eli ison) räikkävääntimen yhdenkäden kiristys on muuten aika lähellä 100 Nm, ainakin mun vääntämänä.
Mä olen käyttänyt apuna ihan akkuporakonetta, siellä pyöräyttää äkkiä mutterit auki ja kiinni. Varsinainen avaus ja kiristys toki pitää tehdä kunnon työkaluilla.
½" (eli ison) räikkävääntimen yhdenkäden kiristys on muuten aika lähellä 100 Nm, ainakin mun vääntämänä.
Mä olen käyttänyt apuna ihan akkuporakonetta, siellä pyöräyttää äkkiä mutterit auki ja kiinni. Varsinainen avaus ja kiristys toki pitää tehdä kunnon työkaluilla.
Jahas. Olis varmaan pitänyt lukea manuaali. Nimimerkillä taas 120nm kiristys muttereille Amperaan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Onko ePökössäkin vielä käytössä nuo samat prikkapultit, jotka on allekirjoittaneen vm 2020 Berlingossakin?
Noillahan ei niin nokonuukaa ole vaikka pikkasen piukkaankin menisi, sillä tuo prikka ei raavi sitä aluvanteenkaan seetiä pilalle. Tosin tälläkin kertaa itse kyllä naksuttelin noi momenttiavaimella sen 100Nm, vaikka varsinaisen pulttien pyörityksen teinkin DeWaltin iskevällä kiertäjällä. Tuolleen siinä ei kovin kauaa tartte aina yhden renkaan kanssa punnertaa kun jo voi auton taas laskea alas ja raahata sen Bachon 3tn tunkin seuraavaan nostokohtaan. Itsellä kun on vielä alkup. muovihatutukin noihin pultteihin, niin jo maassa ollessa hatun poiston jälkeen pulttien löysytys pitkällä vääntimellä ja samaten kun on auto taas maassa ja momentit naksuteltu, niin hatut takaisin paikalleen. Molemmissa rengassarjoissa kun on samanlaiset OEM-vanteet (kesällä kirkkaat ja talvella kokomustat), niin samat putkitkin kelpaa näin molempiin.
Hempuli
Töllintunaaja
Jälkipolven aika paljon vanhemmassa Berlingossa oli tarvikevanteet kartiopulteilla. Niistä piti ihan ensiksi nakata lukkopultit kuikalle, kun eivät todennäköisesti olisi kestäneet avaamista, kun pultit piti vetää vähintään 140 Nm ja jälkikiristää parikin kertaa. Oikeat vanteet ja prikkapultit toimi hyvin.
Husky
Hyperaktiivi
Onko noissa Bachon isommissa "kuormanrajoitus"?
Tunkkaus-ketjussa ollut puhe, että tarkoitus päivittää hallitunkki Bachoon ja siinä 1.5t alumiinisessa on moinen, niin tuli mieleen onko se joku pilipalihimmeliventtiili, jolla sumutetaan ostajaa ja joka hajoaa liian pian