CO2-päästöistä keskustelua

[kkk]

miksi suomalaiset metsän ovat 2021 lähtien olleet päästölähde, kun itse muutimme laskentatapaa. Sitä ennen ne olivat nielu, kuten ruotsalainen metsä. Odotan, että ministeri ottaisi kantaa, että jos katsottaisiin laskentatapa uusiksi.

"Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsät ovat pysyneet myös viime vuodet hiilinieluina. Tämä poikkeaa vuodentakaisesta arviosta, jossa niiden kerrottiin kääntyneen päästölähteeksi."

Juttu on luettavissa maksutta 29.12.2025 asti.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu - Metsälehti

Koko maankäyttösektori on yhä päästölähde, mutta aiempaa uskottua pienempi.

www.metsalehti.fi

 

[SON]

CO2 päästöistä keskusteltaessa pieni kuva voisi olla keskustelu Suomen CO2 pästöistä ja iso kuva on maailmanlaajuista CO2 päästöistä. Alla olevasta linkistä löytyy olennaiset tiedot.

Carbon Emissions - Global Carbon Atlas

globalcarbonatlas.org

Tässä kuvakaappaus linkin etusivulta. Päästäksesi allaoleviin valintoihin pitää yllä oleva linkki tietenkin avata. Oikealta löytyy MAP VIEW joka näyttää maiden CO2 pallerot ja palleroita klikkaamalla saa joitain maiden isätietoja. CHART VIEW kohdalta löytyy vaakapalkit ja CO2 päästöt maittain. V 2024 kokonaispäästöt olivat n 38600 MtCO2. Kiina kärjessä v 2024 12289 MtCO2 ja Suomi sijalla 77 30 MtCO2. Vasemaltä löytyy UNITS, missä yksikössä valintoja esitetään. Alareunassa keltaista palluraa siitämällä näkee vuosien kehityksen. On pajjon muutakin.

Lukujen perusteella Suomen osuus maailman CO2 päästöistä on n 0,1%. Toinen seikka on hyvä huomata että Kiinan CO2 päästöt Suomen päästöihin verratuna ovat noin 410 kertaiset, joka tarkoittaisi sitä että Suomen CO2 päästöt ovat vuodessa samaa suuruunluokkaa kuin Kiinan CO2 päästöt vajaa vuorokaudessa. Mitä sitten tulee pienen ja velkaisen Suomen ponnisteluihin ja vaikutuksiin maailman CO2 päästöjen alentamiseksi, jää lukijan arvioitavaksi.

 

[Ton1A]

Kartassa jokaisella EU-maalla on oma palleronsa, mutta esim. USA on esitetty yhdellä pallerolla. Entä jos Kiina jaettaisiin vaikkapa maakuntatasolle?

Vanhan sanonnan mukaan mikään yksittäinen sadepisara ei ole syypää tulvaan.

 

[SON]

On myös vanhoja sanontoja "Pistä pää pensaaseen niin et näe ongelmia" tai "Jos sotkeudut lillukanvarsiin, kokonaisuus unohtuu". No joo. Muistaakseni käyttämällä REGION tai GROUP valintaa niin Euroopan saa yhtenä.

Tuo vaihtoehto tCO2/Capita on sikäli mielenkiintoinen että Suomi on sijalla 60, 5,3 tCO2/Capita (henkilö) ja kun vertaa sitä edellä olevaan Kreikkaan niin ovatko Suomi ja Kreikka sitten vertailukelpoisia esim maanttieteelisesti ja ilmaston osalta?

 

[huugo]

Ennen kun afrikan syntymättömiä lapsia syytetään maailman tilasta, niin muistetaan että "Tutkimusten mukaan maailman rikkain 10 % ihmisistä aiheuttaa noin 45–50 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä." lähde gpt.

Tuo raja on n 45 t$ - eli se 40keur per vuosi. Meistä suomalaisistakin aikamoinen joukko kuuluu tuohon porukkaan.

 

[maanma]

Jos haluttaisiin tietää kenen tarvitsee parantaa toimintaansa pitäisi asiaa tarkastella yksilötasolla. Yli 6000kg Co2/vuosi (itselleen) tuottavien tulisi erityisesti ottaa itseään niskasta kiinni.

Toisille tuotettuja asioita ei omaan lasketa mukaan.

 

[huugo]

Jos haluttaisiin tietää kenen tarvitsee parantaa toimintaansa pitäisi asiaa tarkastella yksilötasolla. Yli 6000kg Co2/vuosi (itselleen) tuottavien tulisi erityisesti ottaa itseään niskasta kiinni.

Toisille tuotettuja asioita ei omaan lasketa mukaan.

Kestävä taso on huomattavasti alempana - alle 2 tonnia per pää. Eli aivan varmasti jokainen meistä elää yli valtuuksiemme.

 

[kotte]

Lukujen perusteella Suomen osuus maailman CO2 päästöistä on n 0,1%. Toinen seikka on hyvä huomata että Kiinan CO2 päästöt Suomen päästöihin verratuna ovat noin 410 kertaiset, joka tarkoittaisi sitä että Suomen CO2 päästöt ovat vuodessa samaa suuruunluokkaa kuin Kiinan CO2 päästöt vajaa vuorokaudessa. Mitä sitten tulee pienen ja velkaisen Suomen ponnisteluihin ja vaikutuksiin maailman CO2 päästöjen alentamiseksi, jää lukijan arvioitavaksi.

Toisaalta melko tuoreen uutislinkin mukaan Kiinan CO₂-päästöt vähenivät vuodessa monin verroin enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt, https://yle.fi/a/74-20162096 (pitemmän ajan kehityksestä: https://www.worldometers.info/fi/co2-paastot/kiina-co2-paastot/).

Eivät Kiinan CO₂-päästöt suhteessa asukaslukuun ole esillä olleen perusteella ainakaan sen kummempia ole kuin Suomessakaan. Keskustelua voisi ehkä monipuolistaa siltäkin näkökannalta, että mistä syystä suomalaiset saisivat oikeuden päästää kiinalaisia enemmän haitta-aineita ilmaan per capita ja ennen kaikkea, millä perusteella olisivat kiinalaisia oikeutetumpia välttämään vähentämästä päästöjään.

 

[huugo]

Syyttelyn sijaan Kiina pitäisi nähdä yhtenä suurena toivona maapallon ilmaston kannalta. Päästöjen vähentämiseen tehdään isosti töitä ja päästöt ymmärtääkseni jo taipuneet. Ja kun Kiinan puhetta ja toimintaa vertaa vaikka jenkkeihin tai moneen muuhun jäärävaltioon, niin ote on isosti positiviinen.

"Kiinan päästöt vähenivät 1,6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Tämän vuoden maaliskuun päästöt olivat prosentin pienemmät kuin viime vuoden maaliskuun." lähde: Yle

Kestävään tasoon 2tonnia per nenä on isosti matkaa ihan jokaisella länsimaalaisen elintason asukilla. Ihan jokaisella.

 

[SON]

Toisaalta melko tuoreen uutislinkin mukaan Kiinan CO₂-päästöt vähenivät vuodessa monin verroin enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt, https://yle.fi/a/74-20162096 (pitemmän ajan kehityksestä: https://www.worldometers.info/fi/co2-paastot/kiina-co2-paastot/).

Eivät Kiinan CO₂-päästöt suhteessa asukaslukuun ole esillä olleen perusteella ainakaan sen kummempia ole kuin Suomessakaan. Keskustelua voisi ehkä monipuolistaa siltäkin näkökannalta, että mistä syystä suomalaiset saisivat oikeuden päästää kiinalaisia enemmän haitta-aineita ilmaan per capita ja ennen kaikkea, millä perusteella olisivat kiinalaisia oikeutetumpia välttämään vähentämästä päästöjään.

Perustan mielipiteeni aiemman vastauksen #82 linkin tietoihin. Jos @kotte avaisi sen niin tuo ylläoleva on selvässä ristiriidassa. Esim

CO2 päästöt
2024 CO2 Kiina 12289 MtCO2, Suomi 30 MtCO2
2023 CO2 Kiina 12172 MtCO2, Suomi 32 MtCO2
2022 CO2 Kiina 11712 MtCO2, Suomi 36 MtCO2

Kiinan CO2 päästöt eivät suinkaan tuon mukaan vähene vaan lisääntyvät. Suomen CO2 päästöt sensijaan vähenevät

Ja tCO2/Capita
2024 Kiina 8,7, Suomi 5,3
2023 Kiina 8,6, Suomi 5,7
2022 Kiina 8,2, Suomi 6,5

Yksilötason päästöt vastaavastri lisääntyvät ja vähenevät samoin kuin edellä CO2 päästöt.

Kiina on tässä vain hahmottamaan mittasuhteita. Tuosta suomalaisten oikeudesta suhteellisesti suurempiin päästöihin voisi keskustelun pohjana pitää maantieteelistä pohjoista ja kylmempää asuinympäristöä ja harvaa asutusta jotka nostavat rakennusten lämmitystarvetta ja liikennepolttoaineen kulutusta moneen muuhun maahan verrattuna.

 

[Husky]

"Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsät ovat pysyneet myös viime vuodet hiilinieluina. Tämä poikkeaa vuodentakaisesta arviosta, jossa niiden kerrottiin kääntyneen päästölähteeksi."

Juttu on luettavissa maksutta 29.12.2025 asti.

Luken uusin tarkistuslaskenta: Metsät ovatkin olleet koko ajan hiilinielu - Metsälehti

Koko maankäyttösektori on yhä päästölähde, mutta aiempaa uskottua pienempi.

www.metsalehti.fi

Tämä on pitkästä aikaa hyvä uutinen.

Toivottavasti silti ei ole tämä arvio tuhoisampi kuin mitä Ruotsilla on käytössä. Totuus kun on ettei asiaa kukaan tiedä, niin miksi ampua omaan jalkaan anemaksuilla elleivät muut niin tee. Hiiliatomi ei poistu sillä, että siirrät anerahaa toisen taskuun.

Nyt vain odottamaan, jos Yle lopettaisi päivittäisen vohkaamisen hakkuiden vähentämisestä jotta saadaan tehtaita siirrettyä ulkomaille. Ja vaikka alkaisivat uutisoida virherkuplassa olevalle, että huom edes vuosikasvua ei hakata. Talauslamassa pitäisi hakata YLI vuosikasvu ja normiaikana sitten vaikka vajaa.

 

[maanma]

Kestävä taso on huomattavasti alempana - alle 2 tonnia per pää. Eli aivan varmasti jokainen meistä elää yli valtuuksiemme.

On tiedossa. 6tn on helppo päästä alaspäin. 3tn -> 2,5tn on hyvin vaikea.

 

[kotte]

Jos @kotte avaisi sen niin tuo ylläoleva on selvässä ristiriidassa.

Kommentoin kvantitatiivisessä mielessä lähinnä sitä, mitä itse olit kirjoittanut viestissä no. #82, eli ilmaisit Kiinan päästöjen olevan n. 410-kertaiset Suomen päästöihin nähden. Kun Kiinan väestömäärä on lähes 300-kertainen Kiinaan nähden, niin mielestäni päästöt väestömäärään nähden ovat samaa luokkaa (Kiinassa toki hiukan suuremmat henkeä kohden). Ja kuten viittasin Ylen uutisjuttuun, kuluvana vuonna Kiinan päästöjen väitetään kääntyneen laskuun, eli trendi saattaa juuri nyt olla muuttumassa Kiinankin kohdalta. Suomessa päästöjen vähentyminen on myös melko tuore asia. Vielä 20 vuotta sitten Suomessa päästöt olivat luokkaa 2,5-kertaiset pärstää kohden (tuosta samaisesta laskurista) ja yli 1,5-kertaiset Kiinan nykyisiin pärstää kohden. Suomessa toki edistys on ollut hyvää nosta ajoista lähtien, Kiinassa huonoa, mutta nyt on toiveita, että tuollakin kehitys olisi kääntymässä.

Mutta tuo ei ollut pääsanomani, vaan se, että kun nyt kohtuulllisella tarkkuudella nuo päästöt eivät kansalaista kohden ole Kiinassa ainakaan olennaisesti suuremmat kuin Suomessa, on aika yksipuolista ja hedelmätöntä ainakaan julistaa, että omilla päästöillämme ei ole merkitystä ja ne voi unohtaa sillä perusteella, että jossakin toisaalla on tuprutettu 410-kertaisesti Suomeen nähden. Maailman joka kolkan voi segmentoida valtion lisäksi vaikka kuinka monella tavalla, mutta kansainvälisesti ei mene lävitse, että kuuluminen johonkin vähemmistöryhmään globaalissa mielessä oikeuttaa sälyttämään vähennystavoitteet vain jonkin suuren ryhmän vastuulle ja vähättelemään omien päästöjen merkitystä. Valtaosa maailman maista on vastaavia pieniä vähemmistöryhmiä maailman mittakaavassa, mutta summattuna noiden vähemmistöjen määrä ja merkitys muuttuukin enemmistöksi, eikä vastuuta seurauksista voi siltä kannalta pakoilla. Toki puhtaasti kansallisten toimien merkitys on vähäistä, jos tätä yritetään yksin eivätkä muut toimi samoin.

 

[Mikkolan]

Päästöt pitäisi oikeastaan laskea pinta-alaa kohti niin että huomioidaan myös asukasluku. Suomen asukasluku pinta-alaa kohti, eli väestöntiheys, on noin 18,3 henkeä neliökilometriä kohti. Grönlantilainen ei olekkaan kauhea pahis, 11 tn co2/ asukas mutta noin 0,026 henkeä neliökilometriä kohti. Kiinassa 151 henkeä/ neliökilometriä kohti.

 

[tet]

Talauslamassa pitäisi hakata YLI vuosikasvu ja normiaikana sitten vaikka vajaa.

Miksi lamassa pitäisi hakata enemmän, kun kukaan ei lamassa osta niitä puusta saatavia tuotteita?

Päästöt pitäisi oikeastaan laskea pinta-alaa kohti niin että huomioidaan myös asukasluku. Suomen asukasluku pinta-alaa kohti, eli väestöntiheys, on noin 18,3 henkeä neliökilometriä kohti. Grönlantilainen ei olekkaan kauhea pahis, 11 tn co2/ asukas mutta noin 0,026 henkeä neliökilometriä kohti. Kiinassa 151 henkeä/ neliökilometriä kohti.

Mikäs idea tässä sitten on takana, voitko avata? Miksi tyhjät maapläntit antaisivat anteeksi korkeampaa perskohtaista päästötasoa? Toki se ylimääräinen lääni voi toimia hiilinieluna, mutta nieluahan lasketaan jo nyt. Tällä tavalla hiilinielut tulisi huomioitua kahteen kertaan.

 

[Mikkolan]

Miksi lamassa pitäisi hakata enemmän, kun kukaan ei lamassa osta niitä puusta saatavia tuotteita?



Mikäs idea tässä sitten on takana, voitko avata? Miksi tyhjät maapläntit antaisivat anteeksi korkeampaa perskohtaista päästötasoa? Toki se ylimääräinen lääni voi toimia hiilinieluna, mutta nieluahan lasketaan jo nyt. Tällä tavalla hiilinielut tulisi huomioitua kahteen kertaan.

No jos tuo ei kelpaa niin lasketaan sitten vaikka vuosittain aurattuja ja siirrettyjä lumia kohti. Ehkä lämmitystarve-lukua kohti olisi hyvä. Myös semmonen että lasketaan päästöjä ihmisten vuosittain autolla ajamiin kilometreihin; harvaan asutussa maassa tulee paljon kilometrejä ihmistä kohti. Entäpä jos lasketaan päästöt metsissä kasvavia puu-kuutioita kohti?
Ja avataan.
Erilaisia tunnuslukuja voi laskea monella tavalla, mitä useampia tapoja käytetään sen enemmän saadaan erilaista tietoa, joita voidaan käyttää vertailussa muihin. Useista tunnusluvuista voisi muodostaa jonkinlaisen "yhteis-indeksin", joka kuvaisi todellisuutta laajemmin yhdellä numerolla.
Sanoisin että aika tyhmää ja ahdasmielistä tuijottaa vain yhteen asiaan, joka ei itseasiassa kerro mitään tai suorastaan valehtelee.

 

[kotte]

Omasta mielestäni olisi kumminkin lähellä arktista ja antarktista seutua syytä painottaa päästöjä alueen käyttökelpoisella pinta-alalla kertomalla. Syynä on, että mitempi suurempi pinta-ala, sitä paremmat mahdollisuudet tuottaa tarvittavaa energiaa tuulen avulla. Vastaavaa voisi ajetella trooppisilla seuduilla painottaen pinta-alan lisäksi myös alueen kuivuudella (sillä tuolla olisi poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tuottaa energiaa auringon avulla vuorokausitasolla tasaisesti vuoden ympäri). Suhteuttaminen väestön määrään tasapuolisen kulutuskriteerin pohjalta taas lienee yleisesti ottaen paras peruste yleisiin eettisiin näkökohtiin heijastettuna. Joihinkin globaalisti kriittisiin luonnovaroihin liittyviä kysymyksiä voisi mahdollisesti myös ottaa jotakin kantaa (eli öljyn kuluttaja on enemmän vastuussa polttamisen seurauksista kuin tuottaja myös tuotannon aiheuttamien päästöjen kannalta, sillä tuotantoakaan ei ole ilman kysyntää ja asiakkaita).

Grönlantilaisille soisi tasoitusta, koska mannejäätikkö tekee kaikenlaisten pysyvien teknisten rakennelmien pystyttämisen pääosalle alueesta jokseenkin mahdottomaksi samoin kuin johtojen vetämisen tai pysyvien huoltoteidenkin rakentamisen. Suomalaisille tuosta kriteeristä koituisi lähinnä vain lisää velvoitteita, koska käyttökelpoista maa-alaa on paljon suhteessa tarjolla olevaan uusiutuvaan energiaan (joka on energiansidontamielessä kaiken lisäksi melko heikosti tuottavaa, joten vaikkapa tuulivoiman rakentamisen aiheuttama lovi on vähäinen). Tältä kannalta myös tukeutuminen laajalti metsiin pitäisi laskea lisävelvoitteeksi, koska metsien hyödyntämisen sivutuotteena syntyy sivuvirroista runsaasti hyödyntämiskelpoista energiaa. Näinhän EU on taakanjaossa säätänytkin.

 

[Hempuli]

Minusta CO2-päästöjä pitäisi mitata kiloina (kg).

Muuten käy niin, että naapurin Chevy Impala V8 1962 on sellainen CO2-rosvo, että MB G AMG on vähäpäästöinen. Ja naapurin Chevy on ilmastoteko, kun sillä ajetaan vaan 2000 km/vuosi, kun naapuri ajelee 30.000 km. Lopputulemana siis kaksi maailman pelastajaa.

 

[Hempuli]

Piti sitten katsoa oman sähkönmyyntiyhtiön Väreen sähkön CO2 ja verrata sitä polttoöljyyn 263 g/kWh. Kun öljyn hyötysuhde on 80 %, niin tuleehan tuosta eroa. Juu, tiedän tarjolla olevan uusiutuvaa sähköä korkeampaan hintaan, mutta en tiedä, onko sillä vaikutusta sähkön tuotantotapoihin ja siten kokonaispäästöihin.

Myymämme sähkön alkuperä vuonna 2024​

Vuonna 2024 myymämme sähkön (kokonaismyynti) suorat CO2-ominaispäästöt olivat 243 g/kWh. Sähkön tuottamiseen käytetystä ydinpolttoaineesta syntyi jätettä 0,93 mgU/kWh. Kokonaismyyntimme jakaantui vuonna 2024 energialähteittäin seuraavasti:
– Turve ja fossiiliset energialähteet 35,1 %
– Uusiutuvat energialähteet 31,2 %
– Ydinvoima 33,7 %

 

[Arisoft]

Juu, tiedän tarjolla olevan uusiutuvaa sähköä korkeampaan hintaan, mutta en tiedä, onko sillä vaikutusta sähkön tuotantotapoihin ja siten kokonaispäästöihin.

Paras tulos päästöjen osalta tulee kun ostat uusiutuvaa sähköä ja käytät öljyä sähkön hinnan ollessa korkea.

 

[tet]

Juu, tiedän tarjolla olevan uusiutuvaa sähköä korkeampaan hintaan, mutta en tiedä, onko sillä vaikutusta sähkön tuotantotapoihin ja siten kokonaispäästöihin.

Totta hitossa sillä on vaikutusta. Toki yhden kuluttajan valinnalla on mitättömän pieni vaikutus, mutta lisänä se on rikka rokassa. Suuremmassa määrin sitä toki ostavat suuret yhtiöt, kuten vaikkapa IT-jätit. Kysyntä lisää tarjontaa, niin se markkinatalous toimii.

 

[Husky]

No jos tuo ei kelpaa niin lasketaan sitten vaikka vuosittain aurattuja ja siirrettyjä lumia kohti. Ehkä lämmitystarve-lukua kohti olisi hyvä. Myös semmonen että lasketaan päästöjä ihmisten vuosittain autolla ajamiin kilometreihin; harvaan asutussa maassa tulee paljon kilometrejä ihmistä kohti. Entäpä jos lasketaan päästöt metsissä kasvavia puu-kuutioita kohti?

Kyllä. Lämmitys pitäisi laskea pois näistä hiilimaksuista, kun ei kai nyt kukaan kuplassaan voi sanoa että tulkaa pois Suomesta? Sittenhän tulonsiirrot Suomesta loppuisi kokonaan vähemmän verotettuihin valtioihin, niin ei sitä haluta.

Ja myös työmatka-ajon hiilimaksut pois, huviajeluista anemaksut ok.

 

[maanma]

Aika monessa maassa lämmityskustannukset ovat samaa Suomen tasoa. Johtuu mm. eristämisen tasosta ja kalliimmasta energiasta.

 

[Hempuli]

Paras tulos päästöjen osalta tulee kun ostat uusiutuvaa sähköä ja käytät öljyä sähkön hinnan ollessa korkea.

Totta hitossa sillä on vaikutusta. Toki yhden kuluttajan valinnalla on mitättömän pieni vaikutus, mutta lisänä se on rikka rokassa.

Kun sähkön hinta on korkea ja sitä talossa kuluu, niin puukattila humisee. Nyt Fingrid kertoo sähkön tuotannon CO2-päästöarvioksi 18 g/kWh, mikä on ymmärrettävää, kun suurin osa tuotannosta on ydin-, tuuli- ja vesivoimasähköä. Siihen nähden Väreen 243 g/kWh on isohko. Jos tietäisin, että Väre vähentää fossiilisähkön myyntiä, kun ostan uusiutuvaa, niin homma olisi bueno. Vahva epäilys on, ettei tuotantotavat muutu edes pitkällä tähtäimellä, vaan otetaan vain lisämassit haltuun.

 

[Arisoft]

Vahva epäilys on, ettei tuotantotavat muutu edes pitkällä tähtäimellä, vaan otetaan vain lisämassit haltuun.

EI muutu. Lisämaksu uusiutuvasta toteutuu arvopaperikauppana.

 

[Mikkolan]

Juu, tiedän tarjolla olevan uusiutuvaa sähköä korkeampaan hintaan, mutta en tiedä, onko sillä vaikutusta sähkön tuotantotapoihin ja siten kokonaispäästöihin.

Päästömaksujen johdosta uusiutuvien piti olla halvempaa niin en "ymmärrä" miksi siitä pitää maksaa enemmän? (Siis tiedän mutta en suostu ymmärtämään ).
Kun pohjolassa on tuuleton pakkaspäivä niin vajetta korvataan fossiilisilla tms. poltettavalla eikä sillä ole mitään merkitystä vaikka olisin ruksannut ruutuun että mulle vain päästötöntä sähköä kalliimmalla hinnalla.
Kun uusiutuvia markkinoidaan taseen avulla niin voidaan viime kuukauden ylijäämä tuulisähköä kirjanpidollisesti käyttää tässä kuussa vaikka sähkö tuotettiin todellisuudessa fossiilisilla. Ilmeisesti myös tulevaa tuulisähköä voidaan kirjanpidollisesti käyttää tänään vaikka sähkö tuotettaan todellisuudessa fossiilisilla. Samalla konstilla suomi saadaan miltei omavaraiseksi uusiutuvalla energialla ( vaikka sähköä tuotettaan todellisuudessa fossiilisilla )

 

[kotte]

Minä ymmärsin, että päästömaksuilla oli tarkoitus tehdä fossiilipolttoainein tuotetusta sähköstä kalliimpaa ja sillä tavoin parantaa uusituvien lähteiden kilpailukykyä. Tuohan sitten lähtee implisiittisesti ajatuksesta, että uusituvien hinnan odotetaan olevan fossiilista kalliimpia.

Kuvio on sittemmin kääntynyt sellaiseksi, että uusiutuvilla keskimäärin tuotettu sähkö on halvempaa kuin fossiilisilla, eli uusituvat syrjäyttävät fossiilisesti tuotetun silloin, kun uusiutuvaa on riittävästi saatavilla. Aina ei ole ja sähkö on tuotettava jotenkin. Kun kuitenkin uusiutuvilla tuotettu sähkö on keskimäärin fossiilista halvempaa ja aikaisemmin moinen tilanne saatiin aikaan päästömaksuilla ja tuotantotuilla, uusiutuvaa on rakennettu sen verran runsaasti, että niillä pystytään vuositasolla tuottamaan niin paljon tuulen ja auringon avulla, että vesivoimaakin ja erityisesti varastoivaa vesivoimaa syrjäytyy ja vettä jää tuulisella tai aurinkoisella säällä varastoon. Kun ei tuule eikä paista, vettä riittää turbiineihin täydellä teholla ja vesivoimalla voidaan Pohjoismaiden oloissa puolestaan korvata puuttuvaa tuuli- ja aurinkosähköä jaksoittain osa vuodesta. Virtuaalisesti siis varastoiva vesivoima toimii tuuli- ja aurinkovoiman energiavarastona.

Silloin, kun varastoivaa vesivoimaa ei ole tarpeeksi uusituvaan tuotantoon nähden, ylimääräistä tuuli- ja aurinkotuotantoa voidaan viedä ulkomaille, missä se vastaavasti syrjäyttää fossiilista tuotantoa. Päinvastaisessa tilanteessa tietenkin sähköä on tuotava ulkomailta ja se on tuotettava fossiileilla. Vaikka kokonaisuutena fossiileisten käyttö ei moisesta vähene, ei se myöskään kokonaisuutena lisäänny, jos uusiutuvan sähkön vienti ja fossiilisesti tuotettu tuonti menevät päittäin niin, että fossiilisten tuonti ei ylitä uusiutuvien vienti tarkastelujaksolla (tyypillisesti vuoden aikana). Näin fossiilinenkin ulkomainen tuotanto voi globaalilta kannalta toimia fossiilittomana energiavarastona vaihtelevalle tuuli- ja aurinkovoiman tuotannolle. Yhdessä varastoiva vesivoima ja vienti-/tuontiyhteydet toimivat varsin tehokkaasti tuuli- ja aurinkovoiman energiavarastona nykyjärjestelmässäkin lisäämättä globaalisti kokonaisuutena fossiilien käyttöä, kunhan varastoivan vesivoiman ja tuonti-vientiyhteyksien kapasiteetti riittävät ja edellisen varastointikyky lisäksi käytännössä muutaman viikon jaksoille kerrallaan (jotta vettä ei tarvitse juoksuttaa, vaikka vesivoimalan voimantuotanto lepuutetaan).

 

[huugo]

Silloin, kun varastoivaa vesivoimaa ei ole tarpeeksi uusituvaan tuotantoon nähden, ylimääräistä tuuli- ja aurinkotuotantoa voidaan viedä ulkomaille, missä se vastaavasti syrjäyttää fossiilista tuotantoa. Päinvastaisessa tilanteessa tietenkin sähköä on tuotava ulkomailta ja se on tuotettava fossiileilla.

Eikös uusiutuvat lisäänny myös ulkomailla, eli ei se tuontisähkö välttämättä ole fossiilista? Otetaan vaikka Pohjois-Ruotsi ja Norja esimerkkinä. Kesäpäivinä koko Eutoopan tuonti on puhdasta. Viro onkin päinvastainen esimerkki.

uusiutuvien hintakilpailukyky pitää huolen että puhtainta ajetaan kyllä aina ihan automaattisesti.

 

[kotte]

Eikös uusiutuvat lisäänny myös ulkomailla, eli ei se tuontisähkö välttämättä ole fossiilista? Otetaan vaikka Pohjois-Ruotsi ja Norja esimerkkinä. Kesäpäivinä koko Eutoopan tuonti on puhdasta. Viro onkin päinvastainen esimerkki.

uusiutuvien hintakilpailukyky pitää huolen että puhtainta ajetaan kyllä aina ihan automaattisesti.

Aivan totta, tuo on parempi vaihtoehto, jos on käytettävissä. Viittasinkin siihen, että vaikka vastapuoli olisi hiilivoiman tai palavan kiven varassa marginaalisähkönsä tuottava maa (esimerkkinä Puola tai Viro), sähkötehon ajoittaisen nvajeen paikkaaminen vaihtokaupalla tuollaisen kauppakumppanin kanssa on globaalissa mielessä hiilineutraali sähkön virtuaalinen varastointimenetelmä, jos ajoittain vietävä sähkö syrjäyttää aidosti fossiilisesti tuotettua sähköä silloin, kun oma uusituvan sähkön tuotanto ei riitä.

Globaalin ilmaston mielessä on siksi fiksumpaa perustaa uusiutuvan sähkön kuten tuulivoiman saatavuuden vaihtelu rajasiirtoyhteyksien vahvistamiseen ja uuden uusiutuvan ajoittain ylijäämäisen tuotannon rakentamiseen sen sijaan että rakennettaisiin omaan maahan säännöllisesti käytettävää fossiilituotantoa (kuten fossiilista moottorivoimaa). Moottorivoimaa voi olla toki tarpeen rakentaa varavoimaksi tai paikkaaminen toistaiseksi puuttuvaa rajasiirtoyhteyksien kapasiteettia. Pitemmällä aikajänteellä tulisi silloinkin tähdätä oman maan sähkönsiirtoverkon, rajasiirtoyhteyksien vahvistamiseen sekä uuden uusiutuvan tuotannon rakentamiseen niin, että sähkön tuottamiseksi riittää päästötön tuotanto, sen ollessa riittämätön rajasiirtoyhteydet riittävät sähkön tuontiin ulkomailta riippumatta siitä, miten sähkö siellä tuotetaan ja vuositasolla oman maan uusiutuva tuotanto kattaa energiaperusteella vuoden kokonaistarpeen.

 

[Mikkolan]

Kun tekee uutta sähkösopimusta niin ruksaamalla "vain uusiutuvia" joutuu maksamaan enemmän vaikka uusiutuvien pitäisi olla halvempaa, tätä tarkoitin edellä.
Uusiutuvien tase-järjestelmä mahdollistaa sen että kaikki käyttää tilastollisesti uusiutuvia mutta tasejakson aikana kuitenkin käytetään lisänä fossiilisia?

Jos ja kun fossiilisille lisätään tarpeeksi veroja niin moottorivoimalat voi käyttää uusiutuvan vedyn johdannaisia kannattavasti mutta tuotettu sähkö on silti kallista.

 

[kotte]

Kun tekee uutta sähkösopimusta niin ruksaamalla "vain uusiutuvia" joutuu maksamaan enemmän vaikka uusiutuvien pitäisi olla halvempaa, tätä tarkoitin edellä.
Uusiutuvien tase-järjestelmä mahdollistaa sen että kaikki käyttää tilastollisesti uusiutuvia mutta tasejakson aikana kuitenkin käytetään lisänä fossiilisia?

Kun uusituvia ei aina ole riittävästi tarjolla, täytyy tehdä järjestelyjä. Kuten edellä kirjoitin, tuon voi periaatteessa tehdä CO₂-neutraalisti vuositasolla eri tavoin (jopa vaihtamalla tarpeen mukaan fossiilienergiaan luottavein toisten maiden kanssa), kunhan vuositasolla pidetään luotettavaa tasetta sähköenergian lähteistä omassa maassa. Tilalle uusiutuvia korvava sähkö joudutaan kuitenkin yleensä hankkimaan tilalle selvästi kallimpaan hintaan kuin, millä ylimääräinen uusituva vastaavasti myytiin sähkön vaihtotaseen tasapainottamiseksi. Tuon takia lisämaksu on kustannusmielessä perusteltu -- ja hintaero on samalla edellytys sille, että ylimääräinen uusiutuva sähkö ajoittain syrjäyttää fossilituotantoa ulkomailla ja rajasiirtokustannukset tulevat kulloinkin katetuiksi.

Tasejärjestelmä mahdollistaa sen, että tietyn maan tai sähkönhinta-alueen kasvihuonekaasutase on eriytettävissä ulkomaiden tai globaalista kasvihuonekaasutaseista. Esimerkiksi Suomen omien kasvihuonekaasujen päästöjen objektiiviseksi tilastoimiseksi riittää, että pidetään kirjaa omassa maassa tuotetun sähkön kasvihuonepäästöistä eikä tarvitse yrittää arvioida puhumattakaan tarkasta kirjanpidosta, mitä rajasiirtoyhteyksien päässä olevissa valtioissa tapahtuu. Näin laskettuna oma päästötase tulee jopa lasketuksi turhan pessimistisenä, koska ulkomailta saattaa joko palautua päästöttömästi omassa maassa tuotettua sähköä (kuten Pohjois-Ruotsin vesialtaisiin säästyneen veden avulla Suomeen palautettua sähköä tai muista maista tuulen tai auringonpaisteen vaihe-eron takia todellisuudessa osin fossiilittomasti tuotettuna).

 

[tet]

EI muutu. Lisämaksu uusiutuvasta toteutuu arvopaperikauppana.

Päästöttömän sähkön kauppa on arvopaperikauppaa, kyllä. Mutta niitä arvopapereita on rajoitettu määrä tarjolla - niiden määrä on sidottu todelliseen tuotetun päästöttömän sähkön määrään.

Nyt Fingrid kertoo sähkön tuotannon CO2-päästöarvioksi 18 g/kWh, mikä on ymmärrettävää, kun suurin osa tuotannosta on ydin-, tuuli- ja vesivoimasähköä. Siihen nähden Väreen 243 g/kWh on isohko. Jos tietäisin, että Väre vähentää fossiilisähkön myyntiä, kun ostan uusiutuvaa, niin homma olisi bueno. Vahva epäilys on, ettei tuotantotavat muutu edes pitkällä tähtäimellä, vaan otetaan vain lisämassit haltuun.

Väreen lukemalla ja Fingridin lukemalla ei ole suoraan tekemistä keskenään: ensin mainittu on Väreen ei-vihreää sähköä ostavien asiakkaiden sähkön keskipäästö, jälkimmäinen taas Suomen tuotannon päästö.

Myytäviä alkuperätodistuksia syntyy Euroopassa juuri niin paljon, kuin syntyy päästötöntä sähköäkin. Ja ostamalla alkuperätodistuksia x MWh, nollaantuvat vastaavan sähkömäärän päästöt ostajan budjetista. Tuossa Väreen lukemassa 243 g/kWh on todennäköisesti seasssa sekä alkuperätodistuksin varmennettua päästöntä, että myös paljon tuota lukemaa korkeamman päästön omaavaa marginaalisähköä (josta suurin osa tuotetaan jossain muualla kuin Suomessa).

Alkuperätodistuksettomalle sähkölle päästötaso saadaan poistamalla koko Euroopan sähköntuotannosta ensin se määrä päästötöntä, joka on myyty alkuperätodistuksien avulla päästöttömänä. Jäljelle jäävä päästötön tuotanto, jos sellaista jää (tuskin jää), summataan todistuksettoman fossiilisähkön kanssa yhteen, ja lasketaan tuon köntän keskipäästö. Tätä päästötasoa käytetään sitten jokaisella toimijalla sen käytetyn sähkön päästötasona, jolle toimija ei ole hankkinut alkuperätodistuksia.

Jos ostat Väreeltä uusituvaa, sen ostamasi sähkön alkuperätodistus siirtyy pois Väreen "tavallisen" sähkön päästötason laskennasta, ja nostaa tuota 243 g/kWh lukemaa ylöspäin. Se, lisääkö ostoksesi päästötöntä tuotantoa riippuu siitä, missä kohtaa Väreen johtoporras toteaa, että ei perhana, lukema nousee liiaksi, pitää hankkia lisää päästötöntä. Sitten kun alkavat sitä markkinoilta kysellä, niin jos sellaista ei ole vapaana, joku sitä ryhtyy tuottamaan.