Oikeinkokirjoitus?
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Työ tehdään ammattitaidolla,vaikka ei ammattitaidolla mitään tehdä. Vaan työ tehdään ammattitaitoisesti
Katselin pääskysiä puhelinlagalla. Siis istuskelin puhelinlangalla ja katselin pääskysiä.
Nämä on jäänyt mieleen kieliopista, muuten pilkkusäännöt jne. ei enää muistissa.
Tärkeintä varmaan on,että asia tulee ymmärretyksi.
Katselin pääskysiä puhelinlagalla. Siis istuskelin puhelinlangalla ja katselin pääskysiä.
Nämä on jäänyt mieleen kieliopista, muuten pilkkusäännöt jne. ei enää muistissa.
Tärkeintä varmaan on,että asia tulee ymmärretyksi.
- Keskustelun aloittaja
- #43
Tästä tuli jostain syystä mieleen, miten hankalia relatiivipronominit joka ja mikä ovat nykyään ihan toimittajillekin. On aivan ymmärrettävää, että ne menevät väärin jossain foorumikeskusteluissa. Mutta median edustajien pitäisi ne kyllä osata. Lainaan kielikellon vanhaa hyvää esimerkkiä aiheesta.
Heräsin sateen ropinaan, joka jatkuikin monta tuntia.
Heräsin siis sateen aiheuttamaan ropinaan, ja herättyäni kuuntelin ropinaa vielä monta tuntia.
Heräsin sateen ropinaan, mikä jatkuikin monta tuntia.
Tässäkin heräsin sateen ääneen, mutta herääminen oli tosi hidas tapahtuma, kestäen monta tuntia. Tämä virke ei kerro sitä, lakkasiko sade heti herättyäni, vai jatkuiko se vielä valveilla ollessani.
^Tuohon Kielikellon artikkeliin kommenttina, että ensimmäisen esimerkin kirjoittaja ehkä ajatteli kirjoittaessaan, että "Heräsi sateen ropinaan, jonka aiheuttaja jatkui monta tuntia". Noin tulkittuna itse asiassa molemmat esimerkit tarkoittavat sanoa suunnilleen saman asian. Monesti sanotun ymmärrettävyys kärsii siitä, että luonnollisen kielen kieliopin hyväksytyt rakenteet eivät tarjoa ohjelmointikielen kaltaisia täsmällisiä yksinkertaista monimutkaisempia viittaussuhderakenteita ja siksi sanomisen muotoilun osalla oiotaan. Itse ajatus silti useimmiten välittyy perille, kun lukijakin soveltaa tavanomaista arkielämän päättelyä sanotun semanttiseen merkitykseen. Kun relatiivipronominien kohde on joko kieliopin perusteella tai ilmaisun semantiikan perusteella epäselvä tai jopa ristiriitaisen tuntuinen, kannattaisi ehkä muotoilla sanominen relatiivipronomineja vältellen.
Kyllä oikeinkirjoitus on tärkeää varsinkin kun tämä ennakoiva kirjoitus muuttaa tekstiä. Monesti on tullut tilalle sana, jonka merkitys on täysin eri kuin alkuperäinen.
Koulussa yritin kerran oikaista suomen kielen opettajaa kun oli unohtanut enää sanasta ännän. Sain siitä sellaisen ripityksen, jonka muistan vieläkin. Siis enää.
Koulussa yritin kerran oikaista suomen kielen opettajaa kun oli unohtanut enää sanasta ännän. Sain siitä sellaisen ripityksen, jonka muistan vieläkin. Siis enää.
- Keskustelun aloittaja
- #47
Taidat nyt tapasi mukaan ylitulkita asiaa, kun piti oikein miettiä, mitä kirjoittaja ehkä on ajatellut.
Minusta tuo on aivan selvää, eivätkä ne todellakaan tarkoita samaa, oli kirjoittaja ajatellut mitä hyvänsä.Pronomini joka viittaa pilkkua edeltävään sanaan ropina. Ropina johtuu sateeesta, juu, mutta ei sillä ole merkitystä, se voisi johtua jostain muusta aivan yhtä hyvin. Kertoja ei herännyt sateeseen vaan ropinaan, sade on merkityksetön sivuseikka.
Toisessa esimerkissä oleva pronomini mikä taas viittaa koko pilkkua edeltävään lauseeseen, joten siinä sateella on jo pieni rooli, mutta ei niin suurta että sekään vaikuttaisi tulkintaan. Sateen ropinaan herääminen on siinä hidas prosessi, mutta varmaan jonkin muun aiheuttamaan ropinaan herääminen olisi sitä myös. Olennainen ero näissä on se, että siinä missä ensimmäisessä ropina kesti tunteja heräämisen päätyttyä, jälkimmäisessä itse heräämisprosessi kesti tunteja, eikä heräämisen jälkeen tapahtuvista asioista (sateesta tai ropinasta) mainittu mitään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, piti ihan kokkeella, mitenkä Google tuommosen ossoo kiäntee ja aenakiin itellen tuil vaekutelma, että ee ihan oekeen taija tulla: -> "You are asked to leave the port when you leave the port".
Tiällä päenhän tuo koko asia nyt tietty ilimastaes muutennii selevemmin ja Googlekii sen sitten jo vähän paremmin ymmärti. "Haetaan lakkoo satamasta, ku sae loppuu" -> "We'll get some paint from the harbor when the rain stops."
Eli jos se kiännettävä kirjotus on selevä ja oekeen niin sitten kiännöskään ee tule viärin. -> "So, if the writing to be translated is clear and correct, then the translation won't be wrong either."
Kielioppikin on tärkeää. Usin nämä kaksi sekoitetaan toisiinsa. Oikeinkirjoitus on vain yksi kieliopin osa-alue, joka käsittää kirjaimet ja välimerkit, mutta ei sanojen merkitystä.
En väittänytkään, että tarkoittaisivat samaa, vaan viittasin ongelmaan, että suomen kielessä ei ole relaatiopronominia, jolla voisi viitata edeltävään genetiiviattribuuttiin. Tyypillisessä käyttökontekstissa tuo olisi käytännössä usein tarpeen.Taidat nyt tapasi mukaan ylitulkita asiaa, kun piti oikein miettiä, mitä kirjoittaja ehkä on ajatellut.
Jos palataan vielä Kielikellon esimerkkiin, se näyttäisi olevan käsitteellisesti yksinkertainen virke. Siitä kuitenkin herää kysymys, onko kirjoittaja ajatellut, että ropina jatkui kauan vai sittenkin sade. Kun "joka" viittaisi ropinaan ("jonka aiheuttaja"), "mikä" puolestaan viittaisi heräämisen aiheuttajaan ("heräsin sateen ropinaan, minkä aiheuttaja ..."). Irvileuka tietenkin toteaisi, että kaikesta päätellen kirjoittaja saattoi katsella tilannetta ikään kuin objektiivis-humoristisesti ulkopuolisena ja kirjoitti "heräsin sateen ropinaan, mikä jatkuikin monta tuntia ... kun unen päästä ei saanut enää kiinni ja aamu-unisena ei jaksanut jalkeillekaan nousta".
Suomen kieli on tavattoman monitulkintaista (engl. ambiguous). Pelkkä kieliopillinen syntaksi on vain osa totuutta.
Jos Saara on leffan tuottaja ja ohjaaja, tällöin kahdessa persoonassa toteuttanut elokuvansa?
Miten tulee kirjoittaa šhokki, shokki vai sokki? Tai šhakki, shakki vai sakki?
Kaikki kirjoitusasut ovat oikein
Itse alkanut käyttää kännyn puheesta-tekstiin ominaisuutta ja sanella useimmat viestit. Tietokoneella ollessa tietty edelleen typottaa nappiksellä
Itsellenikin tuo tuo mieleen, että olisi ohjannutkin itse tuottamansa elokuvan.
No siis orkkis otsikko oli "Scarlett Johansson ohjasi oman Mielensäpahoittajansa"
Niin tuota jäätiin sitten pohtimaan onko tuo oikein.
On tosin sekä yhtenä tuottajana että ohjaajana tuossa, eli tuo @-Teme- :n mainitsema kaksoisroolikin on.
Uudissana löytänyt tien ylen uutisotsikoihin ”Temutus”
yle.fi
Temutus on lisääntynyt niin paljon, että jätelaitokset joutuvat polttamaan käyttämätöntä tavaraa
Käyttämättömiä, kiinalaisista halpaverkkokaupoista tilattuja tekstiilejä päätyy Suomessa kierrätyksestä suoraan polttoon.
yle.fi
Tässä voisi otsikossa lukea "takaisin"
/img-s3.ilcdn.fi/7d01b519e2bf799fc8bb9b70931de2cfbd118bb6cfb9191d2f59b5d441a5c4e6.jpg)
- Keskustelun aloittaja
- #58
Tässä voisi otsikossa lukea "takaisin"
No ei tietenkään voisi, koska kyse on roskalehden toimittajan huonosta huumorista.
Vitsikkäälle klikkiotsikolle antaa enemmän anteeksi (senkin jälkeen, kun on erehtynyt moista "huijattuna" klikkaamaan).Tässä voisi otsikossa lukea "takaisin"
Joskus ja aina sillointällöin noihinkin törmää siten että ei olekkaan ihan varma mitä kirjoittaja on tarkoittanut, yleensä selviää kuitenkin asiayhteydestä.
Pilkku tai sen puute saattaa muuttaa tekstin sisältöä:
Ajo-ohjeessa luki että "....sitten toisen punaisen maitolaiturin jälkeen, käänny vasemmalle". No se ensimmäinen maitolaituri oli vihreä.
Entäpä: "....sitten toisen, punaisen maitolaiturin jälkeen, käänny vasemmalle".
Itse ajelin tuon ensimmäisen ohjeen muukaan niin pitkään että löysin sen toisenkin punaisen maitolaiturin.
- Keskustelun aloittaja
- #62
Onko jossain maamme lukuisista murteista tapana lausua sana "kuulostaa" kahdella L-kirjaimella, siis "kuullostaa"? Kirjoitettuna tuota kahden ällän versiota näkee foorumeilla, täälläkin, aika usein. En muista kuitenkaan koskaan kuulleeni kenenkään sanovan ääneen "kuullostaa". En toki ole hirveän usein tekemisissä muiden murrealueiden ihmisten kanssa, joten kiinnostaa tietää, lausutaanko tuohon kaksi L-kirjainta jossain?
Sana ”kuulostaa” saa usein toisen l:n sanan ”kuulla” vaikutuksesta. Tässä harhaan johtaa verbin perusmuoto, joissa toinen l kuuluu vain infinitiivin päätteeseen. Taivutusmuoto on ”kuulen”. Substantiivi on "kuulo".
Minulle tuplaversiosta tulee mieleen sana "kuultaa", josta saadaan verbi "kuullottaa". "Kuullostaminen" voisi tarkoittaa jotain toimenpidettä, jolla esine tehdään "kuultavammaksi". Tästä päästäänkin sitten tähän kuulokysymykseen sanalla "kuultava", joka on passiivin partisiipin preesens verbistä "kuulla".
Lähteissä suositetaan yhden ällän käyttöä, mutta onhan tuolle kahdellekin siis perustelunsa.
Minulle tuplaversiosta tulee mieleen sana "kuultaa", josta saadaan verbi "kuullottaa". "Kuullostaminen" voisi tarkoittaa jotain toimenpidettä, jolla esine tehdään "kuultavammaksi". Tästä päästäänkin sitten tähän kuulokysymykseen sanalla "kuultava", joka on passiivin partisiipin preesens verbistä "kuulla".
Lähteissä suositetaan yhden ällän käyttöä, mutta onhan tuolle kahdellekin siis perustelunsa.
Mutta siellä nyt on muitakin kummallisuuuksia kuten sana "ketä" sanan "kuka" tilalla. Ketä kiinnostaa?
Kun suomen kielen kirjoitussääntöjä aikoinaan luotiin niin murreoikkujen vuoksi jopa oikeinkirjoitukseen eli ortografiaan jätettiin tahallaan jotain aukkoja.. Emme kirjoita "leikkelemmakkara" vaan jätämme tuon toisen ämmän pois vaikka lausummekin sen ainakin osassa maata.
Tästä syystä on helppo tunnistaa ulkomaalaiset, jotka puhuvat suomea. He eivät lisää noita puuttuvia kirjaimia, josta johtuen puhe kuulostaa oudolta.
- Keskustelun aloittaja
- #68
Tämäkin oli minulle uusi juttu. En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan sanaan "leikkelemakkara" kahta m-kirjainta.
Asiasta toiseen, muistui mieleen sellainenkin oikku, että foorumiviesteissä olen nähnyt sanasta "pelti" käytettävän muotoa "pelli".
Mistähän ihmeestä tuossa väännöksessä mahtaa olla kyse.
ErkkiXC
Jäsen
Onhan noita suomenkielessä paljonkin vastaavia sanoja, jotka lausutaan puhekielessä kahdella vaikka kirjoitetaan yhdellä: "sydämeen ei mahdu kahta ämmää"
Toisissa sanoissa se on selkeämpi tajuta. Esim. kun lasketaan venev vesille niin tuota alleviivattua v-kirjainta ei kirjoiteta vaikka se lausutaan. Ulkomaalainen lausuu sen vene vesille ja se ottaa heti korvaan, koska hän ei vain tiedä että siihen pitää lisätä se ylimääräinen v.
Ennen nykyisen oikeinkirjoituksen vakiintumista esim. Elias Lönnrot ehdotti käytettäväksi harvinaista c-kirjainta tämän ylimääräisen kirjaimen tilalla. Hänen ehdotuksessa esim. sana "tule" kirjoitettaisiin "tulec". Kun huudamme ikkunasta pihalla leikkivälle lapselle , "Simo, tulek kotiin!", niin Lönnrotin versio menisi oikeinkirjoituksessa näin: "Simo, tulec kotiin!".
Nykyään emme osaa tähän asiaan kiinnittää huomiota samaan tapaan kuten kielitietelijät 1800-luvulla, kun suomen kielen oikeinkirjoitusta vasta kehiteltiin.
Pienet lausuntaerot antaa vain lisää väriä tähän muutenkin niin omituiseen kieleen. Itselle on joskus aiheuttanut suurta hämmennystä tuttujen sanojen aivan eri merkitykset alueittain.
Muksuna olin vanhempieni kanssa kylässä jossain Tornion seudulla ja siellä talon emäntä sanoi minulle että "kehtaatko käydä hakemassa keittiöstä mehua"? No jäi kyllä mehu hakematta kun asia noin esitettiin. Selvisihän se sitten että hän tarkoitti "viitsitkö hakea".
Muksuna olin vanhempieni kanssa kylässä jossain Tornion seudulla ja siellä talon emäntä sanoi minulle että "kehtaatko käydä hakemassa keittiöstä mehua"? No jäi kyllä mehu hakematta kun asia noin esitettiin. Selvisihän se sitten että hän tarkoitti "viitsitkö hakea".
Wespa
Aktiivinen jäsen
Muksuna olin vanhempieni kanssa kylässä jossain Tornion seudulla ja siellä talon emäntä sanoi minulle että "kehtaatko käydä hakemassa keittiöstä mehua"? No jäi kyllä mehu hakematta kun asia noin esitettiin. Selvisihän se sitten että hän tarkoitti "viitsitkö hakea".
Samoin virkkoivat aikanaan paikalliset tupakaverit kun intin kävin Mikkelissä, oli siinä jyväskyläläinen alkuun ihmeissään kun savolaiset kehtuuttelivat vähän joka asiasta.
- Keskustelun aloittaja
- #74
No juu, tuo kuulostaa jo tutummalta, se "leikkelemmakkara" ei vain oikein osunut. Meilläpäin siinä ei kyllä kuulu tuota ylimääräistä ämmää.
Eräs äidinkielen opettaja opetti meille tätä esimerkillä "ei maksav vaivaa" vs "ei maksa vaivaa". Näillä kahdella on selkeä merkityksellinen ero, varsinkin jos on elämässä tullut alkoholia paljon nautittua.
Sillä sitä on joskus kutsuttu mutta ei enää. Rajageminaatio on nykyään tyypillinen nimitys tälle ilmiölle.
Tuota en itse asiassa ollut huomannutkaan että sanan merkitys voi vaihtua. Sille on tuossa selvä syykin. "Maksa" on nomini ja "maksaa" on verbi. Niillä on eri säännöt tässä suhteessa. Ylimääräinen kirjain tulee vain verbien A-infinitiiviin "maksa".
Kielitieteilijät ovat selvittäneet, että jäännöslopuke, jolla nimellä tätä myös kutsutaan, on peräisin siitä, että esim. sana vene on ollut aiemmin venek. Tämä loppukonsonantti vain on heikentynyt niin, että se ei enää esiinny sanan perusmuodossa lainkaan. Kaikissa sanoissa sitä ei esiinny. "Venev vesille" se esiintyy mutta "laiva vesille" ei esiinny.
Vielä merkillisempi on glottaaliklusiili, joka on konsonantti, jolla ei ole edes kirjainta. Se esiintyy kahdennettuna esim. kun lausumme "meneʔ ʔulos". Tuossa kysymysmerkin kohdalla se lausutaan. Äänteen aikana ilmavirta äänijänteille pysähtyy. Huomaat sen kun vertaat miten lausut sanat jos niiden välissä on pieni tauko. Vertailun vuoksi "menep pois" on aika selkeä ylimääräinen p-konsonantti mutta jos seuraavassa sanassa ei ole konsonanttia alussa niin siihen jää silti tuo konsonantin "jämä".
Asiasta toiseen, muistui mieleen sellainenkin oikku, että foorumiviesteissä olen nähnyt sanasta "pelti" käytettävän muotoa "pelli".
Murresana, ei kai siinä nyt mitään kovin ihmeellistä ole, muuten kuin poikkeuksellisen helppo kirjoitettavaksi.
Tostin pelti sanahan tuon t kirjaimen monessa taivutusmuodossaan menettää, niin että tuo pelli on tavallaan myös loogisempi.