Keskustelua koulutuksesta, amis, lukio yms..

Espejot

Hyperaktiivi
Eiköhän siinä ollut viitattu tähän kirjoitukseen.
Varmaankin. Torista saa femalla matikankirjoja, jos on tarpeeksi fiksu etsimään ratkaisua tiedon himoon. Sitten netti on täynnä opiskelu mahdollisuuksia jos vaan viitsii nähdä vaivaa. Veikkaan että tässä tapauksessa vain tehtiin tehtäviä pankkiin. Toisaalta, luulis että opetaja osaa antaa extratehtäviä, jopa tarpeeksi vaikeita. Minä näen niin että opiskelun suurin tehtä on etsiä kysymyksiä ja ehkä vanhemista ei ole tässä kohtaa apua.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mielenkiintoinen näkemys että järjestelmä tai hitaammat estäisivät matemaatiikan opiskelun. Aikana missä vain internet rajoittaa mahdollisuuksia opiskella luonnontieteitä. Toisaalta, olemme amis-langassa ja käsitaitojen opiskelu on haastavampaa, tai oikeastaan panostus kysymys.
Koulunkäynti voi sen estää ja tilanne on vain pahentunut, kun varmaan omia tietokoneita ei saa käyttää hyödylliseen asiaan luokassa oppitunneilla, kun ei kerran kännyköitäkään riippumatta siitä, mitä niillä tehdään, vaan joudutaan katsomaan opettajan jankutusta, kun yrittää saada mukaan kavereita, joita esillä oleva ei kiinnosta pätkääkään (kun opettajan piiloteltu härnääminenkin on näille kiinnostavampaa).
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Saanut läheltä nyt seurata yhä aikuisopiselijaa joka hyppäsi 16 vuotiaiden sekaan ammattikouluun kone- ja tuotantotekniikaa opiskelemaan, ja kyllähän tuolta aika mielenkiintoista tarinaa tulee. Tosiasia on että siellä on nyt siis henkilöitä, jotka tulevat kouluun mihin aikaan sattuu eivätkä päivien aikana tee välttämättä mitään kouluun liittyvää, vaan istuvat puhelimella jossain nurkassa koko päivän. En sitten tiedä mikä noiden lopputulema on, eli potkitaanko ne koulusta pois jossain vaiheessa vai saako kaikki säälistä paperit.

Mutta isompaa ihmetystä kyllä aiheuttaa se, miten vähän opettajat oikeasti opettavat oppilaita. Siellä on siis suurin osa päivistä sellaisia, että oppilaat näennäisesti puuhaavat keskenään jotain ~4-5 tuntia, ja opettaja käy pari kertaa kurkkaamassa ja muistuttamassa, että olisi hyvä pitää taukoja. Jotkut sitten malttaa itse perehtyä ja opiskella, vähemmän motivoitunut aines ei opi yhtään mitään. Eniten minua tarinoissa ihmetytti täydellinen työturvallisuuden puuttuminen. Sinne siis heitetään nuoria työsaliin operoimaan laitteita, joiden käyttöä ei ole mitenkään opetettu. Tämä aikuisopiselija siis tuli täysin alan ulkopuolelta, ja nyt se iloisesti siellä rälläköi ja hitsailee omatoimisesti, eikä kyseinen henkilö esimerkiksi tiedä miten rälläkkään vaihdetaan laikka, kun ei kukaan ole opettanut. Puhumattakaan että tietäisi millaisia työasentoja minkäkin laitteen kanssa tulisi noudattaa, millaisia suojaimia tulee käyttää jne. Sitten kun joku porukka oli kysynyt neuvoja jonkun hitsauslaitteen käyttöön, oli ohjattu lukemaan laitteen käyttöohjetta, sen sijaan että olisi opetettu. Tällainen opetusmetodi osaltaan varmasti varmistaa sen, että se vähän heikompi aines ei varmasti opi mitään.

Hallinosturin kanssa sentään onneksi ensimmäisen levynoston oli opettaja tehnyt, mutta sen jäkeen kuulemma opiskelijat käyttelevät laitetta itse. Nähtävästi hirveän montaa varvasta tai sormea ei ole mennyt, kun homma noin pyörii. Jotenkin vaan hämmentää, että työturvallisuutta ei oteta heti ekana asiana, kun se kuitenkin tulee vastaan joka ikisellä työmaalla. Koulussa ei välttämättä opi maailman parhaaksi hitsaajaksi, sen oppii töissä, mutta työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ja siihen liittyvän ajattelun voisi kyllä iskostaa jo koulun penkillä.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Saanut läheltä nyt seurata yhä aikuisopiselijaa joka hyppäsi 16 vuotiaiden sekaan ammattikouluun kone- ja tuotantotekniikaa opiskelemaan, ja kyllähän tuolta aika mielenkiintoista tarinaa tulee. Tosiasia on että siellä on nyt siis henkilöitä, jotka tulevat kouluun mihin aikaan sattuu eivätkä päivien aikana tee välttämättä mitään kouluun liittyvää, vaan istuvat puhelimella jossain nurkassa koko päivän. En sitten tiedä mikä noiden lopputulema on, eli potkitaanko ne koulusta pois jossain vaiheessa vai saako kaikki säälistä paperit.

Mutta isompaa ihmetystä kyllä aiheuttaa se, miten vähän opettajat oikeasti opettavat oppilaita. Siellä on siis suurin osa päivistä sellaisia, että oppilaat näennäisti puuhaavat keskenän jotain ~4-5 tuntia, ja opettaja käy pari kertaa kurkkaamassa ja muistuttamassa että olisi hyvä pitää taukoja. Jotkut sitten malttaa itse perhetyä ja opiskella, vähemmän motivoitunut aines ei opi yhtään mitään. Eniten minua tarinoissa ihmetytti täydellinen työturvallisuuden puuttuminen. Sinne siis heitetään nuoria työsaliin operoimaan laitteita joiden käyttöä ei ole mitenkään opetettu. Tämä aikuisopiselija siis tuli täysin alan ulkopuolelta, ja nyt se iloisesti siellä rälläköi ja hitsailee omatoimisesti, eikä kyseinen henkilö esimerkiksi tiedä miten rälläkkään vaihdetaan laikka, kun ei kukaan ole opettanut. Puhumattakaan että tietäisi millaisia työasentoja minkäkin laitteen kanssa tulisi noudattaa, millaisia suojaimia tulee käyttää jne. Sitten kun joku porukka oli kysynyt neuvoja jonkun hitsauslaitteen käyttöön, oli ohjattu lukemaan laitteen käyttöohjetta, sen sijaan että olisi opetettu. Tällainen opertusmetodi osaltaan varmasti varmistaa sen, että se vähän heikompi aines ei varmasti opi mitään.

Hallinosturin kanssa sentään onneksi ensimmäisen levynoston oli opettaja tehnyt, mutta sen jäkeen kuulemma opiskelijat käyttelevät laitetta itse. Nähtävästi hirveän montaa varvasta tai sormea ei ole mennyt, kun homma noin pyörii. Jotenkin vaan hämmentää että työturvallisuutta ei oteta heti ekana asiana, kun se kuitenkin tulee vastaan joka ikisellä työmaalla. Koulussa ei välttämättä opi maailmna parhaaksi hitsaajaksi, sen oppii töissä, mutta työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ja siihen liittyvän ajattelun voisi kyllä iskostaa jo koulun penkillä.
Opettajat saattavat olla itse sellaisesta työkulttuurista kotoisin, jossa työturvallisuusasioihin ei kiinnitetty huomiota kovin paljoa. Ei se tietysti näin saisi olla. Suuremmissa yrityksissä työturvallisuus on tänäpäivänä nro 1. Omassa firmassa turvallisuuteen liittyvät asiat käydään joka päivän alussa läpi.

Ylellä oli juuri juttu eräästä koulussa tapahtuneesta työtapaturmasta. Tuossakin turvalaitteita oli ohitettu ja opettaja oli itse jossain muualla kuin koululla.

Eräs tuttu joutui myös myös hiljan työtapaturmaan. Kävi työhaastattelussa ja jäi sillä samalla reissulla jalat firman pyöräkoneen alle. Jalkaterä jouduttiin poistamaan. Toipuminen on vielä kesken. Ei ollut kyllä riskienhallinta aivan kohdallaan kun tälläin pääsee tapahtumaan. Kuitenkin yli 50 hlön yritys kyseessä.
 

kaihakki

Vakionaama
Saanut läheltä nyt seurata yhä aikuisopiselijaa joka hyppäsi 16 vuotiaiden sekaan ammattikouluun kone- ja tuotantotekniikaa opiskelemaan, ja kyllähän tuolta aika mielenkiintoista tarinaa tulee. Tosiasia on että siellä on nyt siis henkilöitä, jotka tulevat kouluun mihin aikaan sattuu eivätkä päivien aikana tee välttämättä mitään kouluun liittyvää, vaan istuvat puhelimella jossain nurkassa koko päivän. En sitten tiedä mikä noiden lopputulema on, eli potkitaanko ne koulusta pois jossain vaiheessa vai saako kaikki säälistä paperit.
Voisi olettaa, että oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen on tässä isossa roolissa. Kouluun pakotetaan nuoria, joita asia ei kiinnosta yhtään.

Tässä tuore juttu työtekijöiden saatavuudesta ja heidän motiiveista. Oppi on mennyt perille.

 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Voisi olettaa, että oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen on tässä isossa roolissa. Kouluun pakotetaan nuoria, joita asia ei kiinnosta yhtään.

Tässä tuore juttu työtekijöiden saatavuudesta ja heidän motiiveista. Oppi on mennyt perille.

Olin just samasta oppivelvollisuudesta tulossa mainitsemaan, että oppilaita ei voi sen nojalla heittää myöskään ulos
 

kaihakki

Vakionaama
Ei voi heittää, mutta voisiko ajatella ideaa, että koulussa oppimisen sijasta työssäkäynti katsottaisiin myös opiskeluksi. Ajatus olisi, että nuoret peruskoulun jälkeen töihin teollisuuteen/kauppaan, jne. Voisi olettaa, että monet nuoret lähtisi mieluiten töihin tienaamaan.
 

-Teme-

Vakionaama
Ei voi heittää, mutta voisiko ajatella ideaa, että koulussa oppimisen sijasta työssäkäynti katsottaisiin myös opiskeluksi. Ajatus olisi, että nuoret peruskoulun jälkeen töihin teollisuuteen/kauppaan, jne. Voisi olettaa, että monet nuoret lähtisi mieluiten töihin tienaamaan.
Tätä polkua kutsutaan oppisopimukseksi.
Vaatii oma-aloitteisuutta ja myös yritykseltä ohjaaja resursseja, sekä mukana tulee teorian opiskelua koulussa
 

kaihakki

Vakionaama
En tarkoita oppisopimusta, vaan ihan normaalia päätoimista työpaikkaa ilman mitään ammatikoulusidonnaisuutta. Siis samalla tavalla, kuin toimittiin vielä joku aika sitten. Oppivelvollisuus 18 ikävuoteenhan tuli vasta 2021. Päätoiminen työ missä tahansa firmassa opettaa moniin ammatteihin sellaisenaan.
 

HelaKammo

Vakionaama
En tarkoita oppisopimusta, vaan ihan normaalia päätoimista työpaikkaa ilman mitään ammatikoulusidonnaisuutta. Siis samalla tavalla, kuin toimittiin vielä joku aika sitten. Oppivelvollisuus 18 ikävuoteenhan tuli vasta 2021. Päätoiminen työ missä tahansa firmassa opettaa moniin ammatteihin sellaisenaan.
Täällä Vantaalla on työhön ohjaavaa perusopetusta niille, joita ei koulunkäynti motivoi. Jotenkin yhdistetään työelämää koulun oheen jo peruskoulun yläluokilla. Teppo luokiksi sanovat.
 

Tata

Jäsen
Päätoiminen työ missä tahansa firmassa opettaa moniin ammatteihin sellaisenaan.
Ongelma on monesti että yrityksessä ei opettajaa. Usein esimieskään ei edes osaa sitä mitä esimerkiksi CNC-koneistajan pitää osata. Tarvitaan osaaja joka voi käydä heti työhön, ei ole varaa palkata henkilöä joka ehkä joskus oppii.
 

mobbe

Vakionaama
Ongelma on monesti että yrityksessä ei opettajaa. Usein esimieskään ei edes osaa sitä mitä esimerkiksi CNC-koneistajan pitää osata. Tarvitaan osaaja joka voi käydä heti työhön, ei ole varaa palkata henkilöä joka ehkä joskus oppii.
Yrityksissä on kokeneita alan tekijöitä näyttää että oppilaan varsinaisen opetus jää heidän tehtäväksi luonnollisesti tuosta on asianmukainen korvaus maksettava yhteiskunnan varoista
 

Harrastelija

Vakionaama
Olisiko syy opetushallituksen kaltaisissa korkeissa hallintoelimissä, jotka säätelevät pitkälti opetuksen sisältöä ja sitovat tuon valtionvaraisnminiteriön myöntämään rahoitukseen.
Koulut ovat nykyään ”firmoja”.
Jos rahaa jaetaan valmistumisten perusteella niin tottakai jokainen ”valmistuu”. Se huonoinkin oppilas on tod näk jotain oppinut jolloin voidaan antaa se alin valmistumisen mahdollistava arvosana. Näin koulu varmistaa rahoituksensa.

Tuli mieleen että pitäisikö olla valtakunnallinen loppukoe. Ammatista riippuen sisältö tietenkin vaihtelisi. Vähän yo-kokeen tapaan mutta ei pelkästään kirjallisena.
 

kaihakki

Vakionaama
Tuossa aiemmassa linkissä on juttu Serco Oy:stä, joka on hakenut jo pitkään työntekijöitä. Sanoo, että:

Meidänkin työt on sellaisia, että kaikki ne oppii, jos on motivaatiota ja kiinnostusta, Jaskari sanoo.

itse olen ikäni ollut konepajoissa ja siellä on suurin osa hommista sellaisia, joita oppii työn kuluessa. Aloitetaan helpommista ja edetään vaativimpiin. Erilaiset logistiikkahommat varastoissa ja kaupoissa sama juttu. Peruskoulu riittää suurimpaan osaan liike-elämän duuneista.
Ei niissä työnantajan tarvitse mitään erillisiä kursseja järjestää. Ollaan ensin mukana kokeneen kanssa ja sitä rataa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Töitä olisi, mutta ei motivaatioita käydä töissä. Missä vika, sijainnissa, palkassa vai työntekijöissä?


 

fraatti

Hyperaktiivi
1764008519936.png


 

Eckerö

Jäsen
Ongelma on monesti että yrityksessä ei opettajaa. Usein esimieskään ei edes osaa sitä mitä esimerkiksi CNC-koneistajan pitää osata. Tarvitaan osaaja joka voi käydä heti työhön, ei ole varaa palkata henkilöä joka ehkä joskus oppii.
Osaajia paikoitellen valmistuu tuonne koneistaja koulutukseen nc ohjattuja koneita hoitamaan. Asiassa vaan ongelma, kaveri ketä osaa esim fanuc ohjatulle sorville jossa pyörivät työkalut ja pari pakkaa tehdä toimivaa g koodia manuaalisesti tai esim mastercamilla. osaa tällin teon ja ymmärtää koneistuksen alkeet manuaalipuolen tasoltakin. Ei aja kolareita. Tulee töihin.. Ja jos vielä nuori henkilö. Sellaiselle täytyy ensimmäisen viikon aikana tehdä määräaikainen työsopimus ja palkka tessin ulkopuolelta. Se viedään muuten käsistä muiden firmojen toimesta.
Ne tes palkat on jossain 9-12e, sillä ei elä nykymukula 2025. Euron ostovoima jäänyt pahasti jälkeen.
Se kone tuottaa tyypillisesti (pieni z mitta alta 1500mm) 150e tunnissa alkaen.

Esim porin winnovasta valmistuu tuollaisia osaavia 2 kappaletta puoleen vuoteen (2.5 vuoden opettelu takana)
Rahan parku näillä on. Tuonti ukkoa harvoin voidaan ottaa käyttämään esim indexin sorvia, 0.6miljoonaa alv 0, koneen täytyy tuottaa eikä salli kolareita tai kielitaidottomuutta.

Se nuori kenellä ymmärrys noista niin tarvii palkan lisäksi sitoa taloon jollain mistä tykkäävät. Autoa,puhelinta, mahdollisia joustoja... Työterveyttä eivät taida ihan heti ymmärtää tahi 200 epassi rahaa mikä käy teatteriin.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Osaajia paikoitellen valmistuu tuonne koneistaja koulutukseen nc ohjattuja koneita hoitamaan. Asiassa vaan ongelma, kaveri ketä osaa esim fanuc ohjatulle sorville jossa pyörivät työkalut ja pari pakkaa tehdä toimivaa g koodia manuaalisesti tai esim mastercamilla. osaa tällin teon ja ymmärtää koneistuksen alkeet manuaalipuolen tasoltakin. Ei aja kolareita. Tulee töihin.. Ja jos vielä nuori henkilö. Sellaiselle täytyy ensimmäisen viikon aikana tehdä määräaikainen työsopimus ja palkka tessin ulkopuolelta. Se viedään muuten käsistä muiden firmojen toimesta.
Ne tes palkat on jossain 9-12e, sillä ei elä nykymukula 2025. Euron ostovoima jäänyt pahasti jälkeen.
Se kone tuottaa tyypillisesti (pieni z mitta alta 1500mm) 150e tunnissa alkaen.

Esim porin winnovasta valmistuu tuollaisia osaavia 2 kappaletta puoleen vuoteen (2.5 vuoden opettelu takana)
Tuttavan firmassa koneistajat saavat kylläkin lähelle parikymppiä tunti. Ei ole silti osaajia. Jos alalla tarjotaan tessin minimipalkkaa, niin varmaan ei ketään kiinnostakaan.
Linnavuoren moottoritehtaallikin "kappaleenvaihtajat" taitavat saada myös > 15€/h.
 

Eckerö

Jäsen
Niimpä. Tuotantopalkkio joka kappalekohtainen käyttöön duunareille yleensä auttaa tuohon. Ja erilliset tällintekijät liikeratojen/koodin naputtelijat pois.
Ne osaaja pennut helppo sitoa taloon jos tahtoo. Auto ja palkka nyt ensin kuntoon. Ja jos pelottaa niin määräaikaisia lyhyitä sopimuksia max muutaman kuukauden.
Ja pennuille yleensä liukuva työaika kohtuullisilla joustoilla niin hommaa alkaa toimimaan.
Mieluusti pajalle myös lämmitys ja ilmastointi. Sekä koneiden tuuletus ulkoilmaan auttaa myös paljon. Hyvä valaistus auttaa pitämään ukot pidempään kuin yhden kesän. Se on muuten äkkiä lähtöä osaajille jos muljun käry jatkuva liiterissä.

Muitakin asioita mitkä pitävät koneistaja oppilaat hommissa, huollot ulkopuoliselle, myös se muljun vaihto ja koneiden suodattimet. Siihen voi palkata bulgariasta mieluusti osaajan. Unohtamatta hallitilojen ulkopuolista siivousta. Toimivassa kioskissa nuo yleensä yhdistyvät ja ukot viihtyy.

Nykyään koittavat mennä linjalla kappaleenvaihtaja, yksi talosta osaa koodata ja tällintekijä tekee kokoonpanon. Piirtäjä jossain piilossa.
Lopputulos on että kappaleen valmistus menee jonkun verran pieleen osaamisen ja hälläväliä meiningin johdosta.
Rahaa hyvin tuottavilla kioskeilla jokainen koneistaja on itsenäinen kiinnityksiä/koodia/ tekotapaa myöden, lukee piirustukset ja tekee liikeradat. Tämähän tulospalkan ohella nostaa ne tuotanto luvut hyvän kaverin kohdalla ylös, samoin palkan.
Ja voi alkaa närästää talon sisällä.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Ongelma on monesti että yrityksessä ei opettajaa. Usein esimieskään ei edes osaa sitä mitä esimerkiksi CNC-koneistajan pitää osata. Tarvitaan osaaja joka voi käydä heti työhön, ei ole varaa palkata henkilöä joka ehkä joskus oppii.
Monasti esihenkilön ei tarvitse osata sitä duunia, vaan on henkilöjohtaja - ainakin isommissa firmoissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Yrityksissä on kokeneita alan tekijöitä näyttää että oppilaan varsinaisen opetus jää heidän tehtäväksi luonnollisesti tuosta on asianmukainen korvaus maksettava yhteiskunnan varoista
Yrityksen kokeneilla tekijöillä on yleensä omat tärkeät tehtävänsä eikä ole järkevää käyttää heidän aikaansa muuta kun uuden työntekijän perehdyttämiseen niihin asioihin, jotka liittyvät tämän suunniteltuihin tehtäviin. Toki joku muu henkilö voi firmassa hoitaa perehdytystä firmaan liittyviin yleisiin asioihin ja esitellä keskeiset henkilöt jne.

Perusasiat ja aikaa vievä opetus pitäisi kyllä hoitaa ennakolta oppilaitoksissa, jotta uudella työntekijällä on hyvät valmiudet oppia ne asiat tehokkaasti, jotka on opittava, että pystyy aloittamaan ja kehittymään työtehtävässään.
 

kotte

Hyperaktiivi
katso liitettä 110141

Tasokurssien poisto peruskoulusta aikanaan tylsistyttää nyttemmin monet lahjakkaimmista ja oli välillä jatkuvaa päähän potkimista ja häpeän tuottamista niille jotka edellytystensä tai kiinnostuksen puutteen takia olivat hitaita oppimaan. Vielä hullummaksi on koulussa nyttemmin mennyt, kun opettajilta on riisuttu auktoriteettia (yläasteella etenkin monien naisopettajien on näistä lähtökohdista vaikea pitää riittävää järjestystä, kun osa hankammista kundeista ottaa tavoiteekseen kunnostautumisen sosiaalisessa mielessä oppilaiden mielissä vastustamalla opettajaa). Kuvio on mennyt sellaiseksi, että opetus on suunnattava nenäkkäimpien sosiaalisen vallantavoittelijoiden ehdoilla eivätkä enää edes keskitason oppilaat saa opetuksesta sellaisia eväitä kuin ennen. Ja kapinalliset voisivat saada koulustakin enemmän irti, jos palattaisiin vielä kauempaan menneisyyten ja heidät osoitettaisiin tarkkailuluokalle, missä opettajat on valittu niin, että pärjäävät hankalampienkin oppilaiden kanssa. Olisi tärkeää saada koulusta ainakin sellainen oppi, että yhteiskunnan järjestykseen kannattaa kuitenkin keskeisten asioiden osalta sopeutua, ellei halua tehdä kaikkea hankalimman kautta ja ymmärtää, että yhteiskunta suojaa niitä, jotka sopeutuvat riittävästi välttämättömiin sääntöihin eristämällä kurittomat aiheuttamasta jatkuvaa häirintää näiden oppimiselle.
 

-Teme-

Vakionaama
Tuo entisajan "tarkkis" eli tehostetun opetuksen pienryhmä.
Itse kun olin yläasteella yksi omalta luokalta siirrettiin sälli kyseiseen pienryhmään. Oli mielenkiintoista miten kundi myöhemmin kehui tarkkiksen opettajaa - siis vielä sen koulun aikana. Heppu ei tosin koskaan suorittanut peruskoulua loppuun.
Kun oppivelvollisuus päättyi hänelle myönnettiin eläke ja ehti olla eläkkeellä reilu 10 vuotta ennen kuolemaansa - päivääkään ei tehnyt duunia elinaikanaan. Kaverilla oli perinnöllinen sydänsairaus ja ennustettu elinikä max 30v siitä johtuen eläke
 

Eckerö

Jäsen
Yrityksen kokeneilla tekijöillä on yleensä omat tärkeät tehtävänsä eikä ole järkevää käyttää heidän aikaansa muuta kun uuden työntekijän perehdyttämiseen niihin asioihin, jotka liittyvät tämän suunniteltuihin tehtäviin. Toki joku muu henkilö voi firmassa hoitaa perehdytystä firmaan liittyviin yleisiin asioihin ja esitellä keskeiset henkilöt jne.

Perusasiat ja aikaa vievä opetus pitäisi kyllä hoitaa ennakolta oppilaitoksissa, jotta uudella työntekijällä on hyvät valmiudet oppia ne asiat tehokkaasti, jotka on opittava, että pystyy aloittamaan ja kehittymään työtehtävässään.
Perusjutut koneistuksessa nippa nappa pystytään manuaalikoneilla opettamaan, ja hieman jotain fanuc / heidenheim koodin tynkää. Mutta valtaosalla kouluista cnc koneet erittäin vanhoja 80/90 luvulta., ja niillä pidetään montaa mukulaa saman aikaan. Ja monen opettajankin osaaminen samaa tasoa. Koulujen täytyisi tehdä massiiviset kone investoinnit että noita pystyttäisiin opettamaan edes jontenkuten.
 

maanma

Vakionaama
Turussa ilmeisesti teknologiateollisuus on sisustanut varattavissa olevan kiinteistön ajanmukaisin laittein useamman opintolinjan eri tarpeisiin.
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Saanut läheltä nyt seurata yhä aikuisopiselijaa joka hyppäsi 16 vuotiaiden sekaan ammattikouluun kone- ja tuotantotekniikaa opiskelemaan, ja kyllähän tuolta aika mielenkiintoista tarinaa tulee. Tosiasia on että siellä on nyt siis henkilöitä, jotka tulevat kouluun mihin aikaan sattuu eivätkä päivien aikana tee välttämättä mitään kouluun liittyvää, vaan istuvat puhelimella jossain nurkassa koko päivän. En sitten tiedä mikä noiden lopputulema on, eli potkitaanko ne koulusta pois jossain vaiheessa vai saako kaikki säälistä paperit.

Mutta isompaa ihmetystä kyllä aiheuttaa se, miten vähän opettajat oikeasti opettavat oppilaita. Siellä on siis suurin osa päivistä sellaisia, että oppilaat näennäisesti puuhaavat keskenään jotain ~4-5 tuntia, ja opettaja käy pari kertaa kurkkaamassa ja muistuttamassa, että olisi hyvä pitää taukoja. Jotkut sitten malttaa itse perehtyä ja opiskella, vähemmän motivoitunut aines ei opi yhtään mitään. Eniten minua tarinoissa ihmetytti täydellinen työturvallisuuden puuttuminen. Sinne siis heitetään nuoria työsaliin operoimaan laitteita, joiden käyttöä ei ole mitenkään opetettu. Tämä aikuisopiselija siis tuli täysin alan ulkopuolelta, ja nyt se iloisesti siellä rälläköi ja hitsailee omatoimisesti, eikä kyseinen henkilö esimerkiksi tiedä miten rälläkkään vaihdetaan laikka, kun ei kukaan ole opettanut. Puhumattakaan että tietäisi millaisia työasentoja minkäkin laitteen kanssa tulisi noudattaa, millaisia suojaimia tulee käyttää jne. Sitten kun joku porukka oli kysynyt neuvoja jonkun hitsauslaitteen käyttöön, oli ohjattu lukemaan laitteen käyttöohjetta, sen sijaan että olisi opetettu. Tällainen opetusmetodi osaltaan varmasti varmistaa sen, että se vähän heikompi aines ei varmasti opi mitään.

Hallinosturin kanssa sentään onneksi ensimmäisen levynoston oli opettaja tehnyt, mutta sen jäkeen kuulemma opiskelijat käyttelevät laitetta itse. Nähtävästi hirveän montaa varvasta tai sormea ei ole mennyt, kun homma noin pyörii. Jotenkin vaan hämmentää, että työturvallisuutta ei oteta heti ekana asiana, kun se kuitenkin tulee vastaan joka ikisellä työmaalla. Koulussa ei välttämättä opi maailman parhaaksi hitsaajaksi, sen oppii töissä, mutta työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ja siihen liittyvän ajattelun voisi kyllä iskostaa jo koulun penkillä.
Saman olen kuullut. Kyllä ne motivoituneimmat opettajat saavat oppilaat välillä ruotuun, mutta on sitä porukkaa jotka istuvat vaan puhelimella koko päivän hitsilaitteiden vieressä. En sitten tiedä miksi sellaiset vaivautuvat kouluun saakka menemään tai mikseivät häivy heti kun rupeaa kyrsimään. Varmaan vähän pelkäävät vanhempiaan tai etujen menettämistä.

Myös tuo turvallisuuspuoli on tullut esiin. Aikuisopiskelija omannee vähän enemmän itsesuojeluvaistoa, mutta ei noita penskoja pitäisi päästää yksin riehumaan. En tiedä miten kukaan ei valvo tai välitä asiasta.
 

Eckerö

Jäsen
Turussa ilmeisesti teknologiateollisuus on sisustanut varattavissa olevan kiinteistön ajanmukaisin laittein useamman opintolinjan eri tarpeisiin.
En ole päässyt näkemään kyseistä kiinteistöä, jotain juttua kuullut. 1987 vuodelta mori seiki juniori (pieni jyrsin) oli parina kappaleena esim konelistalla.
 

Eckerö

Jäsen
Saman olen kuullut. Kyllä ne motivoituneimmat opettajat saavat oppilaat välillä ruotuun, mutta on sitä porukkaa jotka istuvat vaan puhelimella koko päivän hitsilaitteiden vieressä. En sitten tiedä miksi sellaiset vaivautuvat kouluun saakka menemään tai mikseivät häivy heti kun rupeaa kyrsimään. Varmaan vähän pelkäävät vanhempiaan tai etujen menettämistä.

Myös tuo turvallisuuspuoli on tullut esiin. Aikuisopiskelija omannee vähän enemmän itsesuojeluvaistoa, mutta ei noita penskoja pitäisi päästää yksin riehumaan. En tiedä miten kukaan ei valvo tai välitä asiasta.
Vielä suurempi ongelma ollut noissa opinahjoissa, aikuispuolet lopetettu osasta paikoista ja yhdistetty samoihin luokkiin ja työsaleihin lasten kanssa.
Erittäin ongelmallinen lähtökohta Oli aikanaan syyt miksi ne olivat erillään. Pitkän rikosrekisterin omaavia laitetaan samoihin tiloihin.
 
Viimeksi muokattu:

Tata

Jäsen
Eckerön kanssa olen pitkälti samaa mieltä. Olen hakenut kuukausia tiettyjä ammattilaisia hyväpalkkaisiin koneistustöihin. Intialaisia insinöörejä en ole palkannut (vielä), mutta niitä on kovasti tulossa Suomen konepajoihin duunareiksi. Motivaatio ainakin puheissa on kohdallaan.
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Eckerön kanssa olen pitkälti samaa mieltä. Olen hakenut kuukausia tiettyjä ammattilaisia hyväpalkkaisiin koneistustöihin. Intialaisia insinöörejä en ole palkannut (vielä), mutta niitä on kovasti tulossa Suomen konepajoihin duunareiksi. Motivaatio ainakin puheissa on kohdallaan.
Minkälaisesta palkasta puhutaan, jos saan kysyä? :)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Keskustelua hieman sekoittaa että välillä puhutaan matemaattisista lahjakaimista oppilaista. Ollaan kuitenkin amislinjalla, yhtään väheksymättä. Kolleega kyseli opettajalta viisteen laskemiseen ohjeita ja oli kyllä naurussa pitelemistä että trigonometrian funktiot oli hukassa. Mutta. Yhdeksän vuotta sitten hitsauskursillä oli aina kaksi operttaja joista toinen oli aina paikalla ja toinen teki hallinollisia asioita opetuksen ohessa. Nyt - yhdeksän vuotta myöhemmin - opettajia on yksi eikä aikaa tahdo saada ilman jonoa. Lisäksi, ajanpuuten on rapistanut kädentaidot ja opetaja antoi ymmärtää että hän ei voi näyttää käytännön mallia minulle kun kokemuksesta on yli kymmenen vuotta. Ja treeni jäänyt vähälle. Pepsi maxi pullo kyllä pysyy kädessä että ehkä innostukin on rapistunut. Että, kyllä kysymys on myös raha asia. Ja asenteesta. Pyysin että vopisiko minut jättää luokalle. Asiaa tutkitaan onko mahdollista. Melkein epäilen että yhteikuntaa vaivaa leipääntyminen, työntajia myöten. Ratkaisuja on olemassa mutta hinku niiden etsimiseen on kovin heikko.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Melkein epäilen että yhteikuntaa vaivaa leipääntyminen, työntajia myöten. Ratkaisuja on olemassa mutta hinku niiden etsimiseen on kovin heikko.
Asenneilmastolla on vahvoja tukijoitakin (vahvin on EU; Itse kannatan EU:ta, mutta vastustan jyrkästi linjaa, jolle se on viime vuosikymmeninä monissa asioissa siirtynyt lähinnä kehityksen jarruksi; jonkinlaista valoa sentään näkyy, kun edes perustetaan ulkopuolisia asiantuntevia paneeleita laatimaan selvityksiä aiheesta ja otetaan vastaan seurauksena koituva murskakritiikki).
 

tet

Hyperaktiivi
Tuolla aiemmalla videolla todaan esille tämä ongelma, että työelämässä vaatimukset nousevat ja mahdollisuus pärjätä heikkenee samaa tahtia. Se on ongelma, joka pitäisi jotenkin ratkaista. Millään poliittisella suuntauksella ei ole toimivaa ratkaisua tähän ongelmaan, joka vain pahenee ajan kanssa.

Olen itsekin miettinyt jo kauan, että yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia liian monimutkaiseksi sen jäsenille. Huipputekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta sitä hallitsevat entistä harvemmat, juuri siksi koska se on huipputekniikkaa. Evoluutio voi hieman auttaa, sukupolvien ketjussa älykkyys kaiketi kasvaa. Mutta riittääkö se, vai teemmekö maailmasta monimutkaisempaa nopeammin, kuin mihin keskivertoihmisen älykkyyden kehitys riittää vastaamaan? Onko vastaus tekoälyn käyttö? Jos on, miten varmistamme, että tekoäly ei kohta hallitse ihmistä?
 

-Teme-

Vakionaama
Omalla tavalla huomannut tuon @tet kirjoituksen mukaista maailman monimutkaistuminen, eteenkin siinä miten Sähkärireillä menee sormi suuhun kun pitää esimerkiksi pörssisähköä varten näitä älyreleitä asentaa. Laitteen ruuvaaminen keskukseen on vielä OK, mutta sen jälkeen nostetaan kädet pystyyn ja siirretään kaikki loppu vastuu asiakkaalle
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Isommilla työmailla sähköurakoitsija vetää (automaatio)kaapelit ja automaatiourakoitsija kytkee automaatiolaitteiden ituvirtapuolen. Niin tuo tapahtui ennen eläkkeelle jääntiä. Vielä kun automaatiourakkaan sisällytettiin kaikki taajuusmuuttajat, niin vaikeudet vähenivät.
Omakotimökit on sitten erikseen.
 
Back
Ylös Bottom