Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Se on tietysti kompressoristakin kiinni ja varmaan nämä pitkään jo käytetyt ZH kompurat ovat tuossa parempia, mulla on tallissa maneurop mäntäkompura ja siinä tippuu 20% valmistajan mukaan antoteho kun t.evap 0c:sta -5c:n
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Kumpi mahtaa olla oikein
Lattiaviilennykselle kyllä. Sen lisäksi täytyy järjestää säätö, joka ei päästä lattiaa jäähtymään alle sisäilman kastepisteen ja sisäilman kuivattaminen kesän kosteilla keleillä joko tuloilmakennolla tai edes yhdellä puhallinkonvektorilla (viilennettynä suoraan maaliuoksella) parantaisi huomattavasti viilennysvaikutusta sekä kuivattamalla sisäilmaa että laskemalla sisäilman kastepistettä, jolloin säätökin voisi sallia lattian lisäviilennyksen.Varmaan täytyy asentaa erillinen levari mlp rinnalle?
Mulla on riittänyt, kun 500 L lämmitysvaraajassa on käyttöveden esilämmityskierukka. Kesällä pitää alentaa kiertovesipumppujen tehoa, jottei mene viilennys överiksi. Jos laskee kakaroiden altaaseen lämmintä vettä pidempään, niin varaaja kylmenee jo helposti alle mukavuustason. Jos tuossa nyt yrittäisi lattioita kylmentää MLP kaivon vedellä, niin jotakin haasteita voisi kuvitella tulevan kyllä. Tämäkin toimii muutoin täysin passivisella periaatteella, mutta nuo kiertovesipumput on 5 W teholla jatkuvasti päällä, niin auringon lämmittämätkin yläkerran laattalattiat tasoittuu koko huusholliin ja erityisesti alakertaan, kun lämmitys on pois kokonaan. ILP on ollu kohtuu toimeton siitä asti, kun aurinkopaneleita tuli katolle 4 v sitten ja kattopeltien säteily väheni radikaalisti. Joskus aikanaan tein varauksen liuosputkiin myös viilennykseen kattokonvektoreille, mutta jäi laittamatta ja tuntuu toimivan hyvin tälläkin tavalla. Eikä maksa käyttö oikeestaan mitään, kun lämpimänveden esilämmitystä tulee seurauksena ainakin noiden 5 W pumppujen työn verran.Sori, tarkoitus on siis viilentää lattiaa.
Kytkin muistaakseni kytkentäohjeen mukaisesti, en edes huomannut eroa ohjekirjaan, mutta ihan varma en ole ja on sen verran työläs avata toi kansi että kannattaa kokeilla…MLP tuli eilen ja huomasin pientä ristiriitaa kytkentäkaavion ja ohjekirjan putkikaavion välillä kiertovesipumppujen osalta. Toisessa esim. Keruupiirin pumppu on C6 ja toisessa C2. Kumpi mahtaa olla oikein @PetriK ?
Onko routaa vielä havaittavissa? Usein kovin kylmänä käyvät maapiirit saattavat aiheuttaa runsasta routimista.No niin, kevät tulee ja lumi sulaa kovaa vauhtia. Kiinalainen ihme selvisi yllätyksettä kovimmillakin pakkasjaksoilla. Teho riitti vaikka täällä on arvioitu että maapiiri olisi ollut liian lyhyt. Toki pidemmällä ja syvemmällä piirillä olisi varmaan ollut parempi hyötysuhde sillä kovimmilla pakkasilla maapiirin lämpö laski tasolle -5/-2, toki tämä oli poikkeus ja useimmiten oltiin plussan puolella. Perusasetuksilla mentiin koko talvi ja takkaa käytettiin lähinnä tunnelman luojana. En sitten syksyn oikeastaan ole käynyt edes katsomassa mlp:tä paitsi muutaman kerran maapiirin nesteet on tullut tarkastettua.
Keruupiiri on hyvä, älä lyhennä putkea. Laskelmasi on kartalla, toimii. Anna mennä.Olen katsellut tuota 18 kW mallia (FLM-GH-005HC32S). Kohteena on 200 m² talo, jossa on nykyisin puukattila ja 2000l varaaja (sekä kaksi ILP:iä). Olen laskenut talon tehontarpeen varaajan jäähtymisnopeuden perusteella -30 °C pakkasella ja tulokseksi sain noin 10,5 kW.
Ultin taulukko lupaa 18 kW pumpulle 0-asteisella maaliuoksella ja 35-asteisella menovedellä (B0/W35) tehoa 12,67 kW. Meillä tarvitaan kovilla pakkasilla (-30 °C) noin 45 °C vettä, johon ei löytynyt suoraa dataa.
Tekoäly arvioi tehonlaskua laskennallisesti perustuen siihen, että taulukossa menoveden nousu 10 asteella laskee tehoa n. 13,6 %:
Mitä mieltä olette, osuuko tämä arvio tontille?
- Teho B0/W35 = 12,67 kW
- Arvioitu teho B0/W45 = 12,67 kW × (1 − 0,136) ≈ 10,9 kW
Suunnitelmissa on kaivaa 2 x 400 m maapiiri. Ympärillä on reilusti peltoa ja maaperä on savinen. Talo sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Alajärvellä, mutta sääolosuhteet ovat aika samanlaiset kuin Jyväskylässä. (Päätellen maalämpöfoorumin nimimerkki Tomppelin Bergheat taulukkolaskelmasta.)
Laite käy aikalailla katkokäyntiä, en ole vielä löytänyt (tosin ei ole ollut aikaa etsiäkään) säätöä jolla katkokäyntiin voisi vaikuttaa. Epäilen että voisi liittyä sisätilatermostaatin paikkaan joka on kylmässä kellarissa eikä asuintiloissa.
Parista paikasta nyt kysynyt asennusta tähän meidän kokonaisuuteen ja keskustelu kääntyy aika nopeasti siihen, että suosittelemme sitä ja tätä mallia mieluummin hintaluokassa +7000€.