Energiavirasto esittää sähkön verkkopalvelumaksujen rakenteiden valtakunnallista yhdenmukaistamista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nooooo.
Auton näytöltä poistetaan lämmityslaitteen säädöt 3sec sen jälkeen kun muutat jotakin ja tilalle tyhjä tila (turvallisuuskysymys).
Verkkopankissa saldo näkyy vain pari viikkoa taaksepäin ja tilalla tyhjää (ja kyllä, mielestäni yksi tärkeimmistä tiedoista on saldo kun puhutaan pankkitilistä enkä haluaisi siirrellä googlesheetsiin ja alkaa taaksepäin laskea saldoa).
Sähköpostiohjelmassa poistetaan tulleista viesteistä kellonaika ja tilalla tyhjä tila.

Voisi käyttää järkeä näissä. Streamline ok, järjettömyys ei.
 
jos palataan otsikon aiheeseen
Oliko energiavirasto antanut sitä päivää milloin tammikuussa ilmoittavat ne tehomaksun määräytymisperusteet?
 
janti sanoi:

Määräys jakelumaksujen määräytymisperusteista annetaan tammikuussa​

Energiavirasto valmistelee määräystä sähkön jakelumaksujen määräytymisperusteiden harmonisoimiseksi. Määräys tullaan antamaan aiemmin ilmoitetusta aikataulusta poiketen tammikuussa 2026.
energiavirasto.fi

Määräys jakelumaksujen määräytymisperusteista annetaan tammikuussa

Energiavirasto valmistelee määräystä sähkön jakelumaksujen määräytymisperusteiden harmonisoimiseksi. Määräys tullaan antamaan aiemmin ilmoitetusta aikataulusta poiketen tammikuussa 2026.
energiavirasto.fi energiavirasto.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole vielä täsmällisempää aikaa kuin tammikuu 2026
 
-Teme- sanoi:
jos palataan otsikon aiheeseen
Oliko energiavirasto antanut sitä päivää milloin tammikuussa ilmoittavat ne tehomaksun määräytymisperusteet?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jännää, eilen meni koko vuorokaudessa 30 kWh ja nyt vartissa näkyy mittari pyörivän 16,5 kW teholla, eilisen huippu oli 0,98 kW.

Todennäköisesti tällainen huipputehon kiskonta vähenee, jos se vie pörssin säästön.

Kauhulla odotan, että millaisen laskun tällainen vartti toisi.
 
Käytin AI kamua analysoinnissa ja laskemassa eri skenaarioita siitä, mikä olisi paras / edukkain tapa hyödyntää käyttö verkosta, kun kohteena on LandeCarunan alueella oleva OKT jossa sähkölämmitys, sähkiksen latausta ja kiinteistöakusto. Vaihtoehdot 25A ja 35A pääsulakkeet kolmessa vaiheessa.
Pääsulakkeiden kasvattaminen ei ole toimiva ratkaisu, siitä aiheutuu keskimäärin 650€/vuosi lisäkulua vaikka saisi puristettua kaiken verkosta ostettavan energian 4h ikkunaan. Kohonnut perusmaksu ja 10v ajalle juvitetty kertamaksu pitää siitä huolen.
Optimaalisin on että pörssisähköä käytettäessä hyödyntää vrk 6 halvinta tuntia että lataa autoa täysillä sen minkä tarvitsee (kun on tarve 100% täydellä akulla lähteä) ja kiinteistöakun invertterin kanssa saa tasattua kiinteistön epäsymmetrinen kuorman, jolloin verkosta oikeasti saa sen 17250W tai vähän yli. Koska tehomaksun määräytymisperusteita ei ole varmuutta, niin laskennassa käytettiin alkuperäistä 5kW tehojaraa ja 2€/kW hintaoletusta.
Näiden perusteella tehomaksu ei aivan nollaa saatavaa hyötyä mikä tulee pösän hintaopttimoinnista, sekä kausisähkön siirtotuotteen hintaoptimoinnista. Hyöty kutistuu n.50€ tasolle, koska laskennassa huomioitiin myös 15kWp aurinkopaneelit. Niiden tuotto saadaan hyödynnettyä 100% akuston avulla siten ettei ostosähköä kulu usean kuukauden aikana lainkaan. Perusmaksu joutuu tosin maksamaan.
Eli ihan koko pohjaa optimoinnista tehomaksu ei vie pois, mutta heikentää hyötysuhdetta satasella vuodessa
 
Energiavirasto on saanut palautetta, eniten 5 kW tehorajasta ja 15min mittausjaksosta. Myöskin aikataulu venyy runsaan palautteen takia.

Määräyksen valmistelu on viivästynyt sen saamaan runsaan palautteen vuoksi. Energiavirastosta kerrotaan, että määräys piti saada valmiiksi joulukuun loppuun mennessä, mutta uusi aikataulu on tammikuun aikana.

Energiaviraston yksikönpäällikkö Tiina Karppinen kertoo Iltalehdelle, että kerran annettua määräystä ei hetkeen tulla uudelleen avaamaan.

– Kun annetaan määräys, sitä ei todennäköisesti ainakaan hetkeen aukaista. Tämän vuoksi me haluamme käydä huolella läpi lausuntokierroksella saatu palaute, jotta saadaan sellainen määräys, minkä kanssa on hyvä lähteä eteenpäin, Karppinen sanoo.

Määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

– Omakotiliitto vastustaa jyrkästi esitettyä 5 kW tehomaksun rajaa ja toteaa, että se on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta liian alhainen. Tämä raja tulee johtamaan kohtuuttomiin ja ennakoimattomiin lisämaksuihin asumisen arjen tavallisissa käyttötilanteissa (esim. lämmitys, lämminvesi, uuni, jääkaappi/pakastin, muut kodinkoneet, valaistus, sauna pientaloissa vähintään 6 kW, autonlataus), liiton lausunnossa kritisoidaan.

Vartin tehohuippua Omakotiliitto pitää ”pientaloasukkaille kohtuuttomana”.

– Esitys vartin tehoajasta on älytyöverkkotyöryhmän suosituksen vastainen, sillä suosituksessa määräytymisaika oli kolmen tunnin keskiarvoteho. Korkein vartti ei ole myöskään tehomaksua käyttävien energiayhtiöiden mukainen linja, liitto arvioi.

Omakotiliitto esittääkin, että tehohuippu laskettaisiin tunnin keskiarvosta ja olisi vähintään 14 kilowattia. Lisäksi tehomaksua tulisi liiton mukaan periä vain arkisin kello 7–21.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.iltalehti.fi

Sähkölaskutus muuttuu – Omakotitaloissa vaarana isot lisämaksut

Energiaviraston esittämä tehomaksu kerää kritiikkiä ja kehuja. Huolta nousee etenkin omakotitalossa asuvien lisäkustannuksista.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
-Teme- sanoi:
kiinteistöakun invertterin kanssa saa tasattua kiinteistön epäsymmetrinen kuorman, jolloin verkosta oikeasti saa sen 17250W tai vähän yli
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on mielenkiintoinen näkökulma. Invertterillä saisi periaatteessa kulutuksen tasatuksi myös online, jos akkua voisi ladata ja purkaa samaan aikaan ja vielä vaihekohtaisesti sisääntulevaa kuormitusrajaa kunnioittaen ja jakamalla tehoa vaiheen tarpeen mukaisesti. Täytyy tietenkin olettaa, että pääkeskus on mitoitettu riittävän järeäksi, jotta se pystyy kattamaan ulkoa tulevan vaiheen ja rinnalle puskevan invertterin yhteisen virran. Invertterin pitäisi lisäksi olla ohjattavissa niin, että aurinkosähköttömään aikaan tavoitteena on vain estää liika virta verkosta vaiheeseen, jota invertteri tukee. Inverttereinä voisi käyttää vain 1-vaiheisia kapineita tällaisessa tarkoituksessa, kullekin vaiheelle omansa. Käyttötilanteille on voitava määritellä omat optimointivaihtoehtonsa ja noita on vuoden mittaan niin lukuisia, että käytännössä vain täysin joustavalla ratkaisulla pystyy palvelemaan välillä sähkötalouden optimointia ja välillä jotakin muuta kriteeriä.
 
kotte sanoi:
Tuo on mielenkiintoinen näkökulma. Invertterillä saisi periaatteessa kulutuksen tasatuksi myös online, jos akkua voisi ladata ja purkaa samaan aikaan ja vielä vaihekohtaisesti sisääntulevaa kuormitusrajaa kunnioittaen ja jakamalla tehoa vaiheen tarpeen mukaisesti. Täytyy tietenkin olettaa, että pääkeskus on mitoitettu riittävän järeäksi, jotta se pystyy kattamaan ulkoa tulevan vaiheen ja rinnalle puskevan invertterin yhteisen virran. Invertterin pitäisi lisäksi olla ohjattavissa niin, että aurinkosähköttömään aikaan tavoitteena on vain estää liika virta verkosta vaiheeseen, jota invertteri tukee. Inverttereinä voisi käyttää vain 1-vaiheisia kapineita tällaisessa tarkoituksessa, kullekin vaiheelle omansa. Käyttötilanteille on voitava määritellä omat optimointivaihtoehtonsa ja noita on vuoden mittaan niin lukuisia, että käytännössä vain täysin joustavalla ratkaisulla pystyy palvelemaan välillä sähkötalouden optimointia ja välillä jotakin muuta kriteeriä.
Klikkaa laajentaaksesi...
offgrid käytön mahdollistava invertteri, minkä "läpi" käytännössä kaikki kiinteistön kulutus tulee. EV latauslaite on kytketty invertterin rinnalle, jolloin EV ottaa 11kW eli 16A/vaihe, invertteri lataa 6.25kW eli 9A/vaihe niin verkkoon kuorma 17kW ja kiinteiatö ottaa minkä tarvitsee ja tuon 6.25kW yli menevä otetaan akustosta.
Untitled 2.png
Kiinteistö on Primary load kohdassa ja EV secondary load
 
-Teme- sanoi:
offgrid käytön mahdollistava invertteri, minkä "läpi" käytännössä kaikki kiinteistön kulutus tulee. EV latauslaite on kytketty invertterin rinnalle, jolloin EV ottaa 11kW eli 16A/vaihe, invertteri lataa 6.25kW eli 9A/vaihe niin verkkoon kuorma 17kW ja kiinteiatö ottaa minkä tarvitsee ja tuon 6.25kW yli menevä otetaan akustosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinne päinhän tuo jo on, mutta kun otetaan tehomaksukatot sun muut ja sähköauton latauksen todellinen kulutus (väliltä 0 ... 11kW latausvaiheesta riippuen) sekä akuston ja invertterin hyötysuhde, niin pientä parantamisen mahdollisuuttakin olisi. Sähköä kannattaisi aina ottaa verkosta suoraan kulutusta vastaavasti sen jälkeen, kun paneeleiden tuotto on käytetty hyväksi ja sähkön hinta ja tehomaksu eivät rajoita (noiden optimointi sitten onkin jo kinkkinen tapaus eikä tehomaksun optimointi käytännössä onnistu ilman tekoälytyyppisiä sääntöjä, joihin tarvitan lähtötietoja yhdestä jos toisestakin mittaustiedosta sun muusta). Akkuja voi toki käyttää, jos tehoa tarvittaisiin yli 17kW jonkin aikaa. Tavanomaisia kulutuslaitteita ei voi jakaa aivan tasaisesti ainakaan dynaamisessa mielessä, joten yksittäisen vaiheen kuormituksen uhatessa ylittää 6kW täytyy tehoa siirtää muilta vaiheilta tuolle ja ottaen huomioon invertterin ja varsinkin akun hyötysuhteen tuo onnistuu vähemmin häviöin verkkotyyppisellä invertterillä kuin ajamalla kaiken online-invertterin lävitse.

Tarvittaisiin kuitenkin sellaiset verkkoinvertterit, joiden maksimisyöttötehoa voi säätää dynaamisesti ulkoa tulevalla ohjaussignaalilla ja samoin tarvittaisiin akkulaturi, jonka ottamaa tehoa voitaisiin säätää vastaavasti vaihekohtaisesti. Myös laturin jännitetavoitetta pitäisi voida säätää akun lataustilan ja ylläpitotilan välillä ja tuon pitäisi sopeutua myös saatavilla olevan aurinkosähkön määrään. Alkaa mennä jo sen verran monimutkaiseksi, että ehkä akun lataus ja verkon käytön tasapainotukseen tarkoitetut ohjattavat (vaihekohtaiset) tasasuuntaajat kannattaisi erottaa toisistaan ja laittaa tasauuntaajien ja verkkoinverttereiden välille vain kondensaattoriparisto, jonka vallitsevaa jännitetasoa käytetään verkkoinverttereiden ja tasasuuntaajien primäärisenä ohjausperusteena ja algorimit tasapainomittauksineen ja tavoitteineen sitten vaikuttavat näiden ohjaukseen toisella hieman hitaammalla aikavakiolla optimointinäkökulman perusteella?
 
Kaupunkien sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiakaupungit ry puolustaa valmistellun sähkönsiirron tehomaksun käyttöönottoa ja pahoittelee asian yhteydessä julkiseen keskusteluun levinneitä vääriä käsityksiä. Sähkönkulutuksen kasvaneet huippukulutuspiikit lisäävät verkkojen kehittämistarpeita ja nostavat sähkönsiirron kustannuksia. Jos maksuja ei kohdisteta huipputehon tarvitsijoille, vaihtoehto on paljon kritisoitujen perusmaksujen korottaminen kaikille.
energiakaupungit.fi

Energiakaupungit: Ilman tehomaksua korkean piikkikulutuksen kustannukset maksatetaan kaikilla verkonkäyttäjillä perusmaksuissa | Energiakaupungit ry

Kaupunkien sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiakaupungit ry puolustaa valmistellun sähkönsiirron tehomaksun käyttöönottoa.
energiakaupungit.fi energiakaupungit.fi
 
fraatti sanoi:
Jos maksuja ei kohdisteta huipputehon tarvitsijoille, vaihtoehto on paljon kritisoitujen perusmaksujen korottaminen kaikille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voisiko tuon tulkita niinkin että s/kWh pohjainen laskutus on turha siirron tapauksessa?
Ja voisi ajatella että kk maksukin on turha.
Laskutetaan vain max tehon perusteella. Tällä konstillahan saadaan parhaiten rahastettua niitä ns suurkäyttäjiä.

Mutta kun tämä sotii sitä vastaan että ihmiset siirtäisi kulutusta halvemmile tunneille (ns vähemmän co2 sisältävät tunnit)
 
Harrastelija sanoi:
Laskutetaan vain max tehon perusteella. Tällä konstillahan saadaan parhaiten rahastettua niitä ns suurkäyttäjiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän tuon voisi olettaa kun verkon rakentaminen kerran rhoitetaan tehomaksuilla niin eihän se normikäyttö aiheuta yhtiölle mitään kuluja. Tässä voisikin samalla kuuluttaa sen perään että mitä kuluja energian siirtomaksulla sitten katetaan oikeudenmukaisesti. Verkko on tehomaksun jälkeen yhtä kallis ylläpitää käyttipä kuluttaja sähköä vain kerran kuukaudessa taikka koko ajan. Ne johdot ei kulu sähkön määrästä. Tämän on tajunneet esim. nettioperaattorit, joilla ei ole enää mitään kulutusmaksua, vain tehomaksu joka on sama kuin kuukausimaksu eli maksimitehon mukaan.
 
Harrastelija sanoi:
Voisiko tuon tulkita niinkin että s/kWh pohjainen laskutus on turha siirron tapauksessa?
Ja voisi ajatella että kk maksukin on turha.
Laskutetaan vain max tehon perusteella. Tällä konstillahan saadaan parhaiten rahastettua niitä ns suurkäyttäjiä.

Mutta kun tämä sotii sitä vastaan että ihmiset siirtäisi kulutusta halvemmile tunneille (ns vähemmän co2 sisältävät tunnit)
Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaisin että siirtoyhtiölle kelpaisi hyvin myös pelkkä kk-maksu, joka olisi takuuvarma tulo. Toki se saattaisi hiukan aiheuttaa asiakkaissa karheutta jos kerrostaloasukki maksaa sähkönsiirrosta saman kuin suuren okt:n omistaja, jolla sähköä saattaisi kulua 10x määrä. Tuollainen teksti tuossa oli.

Tehokomponentti vastaa sähköverkkotoiminnan asiakashintojen sääntelyn ytimessä olevaa aiheuttamisperiaatetta, jonka mukaan verkon ylläpidosta ja kehittämisestä aiheuttavat kustannukset on kohdennettava asiakkaille oikeudenmukaisessa suhteessa. Se myös ohjaa sähkön käyttäjiä toimimaan tavalla, joka rajoittaa verkon vahvistamisen tarvetta ja tasaa kulutusta.

Itse olen samaa mieltä että tässä on kaksi asiaa mitkä riitelevät keskenään. Ja vartin huipputeho vie kyllä aika monelta mielenkiinnon kiinnittää asiaan huomiota. Toki kustannukset voivat sitten jakautua tasaisemmin aiheuttajien mukaan.
 
Kaikin keinoin lisätään käsittämättömän sähköbisneksen uhkakuvia.

Täytyykin vielä ainakin yksi polttiskierto ottaa vaikka piti seuraavaksi mennä sähköautoihin ja alkaa valmistella öljylämmitykseen siirtymistä
 
Harrastelija sanoi:
Voisiko tuon tulkita niinkin että s/kWh pohjainen laskutus on turha siirron tapauksessa?
Ja voisi ajatella että kk maksukin on turha.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuukausimaksu on kaikkein perustelluin näistä, mutta s/kWh on yleensä aivan turhan suuri ja huomattava osa siitä tulisi rahoittaa tehomaksulla (ei kuitenkaan sellaisilla parametreilla, mitä energiamarkkinavirasto on ehdottanut). Kokonaan s/kWh -maksusta ei tulisi luopua, kunhan vastaisi nykyistä paremmin aiheutuneita kustannuksia. Ja sähkövero pitäisi hajottaa noihin eri maksukomponentteihin nykyisen s/kWh sijaan.
 
fraatti sanoi:
Meinasin tuossa että jos kaikilla olisi sama kk-maksu riippumatta muusta kuin sulakkeen koosta.
Nythän kustannusvastaavuutta tulee enemmän ainakin sopimuksiin, joihin tulee tehomaksu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse asiassa kuukausimaksua pitäisi eriyttää kuluttajan olosuhteiden perusteella ja yhtenäistää eri yhtiöiden välillä. Haja-asutusalueella ylläpito on paljon kalliimpaa kuin taajamassa ja pientalossa kalliimpaa kuin kerrostalossa (missä asunto-oy omistaa rakennuksen sisäisen johdotuksen ja usein kymmenille tai jopa sadoille kuluttajille sähkö tulee yhdellä järeällä kaapelilla yhtiön laitteistoon, vaikka kuluttajan sähkömittari onkin välissä osana as-oy:n mittauskeskusta).
 
kotte sanoi:
Itse asiassa kuukausimaksua pitäisi eriyttää kuluttajan olosuhteiden perusteella ja yhtenäistää eri yhtiöiden välillä. Haja-asutusalueella ylläpito on paljon kalliimpaa kuin taajamassa ja pientalossa kalliimpaa kuin kerrostalossa (missä asunto-oy omistaa rakennuksen sisäisen johdotuksen ja usein kymmenille tai jopa sadoille kuluttajille sähkö tulee yhdellä järeällä kaapelilla yhtiön laitteistoon, vaikka kuluttajan sähkömittari onkin välissä osana as-oy:n mittauskeskusta).
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikkia asioita ei ole aina kuitenkaan haluttu muuttaa kustannusvastaavaksi. Esim posti kulkee kaikille samalla hinnalla.
 
kotte sanoi:
Itse asiassa kuukausimaksua pitäisi eriyttää kuluttajan olosuhteiden perusteella ja yhtenäistää eri yhtiöiden välillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samoin ne tehopiikit on haja-asutusalueella kalliita vahvistaa toisin kuin taajamissa. Jos tarkoitus on kohdistaa aiheuttajaan niin menee kyllä tuo kohdistus aika vinoon.
 
fraatti sanoi:
Esim posti kulkee kaikille samalla hinnalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tosin on yhä enemmän muuttumassa kulkemattomaksi. Samanhintaisuuskin koskee vain kotimaan matkoja (tai ainakin ulkomaanpostiille on erilaisia rajoituksia). Erilaisten kuljetusliikkeiden taksat sitten jo ovat usein enemmän tai vähemmän sidottuja kuljetusmatkaan.

Posti on kuitenkin oma vuosisatoja vanha organisaationsa, jolle oli aikoinaan tietty hyvin tärkeä rooli yhteiskunnassa (josta osa on säilynyt, vaikkakin loppukin on rapautumassa) ja tariffit postimerkkeinen periytyvät tuolta ajalta. Lähetysten hinnoittelu matkan mukaan lisäsi myös kustannuksia ja hankaloittaisi palveluiden käyttöä. Kansainväliset kuriiriketjutkin hurjine maksuineen yleensä vievät lähetteet jollekin keskeiselle lentokenttähubille Euroopassa ja lähettävät sitten sieltä edelleen kohteeseen pienempinä kuljetuskvantteina. Matkan pituus on tuossa tapauksessa aika epäolennainen muihin kustannuksiin nähden, jollaisten säästämisellä on suurempi merkitys kuin jakelutien pituuden optimoinnilla. Eli tilanne on postinjakelussa kovin erilainen kuin sähkön jakelussa.
 
Arisoft sanoi:
Samoin ne tehopiikit on haja-asutusalueella kalliita vahvistaa toisin kuin taajamissa. Jos tarkoitus on kohdistaa aiheuttajaan niin menee kyllä tuo kohdistus aika vinoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja s/kWh samoin. Eli kaikki vain eriytettävksi kulutuspaikkakategoriasta riippuen ja yhtiöille oikeus eriyttää tariffejaan, kunhan noudatetaan nimettyjä kategorioita, jotka perustuvat kustannustilastoihin tai muihin asiallisiin perusteisiin.
 
Itse koetan istua vielä aloillani ja odottaa energiaviraston päätöstä asiasta.
Lausuntokierros oli ja nyt tekevät päätökdet, tosin täysin en luota että päätös olisi pienkuluttajaa hyveilevä, vaikka @Mikki oman palutteenantoi
 
kotte sanoi:
Sinne päinhän tuo jo on, mutta kun otetaan tehomaksukatot sun muut ja sähköauton latauksen todellinen kulutus (väliltä 0 ... 11kW latausvaiheesta riippuen) sekä akuston ja invertterin hyötysuhde, niin pientä parantamisen mahdollisuuttakin olisi. Sähköä kannattaisi aina ottaa verkosta suoraan kulutusta vastaavasti sen jälkeen, kun paneeleiden tuotto on käytetty hyväksi ja sähkön hinta ja tehomaksu eivät rajoita (noiden optimointi sitten onkin jo kinkkinen tapaus eikä tehomaksun optimointi käytännössä onnistu ilman tekoälytyyppisiä sääntöjä, joihin tarvitan lähtötietoja yhdestä jos toisestakin mittaustiedosta sun muusta). Akkuja voi toki käyttää, jos tehoa tarvittaisiin yli 17kW jonkin aikaa. Tavanomaisia kulutuslaitteita ei voi jakaa aivan tasaisesti ainakaan dynaamisessa mielessä, joten yksittäisen vaiheen kuormituksen uhatessa ylittää 6kW täytyy tehoa siirtää muilta vaiheilta tuolle ja ottaen huomioon invertterin ja varsinkin akun hyötysuhteen tuo onnistuu vähemmin häviöin verkkotyyppisellä invertterillä kuin ajamalla kaiken online-invertterin lävitse.

Tarvittaisiin kuitenkin sellaiset verkkoinvertterit, joiden maksimisyöttötehoa voi säätää dynaamisesti ulkoa tulevalla ohjaussignaalilla ja samoin tarvittaisiin akkulaturi, jonka ottamaa tehoa voitaisiin säätää vastaavasti vaihekohtaisesti. Myös laturin jännitetavoitetta pitäisi voida säätää akun lataustilan ja ylläpitotilan välillä ja tuon pitäisi sopeutua myös saatavilla olevan aurinkosähkön määrään. Alkaa mennä jo sen verran monimutkaiseksi, että ehkä akun lataus ja verkon käytön tasapainotukseen tarkoitetut ohjattavat (vaihekohtaiset) tasasuuntaajat kannattaisi erottaa toisistaan ja laittaa tasauuntaajien ja verkkoinverttereiden välille vain kondensaattoriparisto, jonka vallitsevaa jännitetasoa käytetään verkkoinverttereiden ja tasasuuntaajien primäärisenä ohjausperusteena ja algorimit tasapainomittauksineen ja tavoitteineen sitten vaikuttavat näiden ohjaukseen toisella hieman hitaammalla aikavakiolla optimointinäkökulman perusteella?
Klikkaa laajentaaksesi...
ei tuo optimointi ole lainkaan kinkkinen tapaus. voisin esmes nyt laittaa verkosta herumaan akkuihin ihan tasaisena virtana vuorokausi tai vaikkapa viikkokulutuksen perusteella ja käyttäisin ne akuista haluaminani piikkeinä milloin vain.
tuo edellinen kommentti siis piikkikulutukseen, hinnan optimointi on sitten toinen asia.
hinnan optimointi onnistui aika kohilleen marras-joulukuussa kun sähkölasku oli 15% siirtomaksun suuruudesta
 
Minulla on sellainen ennustus että Energiavirasto joutuu nostamaan noita suunniteltuja 15 min ja tai 5 kW tehorajaa tai jos Energiavirasto ajaa jääräpäisesti linjaansa niin eduskunta saattaa muuttaa sähkömarkkinalakia tuolta osin ja se olisi jonkinasteinen epäluottams Energiavirastolle. Miten menee niin se jää nähtäväksi. On huomattava että esillä olleen aikataulun mukaan tuo tehomaksua koskeva päätös astuisi voimaan vasta vuonna 2029 ja välissä vuonna 2017 on eduskuntavaalit. On varsin todennäköistä että tästä on voi kehittyä myös vaaliteema. Senverran se on jo nostanut tunteita ja ulostuloja näinkin varhaisessa vaiheessa.

Saatan olla väärässäkin mutta ennusteestahan tässä onkin vain kyse. :grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
SON sanoi:
n vasta vuonna 2029 ja välissä vuonna 2017 on eduskuntavaalit. On varsin todennäköistä että tästä on voi kehittyä myös vaaliteema. Senverran se on jo nostanut tunteita ja ulostuloja näinkin varhaisessa vaiheessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kepu oli jo nostanut asian esille. Jännä seurata milloin faktat tulevat keskusteluun 1) pakko tarjota myös tehomaksuton siirtotuote 2) tuotto on rajattu. Abs maksusumma ei muutu, jakauma voi muuttua.

Nämä faktat pilaavat hyvän tarinan. Tokkopa se haittaa..
 
SON sanoi:
Minulla on sellainen ennustus että Energiavirasto joutuu nostamaan noita suunniteltuja 15 min ja tai 5 kW tehorajaa tai jos Energiavirasto ajaa jääräpäisesti ...................
Klikkaa laajentaaksesi...
tehoraja kosahtaa jokaisella jolla on sähkökiuas. tällä harmonisoidaan lisäkustannus tai sanoisinko sosialisoidaan siirtomaksut (näkyvä piilokustannuslisä).
 
En ihan lämpene ajatukselle, että tehomaksulla katettaisiin valtaosa sähkönsiirron kustannuksista. Totta on, ettei sähkön kulutus verkkoa kuluta. Totta on myös, ettei jakeluverkkoa ole mitoitettu kestämään lähellekään tehomaksujen perusteena olevaa hetkellistä tehoa niin, että verkko kestäisi yhtäaikaa kaikkien kuluttajien kuukausittaisen varttimaksimin määrän. Jakeluverkon kuormitukseen vaikuttaa siis myös kulutus ja kerran viikossa tiistaiyönä kiukaan vastukset päälle napsauttava puilla lämmittävä erakko ei liene kuormittavin asiakas.

Jollakin tavalla pitäisi tehomaksu vertautumaan edes suurinpiirtein sähköverkon kuormitukseen, jotta juhannus- ja loppiaisaatto ei olisi samalla viivalla päivin öin.
 
korsteeni sanoi:
hinnan optimointi onnistui aika kohilleen marras-joulukuussa kun sähkölasku oli 15% siirtomaksun suuruudesta
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa piilee myös sen tehomaksun heikkous. Verkko on kuormitettuna oikeasti vain pakkasilla ja silloin mikään tehomaksu ei siihen auta koska sähköä kuluu paljon. Yhtiöt varmaan halusivat tehomaksun olevan vähintään vuodeksi. Kuukauden kompromissi johtaa vain progressiiviseen siirtohintaan.
 
Oma arvaus tulevasta hinnoittelusta menee jotenkin niin, että 7/8kW on taso, jolla siirrosta tulee nykyinen siirtomaksujen kustannustaso.
Mikään ei myöskään takaa sitä, että jokainen ylittävä kW on samanhintainan vaan progressiokin voinee tulla kyseeseen.

Itse olen jo säätänyt omaksi tasoksi 6kW. Se on säädettävissä yhdellä parametrilla 5kW tasoon, mutta se ei todennäköisesti riitä. 9kW sähkökiuas löytyy taloudesta. Oletusarvoisesti se tekee 3kpl 6kW/15m ylittävää kulutusjaksoa kahden tunnin käyttöjaksolla.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mitä syrjemmässä ollaan, sitä "lähemmäksi" keskijänniteverkko tulee. Joskus se viimeinen muuntaja on jopa ihan talokohtainen. Silloin siitä pitää tulla se koko liittymän kapasiteetti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö tällaisessa tapauksessa olekin niin ettei se tehopiikki aiheuta minkäänlaista muutostarvetta tuohon jo asennettuun laitteistoon? Keskijänniteverkossa tehopiikillä olisi merkitystä vain jos kaikki piikittäisivät samaan aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom