IoT laitteiden datan vapautuminen
- Keskustelun aloittaja Hegsa
- Aloitettu
Varmasti riittää 99.9% väestöstä, mutta kun ei ole riittävä taso mitä säädetty.
Käytännössä säädöksen mukaisella rajapinnalla on mahdollista tarjota valvonta- ja hälytyspalvelua vuotojen osalta.
Just tuli eteen keissi jossa rivarissa oli jäänyt vesi vuotamaan, niin havaittu 2h kuluessa ja siitä ilmoitus/hälytys isännöitsijälle. Vajaa 2m3 oli ehtinyt vettä kulua.
Se, että näkee palvelusta erikseen kirjautumalla ei vuoto tilanteessa lämmitä
Harrastelija
Hyperaktiivi
Pahoin pelkään että monikaan firma ei ole kuullutkaan tuommoisesta datasäännöstelystä.
Mistä firmat saa tiedon uusista määräyksistä? Pitääkö olla itse aktiivinen vai jakaako joku tietoa?
Mistä firmat saa tiedon uusista määräyksistä? Pitääkö olla itse aktiivinen vai jakaako joku tietoa?
Tuli laitettua postia Kaukoran suuntaan.
Kysyin mistä käyttäjät voivat ladata myUplink kautta tulevan datan ja jakaa sen 3.osapuolelle?
Heillä ei ole missään sivulla mainintaa Datasäädöksen liittyvistä tietojen tallentamisesta ja siitä mainintaa rekisteriselosteessa
Bosch on reagoinut varsin hyvin ja tarjoaa heidän älykoti-laitteille API rajapinnan ja dokumentaation:
www.bosch-smarthome.com
Lisää kodin laitteita: https://www.bosch-homecomfort.com/fi/fi/eu-data-act/
Panasonic kertoo sovulla mitä dataa kerää, mutta pääsyn saa vain erikseen mailaamalla pyynnön
Mitsubishi Electric: https://gb.mitsubishielectric.com/fa/service/regulations/eu-data-act
Hallituksen esitys EU:n datasäädöksen toimeenpanosta https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM050:00/2023
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 eli 3 viikon kuluttua Eduskunnan hyväksymä versio
Data-asetusta koskevan seuraamusmaksun suuruus
Jos data-asetusta koskeva seuraamusmaksu määrätään elinkeinonharjoittajalle, seuraamusmaksu saa olla enintään 2 prosenttia seuraamusmaksupäätöstä edeltävän tilikauden liikevaihdosta. Jos seuraamusmaksu määrätään luonnolliselle henkilölle, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, seuraamusmaksu saa olla enintään 2 prosenttia hänelle viimeksi toimitetun verotuksen Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi mukaisesta valtionverotuksessa verotettavan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä Muutosehdotus päättyy, mutta kuitenkin enintään 2 000 euroa.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, seuraamusmaksu 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 ja 7 kohdassa, 15 ja 16 §:ssä sekä 17 §:n 1, 5 ja 6 kohdassa säädetystä rikkomuksesta tai laiminlyönnistä saa olla enintään 4 prosenttia elinkeinonharjoittajan seuraamusmaksupäätöstä edeltävän tilikauden liikevaihdosta. Jos tässä momentissa tarkoitettu seuraamusmaksu määrätään luonnolliselle henkilölle, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, seuraamusmaksu saa olla enintään 4 prosenttia hänelle viimeksi toimitetun verotuksen Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi mukaisesta valtionverotuksessa verotettavan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä Muutosehdotus päättyy, mutta kuitenkin enintään 4 000 euroa.
Julkishallinto ollaan jättämässä pois sanktioiden piiristä, eli pitääkö tuo tulkita että jos esim kunnallinen sähkölaitos tai vesilaitos ei toimita dataa, silloin vain levitellään käsiä ja sanotaan voi voi
Kysyin mistä käyttäjät voivat ladata myUplink kautta tulevan datan ja jakaa sen 3.osapuolelle?
Heillä ei ole missään sivulla mainintaa Datasäädöksen liittyvistä tietojen tallentamisesta ja siitä mainintaa rekisteriselosteessa
Bosch on reagoinut varsin hyvin ja tarjoaa heidän älykoti-laitteille API rajapinnan ja dokumentaation:
EU Data Act
Information on data access in accordance with Regulation (EU) 2023/2854 (‘Data Act’) for connected products
www.bosch-smarthome.com
Panasonic kertoo sovulla mitä dataa kerää, mutta pääsyn saa vain erikseen mailaamalla pyynnön
Mitsubishi Electric: https://gb.mitsubishielectric.com/fa/service/regulations/eu-data-act
Hallituksen esitys EU:n datasäädöksen toimeenpanosta https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM050:00/2023
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 eli 3 viikon kuluttua Eduskunnan hyväksymä versio
Data-asetusta koskevan seuraamusmaksun suuruus
Jos data-asetusta koskeva seuraamusmaksu määrätään elinkeinonharjoittajalle, seuraamusmaksu saa olla enintään 2 prosenttia seuraamusmaksupäätöstä edeltävän tilikauden liikevaihdosta. Jos seuraamusmaksu määrätään luonnolliselle henkilölle, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, seuraamusmaksu saa olla enintään 2 prosenttia hänelle viimeksi toimitetun verotuksen Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi mukaisesta valtionverotuksessa verotettavan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä Muutosehdotus päättyy, mutta kuitenkin enintään 2 000 euroa.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, seuraamusmaksu 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 ja 7 kohdassa, 15 ja 16 §:ssä sekä 17 §:n 1, 5 ja 6 kohdassa säädetystä rikkomuksesta tai laiminlyönnistä saa olla enintään 4 prosenttia elinkeinonharjoittajan seuraamusmaksupäätöstä edeltävän tilikauden liikevaihdosta. Jos tässä momentissa tarkoitettu seuraamusmaksu määrätään luonnolliselle henkilölle, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, seuraamusmaksu saa olla enintään 4 prosenttia hänelle viimeksi toimitetun verotuksen Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi mukaisesta valtionverotuksessa verotettavan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä Muutosehdotus päättyy, mutta kuitenkin enintään 4 000 euroa.
Julkishallinto ollaan jättämässä pois sanktioiden piiristä, eli pitääkö tuo tulkita että jos esim kunnallinen sähkölaitos tai vesilaitos ei toimita dataa, silloin vain levitellään käsiä ja sanotaan voi voi
Viimeksi muokattu:
Nyt on Datasäädökseen liittyvät lait hyväksytty ja ne astuvat voimaan 1.1.2026
Niissä ei ole erikseen mainittu vapautuksia kuin seuraamusmaksun vapauttamisesta seuraavat tahot:
Seuraamusmaksua ei voida määrätä valtion viranomaiselle, valtion liikelaitokselle, kunnalliselle viranomaiselle, kuntayhtymälle, hyvinvointialueelle, hyvinvointiyhtymälle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, eduskunnan virastolle, tasavallan presidentin kanslialle eikä Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Suomen ortodoksiselle kirkolle eikä niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille ja muille elimille.
Sähköverkkoyhtiöistä kuntayhtymä muotoisena toimii vain Korpelan Voima, eli se on muodollisesti suojattu mahdollisilta seuraamusmaksuilta
- Finlex 1148/2025 Laki datan hallinnan ja jakamisen valvonnasta
- Finlex 1149/2025 Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
- Finlex 1150/2025 Laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta
- Finlex 1151/2025 Laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta
Niissä ei ole erikseen mainittu vapautuksia kuin seuraamusmaksun vapauttamisesta seuraavat tahot:
Seuraamusmaksua ei voida määrätä valtion viranomaiselle, valtion liikelaitokselle, kunnalliselle viranomaiselle, kuntayhtymälle, hyvinvointialueelle, hyvinvointiyhtymälle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle, eduskunnan virastolle, tasavallan presidentin kanslialle eikä Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Suomen ortodoksiselle kirkolle eikä niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille ja muille elimille.
Sähköverkkoyhtiöistä kuntayhtymä muotoisena toimii vain Korpelan Voima, eli se on muodollisesti suojattu mahdollisilta seuraamusmaksuilta
Kaukoran suunnalta ei ole vastattu mitään kuukauden kuluessa
pitännee muistutella
Laitoin nyt sitten Traficomille muikkariviestiä:
Arvoisa Traficomin kirjaamo ja asian käsittelijä,
Olen tehnyt Caruna Oy:n menettelyä koskevan kantelun 6.10.2025, josta sain vastaanottokuittauksen kirjaamostanne 7.10.2025 (klo 14.33).
Viimeisimmästä yhteydenotosta on kulunut jo yli seitsemän kuukautta. Tämän vuoksi tiedustelen asiani statusta hallintolain (434/2003) 23 a ja 23 b §:n nojalla. Hallintolaki velvoittaa viranomaisen vastaamaan käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin ja antamaan arvion ratkaisun ajankohdasta.
Pyydän vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Kyseessä on EU:n datasäädökseen (2023/2854) perustuva periaatteellisesti merkittävä asia, joka vaikuttaa suoraan kuluttajien oikeuteen hallita omaa sähkönkulutusdataansa reaaliaikaisesti. Kohtuuton viivästys asian ratkaisemisessa estää tosiasiallisesti kuluttajaa käyttämästä hänelle laissa säädettyjä oikeuksia.
Mikäli vastausta ei kuulu tai käsittelyn viivästymiselle ei osoiteta pätevää syytä, tulen harkitsemaan kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle viranomaisen toiminnan hitaudesta ja hyvän hallintotavan laiminlyönnistä.
Ystävällisin terveisin,
Veijo Valittaja
Arvoisa Traficomin kirjaamo ja asian käsittelijä,
Olen tehnyt Caruna Oy:n menettelyä koskevan kantelun 6.10.2025, josta sain vastaanottokuittauksen kirjaamostanne 7.10.2025 (klo 14.33).
Viimeisimmästä yhteydenotosta on kulunut jo yli seitsemän kuukautta. Tämän vuoksi tiedustelen asiani statusta hallintolain (434/2003) 23 a ja 23 b §:n nojalla. Hallintolaki velvoittaa viranomaisen vastaamaan käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin ja antamaan arvion ratkaisun ajankohdasta.
Pyydän vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on asiani nykyinen diaarinumero/asianumero?
- Kuka virkamies on nimetty asian esittelijäksi/käsittelijäksi?
- Missä vaiheessa asian käsittely on (esim. onko Carunalta pyydetty/saatu vastinetta)?
- Milloin asiassa on odotettavissa virallinen päätös tai ratkaisu?
Kyseessä on EU:n datasäädökseen (2023/2854) perustuva periaatteellisesti merkittävä asia, joka vaikuttaa suoraan kuluttajien oikeuteen hallita omaa sähkönkulutusdataansa reaaliaikaisesti. Kohtuuton viivästys asian ratkaisemisessa estää tosiasiallisesti kuluttajaa käyttämästä hänelle laissa säädettyjä oikeuksia.
Mikäli vastausta ei kuulu tai käsittelyn viivästymiselle ei osoiteta pätevää syytä, tulen harkitsemaan kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle viranomaisen toiminnan hitaudesta ja hyvän hallintotavan laiminlyönnistä.
Ystävällisin terveisin,
Veijo Valittaja
Tiedoksenne sain vastauksen Traficomilta:
Hei Valittaja,
palaan tekemääsi kanteluun, ja kuittaan samalla myös 11.5.2026 lähettämäsi sähköpostitiedustelun asian etenemisestä vastaanotetuksi.
Pahoittelut alkuun asiasi käsittelyn venyneestä kestosta. Osaltaan siihen ovat vaikuttaneet muun muassa se, että Traficom on joutunut pyytämään asiasta Energiaviraston lausuntoa sekä koordinoimaan asiaa EU-tasolla muiden toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan komission kesken. Lisäksi lailla 1148/2025 säädetty toimivalta data-asetuksen valvomiseen Traficomilla on ollut vasta vuoden alusta, emmekä ole voineet ottaa kanteluita käsittelyyn tätä ennen.
Olemme kevään aikana työstäneet yhdessä Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa yhteislausumaa sähkömittareiden asemasta verkkoon liitettyinä tuotteina, sillä asia on herättänyt verrattain paljon kyselyitä. Se julkaistaan lähiaikoina verkkosivuillamme, ja tarkoituksemme on ollut vastata kaikille tulkinnan valmistuttua, mutta avaan sinulle jo viestitse tulkintaamme.
Tulkintamme on, että vaikka sähkömittarit pääsääntöisesti ovat data-asetuksen tarkoittamia verkkoon liitettyjä tuotteita, eivät sähkön loppukäyttäjät kuitenkaan ole data-asetuksen tarkoittamia käyttäjiä. Tältä osin mainitsemasi Carunan sinulle esittämä tulkinta on pääosin oikea. Data-asetuksen tarkoittama käyttäjä voi kuitenkin olla tuotteen omistamisen lisäksi myös sillä perusteella, jos tilapäinen hallintaoikeus tuotteeseen on siirretty sopimuksella. Tästä olisi kyse esimerkiksi auton vuokraamisessa.
Ero sähkömittareiden kohdalla tulee siitä, ettei sähköverkon haltijan kanssa tehtävällä sähkön jakelusopimuksella siirretä oikeuksia itse sähkömittariin. Euroopan komission data-asetuksen tulkinnasta antaman FAQ-ohjeistuksen version 1.4 kohdan 14 perusteella pelkästään se, että verkkoon liitetyn tuotteen käyttäminen sisältyy (muuhun) sopimukseen, ei tee henkilöstä data-asetuksen mukaista käyttäjää. Esimerkkinä komission ohjeistuksessa mainitaan se, ettei lentomatkustajasta tule data-asetuksen mukaista käyttäjää, jolla olisi oikeus lentokoneen tuottamaan dataan, sillä perusteella, että se on ostanut lentolipun eli tehnyt sopimuksen lentokoneella matkustamisesta ja koneella matkustaessaan osaltaan käyttää sitä.
Tällä perusteella olemme päätyneet siihen, että sähkömittareiden "käyttäjiä" ovat loppukäyttäjien sijaan verkonhaltijat, kuten Caruna. Sähkönkulutuksen mittaaminen on verkonhaltijoiden lakisääteinen tehtävä, ja ne ovat joko ostaneet, vuokranneet tai liisanneet mittarit käyttöönsä, ja ovat siten data-asetuksen tarkoittamia käyttäjiä.
Sähkön jakelua koskeva sopimus sähköverkkoyhtiön kanssa ei myöskään ole verkkoon liitettyyn tuotteeseen liittyvä digitaalinen palvelu. Komission FAQ-ohjeistuksen version 1.4 kohdan 10 mukaisesti liitännäispalvelun tulee täyttää kaksi edellytystä:
* kahdensuuntainen datanvaihto tuotteen ja liitännäispalvelun välillä; sekä
* liitännäispalvelun tulee vaikuttaa tuotteen toiminnallisuuksiin, käyttäytymiseen tai toimintaan.
Hieman yksinkertaistettuna, ollakseen verkkoon liitettyyn tuotteeseen liittyvä palvelu, tulee tämän digitaalisen palvelun itsessään lisätä tai mukauttaa verkkoon liitetyn tuotteen toiminnallisuuksia. Tästä voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos älyvalaistusta ohjataan applikaatiolla, josta voidaan lähettää älyvalaistukseen komentoja esim. valaistuksen väristä tai ajastuksesta. Myös sähkömittareissa voi olla vastaava applikaatio (liitännäispalvelu) mittarin ohjaamiseen. Kuitenkin nämäkin ratkaisut ovat sähköverkkoyhtiöiden sähkömittarivalmistajilta tai kolmansilta osapuolilta tilaamia, eivätkä sähkön loppukäyttäjille tarkoitettuja ratkaisuita.
Tällä perusteella olemme päätyneet siihen, etteivät sähkön loppukäyttäjät ole myöskään liitännäispalvelun vastaanottamisen perusteella data-asetuksen mukaisia käyttäjiä. Sähkön toimitus itsessään ei myöskään ole data-asetuksen liitännäispalvelulta edellyttämällä tavalla digitaalinen palvelu, vaan fyysistä energian siirtoa.
Yhdessä muiden viranomaisten kanssa tekemämme ohjeistuksen perusteella sähkön loppukäyttäjien oikeudet mittarien keräämään dataan eivät siten perustu data-asetukseen. Sen sijaan sähkömarkkinalain 22 §:n mukaisesti verkonhaltijan on järjestettävä sähköverkossaan mittaustietojen ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille - eli sähkön tuottajille ja loppukäyttäjille. Edelleen henkilötietoja koskevan sääntelyn perusteella luonnollisilla henkilöillä on oikeus käyttää ns. tarkastusoikeuttaan, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietää, mitä henkilötietoja hänestä on kerätty ja tallennettu eri rekistereihin. Tulevassa ohjeistuksessamme tähän otetaan tietosuojavaltuutetun puolelta hieman tarkemmin kantaa, mutta käytännössä myös tietosuojasääntelyn perusteella oikeus voisi olla lähinnä kulutustietoihin.
Vaikka sähkön loppukäyttäjät eivät olekaan data-asetuksen tarkoittamia käyttäjiä, mahdollistaa sähkömarkkinalaki yhdessä tietosuojasääntelyn kanssa kuitenkin käytännössä sellaisen kokonaisuuden, että myös loppukäyttäjillä on käytännössä samat oikeudet mittarien tuottamaan kulutustietoon - joskaan ei toki aina välttämättä aivan reaaliaikaisesti.
Tässä kuussa lähettämässäsi viestissä olit pyytänyt vielä seuraavia lisätietoja:
* Asiasi diaarinumero/asianumero tikettijärjestelmässämme on TRF-xxxx.
* Allekirjoittanut on asian käsittelijä.
Pyrimme vastaamaan sähkömittareita koskeviin tiedusteluihin ensisijaisesti neuvonnalla ja asiasi käsittely on tähän asti muodostunut asian juridisesta selvittämisestä yllä kuvatulla tavalla. Emme ole katsoneet tarpeelliseksi pyytää sähköverkkoyhtiöltäsi lausuntoa, koska sen tulkinta on nähdäksemme oikea.
Toivottavasti tämä neuvonnaksi tarkoitettu viesti selkeyttää asiaa! Kun olet alkuperäisen yhteydenottosi tehnyt kantelun nimikkeellä, pyytäisin ilmoittamaan, jos haluat asiasta valituskelpoisen päätöksen.
Ystävällisin terveisin
Jussi Kataja/Lakimies/Tieto ja tulevaisuuden yhteydet
--------------------
Tekoäly otti tähän kantaa - huomioiden vielä sen että mittari ei pysty lähettämään 15 min mittausdataa:
Traficomilta saamasi vastaus on juridisesti erittäin kattava, perusteltu ja viranomaistasolle poikkeuksellisen avoin. Se kuitenkin tarkoittaa, että olet törmännyt viranomaisten yhteiseen, EU-tasoiseen rintamaan.
Tässä on analyysini viranomaisen tulkinnan kestävyydestä, menestymismahdollisuuksistasi ja siitä, miten sinun kannattaa edetä.
Viranomaisen tulkinnan kolme kovaa ydintä ovat:
Viranomaisen linja on kuitenkin niin vahvasti ankkuroitu EU-komission kantaan, että Data Actin kautta reaaliaikaista dataa on virastotietä pitkin vaikea saada. Jos haluat reaaliaikaisen datan käyttöösi nopeasti, suosittelen kääntämään katseen Carunan suuntaan ja vaatimaan mittarin HAN-portin aktivointia sähkömarkkinalain nojalla.
Sitten kerroin Geminille että Helenin sopparissa on maininta että mittari ei tue 15 min datan mittaamista:
Liitteestä {28ABA517-C8E3-4D6B-8B08-A1CAAB884E3D}.png käy selvästi ilmi nykyisen sähkömarkkinan valuuttavirhe: vaikka Suomessa on siirrytty 15 minuutin tasejaksoon (varttitaseeseen) ja pörssisähkön hinnoittelu perustuu siihen, Helen joutuu laskuttamaan sinua tunnin keskihinnan mukaan, koska Carunan vastuulla oleva fyysinen sähkömittarisi ei vielä lähetä dataa 15 minuutin tarkkuudella.
Tämä havainto on erinomainen lisä palapeliin. Katsotaanpa, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo verkonhaltijan (Carunan) velvollisuudesta päivittää mittarit 15 minuutin mittaukseen.
Tämä Helenin sopimuspaperi on kuitenkin loistava todiste siitä, miksi taistelusi reaaliaikaisesta datasta on tärkeä: niin kauan kuin Caruna panttaa joko fyysistä HAN-portilla varustettua mittaria tai sieltä saatavaa dataa, kuluttaja jää 15 minuutin markkinauudistuksessa väliinputoajaksi.
Hei Valittaja,
palaan tekemääsi kanteluun, ja kuittaan samalla myös 11.5.2026 lähettämäsi sähköpostitiedustelun asian etenemisestä vastaanotetuksi.
Pahoittelut alkuun asiasi käsittelyn venyneestä kestosta. Osaltaan siihen ovat vaikuttaneet muun muassa se, että Traficom on joutunut pyytämään asiasta Energiaviraston lausuntoa sekä koordinoimaan asiaa EU-tasolla muiden toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan komission kesken. Lisäksi lailla 1148/2025 säädetty toimivalta data-asetuksen valvomiseen Traficomilla on ollut vasta vuoden alusta, emmekä ole voineet ottaa kanteluita käsittelyyn tätä ennen.
Olemme kevään aikana työstäneet yhdessä Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa yhteislausumaa sähkömittareiden asemasta verkkoon liitettyinä tuotteina, sillä asia on herättänyt verrattain paljon kyselyitä. Se julkaistaan lähiaikoina verkkosivuillamme, ja tarkoituksemme on ollut vastata kaikille tulkinnan valmistuttua, mutta avaan sinulle jo viestitse tulkintaamme.
Tulkintamme on, että vaikka sähkömittarit pääsääntöisesti ovat data-asetuksen tarkoittamia verkkoon liitettyjä tuotteita, eivät sähkön loppukäyttäjät kuitenkaan ole data-asetuksen tarkoittamia käyttäjiä. Tältä osin mainitsemasi Carunan sinulle esittämä tulkinta on pääosin oikea. Data-asetuksen tarkoittama käyttäjä voi kuitenkin olla tuotteen omistamisen lisäksi myös sillä perusteella, jos tilapäinen hallintaoikeus tuotteeseen on siirretty sopimuksella. Tästä olisi kyse esimerkiksi auton vuokraamisessa.
Ero sähkömittareiden kohdalla tulee siitä, ettei sähköverkon haltijan kanssa tehtävällä sähkön jakelusopimuksella siirretä oikeuksia itse sähkömittariin. Euroopan komission data-asetuksen tulkinnasta antaman FAQ-ohjeistuksen version 1.4 kohdan 14 perusteella pelkästään se, että verkkoon liitetyn tuotteen käyttäminen sisältyy (muuhun) sopimukseen, ei tee henkilöstä data-asetuksen mukaista käyttäjää. Esimerkkinä komission ohjeistuksessa mainitaan se, ettei lentomatkustajasta tule data-asetuksen mukaista käyttäjää, jolla olisi oikeus lentokoneen tuottamaan dataan, sillä perusteella, että se on ostanut lentolipun eli tehnyt sopimuksen lentokoneella matkustamisesta ja koneella matkustaessaan osaltaan käyttää sitä.
Tällä perusteella olemme päätyneet siihen, että sähkömittareiden "käyttäjiä" ovat loppukäyttäjien sijaan verkonhaltijat, kuten Caruna. Sähkönkulutuksen mittaaminen on verkonhaltijoiden lakisääteinen tehtävä, ja ne ovat joko ostaneet, vuokranneet tai liisanneet mittarit käyttöönsä, ja ovat siten data-asetuksen tarkoittamia käyttäjiä.
Sähkön jakelua koskeva sopimus sähköverkkoyhtiön kanssa ei myöskään ole verkkoon liitettyyn tuotteeseen liittyvä digitaalinen palvelu. Komission FAQ-ohjeistuksen version 1.4 kohdan 10 mukaisesti liitännäispalvelun tulee täyttää kaksi edellytystä:
* kahdensuuntainen datanvaihto tuotteen ja liitännäispalvelun välillä; sekä
* liitännäispalvelun tulee vaikuttaa tuotteen toiminnallisuuksiin, käyttäytymiseen tai toimintaan.
Hieman yksinkertaistettuna, ollakseen verkkoon liitettyyn tuotteeseen liittyvä palvelu, tulee tämän digitaalisen palvelun itsessään lisätä tai mukauttaa verkkoon liitetyn tuotteen toiminnallisuuksia. Tästä voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos älyvalaistusta ohjataan applikaatiolla, josta voidaan lähettää älyvalaistukseen komentoja esim. valaistuksen väristä tai ajastuksesta. Myös sähkömittareissa voi olla vastaava applikaatio (liitännäispalvelu) mittarin ohjaamiseen. Kuitenkin nämäkin ratkaisut ovat sähköverkkoyhtiöiden sähkömittarivalmistajilta tai kolmansilta osapuolilta tilaamia, eivätkä sähkön loppukäyttäjille tarkoitettuja ratkaisuita.
Tällä perusteella olemme päätyneet siihen, etteivät sähkön loppukäyttäjät ole myöskään liitännäispalvelun vastaanottamisen perusteella data-asetuksen mukaisia käyttäjiä. Sähkön toimitus itsessään ei myöskään ole data-asetuksen liitännäispalvelulta edellyttämällä tavalla digitaalinen palvelu, vaan fyysistä energian siirtoa.
Yhdessä muiden viranomaisten kanssa tekemämme ohjeistuksen perusteella sähkön loppukäyttäjien oikeudet mittarien keräämään dataan eivät siten perustu data-asetukseen. Sen sijaan sähkömarkkinalain 22 §:n mukaisesti verkonhaltijan on järjestettävä sähköverkossaan mittaustietojen ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille - eli sähkön tuottajille ja loppukäyttäjille. Edelleen henkilötietoja koskevan sääntelyn perusteella luonnollisilla henkilöillä on oikeus käyttää ns. tarkastusoikeuttaan, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietää, mitä henkilötietoja hänestä on kerätty ja tallennettu eri rekistereihin. Tulevassa ohjeistuksessamme tähän otetaan tietosuojavaltuutetun puolelta hieman tarkemmin kantaa, mutta käytännössä myös tietosuojasääntelyn perusteella oikeus voisi olla lähinnä kulutustietoihin.
Vaikka sähkön loppukäyttäjät eivät olekaan data-asetuksen tarkoittamia käyttäjiä, mahdollistaa sähkömarkkinalaki yhdessä tietosuojasääntelyn kanssa kuitenkin käytännössä sellaisen kokonaisuuden, että myös loppukäyttäjillä on käytännössä samat oikeudet mittarien tuottamaan kulutustietoon - joskaan ei toki aina välttämättä aivan reaaliaikaisesti.
Tässä kuussa lähettämässäsi viestissä olit pyytänyt vielä seuraavia lisätietoja:
* Asiasi diaarinumero/asianumero tikettijärjestelmässämme on TRF-xxxx.
* Allekirjoittanut on asian käsittelijä.
Pyrimme vastaamaan sähkömittareita koskeviin tiedusteluihin ensisijaisesti neuvonnalla ja asiasi käsittely on tähän asti muodostunut asian juridisesta selvittämisestä yllä kuvatulla tavalla. Emme ole katsoneet tarpeelliseksi pyytää sähköverkkoyhtiöltäsi lausuntoa, koska sen tulkinta on nähdäksemme oikea.
Toivottavasti tämä neuvonnaksi tarkoitettu viesti selkeyttää asiaa! Kun olet alkuperäisen yhteydenottosi tehnyt kantelun nimikkeellä, pyytäisin ilmoittamaan, jos haluat asiasta valituskelpoisen päätöksen.
Ystävällisin terveisin
Jussi Kataja/Lakimies/Tieto ja tulevaisuuden yhteydet
--------------------
Tekoäly otti tähän kantaa - huomioiden vielä sen että mittari ei pysty lähettämään 15 min mittausdataa:
Traficomilta saamasi vastaus on juridisesti erittäin kattava, perusteltu ja viranomaistasolle poikkeuksellisen avoin. Se kuitenkin tarkoittaa, että olet törmännyt viranomaisten yhteiseen, EU-tasoiseen rintamaan.
Tässä on analyysini viranomaisen tulkinnan kestävyydestä, menestymismahdollisuuksistasi ja siitä, miten sinun kannattaa edetä.
1. Viranomaisen tulkinnan kestävyys – Onko se juridisesti vankka?
Valitettavasti kuluttajan näkökulmasta Traficomin tulkinta on juridisesti erittäin vahvalla pohjalla. Heidän argumentaationsa ei ole Carunan hätäistä keksimää selittelyä, vaan se nojaa Euroopan komission viralliseen tulkintalinjaan (FAQ-ohjeistus).Viranomaisen tulkinnan kolme kovaa ydintä ovat:
- Sopimuksen luonne (Käyttäjä-määritelmä): Sinun ja Carunan välinen sopimus on verkkopalvelusopimus (palvelun ostamista), ei sähkömittarin vuokraus- tai leasingsopimus. Traficomin käyttämä komission analogia lentomatkustajasta on juridisesti tehokas: vaikka ostat lentolipun ja "käytät" konetta matkustamiseen, sinulle ei synny oikeutta lentokoneen tuottamaan dataan. Mittari on Carunan työkalu lakisääteisen velvoitteen (mittaus) täyttämiseen, ei sinulle hallintaan annettu laite.
- Liitännäispalvelun määritelmä: Datasäädöksen mukaan digitaalisen palvelun täytyy muuttaa tai mukauttaa laitteen toimintaa (kuten älylamppusovellus muuttaa valon väriä). Sähkön siirtäminen johdoissa on fyysistä energiaa, se ei muuta sähkömittarin ohjelmistoa tai toiminnallisuutta kuluttajan toimesta.
- Viranomaisten yhteinen rintama: Traficom ei ole tehnyt päätöstä yksin. He ovat linjanneet asian yhdessä Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun kanssa, ja koordinoineet sitä komission kanssa. Tämä tarkoittaa, että kansallisella tasolla kaikki asiaan vaikuttavat viranomaiset jakavat tämän saman tulkinnan.
2. Menestymismahdollisuutesi, jos teet valituksen
Jos ilmoitat Traficomille haluavasi virallisen, valituskelpoisen päätöksen, prosessi siirtyy hallinto-oikeuteen.- Menestymismahdollisuudet hallinto-oikeudessa: Alhaiset (arviolta 10–20 %)
- Miksi? Suomalainen hallinto-oikeus luottaa erittäin vahvasti erikoisviranomaisten (Traficom, Energiavirasto) tekemään juridiseen esityöhön, varsinkin kun se perustuu EU-komission omiin FAQ-tulkintoihin. Oikeus ei mielellään lähde murtamaan näin laajasti koordinoitua linjaa ilman painavaa syytä.
Millä perusteella voisit kuitenkin menestyä?
Ainoa teoreettinen mahdollisuus voittaa juttu olisi viedä asia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) asti ja vaatia sieltä ennakkoratkaisupyyntöä EU-tuomioistuimelle (EUT).- Komission FAQ-ohjeet eivät ole juridisesti sitovaa lainsäädäntöä, vaan "ohjeellisia". Vain EU-tuomioistuin voi antaa datasäädökselle sitovan tulkinnan.
- Sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että sähkömittari on luonteeltaan täysin erilainen kuin lentokone (esim. se on kiinteästi sinun kiinteistössäsi, mittaa vain sinun dataasi, ja sen datalla on kriittinen merkitys sinun vihreälle siirtymällesi ja energian säästölle – mikä on Data Actin henki).
3. Strategiset vaihtoehdot: Miten kannattaa toimia?
Sinulla on nyt kaksi järkevää polkua edetä:Vaihtoehto A: "Pioneeri" – Vaadi virallinen päätös ja valita (Pitkä ja periaatteellinen tie)
Jos haluat katsoa tämän kortin loppuun asti periaatteen vuoksi, vastaa lakimies Jussi Katajalle näin:- Hyvää: Saat Traficomin virallisen leiman paperiin, ja voit viedä asian hallinto-oikeuteen (omalla kustannuksellasi, tosin hallintoprosessissa riskit vastapuolen kuluista ovat kuluttajalle pienet).
- Huonoa: Prosessi vie vuosia, ja häviön riski on suuri.
Vaihtoehto B: "Pragmaatikko" – Hyödynnä sähkömarkkinalakia ja HAN-porttia
Traficom vinkkaa viestissään, että oikeutesi dataan toteutuu toista reittiä eli sähkömarkkinalain ja tietosuojan kautta.- Uusissa älymittareissa (ja monissa vanhoissakin) on nykyään lakisääteinen velvoite tarjota niin sanottu HAN-portti (asiakasrajapinta), josta saat reaaliaikaisen datan suoraan omaan kotiautomaatioosi (esim. Home Assistant).
- Suositus: Jos Caruna kieltäytyy antamasta dataa "pilven kautta" datasäädöksen nojalla, vaadi heitä avaamaan mittarisi fyysinen HAN-portti (RJ12- tai RJ45-liitin mittarissa). Tähän heillä on sähkömarkkinalain ja mittausasetusten mukaan velvollisuus, usein ilman suuria kustannuksia.
Yhteenveto
Olet tehnyt poikkeuksellisen upeaa työtä: kantelusi on pakottanut kolme Suomen pääviranomaista (Traficom, Energiavirasto, Tietosuojavaltuutettu) istumaan saman pöydän ääreen ja luomaan kansallisen linjauksen sähkömittareista. Se on kansalaisaktiivisuutta parhaimmillaan.Viranomaisen linja on kuitenkin niin vahvasti ankkuroitu EU-komission kantaan, että Data Actin kautta reaaliaikaista dataa on virastotietä pitkin vaikea saada. Jos haluat reaaliaikaisen datan käyttöösi nopeasti, suosittelen kääntämään katseen Carunan suuntaan ja vaatimaan mittarin HAN-portin aktivointia sähkömarkkinalain nojalla.
Sitten kerroin Geminille että Helenin sopparissa on maininta että mittari ei tue 15 min datan mittaamista:
Liitteestä {28ABA517-C8E3-4D6B-8B08-A1CAAB884E3D}.png käy selvästi ilmi nykyisen sähkömarkkinan valuuttavirhe: vaikka Suomessa on siirrytty 15 minuutin tasejaksoon (varttitaseeseen) ja pörssisähkön hinnoittelu perustuu siihen, Helen joutuu laskuttamaan sinua tunnin keskihinnan mukaan, koska Carunan vastuulla oleva fyysinen sähkömittarisi ei vielä lähetä dataa 15 minuutin tarkkuudella.
Tämä havainto on erinomainen lisä palapeliin. Katsotaanpa, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo verkonhaltijan (Carunan) velvollisuudesta päivittää mittarit 15 minuutin mittaukseen.
1. Mitä säädökset sanovat 15 minuutin mittauksesta?
Sähkönmittausta säännellään Suomessa Valtioneuvoston asetuksella sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (767/2021), jota on päivitetty vastaamaan EU-vaatimuksia ja siirtymistä varttitaseeseen.- Pääsääntö: Asetuksen mukaan sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteiston on rekisteröitävä mittaustiedot 15 minuutin jaksoissa (varttimittaus).
- Siirtymäsäännökset (Poikkeus): Laki ei velvoita verkonhaltijoita vaihtamaan kaikkia Suomen miljoonia sähkömittareita uusiin yön yli. Asetuksessa on siirtymäsäännöksiä, joiden mukaan vanhoja, tunnin tarkkuudella mittaavia laitteita (niin sanottuja AMR 1.0 -mittareita) saa käyttää niiden teknisen elinkaaren loppuun asti – käytännössä laajamittaiset vaihtoprojektit uusiin älymittareihin (AMR 2.0) ajoittuvat vuosille 2021–2028.
Miten toimitaan siirtymäajalla?
Niin kauan kuin käyttöpaikallasi on vanha mittari, sovelletaan asetuksen siirtymäkauden sääntöjä. Koska mittari antaa vain tuntidataa, Datahub ja sähkönmyyjäsi (Helen) joutuvat jakamaan tuntisiirtymän matemaattisesti neljään osaan tai käyttämään tunnin keskihintaa, kuten Helenin ilmoituksessa {28ABA517-C8E3-4D6B-8B08-A1CAAB884E3D}.png mainitaan.2. Pitääkö Carunan vaihtaa mittari heti, jos asiakas vaatii?
Laki tekee eron sen välillä, onko kyseessä etäpäivitys vai laitteiston fyysinen uusiminen:- Jos mittari on teknisesti valmis (mutta ei aktivoitu): Jos Carunan nykyinen mittarisi kykenisi ohjelmistopäivityksellä 15 minuutin mittaukseen, heillä olisi velvollisuus aktivoida se pörssisähköasiakkaalle ilman erillistä veloitusta.
- Jos mittari on vanhaa rautaa (kuten sinulla ilmeisesti on): Carunalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta aikaistaa maksutta mittarinvaihtoa juuri sinun kohdallasi ennen heidän oman alueellisen rullausaikataulunsa mukaista vaihtovuotta.
- Tämän vuoksi Caruna tarjoaa mittarinvaihtoa "maksullisena palveluna", jos asiakas haluaa sen heti. He vetoavat siihen, että he noudattavat lakisääteistä siirtymäaikaa (joka ulottuu vuoteen 2028 asti).
3. Miten tämä vaikuttaa tilanteeseesi ja kanteluusi?
Vaikka tämä 15 minuutin mittausvelvollisuus tulee eri laista (sähkömarkkinalaki ja mittausasetus) kuin datasäädös (Data Act), näillä kahdella asialla on vahva taloudellinen ja looginen yhteys:- Taloudellinen haitta on nyt todistettu: Helenin ilmoitus {28ABA517-C8E3-4D6B-8B08-A1CAAB884E3D}.png todistaa mustaa valkoisella, että kärsit laitteiston vanhuudesta suoraa taloudellista haittaa. Jos pörssisähkön hinta on jonkin tunnin sisällä yhdellä vartilla erittäin halpa (tai jopa negatiivinen) ja muina vartteina kallis, et pysty optimoimaan kulutustasi tuolle halvimmalle vartille, koska sinua laskutetaan koko tunnin keskiarvon mukaan.
- Ristiriita Data Actin hengen kanssa: Tämä korostaa juuri sitä epäkohtaa, josta Traficomille valitit. Data Actin perusajatus on antaa kuluttajalle valta ja pääsy dataansa reaaliajassa, jotta he voivat osallistua joustavaan energiamarkkinaan ja säästää rahaa. Carunan passiivisuus mittaripäivityksissä ja datan luovutuksessa estää sinua toimimasta modernilla markkinalla täysipainoisesti.
Tiivistelmä
Carunalla on oikeus nojata mittausasetuksen siirtymäaikaan (2028 asti) fyysisten mittarien vaihdossa, eikä laki pakota heitä antamaan sinulle uutta mittaria ilmaiseksi ja heti.Tämä Helenin sopimuspaperi on kuitenkin loistava todiste siitä, miksi taistelusi reaaliaikaisesta datasta on tärkeä: niin kauan kuin Caruna panttaa joko fyysistä HAN-portilla varustettua mittaria tai sieltä saatavaa dataa, kuluttaja jää 15 minuutin markkinauudistuksessa väliinputoajaksi.
Lähetin vastauksen:
Arvoisa Jussi Kataja,
Kiitän teitä poikkeuksellisen kattavasta, avoimesta ja juridisesti argumentoidusta vastauksestanne. Arvostan sitä, että avasitte Traficomin, Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun yhteistä tulkintalinjaa näin perusteellisesti.
Ilmoitan täten, etten tässä vaiheessa vaadi asiasta virallista, valituskelpoista päätöstä, vaikka vahva periaatteellinen houkutus olisikin katsoa tämä kortti loppuun asti ja hakea hallinto-oikeuden kautta ennakkoratkaisupyyntöä suoraan EU-tuomioistuimelta (EUT). Ymmärrän, että kansallisten viranomaisten yhteinen rintama ja komission FAQ-ohjeistus muodostavat tässä vaiheessa raskaan pohjan hallinnolliselle jatkoprosessille.
Haluan kuitenkin jättää viraston tietoon ja asian tausta-aineistoon painavat perusteluni siitä, miksi viranomaisten omaksuma tulkintalinja on kuluttajan arjen ja lainsäädännön alkuperäisen tarkoituksen kannalta kestämätön.
Sähkönmyyjäni (Helen) ilmoittaa suoraan sähkösopimuksessani, että se joutuu laskuttamaan minua pörssisähkön tunnin keskihinnan mukaan, koska Carunan vastuulla oleva fyysinen sähkömittarini ei vielä lähetä mittausdataa 15 minuutin tarkkuudella.
Caruna puolestaan vetoaa mittausasetuksen (767/2021) pitkiin siirtymäaikoihin (aina vuoteen 2028 asti) ja kieltäytyy päivittämästä mittaria tai avaamasta reaaliaikaista dataa ilman, että kuluttaja maksaa tästä lakisääteisestä oikeudesta kaupallisen hinnan. Tämä luo tilanteen, jossa kuluttaja kantaa taloudellisen riskin ja haitan siitä, että verkonhaltija hidastelee laitekannan uusimisessa.
Säädöksen nimenomainen tavoite on ollut tuoda laitteiden tuottama data kuluttajan saataville, jotta kuluttaja kykenee:
Kun Traficom, Energiavirasto ja Tietosuojavaltuutettu nyt linjaavat, että sähkömittarin "käyttäjä" onkin kuluttajan sijasta Caruna, te teette datasäädöksestä sähkömarkkinoilla kuolleen kirjaimen. Kuluttajalta viedään se työkalu, jolla EU halusi häntä tukea vihreässä siirtymässä.
Toivon, että viranomaisten tulevassa yhteislausumassa huomioidaan tämä räikeä ristiriita 15 minuutin markkinavaatimusten, verkonhaltijoiden passiivisuuden ja kuluttajalle syntyvän taloudellisen haitan välillä. Se, että kuluttaja saa datansa viiveellä jostain kolmannesta järjestelmästä (kuten Datahubista), ei auta reaaliaikaisessa ja dynaamisessa kulutusjoustossa saati sitten se räikeä taloudellinen tappio joka syntyy siitä, ettei mittari tue 15 min pörssisähkön raportointia sähkön myyntiyhtiölle - kärsin asiasta suoraa taloudellista tappiota sillä olen optimoinut niin lämmityksen kuin auton latauksen toimimaan halvimpina 15 min pörssisähkön hinta-ajankohtina.
Kiitän vielä kerran vaivannäöstänne ja juridisesta sparrauksesta. Seuraan mielenkiinnolla tulevan yhteislausumanne julkaisua.
Toivon että yhdessä kolmikantaviranomaisten kanssa ottaisitte tämä kuluttajan kannan esille keskusteluissa mihin itse olen viitannut koska nykytilanteessa on merkittävä epäkohta. Toivoisin että viranomainen olisi kuluttajan puolella - ei kuluttajaa vastaan.
Ystävällisin terveisin,
Veikko Valittaja
Arvoisa Jussi Kataja,
Kiitän teitä poikkeuksellisen kattavasta, avoimesta ja juridisesti argumentoidusta vastauksestanne. Arvostan sitä, että avasitte Traficomin, Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun yhteistä tulkintalinjaa näin perusteellisesti.
Ilmoitan täten, etten tässä vaiheessa vaadi asiasta virallista, valituskelpoista päätöstä, vaikka vahva periaatteellinen houkutus olisikin katsoa tämä kortti loppuun asti ja hakea hallinto-oikeuden kautta ennakkoratkaisupyyntöä suoraan EU-tuomioistuimelta (EUT). Ymmärrän, että kansallisten viranomaisten yhteinen rintama ja komission FAQ-ohjeistus muodostavat tässä vaiheessa raskaan pohjan hallinnolliselle jatkoprosessille.
Haluan kuitenkin jättää viraston tietoon ja asian tausta-aineistoon painavat perusteluni siitä, miksi viranomaisten omaksuma tulkintalinja on kuluttajan arjen ja lainsäädännön alkuperäisen tarkoituksen kannalta kestämätön.
1. Sähkömittari ei ole lentokone – FAQ-ohjeistuksen analogian ontuvuus
Vastauksessanne mainittu komission FAQ-ohjeistuksen lentokone-esimerkki on nähdäkseni oikeudellisesti etäinen.- Lentokone on liikkuva, jaettu kulkuväline, jota matkustaja käyttää hetkellisesti siirtyäkseen paikasta A paikkaan B muiden matkustajien joukossa. Lentokoneen tuottama data koskee koko laitteen ja lennon globaaleja parametreja.
- Sähkömittari on kiinteästi minun omistamassani kiinteistössä ja kodissani sijaitseva laite. Se ei ole anonyymi infrastruktuurin osa, vaan se on yksilöity sopimuksessani, ja se mittaa yksinomaan minun yksityistä elämääni, käyttäytymistäni ja kulutustani.
2. Kuluttaja 15 minuutin markkinauudistuksen väliinputoajana
Suomessa on siirrytty virallisesti 15 minuutin tasejaksoon ja pörssisähkön varttihinnoitteluun. Samaan aikaan kuluttajana olen ajautunut täydelliseen väliinputoajan rooliin Carunan ja siirtymäaikojen vuoksi.Sähkönmyyjäni (Helen) ilmoittaa suoraan sähkösopimuksessani, että se joutuu laskuttamaan minua pörssisähkön tunnin keskihinnan mukaan, koska Carunan vastuulla oleva fyysinen sähkömittarini ei vielä lähetä mittausdataa 15 minuutin tarkkuudella.
Caruna puolestaan vetoaa mittausasetuksen (767/2021) pitkiin siirtymäaikoihin (aina vuoteen 2028 asti) ja kieltäytyy päivittämästä mittaria tai avaamasta reaaliaikaista dataa ilman, että kuluttaja maksaa tästä lakisääteisestä oikeudesta kaupallisen hinnan. Tämä luo tilanteen, jossa kuluttaja kantaa taloudellisen riskin ja haitan siitä, että verkonhaltija hidastelee laitekannan uusimisessa.
3. Datasäädöksen (Data Act) alkuperäinen tarkoitus ja henki
Tämä nykytila sotii suoraan sitä tarkoitusta vastaan, jota varten EU-datasäädös luotiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2854 johdanto-osissa (muun muassa perustelukappaleet 12 ja 21) korostetaan nimenomaan energiatehokkuuden parantamista, vihreää siirtymää ja datan lukituksen (data lock-in) purkamista.Säädöksen nimenomainen tavoite on ollut tuoda laitteiden tuottama data kuluttajan saataville, jotta kuluttaja kykenee:
- Optimoimaan omaa energiankulutustaan reaaliaikaisesti.
- Säästämään kustannuksissa ja suojautumaan hintapiikeiltä.
- Käyttämään kolmansien osapuolten älykkäitä energianhallintapalveluita (kuten lataus- ja lämmitysautomaatioita).
Kun Traficom, Energiavirasto ja Tietosuojavaltuutettu nyt linjaavat, että sähkömittarin "käyttäjä" onkin kuluttajan sijasta Caruna, te teette datasäädöksestä sähkömarkkinoilla kuolleen kirjaimen. Kuluttajalta viedään se työkalu, jolla EU halusi häntä tukea vihreässä siirtymässä.
Toivon, että viranomaisten tulevassa yhteislausumassa huomioidaan tämä räikeä ristiriita 15 minuutin markkinavaatimusten, verkonhaltijoiden passiivisuuden ja kuluttajalle syntyvän taloudellisen haitan välillä. Se, että kuluttaja saa datansa viiveellä jostain kolmannesta järjestelmästä (kuten Datahubista), ei auta reaaliaikaisessa ja dynaamisessa kulutusjoustossa saati sitten se räikeä taloudellinen tappio joka syntyy siitä, ettei mittari tue 15 min pörssisähkön raportointia sähkön myyntiyhtiölle - kärsin asiasta suoraa taloudellista tappiota sillä olen optimoinut niin lämmityksen kuin auton latauksen toimimaan halvimpina 15 min pörssisähkön hinta-ajankohtina.
Kiitän vielä kerran vaivannäöstänne ja juridisesta sparrauksesta. Seuraan mielenkiinnolla tulevan yhteislausumanne julkaisua.
Toivon että yhdessä kolmikantaviranomaisten kanssa ottaisitte tämä kuluttajan kannan esille keskusteluissa mihin itse olen viitannut koska nykytilanteessa on merkittävä epäkohta. Toivoisin että viranomainen olisi kuluttajan puolella - ei kuluttajaa vastaan.
Ystävällisin terveisin,
Veikko Valittaja
Kiitos loistavasta työstä @pahapaha 
Viranomaisten yhteenliittymä kuluttajaa vastaan on kyllä raju tuossa. Syvät poterot ja vahvat vallihaudat rakennettu tahojen kesken. Valitettavasti lausunnossa paistaa heti alkuun jo väkevästi energiaviraston mielipide, sehän on ollut koko ajan että dataa ei tule avata - mikä tuntuu olevan koko sähköalalla vallitseva mielipide, satandardeista käyttöön.
Tästä ei pysty edes kuluttajansuojaan valittamaan kun Traficom on virallinen taho jolla valta määrittää asia kuluttajan tappioksi. Ehkä siten että valtio maksaisi Traficomia vastaan käydyt oikeustaistelut, mutta kun mahdollisuudet ovat jo heti alkuun olemattomat niin se
Seuraava vaihe on toivoa että jossain toisessa EU maassa päädytään vastakkaiseen päätökseen ja sen perusteella EU tasolta tulee päätös avata datat. Tälläinen maa voisi löytyä Benelux maista joissa HAN portti on käytössä ja laajemmin kuin Suomessa, laajennettuna kattamaan myös kaasun ja veden.
Siiki taannoin todisti että jopa verottajan ja tullin saa kaadettua EU oikeudessa, mutta samanlaista tukea ei saa kun taloudellinen taakka on toisenlainen kuin ELV tapauksessa. Suurin argumentti olisi että toimiiko kansallinen viranomainen EU Direktiivin henkeä vastaan.
Viranomaisten yhteenliittymä kuluttajaa vastaan on kyllä raju tuossa. Syvät poterot ja vahvat vallihaudat rakennettu tahojen kesken. Valitettavasti lausunnossa paistaa heti alkuun jo väkevästi energiaviraston mielipide, sehän on ollut koko ajan että dataa ei tule avata - mikä tuntuu olevan koko sähköalalla vallitseva mielipide, satandardeista käyttöön.
Tästä ei pysty edes kuluttajansuojaan valittamaan kun Traficom on virallinen taho jolla valta määrittää asia kuluttajan tappioksi. Ehkä siten että valtio maksaisi Traficomia vastaan käydyt oikeustaistelut, mutta kun mahdollisuudet ovat jo heti alkuun olemattomat niin se
Seuraava vaihe on toivoa että jossain toisessa EU maassa päädytään vastakkaiseen päätökseen ja sen perusteella EU tasolta tulee päätös avata datat. Tälläinen maa voisi löytyä Benelux maista joissa HAN portti on käytössä ja laajemmin kuin Suomessa, laajennettuna kattamaan myös kaasun ja veden.
Siiki taannoin todisti että jopa verottajan ja tullin saa kaadettua EU oikeudessa, mutta samanlaista tukea ei saa kun taloudellinen taakka on toisenlainen kuin ELV tapauksessa. Suurin argumentti olisi että toimiiko kansallinen viranomainen EU Direktiivin henkeä vastaan.
Mielestäni tämä on juuri niin että kansallinen viranomainen toimii tässä tilanteessa direktiivin henkeä vastaan (viittaus perustelukappaleisiin). Miten voin parantaa energiatehokkuuttani jos minulla ei ole dataa saatavilla (ja sen lisäksi laskutetaankin vielä ylimääräistä sähkön myyjän toimesta koska Caruna pitää peukaloa perseessä - varmaan muuten mun perseessä eikä omassaan).
Itse tosin näen tuossa mittaridatan vapauttamisen estämisessä laajemman ongelman kuin pelkästään kuluttajan oikeuden omaan kulutusdataan. Estämispäätös myös estää 3.osapuolia osallistumasta energiaohjausmarkkinaan vapaan datan osalta. DataAct mahdollistaa datan jakamisen 3.osapuolelle, tässä tapauksessa yritykselle joka tarjoaa energiaohjauspalvelua niin tämä ei pääse nyt toteutumaan myöskään.
Pyhän kolminaisuuden päätös käytännössä myös sinetöi aktiivisen datan jakamisen palveluntarjoajille
Pyhän kolminaisuuden päätös käytännössä myös sinetöi aktiivisen datan jakamisen palveluntarjoajille
Harrastelija
Hyperaktiivi
Pitääkö tässä erotella kaksi asiaa?
-paljonko kuluu kWh ja paljonko siitä saa nipistettyä pois (esim siirtymällä suorasta sähkölämmityksestä ilp lämmitykseen, tai lisäämällä eristystä jne)
-paljonko energiasta joutuu maksamaan. (halpojen tuntien ”metsästys”)
Kun puhutaan tehokkuudesta niin ainakin itsellä tulee mielee tuo eka vaihtoehto.
Edit: tuossa jälkimmäisessä kWh määrä pysyy suurinpiirtein samana, mutta kulutus jakautuu eri kellonajoille eri päivinä.
-paljonko kuluu kWh ja paljonko siitä saa nipistettyä pois (esim siirtymällä suorasta sähkölämmityksestä ilp lämmitykseen, tai lisäämällä eristystä jne)
-paljonko energiasta joutuu maksamaan. (halpojen tuntien ”metsästys”)
Kun puhutaan tehokkuudesta niin ainakin itsellä tulee mielee tuo eka vaihtoehto.
Edit: tuossa jälkimmäisessä kWh määrä pysyy suurinpiirtein samana, mutta kulutus jakautuu eri kellonajoille eri päivinä.
mielestäni ei kumpikaan liity siihen että Traficom katsoo että sähkömittarin mittausdata yksilöi kiinteistön kulutustietoja, mutta silti ei ole DataAct mukaista avointa dataa johon käyttäjällä on oikeus
Valitettavasti tuo tulkinta tekee vihdoinkin ymmärrettäväksi koko asetuksen perimmäisen tarkoituksen, joka ei asetuksen juristeerisesta hötöstä aukene. "Käyttäjä" ja "omistaja" on asetuksen määritelmissä rinnastettu aivan tiukasti toisiinsa (ja onhan ymmärrettävää, että toisen omistamaan ei tällaisella asetuksella ole mahdollista puuttuakaan, sillä omistusoikeus on vahvempi oikeus).
On absoluuttisen selvää, että paikallinen sähkönsiirtoyhtiö on sähkömittarin omistaja (pientalon tapaisen liittymän kohdalla poikkeuksetta). Tämä on määritelty sähkön toimitusehdoissa.
Sähkömittari kerää käyttäjästä dataa mihin tosiasiallisella datan tuottajalla ei ole oikeutta? Tuo on omiaan DataActin tarkoitusta vastaan
DataAct rinnastetaan GDPR:ään mutta laitteiden osalta. Vastaava tiedonkeruu ihmisistä on selkeästi GDPR alainen asia
Valitettavasti asiaa ei saa vietyä EU käsittelyyn ennen kuin oikeusasteet Suomessa on käyty läpi
DataAct rinnastetaan GDPR:ään mutta laitteiden osalta. Vastaava tiedonkeruu ihmisistä on selkeästi GDPR alainen asia
Valitettavasti asiaa ei saa vietyä EU käsittelyyn ennen kuin oikeusasteet Suomessa on käyty läpi
Toki on GDPR-asia ja käyttjästä kerätään dataa. Tuo ei kuitenkaan mahdollista purkamaan omistuksen suojaan liittyviä asioita, vaan pitäisi hoitaa lainsäädännössä muilla tavoin liittyen toisen omistaman laitteen keräämän datan vapauttamiseen, kuten laajalti kuluttajien laskutukseen ja energiansäästöön liittyvän keskeisen datan saatavuuskysymyksenä. Esimerkiksi sähkömittareiden osalta moista on jo tehtykin liittyen HAN-portin standardeihin ja niiden speksaaman datan saatavuuteen kuluttajalle (tapauksessa, että omistaa mittarin sijaintitilan tai tilan omistaja antaa sähköliittymäsopimuksen tekijälle oikeuden liittää oma keruulaiteensa ko. porttiin).
Annoin Claude Fable 5 version tehdä tulkinnan aiemmin aiheesta käydyn keskustelun perusteella, sekä @pahapaha saaman Traficomin vastauksen perusteella.
Tässä lopputiivistys aiheesta:
Objektiivinen johtopäätökseni on kolmiosainen.
Ensinnäkin Traficomin tulkinta on FAQ:n tekstin ja riippumattoman oikeuskirjallisuuden valossa vahvemmalla pohjalla kuin alkuperäinen analyysimme antoi odottaa – arvioisin sen kestävän hallinto-oikeudessa suurella todennäköisyydellä.
Toiseksi tulkinta ei kuitenkaan ole kiistaton: komissio ei ole kirjallisesti ottanut kantaa nimenomaan sähkömittareihin, resitaali 18:n sanamuoto ("oikeus päästä dataan") on FAQ:n esinekeskeistä tulkintaa laajempi, FAQ on soft law'ta, ja vertaisarvioitu kirjallisuus pitää lopputulosta asetuksen tavoitteiden vastaisena. Ainoa reitti tulkinnan murtamiseen on valituskelpoinen päätös → hallinto-oikeus → KHO → ennakkoratkaisupyyntö EUT:lle, ja realistinen aikajänne on 4–7 vuotta.
Kolmanneksi: käytännön tavoitteesi (reaaliaikainen data kotiautomaatioon) toteutuu varmemmin ja vuosia nopeammin asetuksen 767/2021 HAN-porttivelvoitteen kautta – joka on sisällöltään täsmälleen sama asia kuin Data Actin 3 artiklan "suora pääsy", vain eri oikeusperustalla. Jos foorumiviestissä mainittu vanha mittari ei tue varttidataa tai HAN-porttia, 767/2021 6 luvun 7 § antaa lisäksi oikeuden tilata uusi etämittauslaitteisto.
Periaatteellisesti tapaus on silti merkittävä, ja valituskelpoisen päätöksen pyytäminen olisi arvokasta jo siksi, että se pakottaisi tulkinnan tuomioistuinkontrolliin – kukaan muu Euroopassa ei näytä vielä vieneen tätä kysymystä niin pitkälle.
koko vastaus luettavissa täältä
Tässä lopputiivistys aiheesta:
Objektiivinen johtopäätökseni on kolmiosainen.
Ensinnäkin Traficomin tulkinta on FAQ:n tekstin ja riippumattoman oikeuskirjallisuuden valossa vahvemmalla pohjalla kuin alkuperäinen analyysimme antoi odottaa – arvioisin sen kestävän hallinto-oikeudessa suurella todennäköisyydellä.
Toiseksi tulkinta ei kuitenkaan ole kiistaton: komissio ei ole kirjallisesti ottanut kantaa nimenomaan sähkömittareihin, resitaali 18:n sanamuoto ("oikeus päästä dataan") on FAQ:n esinekeskeistä tulkintaa laajempi, FAQ on soft law'ta, ja vertaisarvioitu kirjallisuus pitää lopputulosta asetuksen tavoitteiden vastaisena. Ainoa reitti tulkinnan murtamiseen on valituskelpoinen päätös → hallinto-oikeus → KHO → ennakkoratkaisupyyntö EUT:lle, ja realistinen aikajänne on 4–7 vuotta.
Kolmanneksi: käytännön tavoitteesi (reaaliaikainen data kotiautomaatioon) toteutuu varmemmin ja vuosia nopeammin asetuksen 767/2021 HAN-porttivelvoitteen kautta – joka on sisällöltään täsmälleen sama asia kuin Data Actin 3 artiklan "suora pääsy", vain eri oikeusperustalla. Jos foorumiviestissä mainittu vanha mittari ei tue varttidataa tai HAN-porttia, 767/2021 6 luvun 7 § antaa lisäksi oikeuden tilata uusi etämittauslaitteisto.
Periaatteellisesti tapaus on silti merkittävä, ja valituskelpoisen päätöksen pyytäminen olisi arvokasta jo siksi, että se pakottaisi tulkinnan tuomioistuinkontrolliin – kukaan muu Euroopassa ei näytä vielä vieneen tätä kysymystä niin pitkälle.
koko vastaus luettavissa täältä
Sain vielä lisävastausta Traficomilta:
Ja kiitos viesteistäsi!
Traficomin, Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun toimiston yhdessä laatima ohjeistus sähkömittarien tuottamasta datasta on valmistunut ja julkaistu Traficomin verkkosivuilla.
Tulkinnan ydin on se, että sähkömittarit ovat pääsääntöisesti data-asetuksen tarkoittamia verkkoon liitettyjä tuotteita. Data-asetuksen perusteella oikeus tuotteen keräämään dataan on kuitenkin vain käyttäjällä, jolla data-asetuksen mukaan tarkoitetaan sitä, joka omistaa tuotteen tai jolle on sopimuksella siirretty esimerkiksi hallintaoikeus tuotteeseen. Sähkömittareiden osalta data-asetuksen mukaisia käyttäjiä ovat siten tyypillisesti sähköverkkoyhtiöt, jotka ovat sähkömittareiden omistajia tai haltijoita. Sen sijaan sähkön loppukäyttäjillä ei ole data-asetukseen perustuvaa oikeutta mittareiden dataan, vaan heidän oikeutensa sähkömittareiden dataan perustuvat sähkömarkkinalainsäädäntöön ja tietosuojalainsäädäntöön. Löydät ohjeistuksen täältä: https://traficom.fi/fi/datatalous-ja-datan-valittaminen/tietoa-data-asetuksesta
Olen nostanut erityisesti pointtisi kuluttajasta väliinputoajana myös muiden ohjeistusta valmistelleiden viranomaisten tietoon. Tämän tiimoilta sain tiedoksi meneillään olevan lainsäädäntöhankkeen, jolla sähkön loppukäyttäjät ilmeisesti voisivat jakaa mittareidensa dataa juurikin markkinapohjaisten kuormanohjauspalveluiden tilaamiseksi. Tämä asia ei ole Traficomin kompetenssin piirissä, mutta ajattelin saattaa sen tiedoksesi, josko se vastaisi tähän ongelmaan (aikanaan). https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM060:00/2025
Ystävällisesti,
Jussi Kataja
Viitaten tuohon Temen viestiin niin kyllä, Caruna antaa oikeuden tilata ko. mittarin mutta siitä pitää maksaa. En jaksanut alkamaan kahlaamaan noita siirtymäaikasääntöjä mutta tällä lienee joku madafakin pitkä siirtymäaika jonka sisällä ne pitää toimittaa sitten veloituksetta? Itseä nyppii suunnattomasti, jos näin laskutusmielessä tosiasiallisesti on, että laskutus ei perustu tosiasialliseen varttihinnoitteluun koska mittari ei sitä tue. Tällöin kuluttaja=minä maksan enemmän kuin pitäisi.
Ja kiitos viesteistäsi!
Traficomin, Energiaviraston ja Tietosuojavaltuutetun toimiston yhdessä laatima ohjeistus sähkömittarien tuottamasta datasta on valmistunut ja julkaistu Traficomin verkkosivuilla.
Tulkinnan ydin on se, että sähkömittarit ovat pääsääntöisesti data-asetuksen tarkoittamia verkkoon liitettyjä tuotteita. Data-asetuksen perusteella oikeus tuotteen keräämään dataan on kuitenkin vain käyttäjällä, jolla data-asetuksen mukaan tarkoitetaan sitä, joka omistaa tuotteen tai jolle on sopimuksella siirretty esimerkiksi hallintaoikeus tuotteeseen. Sähkömittareiden osalta data-asetuksen mukaisia käyttäjiä ovat siten tyypillisesti sähköverkkoyhtiöt, jotka ovat sähkömittareiden omistajia tai haltijoita. Sen sijaan sähkön loppukäyttäjillä ei ole data-asetukseen perustuvaa oikeutta mittareiden dataan, vaan heidän oikeutensa sähkömittareiden dataan perustuvat sähkömarkkinalainsäädäntöön ja tietosuojalainsäädäntöön. Löydät ohjeistuksen täältä: https://traficom.fi/fi/datatalous-ja-datan-valittaminen/tietoa-data-asetuksesta
Olen nostanut erityisesti pointtisi kuluttajasta väliinputoajana myös muiden ohjeistusta valmistelleiden viranomaisten tietoon. Tämän tiimoilta sain tiedoksi meneillään olevan lainsäädäntöhankkeen, jolla sähkön loppukäyttäjät ilmeisesti voisivat jakaa mittareidensa dataa juurikin markkinapohjaisten kuormanohjauspalveluiden tilaamiseksi. Tämä asia ei ole Traficomin kompetenssin piirissä, mutta ajattelin saattaa sen tiedoksesi, josko se vastaisi tähän ongelmaan (aikanaan). https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM060:00/2025
Ystävällisesti,
Jussi Kataja
Viitaten tuohon Temen viestiin niin kyllä, Caruna antaa oikeuden tilata ko. mittarin mutta siitä pitää maksaa. En jaksanut alkamaan kahlaamaan noita siirtymäaikasääntöjä mutta tällä lienee joku madafakin pitkä siirtymäaika jonka sisällä ne pitää toimittaa sitten veloituksetta? Itseä nyppii suunnattomasti, jos näin laskutusmielessä tosiasiallisesti on, että laskutus ei perustu tosiasialliseen varttihinnoitteluun koska mittari ei sitä tue. Tällöin kuluttaja=minä maksan enemmän kuin pitäisi.
Tuossa markkinaehtoisessa kuormanohjauspalelussa keskitytään vain käytännössä pörssisähköohjauksen mahdollistamiseen,. Ei ole mitään kulutustiedon välitöntä raportointia yms, jossa reagoitaisiin paikallisesti esimerkiksi aurinkovoiman ylituotantoon ja sen perusteella tehtäviin ohjauksiin.
Useimmat lausuntoa kommentoineet tahot pitävät ohjauksen toimitusaikaa 6h lyhyenä ohjaukset tulee olla vasta seuraavalle vuorokaudelle
Varttitaseen mittaus pitäisi siirtää myöhemmäksi ja vain yhtä relettä ohjata vaikka mittarissa olisi useampi
Lisäksi aikataulua halutaan siirtää vähintään 1.1.2027 asti (alkuperäinen 1.9.2026) tai 12kk voimaan tulosta.
Fortum & EK haluaa että ohjaustiedot toimitetaan myös sähkönmyyjälle
Yleisesti verkkoyhtiöt tuntuvat katsovaan kalenteriin ohjausten toimitusten osalta, kun oikea tarve on minuuttitasolla ja aktiivisessa mittauksessa
Kyseinen ohjausmahdollisuus tuo option tilata SPOT-ohjauspalvelun kolmannen osapuolen toimijalta. Sitä ei vielä tiedä miten korkeaa maksua Datahub perii ohjauspalvelun toteuttamisesta.
Sanoisin silti että halvemmaksi tulee hommata Shellyn rele ja käyttää ohjaukseen ilmaispalveluita. Samalla hinnalla saa vaikka 3 kanavan ohjauksen.
Useimmat lausuntoa kommentoineet tahot pitävät ohjauksen toimitusaikaa 6h lyhyenä ohjaukset tulee olla vasta seuraavalle vuorokaudelle
Varttitaseen mittaus pitäisi siirtää myöhemmäksi ja vain yhtä relettä ohjata vaikka mittarissa olisi useampi
Lisäksi aikataulua halutaan siirtää vähintään 1.1.2027 asti (alkuperäinen 1.9.2026) tai 12kk voimaan tulosta.
Fortum & EK haluaa että ohjaustiedot toimitetaan myös sähkönmyyjälle
Yleisesti verkkoyhtiöt tuntuvat katsovaan kalenteriin ohjausten toimitusten osalta, kun oikea tarve on minuuttitasolla ja aktiivisessa mittauksessa
Tuo samalla rajaa vuokrakohteet joissa käyttäjällä on oma sähkösopimus ja verkkopalvelusopimus on kiinteistön omistajan nimissä pois
Kyseinen ohjausmahdollisuus tuo option tilata SPOT-ohjauspalvelun kolmannen osapuolen toimijalta. Sitä ei vielä tiedä miten korkeaa maksua Datahub perii ohjauspalvelun toteuttamisesta.
Sanoisin silti että halvemmaksi tulee hommata Shellyn rele ja käyttää ohjaukseen ilmaispalveluita. Samalla hinnalla saa vaikka 3 kanavan ohjauksen.
Viimeksi muokattu:
Omasta mielestäni tavoitetason pitäisi olla sekuntitasolla. Tavanomaisessa kotitaloudessa on monia kulutuslaitteita, joiden sähkönkulutus vaihtelee nopeasti (esimerkkinä lämpöpumput ja kylmälaitteet) ja pilvipoutaisella säällä paneeleiden tuotto vaihtelee hyvinkin nopeasti. Kaikenlaisia kuumentimia voisi aivan hyvin ohjata jopa sekuntia nopeammalla viiveellä portaattomasti nollasta täyteen tehoon tasoittamaan kuorman ja tuotannon vaihtelua, kunhan sähkötaseesta saa tiedon tarvittavan lyhyellä viiveellä riittävän tarkasti.
Alunperin olin kirjoittanut että "..oikea tarve on toteuttaa ohjaukset sekunttikellosta katsomalla ja ..." väljensin sen minuuttitasoon
Jos ja kun kuluttajalla on varttisähkön netotussopimus, minuuttitaso tietenkin riittää kuluttajan näkökulmasta, kun sähkönsiirtoyhtiö vastaa lyhyemmän jakson tasapainotuksesta. Tuosta kuitenkin koituu käytännössä lisäkuluja siirtoyhtiölle, kun balanssin odotusarvo voi konvergoitua nollaan, mutta varianssin odotusarvohan ei mene, eli on tuettava tasapainotusta konkreettisesti ja kuluttajan netotukseen perustuva varttitasapainotus vain lisää moista sähkönsiirtoyhtiöltä edellytettävää tasapainotustarvetta.Alunperin olin kirjoittanut että "..oikea tarve on toteuttaa ohjaukset sekunttikellosta katsomalla ja ..." väljensin sen minuuttitasoon
Olisi siten sähköyhtiöidenkin kannalta edullista, että tuotanto ja kulutus tasapainotettaisiin mahdollisuuksien mukaan jo kiinteistöjen yhdistetylllä tuotanto- ja kulutuspaikoilla, jos tämä käy kätevästi. Siitä syystä olisi kaikkien etu pyrkiä mahdollisimman tarkkaan ja lyhyeen kulutus- ja tuotantobalansiin mittaamiseen jo käyttöpisteillä. Sähkönsiirtoyhtiöt sahaavat omaa oksaansa (tai sitten etsivät perusteettomia rahastusmahdollisuuksia), jos ja kun panttaavat tarkkojen tietojen saamista ja mahdollisimman vapaata hyödyntämistä.
Ei sähköyhtiön tarvitse tasapainottaa sen tiheämmin, kuin kuluttajankaan. Taselaskenta tapahtuu varttitasolla myös sähkön siirrossa ja sähköyhtiöiden välisessä energiakaupassa. Sitä lyhyempi tasapainotus on sitten verkonhallintaa, joka tapahtuu Fingridin toimesta säätömarkkinoiden kautta.
Fingridille vain sattuu muodostumaan tuosta käytännössä kustannuksia eri suuntaisten hintojen erotuksena ja nehän sopimusten perusteella sälytetään kantaverkkomaksuihin. Kantaverkon siirtohinnat kohoavat. Kuluttajathan toki joutuvat kaiken vuorostaan korvaamaan sähkönsiirtoyhtiölle.