Tuolla selvityksessähän aika selkeästi sanotaan että datakeskukset (33 kpl) työllistää tänä vuonna 300 suoraan +1700 epäsuoraan ja vuonna 2030 arvioilta 1200+7800. Lisäksi rakentaminen työllistänyt tänä vuonna 10000 työvuotta ja vuonna 2030 yhteensä 45000. Missään ei kylläkään ole onko noista arvioiduista henkilöistä kuinka moni on suomalainen. Mielestäni kannattaisi panostaa siihen että mahdollisimman moni olisi jatkossa Suomesta, kun noita kuitenkin tulee jonkun verran veroista huolimatta. Minusta tuo 9000 rakentamisen jälkeen kuulostaa isolta ja ihmetyttää kun osa ei pidä sitä juuri minään.
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
^ Datakeskusten työllistämisvaikutustahan on verrattu paperitehtaisiin ja todettu, että samaa luokkaa ovat. Samoin samaa luokkaa on sähkön kulutuskin suhteessa työllisiin. Joku tietenkin toteaa, että paperitehdas tuo markkinoita puulle ja lisäarvoa. Periaatteessa kuitenkin puita voisi myydä muutoinkin ja huomattavasti paremman hinnan saisi, jos puuta kasvatettaisiin tukiksi asti useammin. Toisaalta pikkupuuta voisi jalostaa vain selluksi saakka, jolloin jonkin verran lisäarvoa katoaa säästetyn sähkön vastineeksi (En ole sellunvalmistuksen ystävä, mutta rahaa, hyvinvointia, sähköä ja tärkeitä kemikaaleja se tiettyjen haittojensa vastapainoksi tuottaa).
Itse ainakin koen, etä paperiteollisuuden alamäkeä pikemminkin surkutellaan samalla kuin datakeskusten rakentamista paheksutaan. Ei kannattaisi takertua menneisyyteen, kun on leivästä sentään kyse. Kokonaisuutena metsätalouden vaikutukset luontoon ovat valtaiset verrattuna tuuliturbiineihin, vaikka jälkimmäisiä rakennettaisiin nykyiseen nähden moninkertainen määrä, mutta eipä tuo juuri laajaa kritiikkiä aiheuta, enkä sitä itsekään kritisoi.
Itse ainakin koen, etä paperiteollisuuden alamäkeä pikemminkin surkutellaan samalla kuin datakeskusten rakentamista paheksutaan. Ei kannattaisi takertua menneisyyteen, kun on leivästä sentään kyse. Kokonaisuutena metsätalouden vaikutukset luontoon ovat valtaiset verrattuna tuuliturbiineihin, vaikka jälkimmäisiä rakennettaisiin nykyiseen nähden moninkertainen määrä, mutta eipä tuo juuri laajaa kritiikkiä aiheuta, enkä sitä itsekään kritisoi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei kukaan kasvata puuta vain kuitupuuksi. Puuta päätyy kuitupuuksi ja polttoon metsien harvennuksista, latvuksista ja sahoilta kun yhteen sahatavarakuutioon tarvitaan noin 2 kuutiota puuainesta. Mitä suurempia puita, sitä parempi saanto. Ruotsissa tuo näyttää menevän aika lailla puoliksi. Sahureilla lienee syynsä miksi kovin pieniä puita ei sahata.
Toisaalta ei paperi/metsäteollisuus ja datakeskukset varsinaisesti kilpaile keskenään, ts ne datakeskukset ei ole pois metsäteollisuudelta.
Brittiläisessä kolumbiassahan ollaan vähän käärmeissään, kun sijoittajat ostivat muutaman vesivoimalan, ja käyttävät niiden energian nyt cryptovaluutan louhintaan. Tuossahan eivät siis rakentaneet uutta voimaa, vaan nappasivat vaan markkinoilta olemassaolevan viipaleen sitä helposti säädettävää perusvoimaa pois.
Ei teollisuus kiinteähintaista sähköä käytännössä muuten saa kuin ostamalla tuotantolaitoksen, tai osuuden siitä.
Brittiläisessä kolumbiassahan ollaan vähän käärmeissään, kun sijoittajat ostivat muutaman vesivoimalan, ja käyttävät niiden energian nyt cryptovaluutan louhintaan. Tuossahan eivät siis rakentaneet uutta voimaa, vaan nappasivat vaan markkinoilta olemassaolevan viipaleen sitä helposti säädettävää perusvoimaa pois.
Husky
Hyperaktiivi
Mitenkä näitä keskuksia nyt voisi metsäteollisuuteen verrata millään tasolla 
Suomi on täysin riippuvainen viennistä, kun köyhälistövaltion sisäinen kulutus ei kannattele yhtään mitään toisinkuin sivistysmaissa ja ulkomuistista sanoisin, että kymmenestä eniten tuottavasta vientituotteesta useat on metsätuotteita.
Suomi on täysin riippuvainen viennistä, kun köyhälistövaltion sisäinen kulutus ei kannattele yhtään mitään toisinkuin sivistysmaissa ja ulkomuistista sanoisin, että kymmenestä eniten tuottavasta vientituotteesta useat on metsätuotteita.
Minä en oikein luota enkä usko noihin "selvityksiin", enempi ne on mielipiteitä ja huonoja arvauksia, jotka ovat jälkikäteen paljastuneet aika virheellisiksi.
Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää, kun valtiohallinnon kanssa kun työskentelee ja tekee niihin liittyviä asioita. Sopimusehdoissa on että materiaaleja ei saa siirtää suomen rajojen ulkopuolelle. Tällöin ei voi käyttää esim Azure palvelua koska silloin data säilötty Ruotsissa. Tiedon säilyttämiseksi pitää olla omat palvelimet Suomessa ja niille on omat auditoinnit.
On noissa tiukasti sidottu esimerkiksi replikoinnit DC välillä. Ei palveluntarjoaja turhaan halua replikoida ja siirtää dataa DC välillä, eteenkään jos ylitetään maarajat, koska tällöin joutuvat maksamaan kansainvälisestä siirtokapasiteetista jota asiakas ei maksa.
Nämä kaikki on erikseen hinnoteltu yrityssoppareissa. Oli se AWS, Azure, G.Cloud, Oracle tms palvelu, niissä on että mikä/mitkä DC:t on käytössä pri/sec vai pelkästään yksi. Varmistus voi tosin olla saman DC sisälläkin.
Husky
Hyperaktiivi
Öööö siis täh. Tässäkin ketjussa mielestäni ollut puhe, että hienoa kun data saadaan suomalaisiin keskuksiin joita on joka notkelmassa kohta, mutta tänään Yle kertoi että virastot nimenomaan ovat heittämässä datojansa ulkomaille
Lihavoitu ei siis pidä paikkaansa.
Odotan mielenkiinnolla millä tavalla tällä kertaa olen väärässä
Lihavoitu ei siis pidä paikkaansa.
Odotan mielenkiinnolla millä tavalla tällä kertaa olen väärässä
Liittyi julkishallinnon (mm.sisä- ja ulkoministeriön) verkkoarkkitehtuurin dokumentaatioon. Lisäksi dokumenttienhallinan järjetelmään jne
Lisäksi on aika usein datahallinnan osalta klausuuleja datan säilyttämisestä. Tietyt luotettavat serverit oltava Suomen rajojen sisäpuolella.
Iso osa palveluista sitten voi olla vaikka Ruotsissa
Puolustusvoimien dokumentaatio on sellaista mitkä pidettävä Suomessa
Kelan muutos vie suomalaisten arkaluontoiset terveystiedot ulkomaisiin konesaleihin
Ensimmäisinä pilvipalveluihin siirretään sotilasavustuksiin, perhe-eläkkeisiin ja kuntoutusrahaan liittyvät asiat.
yle.fi
"Suunnitelmissa on, että ensimmäiset uudet palvelut ja etuusjärjestelmät otetaan käyttöön vuonna 2027. Aluksi pilvipalveluun siirtyvät sotilasavustuksia, perhe-eläkkeitä ja kuntoutusrahaa koskevat asiat."
Mitenhän lie noiden sotilasavustusten laita KeLalla.Kelan muutos vie suomalaisten arkaluontoiset terveystiedot ulkomaisiin konesaleihin
Ensimmäisinä pilvipalveluihin siirretään sotilasavustuksiin, perhe-eläkkeisiin ja kuntoutusrahaan liittyvät asiat.
"Suunnitelmissa on, että ensimmäiset uudet palvelut ja etuusjärjestelmät otetaan käyttöön vuonna 2027. Aluksi pilvipalveluun siirtyvät sotilasavustuksia, perhe-eläkkeitä ja kuntoutusrahaa koskevat asiat."
Suomen vaalidata siirtyy Amazonin pilveen – USA:n vaalivilppiepäilyjä tutkinut asiantuntija varoittaa riskeistä
Ensimmäistä kertaa vaaleissa ehdokas- ja äänestäjätiedot sekä tuloslaskenta siirtyvät Suomen rajojen ulkopuolelle. Tutkija ei käyttäisi pilvipalvelua kansallisen turvallisuuden asioissa.
yle.fi
Husky
Hyperaktiivi
Ylellä asiantuntija oli kovin huolissaan ailahtelevasta päätöksenteosta koskien datakeskuksia. Eli täh. Jokaisen EU ilmastopalaverin jälkeen Suomessa rynnätään haeskelemaan "vanhoja puita" joita ei saa kaataa, tai jotakin muuta tuhoisaa ja samaan aikaan metsäteollisuus tekee investointipäätöksiä vuosikymmenien aikajänteellä ja tuosta ailahtelevuudesta ei valtamediassa olla huolissaan.
Niin, pelaa tässä ny pokeria kun säännöt muuttuu laidasta laitaan jatkuvasti ja ihan randomisti. 30 vuotinen investointi voi olla vuoroin tuettu ja kannatettu sekä ehdottomasti kielletty moneen kertaan tuona aikana.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Eiköhän tuo data säilytetä ihan EU-alueella ja kun datakeskus saadaan Suomeen, niin ihan jopa kotisuomen rajojen sisäpuolella jo lähimmän datakeskuksenkin periaatteella, EU-henkiltietojen dataturvapykälistä nyt sitten vielä puhumattakaan.
Taitaa olla niin että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Ei sillä että ajattelisin että olisi mitään tietoturvaongelmia. On aivan sama missä bitit majailee. On bittien omistajien vastuulla hoitaa asiat niin ettei pääse vääriin käsiin. Ja silloin ei ole väliä missä keskus sijaitsee.
Tämä saattaa olla selitys, miksi vaalisysteemi, ETLA, jne. siirtyvät käyttämään isojen kansainvälisten firmojen pilvipalveluita. Heillä on melko varmasti maailman tehokkaimmin hoidettu tietoturva. Tietoevryllähän oli joku vuosi sitten iso tietovuoto. Luottamus on heikentynyt. Vastaamo keisi taas selvästi näyttää, että firmojen omiin serveriratkaisuihin ei voi luottaa ollenkaan. Resurssit ja osaaminen eivät riitä hakkereiden perässäpysymiseen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Niin no toki myös itse sillä alustalla pitää olla asiat kunnossa, mutta ei se paljon auta jos se niillä ajettava softa itsessään vuotaa kuin seula. Tuon lisäksi myös siellä pilvessä pitää osata tehdä ne asiat oikein, käyttää oikeita komponentteja ja pilvitoimittajan lisäpalveluita järkevästi.
- Keskustelun aloittaja
- #579
Kasvava sähkön tarve pakottaa datakeskustoimijat etsimään uusia ratkaisuja energiansaannin turvaamiseksi. Gartner arvioi, että nykyinen malli, jossa valtaosa varavoimasta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Vaihtoehtoiset ”puhdasta sähköä” tarjoavat teknologiat kuten vihreä vety, geoterminen energia ja pienet modulaariset ydinreaktorit ovat vasta nousemassa, mutta Gartner ennustaa niiden tulevan datakeskusten mikroverkoissa käyttökelpoisiksi tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Lyhyellä aikavälillä luotettavimmaksi ratkaisuksi nousee kuitenkin maakaasu, joka säilyy datakeskusten pääasiallisena energialähteenä toistaiseksi. Gartnerin analyytikko Tony Harvey ennakoi samalla merkittävää kasvua akkupohjaisissa energian varastointijärjestelmissä. BESS-teknologian odotetaan yleistyvän nopeasti tasoittamaan aurinko- ja tuulivoiman vaihtelua datakeskusten omissa mikroverkoissa.
Lyhyellä aikavälillä luotettavimmaksi ratkaisuksi nousee kuitenkin maakaasu, joka säilyy datakeskusten pääasiallisena energialähteenä toistaiseksi. Gartnerin analyytikko Tony Harvey ennakoi samalla merkittävää kasvua akkupohjaisissa energian varastointijärjestelmissä. BESS-teknologian odotetaan yleistyvän nopeasti tasoittamaan aurinko- ja tuulivoiman vaihtelua datakeskusten omissa mikroverkoissa.
Oliko kunnilta arvioita olisiko heidän talous paremmalla tolalla ilman datakeskuksia?
Luulisi kuntien tekevän jotain millä houkuttelee sellaista teollisuutta mikä työllistää, tai perustaisivat omia teollisuuslaitoksia.
En mä nyt tiedä onko nuo datakeskukset kuitenkaan mikään varsinainen voitto kellekkään, mutta toisaalta, ne ovat jokseenkin ainoa ala jolla on mitään investointihalukkuutta.
Mutu on että noita datakeskusia mustamaalataan ensisijaisesti siksi koska ne todennäköisesti nostavat sähkön hintaa, jonka pitää tapahtua ihan riippumatta siitä onko niitä datakeskuksia vai ei.
Mutu on että noita datakeskusia mustamaalataan ensisijaisesti siksi koska ne todennäköisesti nostavat sähkön hintaa, jonka pitää tapahtua ihan riippumatta siitä onko niitä datakeskuksia vai ei.
Ei edes energiayhtiöille?
PS. Vilkaisin että esim. Helen myi sähköä 5283 GWh/vuosi , siitä voisi nouse olla hinnoilla Helsinkiläisten kaukolämmön tukemiseen kertyä hyvä potti.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän ne liikevaihtoa lisäävät, mutta ei välttämättä liikevoittoa. Energiayhtiökin todennäköisesti ottaisi ennemmin sellaisia helpommin pompoteltavia asiakkaita.
Toisaalta datakeskukset voi olla siitä kiitollinen asiakas että sähkö kelpaa myös kesälläkin, ei edes Heinäkuussa laiteta palvelimia lomille.
Voi olla että kuluttaja asiakkaat tai pienyritykset on heille enemmän mieleen, en itse tunne alaa ollenkaan.
Datakeskukset eivät kyllä ole paikallisille energiayhtiöille asiakas. Ne liittyvät suoraan kantaverkkoon, siirtomaksut menevät Fingridille.
Mielenkiintoista, myykö Fingrid energiaa pörssi hinnalla vai kiinteillä sopimuksilla?
Olin ajatellut että datakeskus ostaisi energian Helen, Vantaan Energia, Oulun Energia jne. tyyppisiltä toimijoilta.
Ei Fingrid myy energiaa, vaan siirtoa. Kyllä tuon kokoiset toimijat ostavat varmasti ison osan sähköstään PPA-sopimuksilla, ja säätävät pörssisähköllä. Ainakin nämä täkäläiset toimijat täällä Kymenlaaksossa ovat kantaverkon 110 kV linjoissa. Googlella oli Summan paperitehtaan jäljiltä liityntä Kymin sähköasemalle, ja viereen rakennettiin taannoin toinen lisälinja. Nyt sinne pykätään jo kolmatta 110 kV linjaa, sitä varten Fingrid rakentaa uuden sähköaseman keskelle metsää vanhan linjan varteen, josta uusi haaroitetaan. Atnorth rakentaa keskuksiaan Myllykosken paperitehtaan kupeeseen, siinä myös kantaverkon linja jota paperitehdas käytti. Paljon julkisuutta saanut Hyperco (eli Tiktok-keskus) tulee hiljattain uusitun vanhan "rautarouvan" eli Suomen kantaverkon vanhimman siirtolinjan varteen. En ole varma, ottaako se sähkön tuosta linjasta, vai rakennetaanko uusi pätkä viereiselle Korian sähköasemalle joka on vain puolentoista kilometrin päässä.
- Keskustelun aloittaja
- #592
Wärtsilän moottoriwoimalat käyvät kaupaksi jenkkeihin.
www.hs.fi
Teollisuus | Wärtsilä sai tilauksen datakeskukselta, osake vauhdissa
Wärtsilä kertoo toimittavansa 27 moottoria Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.
www.hs.fi
Sinne menee harvian kiukaitakin, vai menikö kanadan puolelle?Kuitenkin harvian päämarkkina alue.Wärtsilän moottoriwoimalat käyvät kaupaksi jenkkeihin.
Teollisuus | Wärtsilä sai tilauksen datakeskukselta, osake vauhdissa
Wärtsilä kertoo toimittavansa 27 moottoria Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.
Meneekö sulla nyt energiayhtiö ja siirtoyhtiö sekaisin?
Paikalliselle siirtoyhtiöllehän ei ole iloa jos alueella on joku suoraan fingridissä oleva toimija, mutta paikallinen energiayhtiö voi myydä energiaansa kenelle haluaa, myös sille paikalliselle datakeskukselle, jos diili saadaan aikaan.
Siirto- ja energiayhtiöt on oltava erilliset firmat, vaikka niillä sama omistaja olisikin.
No kieltämättä hieman menivät sekaisin.
Johtuu varmaan siitä, että nämä meidän maakunnan sähköyhtiöt eivät kumpikaan myy enää sähköenergiaa, vaan ainoastaan siirtoa. Siksi jäi jotenkin silmien väliin tuo ajatus, että datakeskus ostaisi nimenomaan energian paikalliselta sähköyhtiöltä. Kyseessä täytyisi sitten varmasti olla yhtiö, jolla on omaa sähköntuotantoa. Muutenhan se paikallinen yhtiö olisi vain ylimääräinen välikäsi, ja datakeskus saisi varmasti sähkönsa halvemmalla ostamalla suoraan tuottajalta. Tuo koko skenaario oli itselle hieman vieras, siksi tämä ajatusvirhe.
Ilmeisesti ainakin sellainen malli on käytössä että datakeskus tekee tuulipuiston kanssa diilin että ostaa kaiken niiden tuottaman energian jollain sovitulla hinnalla, puisto tuuppaa energian fingridiin, ja datakeskus ottaa sen suoraan fingridistä, eli välissä ei ole lainkaan paikallisia siirtoyhtiöitä missään kohtaa.No kieltämättä hieman menivät sekaisin.
Johtuu varmaan siitä, että nämä meidän maakunnan sähköyhtiöt eivät kumpikaan myy enää sähköenergiaa, vaan ainoastaan siirtoa. Siksi jäi jotenkin silmien väliin tuo ajatus, että datakeskus ostaisi nimenomaan energian paikalliselta sähköyhtiöltä. Kyseessä täytyisi sitten varmasti olla yhtiö, jolla on omaa sähköntuotantoa. Muutenhan se paikallinen yhtiö olisi vain ylimääräinen välikäsi, ja datakeskus saisi varmasti sähkönsa halvemmalla ostamalla suoraan tuottajalta. Tuo koko skenaario oli itselle hieman vieras, siksi tämä ajatusvirhe.
Vielä hämmentävämpää se on kun se paikallinen yhtiö myy siirron ja energian, ja sieltä tulee yksi lasku, jossa ne toki on eritelty, mutta laskussa ei lue kuin sen paikallisen yhtiön nimi, mutta kaupparekisterissä ne ovat erilliset firmat.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #597
Googlen datakeskus maksoi nolla euroa yhteisöveroja ja koko potti romahti – ”Olisin odottanut enemmän”
Datakeskusyhtiöt maksoivat viime vuonna niin vähän yhteisöveroja, että alan lobbarikin yllättyi. Muutoksen taustalla ovat jätti-investoinnit ja veroporkkana.
Googlen datakeskus maksoi nolla euroa yhteisöveroja ja koko potti romahti – ”Olisin odottanut enemmän”
Datakeskusyhtiöt maksoivat viime vuonna niin vähän yhteisöveroja, että alan lobbarikin yllättyi. Muutoksen taustalla ovat jätti-investoinnit ja veroporkkana.
www.kauppalehti.fi
Miksi tilanne muuttuisi joksikin muuksi, jos kerran mahdollisuus annetaan?
Expressenistä käännettyä:
Kanadalainen Brookfield-yhtiö ilmoitti tänä kesänä haluavansa rakentaa valtavan tekoälyn datakeskuksen Strängnäsin ulkopuolelle. Investoidaan henkeäsalpaava 95 miljardin Ruotsin kruunu. Hurraa, sanovat kunnan poliitikot – Strängnäs on eturintamassa!
---
Daniel Gustafsson, Svenska kraftnätin Kraftsystemin johtaja, kertoi Di:lle, että keskus on ”jättimäinen haaste”.
Datakeskuksen odotetaan ahmivan sähköä, joka vastaa neljää Uppsalaa, 750 megawattia. Se on lähes puolet siitä, mitä ydinreaktori tuottaa. Koko investointi voidaan nyt pysäyttää, koska verkoissa ei ole kapasiteettia jättimäiselle energian ahmijalle, kuten Brookfieldin palvelinhalli.
---
...jos tekoälyyritykset haluavat sijoittautua Ruotsiin, tekoäly pystyy myös ratkaisemaan tekoälyä ja sähköä koskevan ongelman. "Tekoäly on keskeinen väline energiankäytön virtaviivaistamiseksi yhteiskunnassa, mikä tekee tekoälystä tärkeän avaimen vihreän siirtymän selviytymiseen", komissio sanoi.
www.expressen.se
Kanadalainen Brookfield-yhtiö ilmoitti tänä kesänä haluavansa rakentaa valtavan tekoälyn datakeskuksen Strängnäsin ulkopuolelle. Investoidaan henkeäsalpaava 95 miljardin Ruotsin kruunu. Hurraa, sanovat kunnan poliitikot – Strängnäs on eturintamassa!
---
Daniel Gustafsson, Svenska kraftnätin Kraftsystemin johtaja, kertoi Di:lle, että keskus on ”jättimäinen haaste”.
Datakeskuksen odotetaan ahmivan sähköä, joka vastaa neljää Uppsalaa, 750 megawattia. Se on lähes puolet siitä, mitä ydinreaktori tuottaa. Koko investointi voidaan nyt pysäyttää, koska verkoissa ei ole kapasiteettia jättimäiselle energian ahmijalle, kuten Brookfieldin palvelinhalli.
---
...jos tekoälyyritykset haluavat sijoittautua Ruotsiin, tekoäly pystyy myös ratkaisemaan tekoälyä ja sähköä koskevan ongelman. "Tekoäly on keskeinen väline energiankäytön virtaviivaistamiseksi yhteiskunnassa, mikä tekee tekoälystä tärkeän avaimen vihreän siirtymän selviytymiseen", komissio sanoi.
LEDARE: Så kan techjättarna driva upp din elräkning
AI-boomen sätter press på Sveriges elsystem. Men både marknaden och politikerna blundar för problemen.
www.expressen.se
- Keskustelun aloittaja
- #600
Missähän kulkee kipuraja?Bitzero alkaa rakentamaan kokemäelle datakeskusta. Mitähän nuo duunavaat? Nimi viittaa ikävästi bitcoiniin.
Bitzero vahvistaa: Kokemäen datakeskuksen rakentaminen alkaa
Toimitusjohtaja Mohammed Bakhashwainin mukaan rakennustyöt alkavat ennen joulua