Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Varmasti riittää 99.9% väestöstä, mutta kun ei ole riittävä taso mitä säädetty.Omalla kohdallani vesimittarin tiedot löytyy vesitili.fi -palvelusta. Se riittää itselleni.
Tulkitsen tuon että vastaanottaja ei ole ymmärtänyt kysymystä ja kertoo omasta päivärutiineistaan.Meillä on tulossa näille uusille etäluettaville mittareille oma ohjelma, josta pääsee kulutusta seuraamaan. Tiedotamme tästä asiakkaita, kun saamme tuon ohjelman käyttöön.
Tällä hetkellä lukemia pääsee katsomaan vain KulutusWebin kautta.
Traficom sanoi:Hei,
Kiitos yhteydenotostanne. Traficom saa data-asetusta koskevan toimivallan 1.1.2026. Traficom ei kuitenkaan tulevankaan
toimivallan puitteissa voi velvoittaa toimijoita vaihtamaan sähkömittareita etäluettaviin. Sen sijaan voimme ottaa
kantaa siihen, onko sähkömittareiden keräämä data data-asetuksen soveltamisalan piirissä vai ei, sekä siihen, kenellä on
oikeus kyseiseen dataan. Asia on monitulkintainen ja koskettaa kaikkia EU:n jäsenmaita, joten tulkintapäätöksen
valmistelu edellyttää laajempaa keskustelua eri jäsenmaiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Tästä syystä päätöksen
tekeminen kestää, mutta julkaisemme tulkinnan heti kun se on mahdollista.
Terveisin,
nn nn
Johtava asiantuntija
Kaukoran suunnalta ei ole vastattu mitään kuukauden kuluessaTuli laitettua postia Kaukoran suuntaan.
Kysyin mistä käyttäjät voivat ladata myUplink kautta tulevan datan ja jakaa sen 3.osapuolelle?
Heillä ei ole missään sivulla mainintaa Datasäädöksen liittyvistä tietojen tallentamisesta ja siitä mainintaa rekisteriselosteessa
"Kiitos kattavasta vastauksesta ja asian taustoittamisesta. Ilmoitan, että haluan asiasta Traficomin virallisen, valituskelpoisen päätöksen. Katson edelleen, että sähkömittarin asema kuluttajan kodissa ja sen datan merkitys kuluttajan energianhallinnalle eroaa olennaisesti komission FAQ-ohjeessa mainitusta lentomatkustaja-esimerkistä. Haluan virallisen päätöksen voidakseni tarvittaessa saattaa tulkinnan tuomioistuimen arvioitavaksi."
mielestäni ei kumpikaan liity siihen että Traficom katsoo että sähkömittarin mittausdata yksilöi kiinteistön kulutustietoja, mutta silti ei ole DataAct mukaista avointa dataa johon käyttäjällä on oikeusPitääkö tässä erotella kaksi asiaa?
-paljonko kuluu kWh ja paljonko siitä saa nipistettyä pois (esim siirtymällä suorasta sähkölämmityksestä ilp lämmitykseen, tai lisäämällä eristystä jne)
-paljonko energiasta joutuu maksamaan. (halpojen tuntien ”metsästys”)
Kun puhutaan tehokkuudesta niin ainakin itsellä tulee mielee tuo eka vaihtoehto.
Aivan käsittämätön tulkinta. Viestistä puuttui myös valitusosoite, pyysin sitä.Traficomin, Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun toimiston yhdessä laatima ohjeistus sähkömittarien tuottamasta
datasta on valmistunut ja julkaistu Traficomin verkkosivuilla.
Tulkinnan ydin on se, että sähkömittarit ovat pääsääntöisesti data-asetuksen tarkoittamia verkkoon liitettyjä tuotteita.
Data-asetuksen perusteella oikeus tuotteen keräämään dataan on kuitenkin vain käyttäjällä, jolla data-asetuksen mukaan
tarkoitetaan sitä, joka omistaa tuotteen tai jolle on sopimuksella siirretty esimerkiksi hallintaoikeus tuotteeseen.
Sähkömittareiden osalta data-asetuksen mukaisia käyttäjiä ovat siten tyypillisesti sähköverkkoyhtiöt, jotka ovat
sähkömittareiden omistajia tai haltijoita. Sen sijaan sähkön loppukäyttäjillä ei ole data-asetukseen perustuvaa oikeutta
mittareiden dataan, vaan heidän oikeutensa sähkömittareiden dataan perustuvat sähkömarkkinalainsäädäntöön ja
tietosuojalainsäädäntöön. Löydät ohjeistuksen täältä:
https://traficom.fi/fi/datatalous-ja-datan-valittaminen/tietoa-data-asetuksesta [traficom.fi]
Ystävällisin terveisin
Jussi Kataja/Lakimies/Tieto ja tulevaisuuden yhteydet
Valitettavasti tuo tulkinta tekee vihdoinkin ymmärrettäväksi koko asetuksen perimmäisen tarkoituksen, joka ei asetuksen juristeerisesta hötöstä aukene. "Käyttäjä" ja "omistaja" on asetuksen määritelmissä rinnastettu aivan tiukasti toisiinsa (ja onhan ymmärrettävää, että toisen omistamaan ei tällaisella asetuksella ole mahdollista puuttuakaan, sillä omistusoikeus on vahvempi oikeus).Aivan käsittämätön tulkinta.
Toki on GDPR-asia ja käyttjästä kerätään dataa. Tuo ei kuitenkaan mahdollista purkamaan omistuksen suojaan liittyviä asioita, vaan pitäisi hoitaa lainsäädännössä muilla tavoin liittyen toisen omistaman laitteen keräämän datan vapauttamiseen, kuten laajalti kuluttajien laskutukseen ja energiansäästöön liittyvän keskeisen datan saatavuuskysymyksenä. Esimerkiksi sähkömittareiden osalta moista on jo tehtykin liittyen HAN-portin standardeihin ja niiden speksaaman datan saatavuuteen kuluttajalle (tapauksessa, että omistaa mittarin sijaintitilan tai tilan omistaja antaa sähköliittymäsopimuksen tekijälle oikeuden liittää oma keruulaiteensa ko. porttiin).Sähkömittari kerää käyttäjästä dataa mihin tosiasiallisella datan tuottajalla ei ole oikeutta? Tuo on omiaan DataActin tarkoitusta vastaan
DataAct rinnastetaan GDPR:ään mutta laitteiden osalta. Vastaava tiedonkeruu ihmisistä on selkeästi GDPR alainen asia
Tuo samalla rajaa vuokrakohteet joissa käyttäjällä on oma sähkösopimus ja verkkopalvelusopimus on kiinteistön omistajan nimissä poisTämä kohta ihmetyttää Energiateollisuuden kommentissa:
onnistunut kuormanohjaus edellyttää, että käyttöpaikan sähkönmyynti- ja verkkosopimus ovat saman asiakkaan tai samojen asiakkaiden nimissä. ET näkee, että selkeä samannimisyysvaatimus on keskeinen edellytys kuormanohjauspalvelun toimivuudelle, luotettavuudelle ja asiakasvastuiden oikealle kohdentumiselle Sähkömarkkinoilla on kuitenkin edelleen käyttöpaikkoja, joiden sähkönmyynti ja verkkosopimus eivät ole saman asiakkaan nimissä, vaan toinen sopimus voi olla esimerkiksi toisen puolison nimissä ja toinen toisen. Arvioiden mukaan tällaisia käyttöpaikkoja on noin 85 000 kappaletta Suomessa, joten ilmiö ei ole aivan marginaalinen. Koska näissä käyttöpaikoissa sopimukset ovat eri asiakkaiden nimissä, käyttöpaikan kuormanohjausvaltuutusta ei voida hyväksyä datahubissa, ennen kuin myynti- ja verkkopalvelusopimukset ovat muutettu valtuutusta tekevän asiakkaan nimiin.
Omasta mielestäni tavoitetason pitäisi olla sekuntitasolla. Tavanomaisessa kotitaloudessa on monia kulutuslaitteita, joiden sähkönkulutus vaihtelee nopeasti (esimerkkinä lämpöpumput ja kylmälaitteet) ja pilvipoutaisella säällä paneeleiden tuotto vaihtelee hyvinkin nopeasti. Kaikenlaisia kuumentimia voisi aivan hyvin ohjata jopa sekuntia nopeammalla viiveellä portaattomasti nollasta täyteen tehoon tasoittamaan kuorman ja tuotannon vaihtelua, kunhan sähkötaseesta saa tiedon tarvittavan lyhyellä viiveellä riittävän tarkasti.Yleisesti verkkoyhtiöt tuntuvat katsovaan kalenteriin ohjausten toimitusten osalta, kun oikea tarve on minuuttitasolla ja aktiivisessa mittauksessa
Alunperin olin kirjoittanut että "..oikea tarve on toteuttaa ohjaukset sekunttikellosta katsomalla ja ..." väljensin sen minuuttitasoonOmasta mielestäni tavoitetason pitäisi olla sekuntitasolla. Tavanomaisessa kotitaloudessa on monia kulutuslaitteita, joiden sähkönkulutus vaihtelee nopeasti (esimerkkinä lämpöpumput ja kylmälaitteet) ja pilvipoutaisella säällä paneeleiden tuotto vaihtelee hyvinkin nopeasti. Kaikenlaisia kuumentimia voisi aivan hyvin ohjata jopa sekuntia nopeammalla viiveellä portaattomasti nollasta täyteen tehoon tasoittamaan kuorman ja tuotannon vaihtelua, kunhan sähkötaseesta saa tiedon tarvittavan lyhyellä viiveellä riittävän tarkasti.
Jos ja kun kuluttajalla on varttisähkön netotussopimus, minuuttitaso tietenkin riittää kuluttajan näkökulmasta, kun sähkönsiirtoyhtiö vastaa lyhyemmän jakson tasapainotuksesta. Tuosta kuitenkin koituu käytännössä lisäkuluja siirtoyhtiölle, kun balanssin odotusarvo voi konvergoitua nollaan, mutta varianssin odotusarvohan ei mene, eli on tuettava tasapainotusta konkreettisesti ja kuluttajan netotukseen perustuva varttitasapainotus vain lisää moista sähkönsiirtoyhtiöltä edellytettävää tasapainotustarvetta.Alunperin olin kirjoittanut että "..oikea tarve on toteuttaa ohjaukset sekunttikellosta katsomalla ja ..." väljensin sen minuuttitasoon![]()
Jos ja kun kuluttajalla on varttisähkön netotussopimus, minuuttitaso tietenkin riittää kuluttajan näkökulmasta, kun sähkönsiirtoyhtiö vastaa lyhyemmän jakson tasapainotuksesta. Tuosta kuitenkin koituu käytännössä lisäkuluja siirtoyhtiölle, kun balanssin odotusarvo voi konvergoitua nollaan, mutta varianssin odotusarvohan ei mene, eli on tuettava tasapainotusta konkreettisesti ja kuluttajan netotukseen perustuva varttitasapainotus vain lisää moista sähkönsiirtoyhtiöltä edellytettävää tasapainotustarvetta.
Fingridille vain sattuu muodostumaan tuosta käytännössä kustannuksia eri suuntaisten hintojen erotuksena ja nehän sopimusten perusteella sälytetään kantaverkkomaksuihin. Kantaverkon siirtohinnat kohoavat. Kuluttajathan toki joutuvat kaiken vuorostaan korvaamaan sähkönsiirtoyhtiölle.Sitä lyhyempi tasapainotus on sitten verkonhallintaa, joka tapahtuu Fingridin toimesta säätömarkkinoiden kautta.