No tätä ja muuta poika selvittelee. En tiedä.
Mutta ihan on pimeetä hommaa siirtyä 100% digitaaliseen opetusmateriaaliin.
Keskustelua koulutuksesta, amis, lukio yms..
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Mutta ihan on pimeetä hommaa siirtyä 100% digitaaliseen opetusmateriaaliin.
Mikään ei pitäisi estää sinua ottamasta yhteyttä hänen koneeseen ja käyttämästä materiaalia sieltä kautta ikään kuin olisit itse paikalla.
Jos ei ole tuttua niin opastusta löytyy täältä https://seniorsurf.fi/seniorit/etaopastus/etahallintaohjeet/#windows
Meillä nuorimmainen poika ei päässyt metallipuolelle mihin olisi ollut kova polte, joutui kauppakouluun ja on alusta lähtiin sanonut ettei tee päivääkään noita hommia.
Täytyy itse opettaa hitsaamaan niin pääsee toivottavasti sitä kautta haluamalleen alalle.
Teamvieweriä käytän jatkuvasti. Minulla on tuttavapiirissä muutama henkilö, joita avustan silloin tällöin erilaisissa tilanteissa. On tuttua juttua, mutta ei nyt ole siitä kyse.
En kyllä lukenu alkua, mutta ei kai otsikko voi olla oikein?
Jos ne taidot olis rapistuneet, niin silloinhan ne olis pitäny osata jossain vaiheessa. Vai?
Käsittääkseni nykyisestä koululaitokseksesta ei valmistu millään tasolla yhtään mihinkään kelpaavia, ei varsinkaan ammattikouluista. Lukiohan on ollu aina vähän sellanen välimalli, jolla ei osaa vielä mitään.
Ne, jotka kelpaa töihin on ite opiskellu, eli "harrastanu" sitä tulevaa työtään mielenkiinnolla. Ne koulussa väkisin olevat ei opi yhtään mitään.
Sori, oon jo vanha kalkkis.
Jos ne taidot olis rapistuneet, niin silloinhan ne olis pitäny osata jossain vaiheessa. Vai?
Käsittääkseni nykyisestä koululaitokseksesta ei valmistu millään tasolla yhtään mihinkään kelpaavia, ei varsinkaan ammattikouluista. Lukiohan on ollu aina vähän sellanen välimalli, jolla ei osaa vielä mitään.
Ne, jotka kelpaa töihin on ite opiskellu, eli "harrastanu" sitä tulevaa työtään mielenkiinnolla. Ne koulussa väkisin olevat ei opi yhtään mitään.
Sori, oon jo vanha kalkkis.
Espejot
Hyperaktiivi
Ysiluokan opitavat taidot ei vaadi mitää ihmellistä ÄÖ (älykkyys) ja siellä tietämätökin oppii viisaaksi jos asia kiinnoistaa. Luonteenpiirrejuttuja- Skidi oli ysillä 9,5 oppilas ja meni luonnontiede luokioon mutta mielenkiinto ei riitänyt loppuun asti ja eikä kirjoitanut. On nyt amiksessa (ysin papereilla pääsi minne halus eikä tartte opiskella kuin ammattiaineita) sanoin että ehdit tehdä lukiojuttuja myöhemminkin jos kiinnostaa.
Hempuli
Töllintunaaja
Paitsi, että koulutus on muuttunut pakollisuuden, resurssien ja oppilasmäärän suhteen, niin nuorillakin näyttää löytyvän omaa tahtoa oman ajan käytöstä eikä siihen välttämättä sisälly paikalle tulo, jos ei viitsi tai on jotain muuta. Tämä pohjautuu parin opettajan tuskailuun ravintola- ja autopuolelta. Ymmärsin, että on niitä oppilaita, joita kiinnostaa ja sitten niitä, joita ei vain kiinnosta.
Sitä en osaa sanoa, onko välinpitämättömyys kouluun saapumiseen syy vai seuraus.
Sitä en osaa sanoa, onko välinpitämättömyys kouluun saapumiseen syy vai seuraus.
On kyllä tyhmää väittää että nuoret ihmiset olisivat jotenkin tyhmempiä nykyään, ja syy olisi ihmisessä eikä koulussa. Se että onko syy koulun rahoituksessa vai itse opetuksessa on sitten oma lukunsa.
On toki tutkittu myös sukupolvien välistä älykkyyttä ja niiden perusteella ihmiset ovat syntyneet aina edellistä vuosiluokkaa älykkäämmiksi, aina johonkin vuosituhannen vaihteeseen asti.
Niitä vähälahjaisia on toki ollut aina ja on edelleenkin, mutta resursseja niiden hyysäämiseen on vähennetty jo useamman vuosikymmenen, ja onhan se nyt selvä että jos kaveri ei vielä kolmannella luokalla osaa lukea, ei enää pysy sen pääjoukon mukana, varsinkaan kun se tuskin oppii itsekseen lukemaankaan.
On toki tutkittu myös sukupolvien välistä älykkyyttä ja niiden perusteella ihmiset ovat syntyneet aina edellistä vuosiluokkaa älykkäämmiksi, aina johonkin vuosituhannen vaihteeseen asti.
Niitä vähälahjaisia on toki ollut aina ja on edelleenkin, mutta resursseja niiden hyysäämiseen on vähennetty jo useamman vuosikymmenen, ja onhan se nyt selvä että jos kaveri ei vielä kolmannella luokalla osaa lukea, ei enää pysy sen pääjoukon mukana, varsinkaan kun se tuskin oppii itsekseen lukemaankaan.
Entisaikaan työntekijät olivat myös halvempia, eikä niiden pitänyt tuottaa samalla tavalla kuin nykyään, jotta ne olisivat edes 0 tasolla. Ei firmat pysty enää maksamaan palkkaa ihmisen kouluttamisesta perushommiin kuten aikanaan.
Sellainen olisi tosiaan tyhmää. Sellaista ei varmaan ole kukaan esittänytkään - onneksi.
Mielestäni tässä oli esitetty vain sellaista, että ne huonoiten älyllisesti suoriutuvat on pakotettu kouluun, jossa eivät kykene oppimaan ja sitä kautta koulukaan ei yritä opettaa. Kunhan saadaan poliittiset päätökset toteutuettua kohtuukustannuksin.
Hyviä pointteja. Nykyisin työn teettäminen on kalliimpaa, joten töihin ei enää voida ottaa ihmisiä, jotka eivät työstä selviydy. Työntekijän osaamisen vaatimukset ovat myös kasvaneet kun työtä tehdään aiampaa tehokkaammin.
Kiitos... juurikin tätä tarkoitin.
Sen sijaan, että oltaisiin seurauksista piittaamatta pakotettu kaikki koulunpenkille (täysin järjetön ideologinen valinta), oltaisiin voitu panostaa koulutuksen laatuun, että työelämä saisi päteviä valmistuneita. Vähän tiukempi koulutus, ja kovemmat tavoitteet kannustaisi nimenomaan niitä, jotka ovat motivoituneita alalle.
Eihän koulun penkillä istuminen mikään itseisarvo ole. Tai että maksimaalinen määrä porukkaa on koulutuksessa. Vasta sillä on arvoa, että koulussa aidosti opitaan jotain merkittävää tulevia vuosia varten.
Valitettavasti syyt lähtee jo kotoa, ei vaadita lapsilta mitään. No pitäähän niiden olla persoonallisia ja itseellisiä, vaikkei ne tiijä ede mitä se tarkoittaa.
No sitten mennään kouluun, missä vaatimukset ei juurikaan lisäänny, "meidän lapsi saa" olla edelleen itseellinen persoonallisuus.
Koulun tärkein asia on opettaa oppimaan, ei oleilemaan.
Kotona oppimisen parhaassa iässä ei korjata, värkätä mitään käsitaitoon liittyvää, enempi sorminäppäryyttä puhelimen kanssa.
=> Ammattikoulu jatkaa samaa jatkumoa, opettajan osaltaan pudottaa vaatimustasoo, menee koulunkäynti/oppiminen iltapäiväkerhoksi aika suurella osalla oppilaista.
Naapurini on amiksessa opena, aamu aloitetaan soittelemalla oppilaille, joskos tänään viitsisivät tulla kouluun.
.. tätä se on, valitettavasti
No sitten mennään kouluun, missä vaatimukset ei juurikaan lisäänny, "meidän lapsi saa" olla edelleen itseellinen persoonallisuus.
Koulun tärkein asia on opettaa oppimaan, ei oleilemaan.
Kotona oppimisen parhaassa iässä ei korjata, värkätä mitään käsitaitoon liittyvää, enempi sorminäppäryyttä puhelimen kanssa.
=> Ammattikoulu jatkaa samaa jatkumoa, opettajan osaltaan pudottaa vaatimustasoo, menee koulunkäynti/oppiminen iltapäiväkerhoksi aika suurella osalla oppilaista.
Naapurini on amiksessa opena, aamu aloitetaan soittelemalla oppilaille, joskos tänään viitsisivät tulla kouluun.
.. tätä se on, valitettavasti
- Keskustelun aloittaja
- #53
Siitä sitä mallia. Hyvätkään eivät saa loistaa.
Matematiikan tunneilla halutaan oppia hitaimpien tahtiin.
Yläkoulun seitsemättä luokkaa käyvän koululaisen vanhempi harmittelee Helsingin Sanomien mielipidepalstalla koulun tasapäistävää opetusta.
Hän kertoo matemaattisesti lahjakkaan poikansa saaneen koulun ja kodin välisestä viestintäjärjestelmä Wilmasta negatiivisen merkinnän matematiikan tunnilta. Opettaja oli vanhemman mukaan kirjannut, että poika oli jälleen kerran tehnyt omatoimisesti matematiikan tunneilla oppikirjan laskutehtäviä, jotka oli tarkoitettu seuraavalle tunnille.
– Poika on useasti syksyn aikana ottanut esille, että matematiikan tunneilla ei saa tehdä mitään, eikä siellä enää opi mitään uutta. Samoja asioita käydään läpi yhä uudestaan. Opettaja on kieltänyt häntä laskemasta tehtäviä itsenäisesti, koska tehtäviä saa tehdä vain silloin, kun opettaja antaa siihen luvan. Suurimman osan matematiikan oppitunneista poikani vain istuu pulpetissa tekemättä yhtään mitään, vanhempi kertoo mielipidekirjoituksessaan.
---
– Poikani luokassa on muutama oppilas, joilla on haasteita matemaattisessa hahmottamisessa. Tämän takia asioita kerrataan koko ryhmän kanssa niin kauan, että kaikki luokan oppilaat ovat oppineet opetettavat asiat.
Vanhempi kertoo, että luokassa on muitakin oppilaita samassa tilanteessa kuin hänen poikansa. Hitaimpien tahdissa eteneminen voi hänen mukaansa johtaa siihen, että lahjakkaat oppilaat taantuvat matematiikan opiskelussa.
– Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, miltä näiden oppilaiden Pisa-testit näyttävät muutaman vuoden päästä, kun yläkoulun tasapäistämisen pedagogiikkaa jatkuu vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta.
www.verkkouutiset.fi
Matematiikan tunneilla halutaan oppia hitaimpien tahtiin.
Yläkoulun seitsemättä luokkaa käyvän koululaisen vanhempi harmittelee Helsingin Sanomien mielipidepalstalla koulun tasapäistävää opetusta.
Hän kertoo matemaattisesti lahjakkaan poikansa saaneen koulun ja kodin välisestä viestintäjärjestelmä Wilmasta negatiivisen merkinnän matematiikan tunnilta. Opettaja oli vanhemman mukaan kirjannut, että poika oli jälleen kerran tehnyt omatoimisesti matematiikan tunneilla oppikirjan laskutehtäviä, jotka oli tarkoitettu seuraavalle tunnille.
– Poika on useasti syksyn aikana ottanut esille, että matematiikan tunneilla ei saa tehdä mitään, eikä siellä enää opi mitään uutta. Samoja asioita käydään läpi yhä uudestaan. Opettaja on kieltänyt häntä laskemasta tehtäviä itsenäisesti, koska tehtäviä saa tehdä vain silloin, kun opettaja antaa siihen luvan. Suurimman osan matematiikan oppitunneista poikani vain istuu pulpetissa tekemättä yhtään mitään, vanhempi kertoo mielipidekirjoituksessaan.
---
– Poikani luokassa on muutama oppilas, joilla on haasteita matemaattisessa hahmottamisessa. Tämän takia asioita kerrataan koko ryhmän kanssa niin kauan, että kaikki luokan oppilaat ovat oppineet opetettavat asiat.
Vanhempi kertoo, että luokassa on muitakin oppilaita samassa tilanteessa kuin hänen poikansa. Hitaimpien tahdissa eteneminen voi hänen mukaansa johtaa siihen, että lahjakkaat oppilaat taantuvat matematiikan opiskelussa.
– Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, miltä näiden oppilaiden Pisa-testit näyttävät muutaman vuoden päästä, kun yläkoulun tasapäistämisen pedagogiikkaa jatkuu vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta.
Lahjakas oppilas eteni liian ripeästi, sai torut Wilmaan ja kiellon laskutehtäviin | Verkkouutiset
Lahjakas oppilas eteni liian ripeästi, sai torut Wilmaan ja kiellon laskutehtäviin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Jännästi menneeseen 100V jaksoon saatiin aikaan ylpeyden aihe josta nyt sitten voidaan haikailla 
Euro.
Hitsauksessa saa tehdä nykyään pelkät näytöt niin saa luokat läpi.
Katsot jonkun ketä pystyy muksua opettamaan esim lankakoneella. Sen oppii parissa viikossa tai on oppimatta.
ja esim porin winnovaan tekemään näytöt. Hitsuuttele puoli suht mukava pennulle opettaa kun hyvät kempin koneet mahdollista saada talliin.
Esim koneispuoli paljon haastavampi päästä käsiksi nykyaikaisiin cnc koneistus laitteisiin.
Joo, itse kyllä pystyn opettamaan ja koneet tuohon löytyy kotoa, tig, mig mag, puikko
Espejot
Hyperaktiivi
Näytöt ja luokat, tai oikeammin pätevyydet on kaksi eri asiaa. Hyväksytyn arvosanan näytöstä saa kun osoittaa että hallitsee aiheen jollakin tasolla. Suorituksesta saa siis arvosanan kuolloisellakin arvosteluasteikolla. Hitsauspätetvyyksiin vaaditaan sitten enemmän.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Ja tosielämän osaaminen on vielä sitten erikseen
Just tuon takia olin jatkuva häirikkö koulussa ja vähän väliä rehtorin puhuttelussa. Kun ei siellä ollu mitään tekemistä. Sen vuoden oppikirjan kerkesin lukeen alusta loppuun parin ekan tunnin aikana niitä hitaita odotellessa ja sit olikin jo tylsää.Siitä sitä mallia. Hyvätkään eivät saa loistaa.
Matematiikan tunneilla halutaan oppia hitaimpien tahtiin.
Yläkoulun seitsemättä luokkaa käyvän koululaisen vanhempi harmittelee Helsingin Sanomien mielipidepalstalla koulun tasapäistävää opetusta.
Hän kertoo matemaattisesti lahjakkaan poikansa saaneen koulun ja kodin välisestä viestintäjärjestelmä Wilmasta negatiivisen merkinnän matematiikan tunnilta. Opettaja oli vanhemman mukaan kirjannut, että poika oli jälleen kerran tehnyt omatoimisesti matematiikan tunneilla oppikirjan laskutehtäviä, jotka oli tarkoitettu seuraavalle tunnille.
– Poika on useasti syksyn aikana ottanut esille, että matematiikan tunneilla ei saa tehdä mitään, eikä siellä enää opi mitään uutta. Samoja asioita käydään läpi yhä uudestaan. Opettaja on kieltänyt häntä laskemasta tehtäviä itsenäisesti, koska tehtäviä saa tehdä vain silloin, kun opettaja antaa siihen luvan. Suurimman osan matematiikan oppitunneista poikani vain istuu pulpetissa tekemättä yhtään mitään, vanhempi kertoo mielipidekirjoituksessaan.
---
– Poikani luokassa on muutama oppilas, joilla on haasteita matemaattisessa hahmottamisessa. Tämän takia asioita kerrataan koko ryhmän kanssa niin kauan, että kaikki luokan oppilaat ovat oppineet opetettavat asiat.
Vanhempi kertoo, että luokassa on muitakin oppilaita samassa tilanteessa kuin hänen poikansa. Hitaimpien tahdissa eteneminen voi hänen mukaansa johtaa siihen, että lahjakkaat oppilaat taantuvat matematiikan opiskelussa.
– Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, miltä näiden oppilaiden Pisa-testit näyttävät muutaman vuoden päästä, kun yläkoulun tasapäistämisen pedagogiikkaa jatkuu vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta.
Lahjakas oppilas eteni liian ripeästi, sai torut Wilmaan ja kiellon laskutehtäviin | Verkkouutiset
Lahjakas oppilas eteni liian ripeästi, sai torut Wilmaan ja kiellon laskutehtäviin | Verkkouutiset
Suorittavassa työssä tarvitaan nykyään enemmän sairaslomien ja työttymyyden välttämiseksi parenpaa yleistietoa ja itsensä haastamista koskee myös vanhoja tekijöitä,valitettavasti kustannuspaineet taasen ajaneet yritykset panostamaan vain titteleihin ja ulkoistuiksiin laadun kustannuksella muu yhteiskunta korkeintaan oppilaitosten seiniin.
Espejot
Hyperaktiivi
Työn tilaajaa päättää saumojen pätevyyksien tason eli kuinka paljon annetaan helpotusta. B on vaativa ja C tyydyttävä.. Ja maksaa sen mukaisesti. Urakoitsija sitten päättää kuka hitsaa. Tilajaa voi vaatia pätevyyksiä vaikka ei edelytetä sitä työn jäljeltä. Sopimusasioita.
Näytön saa kuka vaan tehdä ilmaiseksi porin winnovassa. Luokat maksaa useamman tuhat euroa per. Kysymys vaan kuka maksaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Kokeet alkaen 350EUR + taivutuskoe 70-110EUR jos se tarvitaan. Hinnat alv0. Opiskelijoille ilmainen tietty ainakin Variassa. Hinnat TAKK:in sivuilta.
Putkelle, ja parille eli levylle luokat niin 1400e per naama 2025 porissa. Firma maksamassa.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Ehkä Intiasta saadaan tänne myös kaduilla operoivat itseoppineet hammaslääkärit, hoitojonot lyhenevät silloin ihan silmissä.
- Keskustelun aloittaja
- #70
Tuttu on myös alalla töissä ja hän on sanonut että tuo on heilläkin ongelma. Työvoimaa ei saa. Koulujärjestelmässä on jotain mätää, jos ei kouluteta aloille jossa olisi tarvetta. Ennen amatsussa oli koneistaja puoli. En tiedä onko enää.
Olisiko syy opetushallituksen kaltaisissa korkeissa hallintoelimissä, jotka säätelevät pitkälti opetuksen sisältöä ja sitovat tuon valtionvaraisnminiteriön myöntämään rahoitukseen. Moisilta virastoilta irtovat jalat tyypillisesti maasta eivätkä kuuntele ruohonjuuritasoa juuri lainkaan. Kun ohjaus tulee tahoilta, joilta varsinainen substanssiosaaminen on hukassa tai aivan jollakin metateorian tasolla, niin tulokset ovat sitä mitä ovat.
Toisaalta ammattikorkeakoulujen ja ehkä korkeakoulujenkin opetus painottuu muuhun. Sinällään uusien asioiden painotus on erityisesti korkeakouluissa paikallaan, mutta etenkään ammattikorkeakoulujen ei pitäisi pyrkiä tunkemaan pelkästään tuollaisille aloille ja perinteisen teknikkokoulutuksen lopettaminen lienee ollut virhe.
- Keskustelun aloittaja
- #73
Joo, pääasiassa homma on monessa paikassa sitä kappaleen vaihtoa. Kaveri on ollut elämänsä veistämässä metallia. Aloitti duunari joskus +20v sitten ja ~5v sitten tapahtuneen firman vaihdon jälkeen taitaa tehdä jotain kehityshommia. Tekee roboteille ohjelmia sun muuta. Vanhasta firmasta se sai kenkää kun valitti astmaoireista kun leikkuunesteet oli homeessa. Uudessa arvostettiin osaamista ja vuoden sisällä aloittamisesta hänestä tuil toimihenkilö. Uudessa firmassa huomattiin potentiaali mitä kaverissa on.
Itsekin olen pyörittänyt sorvia ja jyrsintä koulussa joskus 20v sitten.
Viimeksi muokattu:
Entä jos on oikea alue mittarista jo päällä?
- Keskustelun aloittaja
- #76
Mielipidekirjoitus hesarissa ja pätkä siitä:
Maassamme vallitsee oppivelvollisuus, ja siksi koulu, jossa oppiminen kielletään, on lapselle kohtalo, joka on vankilaakin pahempi. Vankilassakin tulemisen ja menemisen vapaus on rajoitettu – mutta oppimista siellä ei kielletä.
www.hs.fi
Maassamme vallitsee oppivelvollisuus, ja siksi koulu, jossa oppiminen kielletään, on lapselle kohtalo, joka on vankilaakin pahempi. Vankilassakin tulemisen ja menemisen vapaus on rajoitettu – mutta oppimista siellä ei kielletä.
Lukijan mielipide | Lahjakkaiden oppilaiden oikeuksia ei voi polkea sillä verukkeella, että muut jäisivät jälkeen
Missään tilanteessa ei ole hyväksyttävää estää oppilasta käyttämästä koulussa viettämäänsä aikaa oppimiseen.
www.hs.fi
Espejot
Hyperaktiivi
Mielenkiintoinen näkemys että järjestelmä tai hitaammat estäisivät matemaatiikan opiskelun. Aikana missä vain internet rajoittaa mahdollisuuksia opiskella luonnontieteitä. Toisaalta, olemme amis-langassa ja käsitaitojen opiskelu on haastavampaa, tai oikeastaan panostus kysymys.
- Keskustelun aloittaja
- #78
Eiköhän siinä ollut viitattu tähän kirjoitukseen.
Lahjakas oppilas eteni liian ripeästi, sai torut Wilmaan ja kiellon laskutehtäviin | Verkkouutiset
Lahjakas oppilas eteni liian ripeästi, sai torut Wilmaan ja kiellon laskutehtäviin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Useita vuosia sitten tapasin yhdessä koneistusta tekevässä firmassa kaverin joka oli päässy tuollaiseen kappaleenvaihtajan työhön. Oli näreissään siitä että firma ei halunnut hyödyntää ja kehittää osaamista sen pidemmälle. Ilmeisesti taitoa olisi ollut.
Viimeksi muokattu:
Konepajateollisuus on tullut alaspäin 80-luvulta alkaen. 90-luvulla Nokia firmasta ilmoitettiin, että he eivät teknikoita tarvitse. Sen jälkeen Suomessa lopetettiin teknikkokoulutus ja samassa rytäkässä myös rakennusmestarikoulutus, joka on ilmeisesti nyttemmin käynnistetty uudelleen.
Konepajat loppuu pikku hiljaa yksitellen sitä mukaan, kun vetäjät jäävät eläkkeelle. Jatkajat ovat harvassa. Konepajafirmoissa olen ikäni ollut ja myös alihankintakonepajoissa. Taloustilanne on melko ahdas. Asiakkaat ovat tinkineet hinnat pohjiin. Kilpailu puree. CNC koneiden pyörittämisessä ei ole mitään erikoista. Halvin tarjous voittaa.
Uusia konepajoja ei kovin helposti perusteta. Voi kysyä, että jos sattuu olemaan muutama miljoona käteistä, niin aloitatko konepajapisneksen. Tuskinpa aloitat.
Entisaikaan alihankintapajat syntyivät usein niin, että jonkin tuotteita valmistavan firman työntekijä sai ko. firmalta tuotteita valmistaakseen ja ryhtyi yrittäjäksi. Sitten toiminta pikku hiljaa kasvoi ja kun omat tunnit olivat 24/7, niin uskalsi palkata yhden työntekijän lisää ja sitä rataa.
Mutta tällainen konsepti ei tänä päivän enää toimi ollenkaan. Markkinoilla (kotimaassa ja ulkomailla) on osaavia konepajoja, joille voi lähettää sähköpostilla piirustukset ja pyytää tarjousta. Ja niin lähtee työt halpamaihin, joissa on ihan yhtä hyvä osaaminen kuin Suomessa.
Tämä trendi on nykytilanteessa aivan selvä. Markkinataloudessa Suomen pajat ei pärjää helposti valmistettavien tuotteiden hinnoissa. On sitten ihan eri juttu, jos hankintapäätöksiin vaikuttaa huoltovarmuus tai joku muu kuin pelkkä hinta.
Tämä alamäki vaikuttaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmään, jota ei myöskään ole kehitetty riittävästi.
Konepajat loppuu pikku hiljaa yksitellen sitä mukaan, kun vetäjät jäävät eläkkeelle. Jatkajat ovat harvassa. Konepajafirmoissa olen ikäni ollut ja myös alihankintakonepajoissa. Taloustilanne on melko ahdas. Asiakkaat ovat tinkineet hinnat pohjiin. Kilpailu puree. CNC koneiden pyörittämisessä ei ole mitään erikoista. Halvin tarjous voittaa.
Uusia konepajoja ei kovin helposti perusteta. Voi kysyä, että jos sattuu olemaan muutama miljoona käteistä, niin aloitatko konepajapisneksen. Tuskinpa aloitat.
Entisaikaan alihankintapajat syntyivät usein niin, että jonkin tuotteita valmistavan firman työntekijä sai ko. firmalta tuotteita valmistaakseen ja ryhtyi yrittäjäksi. Sitten toiminta pikku hiljaa kasvoi ja kun omat tunnit olivat 24/7, niin uskalsi palkata yhden työntekijän lisää ja sitä rataa.
Mutta tällainen konsepti ei tänä päivän enää toimi ollenkaan. Markkinoilla (kotimaassa ja ulkomailla) on osaavia konepajoja, joille voi lähettää sähköpostilla piirustukset ja pyytää tarjousta. Ja niin lähtee työt halpamaihin, joissa on ihan yhtä hyvä osaaminen kuin Suomessa.
Tämä trendi on nykytilanteessa aivan selvä. Markkinataloudessa Suomen pajat ei pärjää helposti valmistettavien tuotteiden hinnoissa. On sitten ihan eri juttu, jos hankintapäätöksiin vaikuttaa huoltovarmuus tai joku muu kuin pelkkä hinta.
Tämä alamäki vaikuttaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmään, jota ei myöskään ole kehitetty riittävästi.
Viimeksi muokattu: