Eli alapuoli nostaa enemmän.
Höyrystimen paine kylmä kierrossa - kompressorin tehtävä
- Viestiketjun aloittaja MrCabin
- Aloituspäivämäärä
Siipi on kokonaisuus. Ihan turha höpistä mikä pinta nostaa. Jää muuttaa siiven muotoa sekä karheutta ja vastus kasvaa. Oikein muotoillun ja sileän siiven vastus on äärettömän pieni. Sakkauksessakin lähinnä vastus kasvaa ei niinkään nostovoima pienene, vaikka hiukan sitäkin tapahtuu.
Vastuksen kasvu johtaa nopeuden laskuun ja nostovoima riippuu nopeuden toisesta potenssista. Tuosta tulee kierre, joka voi tiputtaa koneen.
Autojen Cd:t ehkä ovat tuttuja ja 0,2 on autolle äärettömän kova arvo. Siipiprofiililla se voi olla 0,02 samalla tavalla määriteltynä. Yleensä siiville referenssipinta-alana käytetään sivuprofiilia eikä otsopinta-alaa, jolloin Cd on alle 0,01. Siiven vastus tulee lähes kokonaan pintakitkasta, auton lähes kokonaan muotovastuksesta eli painekentästä. Siiven vastus voi olla jopa pienempi kuin levyn nollakulmalla johtuen laminaarisen virtauksen säilymisestä pidemmälle eli pienemmästä pintakitkasta.
Vastuksen kasvu johtaa nopeuden laskuun ja nostovoima riippuu nopeuden toisesta potenssista. Tuosta tulee kierre, joka voi tiputtaa koneen.
Autojen Cd:t ehkä ovat tuttuja ja 0,2 on autolle äärettömän kova arvo. Siipiprofiililla se voi olla 0,02 samalla tavalla määriteltynä. Yleensä siiville referenssipinta-alana käytetään sivuprofiilia eikä otsopinta-alaa, jolloin Cd on alle 0,01. Siiven vastus tulee lähes kokonaan pintakitkasta, auton lähes kokonaan muotovastuksesta eli painekentästä. Siiven vastus voi olla jopa pienempi kuin levyn nollakulmalla johtuen laminaarisen virtauksen säilymisestä pidemmälle eli pienemmästä pintakitkasta.
Kai siiven alapinnan ja yläpinnan voimat osataan laskea nykyään erikseen vaikka siipi esiintyykin kokonaisuutena?
Onhan noi paineet osattu mitata siiven pinnalta n. sata vuotta ja laskea kymmeniä vuosia. Mutta niistä voi enemmänkin päätellä, että siiven etuosa (ensimmäinen) kolmannes aiheuttaa lähes koko nostovoiman ja loppusiivestä on vain haittaa (vastusta). Mutta kaikki tuollainen johtaa vain harhaan, koska ei se etuosa toimi hyvin ilman loppusiipeä eikä yläpuoli ilman alapuolta.
Jos homma kovasti kiinnostaa, on ilmainen ohjelma X-foil, jolla noita voi laskea.
Sitten on vielä superkavitoivat siivet (potkurit ja kantosiivet vedessä 50+ solmun vauhdeissa), joissa "yläpuolella" on vain ilmanpaine tai enintään veden höyrynpaine ja "alapuolella" paljon suurempi ylipaine. 50 solmun vauhdissa patopaine on jo 3 baria ja "yläpuolella" paine ei voi laskea edes 1 bar ilman, että sinne kertyy ilmaa tai vesi höyristyy.
Sekä yliääniprofiilit, jotka taas toimivat erilailla.
Kävin kurkkaamassa tutoriaalia, ei ihan nopealla vilkaisulla aukea.
Minkä takia talon katto pitää mitoittaa tuulen nosteelle eli alipaineelle. Aikaisemmin joku sanoi että kaasu on simppeli jousi kun se voi vaan työntää.
Siellä katon alla on myös ilmaa, jolla on paine. Se työntää kattoa ylöspäin, kun myrskytuuli muodostaa yläpuolelle "alipaineen" (eli vintin painetta alhaisemman paineen).
Jos talon sisällä on painetta niin se paine talon sisällä pyrkii nostamaan kattoa. Kun paine katon päällä alenee niin se talon sisällä oleva paine pyrkii nostamaan kattoa. Tuuli voi lisätä painetta myös katon räystään alla ja nostaa sieltä kattoa.
Ok,
Ajatellaan että tuulee vaakasuoraa kalliota pitkin ja sitten kallio alkaa kaartumaan alaspäin. Tähän tulee alipaine, onko siellä kallion alla ilmaa? Kallio ei nouse ilmaan mutta jos sama rakenne on tehty 5 senttiä paksuista styrokseista niin levyt nousevat ilmaan vaikka alla ei ole ilmaa.
Maahan laitettu levy lähtee liikkeelle vaikka kallio kaartuisi ylöspäin, jolloin paine on suurempi. Taitaa olla niin että se levyn reuna jakaa ilmavirran sinne levyn alle ja se nostaa levyä.
Voit myös miettiä miten imukuppi toimii. Jos laitat imukupilla jotain kiinni auton tuulilasiin niin vetääkö ilmamolekyylit sitä kuppia siihen lasiin kiinni vai painaako auton sisällä oleva paine sen kiinni siihen lasiin? Tätä voi sitten pähkäillä että miten se imukuppi oikein toimiikaan.
Eri asia.
Sitä minäkin... mites toi imukuppi, jonka lisäsin viestiin, selittyy?
Kun puhutaan teoriasta niin ilmaa ei pääse alle muuten ilmiöt sekoittuvat. Eli tässä tapauksessa levy olisi syvennetty kallion pintaan paksuutensa verran ja reunat teipattu kiinni.
Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jos tyhjiö imee imukuppia lasia vasten, sen täytyy pysyä kiinni lasissa, vaikka ilma ulkopuolelta katoaa, eikös?
Referenssipaineella ei ole mitään merkitystä kuin aineominaisuuksien kautta. Paine-ero ratkaisee. Virtausdynamiikkalaskuissa (CFD) valitaan yleensä referenssipaineeksi sellainen, että lasketut paineet ovat lähellä nollaa. Usein jopa hydrodynaamisen paineen voi unohtaa eli olettaa ettei gravitaatiota ole.
Voi siis aivan hyvin olettaa, että imukuppi imeytyy tuulilasiin tai tuulen muodostama alipaine imee sitä levyä.
Tuossa kallioon teipatun levyn ajatuskokeessa kyse on paine-erosta levyn ylä- ja alapinnan välillä (kuten siivessäkin). Jos teippaus on ilmatiivis, alapuolella on joku paine. Voi olla tyhjiö, kaukana kalliosta oleva ilmanpaine tai joku muu. Tuon paineen ja levyn yläpuolisen paineen erosta syntyy voima ylös tai alas.
Tiivis kallio ei läpäise ilmaa, joten sen sisällä ei voi määritellä painetta.
Voi siis aivan hyvin olettaa, että imukuppi imeytyy tuulilasiin tai tuulen muodostama alipaine imee sitä levyä.
Tuossa kallioon teipatun levyn ajatuskokeessa kyse on paine-erosta levyn ylä- ja alapinnan välillä (kuten siivessäkin). Jos teippaus on ilmatiivis, alapuolella on joku paine. Voi olla tyhjiö, kaukana kalliosta oleva ilmanpaine tai joku muu. Tuon paineen ja levyn yläpuolisen paineen erosta syntyy voima ylös tai alas.
Tiivis kallio ei läpäise ilmaa, joten sen sisällä ei voi määritellä painetta.
Miltei mikä tahansa aihe, johon perehtyy syvällisemmin, sisältää fysiikkaa, kemiaa, matikkaa, mekaniikkaa jne. niin paljon että korvien välinen laskentateho loppuu heti alkuunsa. Se saattaa haitata jopa asian ytimen ymmärtämistä. Koneellinen laskentateho on auttanut paljon fluidien virtauksista ja pyörteistä mutta jotain oleellista vielä puutuu kun virtaus ei menekkään kaavan mukaan.
Fraktaalit ja kaaosteoria perustuu pieneen virheeseen, joka toistuu ja eskaloituu kaaokseksi. Kun virhe tunnetaan ja syötetään laskentaan niin lopputulos on aina sama. Mutta kun todellisessa virtauksessa virhe syntyy spontaanisti ja aina hiukan eri tavalla niin kaavat ei pidäkkään paikkaansa. Sanoisin tämänlaista virhettä sattumaksi ja sitähän ei voi ennustaa, sen takia kaava ei toimi täydellisesti.
Tässä lentokoneen siipiasiassa taidan itse tyytyä siihen paperiarkin puhaltamiseen, pääasia on että tiedän asian olen paljon monimutkaisempi.
Fraktaalit ja kaaosteoria perustuu pieneen virheeseen, joka toistuu ja eskaloituu kaaokseksi. Kun virhe tunnetaan ja syötetään laskentaan niin lopputulos on aina sama. Mutta kun todellisessa virtauksessa virhe syntyy spontaanisti ja aina hiukan eri tavalla niin kaavat ei pidäkkään paikkaansa. Sanoisin tämänlaista virhettä sattumaksi ja sitähän ei voi ennustaa, sen takia kaava ei toimi täydellisesti.
Tässä lentokoneen siipiasiassa taidan itse tyytyä siihen paperiarkin puhaltamiseen, pääasia on että tiedän asian olen paljon monimutkaisempi.
Jos levy on ilmatiiviisti kalliossa niin mikäli se yrittäisi nousta, sen alle syntyisi tyhjiö ja ilmanpaine painaisi sitä aivan käsittämättömän suurella voimalla takaisin kalliota vasten. Neliömetrin kokoista styroksia ilmanpaine painaisi 10 tonnin voimalla kallioon jos sen alle ei pääse virtaamaan lisää ilmaa.
Ei, vaan levy on tiiviisti kiinni, jotta voidaan olettaa että alle puhaltava tuuli ei nosta sitä. Ei ole kyse hermeettisen tiiviistä liitoksesta eikä hermeettisen tiiviistä levystä. Levy alkaa nousemaan kun sen alle vuotaa ilmaa. Mielestäni paikallinen alipaine saa sen aikaan.
Eli lusikan kupera puoli saa aikaan nostetta? Vastaako tuo nyt puolikasta profiilia kun toisella puolella ei ilma liiku ollenkaan?
Kun käytät sanaa alipaine, ilmaiset että levyn päällä on pienempi paine kuin sen alla. Mitä muuta tuo sana voisi tarkoittaa? Ja jos alla on suurmepi paine, niin levy nousee sen voimasta, koska se suurempi paine kohdistaa levyyn nostavan voiman. Mutta jos levyn alla ei ole ilmanpainetta, esim. levy on liimattu kiinni kallioon, niin silloin sen alle ei pääse tätä nostavaa voimaa eikä levy nouse kalliosta irti vaikka imisit tyhjiön siihen levyn päälle.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Täällä ollaan taas kouluttamassa Taitotalossa Herr Ingenjör. Piti heittää näin Joulun pyhiksi pieni pähkinä purtavaksi, mutta vastaukset tulivat lähinnä teoreetikoilta, joilla taitaa olla työsali tai kenttäkokemus jäänyt vähäiseksi. Tästä antaa hyvän kuvan se että aletaan puhua kiertovesi pumpuista ja lentokoneen siivistä, joilla on hyvin vähän tekemistä kylmä kompressorin toiminnan kanssa, vaikka tietysti samanlaisia fysiikan lainalaisuuksia löytyy, mutta ne eivät selvitä kompressorin tekemää työtä kylmä prosessissa.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Ok, Mikkolan kun jatkoit keskustelua niin täräytän täältä tulemaan videon tänään tekemästäni testistä kylmä kompressorilla työsalissa.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Se pieni nestemäärä voi paisua 200-kertaiseksi, eli kyllä tuo laajeneminen pyrkii nostamaan höyrystiminen painetta, mutta kompressori tekee työtään ja imee höyrystimestä siellä höyrystynyttä kylmäainetta pitäen sen paineen alhaalla niin että höyrystyminen jatkuu vakiopaineessa.
Puuttuu vaan enää selitys miksi veden virtassuunta kääntyy noin ja millä mekanismilla voima tulee tuohon suuntaan vedestä lusikkaan.
Toisin päin käännetty lusikka on loogisempi ja toimii kutakuinkin samoin hiekanjyvillä, vedellä ja ilmalla. Mutta kupera puoli ei hiekanjyviin imeytyisi, vaan ne työntäisivät sitä pois ja jyvät kimpoaisivat silloin eri suuntaan kuin vesi.
Eikös se kylmätekniikka kuitenkin toimi juuri niiden teorioiden mukaisesti? Wikipediassa on aiheesta jopa artikkeli
Kineettinen kaasuteoria – Wikipedia
Toki asioita voidaan yksinkertaistaa ja oikoa, mutta silloin on hankala vastata "miksi"-kysymyksiin.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Tässä tänään 2.1.2026 tekemäni testi työsalissa kompressorilla jota käytän koulutuksessa, jotta oppilailla on hyvä kuva siitä miten kompressori toimii kylmäprosessissa. Tuo pöydällä ilmaa imevä ja puristava kompressori jatkaa aivan samaa työtään kun se on kytketty suljettuun kylmä järjestelmään. Se imee ja puristaa samanaikaisesti ja välittömästi kun kompressori käynnistetään - ei siinä mitään paineen nousua odotella.
Kompressorin luoma paine-ero muodostuu käytetystä kylmäaineesta ja jäähdytettävästä kohteesta. Tässä pari esimerkkiä:
Kotipakastin kylmäaine Isobutaani R600a - imupaine (höyrystimen paine) -0,5 bar / höyrystymis lämpötila -30 C / purkauspaine (lauhduttimen paine) 4,5 bar
Pakkasvarasto kylmäaine R452a - imupaine (höyrystimen paine) 0,8 bar / höyrystymislämpö -30 C / purkauspaine (lauhduttimen paine) 16,5 bar
Kompressorin luoma paine-ero muodostuu käytetystä kylmäaineesta ja jäähdytettävästä kohteesta. Tässä pari esimerkkiä:
Kotipakastin kylmäaine Isobutaani R600a - imupaine (höyrystimen paine) -0,5 bar / höyrystymis lämpötila -30 C / purkauspaine (lauhduttimen paine) 4,5 bar
Pakkasvarasto kylmäaine R452a - imupaine (höyrystimen paine) 0,8 bar / höyrystymislämpö -30 C / purkauspaine (lauhduttimen paine) 16,5 bar
Vesi virtaa laminaarisesti lusikan pintaa pitkin. Lusikan muoto poikkeuttaa virtausta, jolloin voimat kumoutuvat. Jäljelle jää kysymys miksi virtaus ei irtoa lusikasta. Jos virtaus kulkisi letkussa, asiassa ei olisi mitään ihmettelemistä vaan kyse olisi selvästi reaktiosta.
Itse heitän epäilyn että kyse on koheesiosta. Lusikka tarttuu veteen. Virtauksen ollessa laminaarinen se käyttäytyy kuten se olisi paikallaan oleva tarttuva pinta. Lusikka ja vesi vetävät toisiaan puoleensa.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Kyllä samoja lainalaisuuksia löytyy, mutta kompressorin toiminta teillä tuntuu olevan hiukan hakusessa. Katso video jonka äsken heitin tänne.Eikös se kylmätekniikka kuitenkin toimi juuri niiden teorioiden mukaisesti? Wikipediassa on aiheesta jopa artikkeli
Kineettinen kaasuteoria – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Toki asioita voidaan yksinkertaistaa ja oikoa, mutta silloin on hankala vastata "miksi"-kysymyksiin.
Koulutuksessa keskitymme opettamaan kuinka asennetaaan, huolletaan, korjataan, säädetään ja selvitetään vikoja. Kyllä siinä täytyy näyttää kuinka kukin komponentti toimii. Miksi kysymyksiin mennään silloin jos koulutuksessa ja myöhemmin kokemuksena saatu tieto/taito ei enää riitä kun tulee hankalampi ongelma. Kompressorin toiminnan vajavainen ymmärrys ja miksi kysymys johtaa siihen että aletaan tutkia vaikka kylmäaineen määrää tai paisuntaventtiilin toimintaa jos höyrystimen paine on jotain muuta mitä sen pitäisi olla eikä ymmärretä että syynä voi olla kompressorin sisäinen ongelma kun se ei enää ime höyrystynyttä kylmäainetta höyrystimestä sitä tahtia kuin paisari sitä syöttää.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
70-luvulla Uri Geller teki myös testejä lusikoiden kanssa
Katsoin videon, kiitoksia, laite näytti toimivan kuin pölynimuri. Jäin miettimään, miksi imuria kutsutaan imuriksi ja kompressoria kompresoriksi, kun kumpikin tekee samaa asiaa? Eikös ne ole molemmat vain pumppuja?
Videolla näin kuinka ilmanpaine työnsi kaasua kompressorin imuputkeen, johon kompressori teki sille lisää tilaa ja kompressori sitten työnsi tuota kaasua väkisin poistoputkeensa. Tässä tapauksessa kompressori ei synnyttänyt alipainetta ellei imuaukkoa peittänyt. Kylmäkoneessa varmaan sama juttu että alipainetta ei synny ellei kaasun virtausta estetä venttiilillä.
Tästä demostako se johtuu että jotkut ajattelevat sen ventiilin synnyttävän alipaineen?
Ihan sama toivottavasti tarkoitetaan samaa asiaa.
Kompressorin sylinteritilavuuden suurentuessa imutahdin aikana sylinterin paine laskee, jolloin imuputkessa oleva korkeampi paine (lähtötilanteessa huoneilman paine) työntää kaasua (tässä tapauksessa ilmaa) sinne sylinteriin. Kun suljet sormella imuputken pään, putkeen ei pääse virtaamaan lisää ilmaa, jolloin sen putkistossa olevan ilman paine laskee suhteessa ympäröivään ilmanpaineeseen. Paineen lasku johtuu juuri siitä ilman siirtymisestä laajenevaan sylinteriin, jossa vallitsee vielä matalampi paine kuin sormesi takana imuputkessa. Koska mittari mittaa painetta suhteessa ympäröivään ilmanpaineeseen, sen neula alkaa liikkua kohti alipainetta, koska ympäröivä ilmanpaine työntää mittarin mittauselintä (esim. Bourdon-kaari tai kalvo) vastapaineen pienentyessä mitattavassa kompressorin imuputkessa. Kaikki nämä paine-eron aiheuttamat työt tekee aina se korkeampi paine, ei matalampi.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Heitän tähän muutamia näkökohtia vaikka monet niistä ovat varmaan ihan tuttuja asioita ja loput vanhan toistoa.
1. Lentokoneen siiven toiminta vs kylmäkompuran toiminta eivät ole oikein vertailu kelpoisia (plis, älä yritä perustella tätä jotenkin toisin), sillä tilanne on se että lentokoneelle saadaan aikaan liike moottorien avulla, joka sitten luo tuon siiven ylä- ja alapuolen paine-eron mistä seuraa noste. Kun nopeus kiitoradalla on tarpeeksi suuri kone vedetään ilmaan ja siitä lähdetään kohti uusia seikkailuja.
Kylmäkompressori sen sijaan alkaa tekemään välittömästi kahta asiaa kun se käynnistetään - se alkaa luoda yhdelle puolelle matalaa painetta ja toiselle puolelle korkeaa painetta ilman viivettä. Se ei odota paine-eron syntymistä että näin tapahtuisi.
2. Lämpöjärjestelmän kiertovesipumppu vs kylmäkompressori eivät myöskään ole vertailukelpoisia, vaikkakin niissä samoja fysiikan lain alaisia asioita tapahtuukin. Kiertovesipumppu pumppaa vettä tai muuta nestettä ja sen ainoa tehtävä on pitää neste liikkeessä pienellä paine-erolla ja sen suurin haaste on voittaa pienet putkistosta ja muista komponenteista johtuvat paine häviöt. Järjestelmässä tapahtuvat nesteen lämpö laajenemiset kompensoidaan paisunta-astialla. Kiertovesipumppu on useimmiten keskipakopumppu, jonka imuvaikutus on erittäin huono ja se menettää imukyvyn melko helposti.
Kylmäkompressori sen sijaan omaa hyvän imukyvyn eikä se pumppaa nestettä vaan imee höyryä höyrystimestä ja puristaa kuumaa kaasua lauhduttimeen.
Lyhyt kertaus kylmäprosessista
1. Kompressori luo matalan paineen höyrystin puolelle, mikä mahdollistaa sinne syötetyn kylmäaine nesteen höyrystymisen. Tätä nesteen höyrystymistä ei tapahdu ellei höyrystimessä ole ympäristön lämpötilaa alhaisempi lämpötila, jolloin ympäristöstä siirtyy lämpöä tuohon olomuodon muutokseen. Höyrystimen matala paine ja ympäristön lämpötila vaikuttavat sen että sinne syötetty kylmäaine neste höyrystyy.
2. Kompressori luo korkean paineen lauhdutin puolelle, jolloin kylmäaine kaasun lämpötila nousee ja tuon kohonneen lämpötilan ansiosta kylmäaineesta voi vapautua lämpöä ympäristöön tai jäähdyttävään väliaineeseen, mikä vaikuttaa sen olomuodon muutoksen kaasusta takaisin nesteeksi. Lauhduttimen korkea paine ja lämpötila jäähdyttävän väliaineen vaikutuksesta saavat aikaan kylmäaine kaasun nesteytymisen.
3. Paisuntaventtiilin tehtävänä on pitää yllä tuota paine-eroa annostelemalla nestemäistä kylmäainetta lauhduttimesta höyrystimeen. Samalla se säätää kompressorin käynti lämpötilaa - kylmä ja oikean tulistusarvon omaava kylmäaine höyry jäähdyttää kompressoria - sekä sen sähkömoottoria että itse kompressoria, jolloin myös öljyn lämpötila pysyy halutussa lämpötilassa. Höyrystimen lämpötilan tulee olla 10 K alhaisempi kuin jäähdytettävän kohteen, jotta saadaan sopiva lämmön siirtyminen aikaan.
4. Lauhduttimen puhallin tai puhaltimet säätävät lauhduttimen painetta ja lämpötilaa. Yhden puhaltimen ollessa kyseessä sen nopeutta säädetään tyristorin avulla, joka paineen noustessa nostaa kierroslukua ja paineen laskiessa pudottaa kierroslukua. Silloin kun on useampi puhallin, niin käynnissä olevien puhaltimien määrää ohjataan esimerkiksi painekytkimillä sen mukaan että lauhduttimen paine ja lämpötila pysyvät halutulla tasolla. Lauhduttimen lämpötila pidetään n. 40 C tasolla riippumatta kylmäaineesta.
5. Kylmäaine nestettä alijäähdytetään jättämällä nestelinja eristämättä, jolloin lauhtuneesta kylmäaine nesteestä vapautuu edelleen lämpöä ympäristöön ja se alijäähtyy eli sen lämpötila putoaa alemmaksi kuin sen pitäisi olla vastaavassa lauhduttimen paineessa. Alijäähtymistä voidaan tehostaa erillisellä lämmönvaihtimella, joka käyttää imulinjan kylmää höyryä nestelinjan jäähdyttämiseen. Alijäähtyminen lisää systeemin kylmä kerrointa.
6. Kylmäaine höyryn tulistusta säädetään paisuntaventtiilin säätöruuvilla, jonka kiristäminen nostaa tulistusta ja löystäminen alentaa tulistusta - se siis säätää kuinka paljon kylmäaine nestettä kulkee höyrystimeen. Tulistuminen tarkoittaa sitä että kylmäaine höyryn lämpötila on korkeampi kuin sen pitäisi olla vastaavassa höyrystimen paineessa. Tulistuksella säädetään kompressorin lämpötilaa ja sen säädöllä myös varmistetaan ettei kompressori ime pisaramaista kylmäaine höyryä, mikä taas voi pahimmassa tapauksessa vaurioittaa kompressoria.
Kirjoittajan huomautus - koska en käytä tekoälyä niin voi olla joitain virheitä yllä olevassa tekstissä
Kylmäkompressori sen sijaan omaa hyvän imukyvyn eikä se pumppaa nestettä vaan imee höyryä höyrystimestä ja puristaa kuumaa kaasua lauhduttimeen.
Lyhyt kertaus kylmäprosessista
1. Kompressori luo matalan paineen höyrystin puolelle, mikä mahdollistaa sinne syötetyn kylmäaine nesteen höyrystymisen. Tätä nesteen höyrystymistä ei tapahdu ellei höyrystimessä ole ympäristön lämpötilaa alhaisempi lämpötila, jolloin ympäristöstä siirtyy lämpöä tuohon olomuodon muutokseen. Höyrystimen matala paine ja ympäristön lämpötila vaikuttavat sen että sinne syötetty kylmäaine neste höyrystyy.
2. Kompressori luo korkean paineen lauhdutin puolelle, jolloin kylmäaine kaasun lämpötila nousee ja tuon kohonneen lämpötilan ansiosta kylmäaineesta voi vapautua lämpöä ympäristöön tai jäähdyttävään väliaineeseen, mikä vaikuttaa sen olomuodon muutoksen kaasusta takaisin nesteeksi. Lauhduttimen korkea paine ja lämpötila jäähdyttävän väliaineen vaikutuksesta saavat aikaan kylmäaine kaasun nesteytymisen.
3. Paisuntaventtiilin tehtävänä on pitää yllä tuota paine-eroa annostelemalla nestemäistä kylmäainetta lauhduttimesta höyrystimeen. Samalla se säätää kompressorin käynti lämpötilaa - kylmä ja oikean tulistusarvon omaava kylmäaine höyry jäähdyttää kompressoria - sekä sen sähkömoottoria että itse kompressoria, jolloin myös öljyn lämpötila pysyy halutussa lämpötilassa. Höyrystimen lämpötilan tulee olla 10 K alhaisempi kuin jäähdytettävän kohteen, jotta saadaan sopiva lämmön siirtyminen aikaan.
4. Lauhduttimen puhallin tai puhaltimet säätävät lauhduttimen painetta ja lämpötilaa. Yhden puhaltimen ollessa kyseessä sen nopeutta säädetään tyristorin avulla, joka paineen noustessa nostaa kierroslukua ja paineen laskiessa pudottaa kierroslukua. Silloin kun on useampi puhallin, niin käynnissä olevien puhaltimien määrää ohjataan esimerkiksi painekytkimillä sen mukaan että lauhduttimen paine ja lämpötila pysyvät halutulla tasolla. Lauhduttimen lämpötila pidetään n. 40 C tasolla riippumatta kylmäaineesta.
5. Kylmäaine nestettä alijäähdytetään jättämällä nestelinja eristämättä, jolloin lauhtuneesta kylmäaine nesteestä vapautuu edelleen lämpöä ympäristöön ja se alijäähtyy eli sen lämpötila putoaa alemmaksi kuin sen pitäisi olla vastaavassa lauhduttimen paineessa. Alijäähtymistä voidaan tehostaa erillisellä lämmönvaihtimella, joka käyttää imulinjan kylmää höyryä nestelinjan jäähdyttämiseen. Alijäähtyminen lisää systeemin kylmä kerrointa.
6. Kylmäaine höyryn tulistusta säädetään paisuntaventtiilin säätöruuvilla, jonka kiristäminen nostaa tulistusta ja löystäminen alentaa tulistusta - se siis säätää kuinka paljon kylmäaine nestettä kulkee höyrystimeen. Tulistuminen tarkoittaa sitä että kylmäaine höyryn lämpötila on korkeampi kuin sen pitäisi olla vastaavassa höyrystimen paineessa. Tulistuksella säädetään kompressorin lämpötilaa ja sen säädöllä myös varmistetaan ettei kompressori ime pisaramaista kylmäaine höyryä, mikä taas voi pahimmassa tapauksessa vaurioittaa kompressoria.
Kirjoittajan huomautus - koska en käytä tekoälyä niin voi olla joitain virheitä yllä olevassa tekstissä
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Yritä ajatella kompressoria kaksitoimisena laitteena joka samalla kertaa imee ja puristaa - siirrä tämä ajatus sitten suljettuun kylmäaine piiriin ja unohda vallitseva ilmanpaine, koska sillä ei ole vaikusta suljetussa kylmäaine piirissä. Kun pääset tähän asti niin ajattele kylmäaine piiriä jossa on koko ajan höyrystin puolella negatiivinen paine - vaikka kuinka mäntä menee alas ilman imuvaikutusta niin negatiivinen paine ei aja kylmäaine höyryä kompressoriin, vaan sen täytyy imeä ja luoda alhaisempi negatiivinen paine sylinteriin kuin on höyrystimessä, jolloin tapahtuu kylmäaine höyryn siirtyminen höyrystimestä kompressoriin.
Sinulla on tässä ensimmäisessä lauseessa ihan oikea ajatus "imutahdin aikana sylinterin paine laskee" - jalosta sitä - tuo sormi imuputkessa aiheuttaa paineen laskun - höyrystimen negatiivinen paine toteuttaa saman asian kuin sormi imuputkessa. "imuputkessa oleva korkeampi paine" matalapaine systeemissä ei ole imuputkessa korkeampi paine, koska höyrystimen paine on negatiivinen käytössä olevasta kylmäaineesta esim. R123 johtuen. Meillä Suomessa ei taida olla käytössä negatiivisella paineella toimivia vedenjäähdyttimiä, mutta Jenkeissä ne ovat hyvin yleisiä isojen rakennus kompleksien ilmastoinnin jäähdytyksessä.
Sinulla on tässä ensimmäisessä lauseessa ihan oikea ajatus "imutahdin aikana sylinterin paine laskee" - jalosta sitä - tuo sormi imuputkessa aiheuttaa paineen laskun - höyrystimen negatiivinen paine toteuttaa saman asian kuin sormi imuputkessa. "imuputkessa oleva korkeampi paine" matalapaine systeemissä ei ole imuputkessa korkeampi paine, koska höyrystimen paine on negatiivinen käytössä olevasta kylmäaineesta esim. R123 johtuen. Meillä Suomessa ei taida olla käytössä negatiivisella paineella toimivia vedenjäähdyttimiä, mutta Jenkeissä ne ovat hyvin yleisiä isojen rakennus kompleksien ilmastoinnin jäähdytyksessä.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Mittari näytti ihan oikein ja etusormesta lähti sormenjälki - sen verran kova oli imu. Mittaustulos ja kokemus olivat yhteneviä. Kannattaisiko miettiä enemmän mitä todellisuudessa tapahtuu kuin sitä kuinka painemittarin bourdon putki toimii?
Jälki olisi pienempi jos tekisit testin korkealla vuorella. Avaruudessa jälkeä ei tulisi lainkaan. Mikä siis jäljen aiheuttaa?