Energiavirasto esittää sähkön verkkopalvelumaksujen rakenteiden valtakunnallista yhdenmukaistamista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mutta et pysty kumoamaan sitä faktaa, että tässä kaksi toisistaan täysin vastakkaisilla vaatimuksilla olevaa liiketoimintaa ( siirto ja energian myynti/tuotanto ) tappelee keskenään. Kumman pitäisi voittaa?
Nuo ovat fundamentaalisesti vastakkaisia tavoitteita, joista kummankaan osaoptimointi ei välttämättä paranna kokonaisuutta, vaan johtaa kokonaisuuden huonontumiseen. Siitä syystä osatavoitteiden optimointi on kytkettävä toisiinsa, mutta kokonaisuuden monimutkaisuuden takia optimointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Paras ratkaisu on kuvata kummankin osatavoitteen kustannukset mahdollisimman objektiivisesti ja yhdistää sitten kokonaisuus markkinaperusteella.

Energiapuolihan optimoidaan sähköenergiamarkkinoilla, mutta jos tuijotetaan asiaa vain tästä näkökulmasta, siirtoinfraan joudutaan investoimaan enemmän. Jonkinlainen tasapaino näiden optimointitehtävien välillä tarvitaan. On paljon esimerkkejä vastaavista välttämättömistä kompromisseista. Esimerkiksi rakennuksen lämpöeristyksen parantaminen vähentää lämmityskuluja, mutta lämpöeristyklsen parantaminen äärimmilleen ei lopulta pysty enää säästämään riittävästi muutenkin pienetyneitä lämmityskustannuksia kannattaakseen. Samahan koskee lämmitystapavalintoja, eli pieneen ja hyvin eristettyyn rakennukseen ei välttämättä kannata investoida mahdollisimman tehokasta maalämmitystä halvempien vaihtoehtojen sijaan.
 
kuten aiemmin oli jo puhetta, niin verkkoyhtiöiden tulisi olla avoimempia ja tarjota dataa niistä todellisista verkon kuormitusageista.
Avoin Data fingridin tapaan, paitsi olisi muuntamoittain ja jakelupiireittäin.
Avoimuudella voisi saada paljon kuluttajia puolelle kun nyt vaan vakuutetaan ilman mitään tosiasiallista tietoa että verkko on kovilla.
Rajapinnat auki, todelliset kuormitusasteet esiin niin väitteitä voisi edes vähän uskoa.
Lisäksi yhtiöiden itsensä aiheuttamat kuormat (mm.sähköpadat) olisi syytä esittää erikseen että mikä on kuormitusaste ilman niitä. Verkkojen kuormituksesta alettiin vaahtoamaan vasta niiden alettua niiden määrän lisääntyessä.
Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta tämä johtaa käytännön mahdottumuuksiin raportoinnin monimutkaisuuden takia ja tilanteeseen, jossa siirtoyhtiö ikään kuin hattu kourassa joutuu selittelemään, miten paljon rahaa kuluu millekin nappimomentille ja mikä vipstaaki vaatii kuvankin vuotena ja kuukautena uusimista tai mitä muuten menee sen korjauksiin tai miten pitkiä jakelukatkoja ja korvauskustannuksia siitä seuraa jne.

Tariffit pitäisi määrätä globaalimpien objektiivisten kriiteerien pohjalta kuten vaikkapa Fingridin julkisesti esittämien valtakunnallisten varttikohtaisten siirtomäärien pohjalta kuten edellä esitin. Siirtoyhtiän paikalliset olosuhteet sitten määräävät paikkakohtaiset kertoimet siirron teho- ja energiaperustaiselle yhteiselle tariffille. Ei ole nähtävissä, että siirtoyhtöän laajuisella tasolla teho- ja energiaperustaisten maksujen suhteella ja kertymäprofiililla olisi kovin suurta poikkeamaa ja jos niitä on, kyse on tavasta, millä siirtoyhtiön on hoitanut oman tonttinsa.

On siirtoyhtiön oma asia, miten se hoitaa parhaan osaamisensa mukaan oman verkkonsa kehittämisen niin, että valtakunnallisesti määräytyvä teho- ja energiaperustaisen siirtomaksun kustannukset ja tuotot hoidetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti eikä moista ole tarpeen purkaa auki sanottavasti enempää, mikä heijastuu siirotyhtiönkohtaisena teho- ja energiansiirtomaksun yhdistettynä tariffina. Energiaviraston ehdotus toki palvelee tarkoitusta erittäin huonosti, on täysi raakile lajissaan, ei perustu tilastomatematiikkaan, vaan on lähinnä toimistobyrokraatin pykälänikkarointia irti todellisuudesta.
 
Energiaviraston ehdotus toki palvelee tarkoitusta erittäin huonosti, on täysi raakile lajissaan, ei perustu tilastomatematiikkaan, vaan on lähinnä toimistobyrokraatin pykälänikkarointia irti todellisuudesta.
Josta tulee mieleen, että miksi meillä on yhteisillä varoilla pyöritettävä virasto jossa ei ole siihen tarvittavaa osaamista
 
Mielestäni koko tehomaku on ymmärretty väärin julkisessa keskustelussa. Se ymmärretään lisämaksuksi mitä se ei ole vaan osa siirtoyhtiön perimää laskutusta (tehomaksun myötä kk-maksu ja/tai siirtohinta pienevät).

Yhtiöt itsekin ymmärtävät sen lisämaksuksi koska uhkaavat perusmaksun korotuksella jos tehomaksua ei saada.

Lisäksi yhtiöiden itsensä aiheuttamat kuormat (mm.sähköpadat) olisi syytä esittää erikseen että mikä on kuormitusaste ilman niitä.

Esim. Helenin ongelma johtuu uusista käyttäjistä ja verkko joustaa "Smart Grid" periaatteella eli isot ylisuuret kuormat tipautetaan pois jos verkko ei kestä.

Verkkoyhtiön logiikka tulisi mennä niin päin, että jos myyntiä joudutaan vähentämään siksi, että verkko ei voi toimittaa kaikea saähköä kuluttajille, niin verkkoa vahvistetaan, jotta myyntiä saadaan enemmän. Ei niin että kulutuksesta laskutetaan enemmän.

Kilpailutilanteessa se kauppias, joka kysynnän lisääntyessä nostaa hintojaan eikä lisää tuotantoaan yleensä tippuu markkinoilta. Monopolissa yritys ei halua kilpailla itsensä kanssa vaan mieluummin nostaa hintaa kuin toimittaa enemmän.
 
Kuten tuossa edellä kuitenkin totesin, säätäisin itse kumminkin tehomaksun niin, että se on [mitattujen varttikulutusten valtakunnan samanhetkisellä varttikulutuksella painotettu summa laskutusjaksolla] jaettuna [jakson pituutta vastaavalla osuudella esimerkiksi vuoden tai useamman valtakunnan keskimäärisestä kulutuksesta] kerrottuna [tehomaksutariffilla (per kWh)]. Tuo sitten korvaisi suoraan kulutusperustaisen siirtomaksun ja kattaisi seä energia- että tehosuuden. Yksityiskohdista voi keskustella, eli perustuisiko valtakunnan kulutusprofiili historiatietoon ("kiinteä siiromaksu") vai laskettaisiinko kullekin kaudelle juokasevasti ("pörssihintapeririaate"). Keskiarvoistuskauden jakajan perstuna on kuitenkin oltava vähintään vuoden mittainen, jotta eri vuodenajat tulevat painotetuksi kustannusmielessä tasapuolisesti.
Tähän haluaisin kommentin Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtajalta, joka on julkisuudessa lobannut yhden vartin huipun mukaista tehomaksua, kun jopa hänellekin on kolmen luvun keskiarvon laskeminen haastavaa. :) :):)
 
Kilpailutilanteessa se kauppias, joka kysynnän lisääntyessä nostaa hintojaan eikä lisää tuotantoaan yleensä tippuu markkinoilta. Monopolissa yritys ei halua kilpailla itsensä kanssa vaan mieluummin nostaa hintaa kuin toimittaa enemmän.

Niin, näissähän ei ole varsinaista kilpailua, ei varsinkaan verkkopuolella ja lainsäädäntö jo tarjoaa monopoliaseman. Energianmyynnillä ei ole tätä samaa lailla taattua monopoliasemaa, mutta suurimmat, varsinkin Fortum voivat käytännössä päättää, kuinka paljon sähköä tarjotaan markkinoille ja asettaa hinnat mieleisekseen silloin kun tuulivoima ei sekoita koko pakkaa. Keinot ovat tuotannon säännöstely ja kaukolämmön tuotanto sähköenergialla.
 
Esim. Helenin ongelma johtuu uusista käyttäjistä ja verkko joustaa "Smart Grid" periaatteella eli isot ylisuuret kuormat tipautetaan pois jos verkko ei kestä.

Verkkoyhtiön logiikka tulisi mennä niin päin, että jos myyntiä joudutaan vähentämään siksi, että verkko ei voi toimittaa kaikea saähköä kuluttajille, niin verkkoa vahvistetaan, jotta myyntiä saadaan enemmän. Ei niin että kulutuksesta laskutetaan enemmän.
Siiskö ehdotat, että "sakko" ja siitä saatu lisätulo onkin oikea ratkaisu ilmenneeseen ongelmaan? Vaiko niin, että sähkön toimittaminen rinnastetaan sosiaalitoimeen, eli uudelle kuluttajalle myydään vanhaan hintaan, vaikka ei kata kustannuksia ja raha nyppäistään joko vation ottamasta lisävelasta tai sitten sähköyhtiön ottamasta lisävelasta, jotka kummatkin sysätään tulevien sukupolvien maksettavaksi?

Jos sinällään kritisoi kritiikin kestävää asiaa, ei pidä liioitella ja laajentaa näkymyksiä alueelle, joka ei kestä kritiikkiä.
 
mutta suurimmat, varsinkin Fortum voivat käytännössä päättää, kuinka paljon sähköä tarjotaan markkinoille ja asettaa hinnat mieleisekseen silloin kun tuulivoima ei sekoita koko pakkaa. Keinot ovat tuotannon säännöstely ja kaukolämmön tuotanto sähköenergialla.
Tuokin menee jo kärjistyksenä liian pitkälle. Lähinnä suurilla toimijoilla on joissakin tilanteissa mahdollisuus a) siirtää tuotantoa ajankohdasta toiseen (koskee vesivoimavarastoaltaita, eli "akkuja" ei kannata tyhjentää halvan sähkön aikana, jos ne taipuvat kalliimman sähkön jaksolle eli kun käyttötarvekin on suurempi; vettä ei kannata juoksuttaa laitoksen ohitse eivätkä sähköpörssin säännöt salli moista keinottelua, vaan todetusta ryhtymisestä on säädetty rangaistus), b) välttää tappion tekemistä sähkön hinnan ollessa liian alhainen (eli sähkölle ei ole todellisuudessa menekkiä, vaan ylituotanto on karsittava joka tapauksessa josssakin, jottei sähköjärjestelmä kaadu; tämä liittyy esimerkiksi OL3:n operointiin ja maakaasukombien ajamiseen, kun sähkön on oltava verrattain kallista ja sivutuotelämpö on voitava myydä, jotta kaasun hinta ja siihen liittyvät verot tulevat katetuiksi muuttuvien toiminta- ja laskennallisten ylläpitokustannusten ohella).
 
Siiskö ehdotat, että "sakko" ja siitä saatu lisätulo onkin oikea ratkaisu ilmenneeseen ongelmaan?

Varsinaisesti ehdotan että sakoilla, joilla ei ole yhteyttä ongelmaan muutoin kuin tilastollisesti, ei ole ongelmaa korjaavaa vaikutusta.

Ymmärrämme jos tiellä on nopeusrajoitus vaikka taajaman kohdalla, mutta jos nopeusrajoitus onkin keskellä korpisuoraa vain sakotuskameraa varten, niin sellaista emme oikein ymmärrä.

Oma ehdotukseni on se, että korjataan varsinaista ongelmaa, koska siihen on mahdollisuus, sen sijaan että kikkailemme jollain maksuilla, jotka eivät loppupelissä ole muuta kuin satunnaisia sakkoja.

Tämä hoituisi esim. niin, että tehomaksu olisi voimassa vain huippukuormituksen aikana ja siitä tulisi ohjaus sähkömittariin.
 
@kotte
Tariffit pitäisi määrätä globaalimpien objektiivisten kriiteerien pohjalta kuten vaikkapa Fingridin julkisesti esittämien valtakunnallisten varttikohtaisten siirtomäärien pohjalta kuten edellä esitin. Siirtoyhtiän paikalliset olosuhteet sitten määräävät paikkakohtaiset kertoimet siirron teho- ja energiaperustaiselle yhteiselle tariffille. Ei ole nähtävissä, että siirtoyhtöän laajuisella tasolla teho- ja energiaperustaisten maksujen suhteella ja kertymäprofiililla olisi kovin suurta poikkeamaa ja jos niitä on, kyse on tavasta, millä siirtoyhtiön on hoitanut oman tonttinsa.
Valtakunnallinen taso ei auta tippaakaan avaamaan kansalle sitä miksi eri yhtiöillä on eri hinnat, ellei dataa avata ja esitetä avoimesti.
Monopolilla toimivilla yhtiöillä on mielestäni oman julkisuuskuvan myötä jo velvollisuus olla avoin ja läpinäkyvä.
Nykyinen tilanne kuvastaa hyvin sitä miten heikosti ovat vakkansa hoitaneet, kun kansa on 99,9% (ehkä ei omat työntekijät?) niitä vastaan ja epäilee kaikkea mitä tekevät rahastukseksi.
Suomi on niin laaja maantieteellisesti ja totaalisen erinlaiset vaikutukset, että on mahdotonta esittää että "valtakunnallisten varttikohtaisten siirtomäärien pohjalta" tulee tehomaksut oikeudenmukaisena Helenin asiakkaalle tai Enontekiön sähkön asiakkaalle.
 
Aivan varmasti joudutaan perusmaksuja nostamaan ilman tehomaksua. Tehomaksulla pyritään vain hillitsemään verkon investointitarpeita.


”Jos maksuja ei kohdisteta huipputehon tarvitsijoille, vaihtoehto on paljon kritisoitujen perusmaksujen korottaminen kaikille”, kerrotaan Energiakaupunkien tiedotteessa."

*Energiakaupungit ry:llä on 13 jäsenyhtiötä, jotka vastaavat kaukolämpöverkoista ja sähkönjakelusta Vantaan, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän, Oulun, Kuopion, Seinäjoen, Vaasan, Porin, Kouvolan ja Lappeenrannan alueilla.

Eli kaikki firmat millä on halvimmat siirtomaksut uhkailee että siirtomaksut nousee. Joo korottakaa vaan Tampereen Energia esim yleissiirron kuukausimaksua mikä on huimat 6,02€/kk! Eleniaan on vielä aika pitkä matka 22,79€/kk! Voi vaikka kolminkertaistaa kk-maksun niin ruvetaan sitten kauhisteleen että onko huipputehomaksu vai kk-maksun korotus aiheellinen.
 
Energiaviraston tuoreesta materiaalista muutama sananen aiheesta.
1768488898087.png

 
Heitetään sen verran plussaa tuolle tehomaksulle että sen määrään kuluttaja voi jollain tavoin vaikuttaa. Kuukausimaksu on ”kiveen hakattu” ja kaikille sama saman verkkotoimijan alueella.
Hieman on vaihtelua sulakkeen koon ja liittymätyypin perusteella mutta omalla käyttäytymisellä ei voi niiden määrään vaikuttaa.

Tehomaksun määräytymisperusteet on sitten eri juttu. Sen määrittely voi onnistua tai mennä aivan päin heiniä.
 
Heitetään sen verran plussaa tuolle tehomaksulle että sen määrään kuluttaja voi jollain tavoin vaikuttaa.

Minulla se vaikutus voisi olla sellainen, että pitäisi käydä joskus auto lataamassa julkisella laturilla jos se pitäisi saada tyhjästä täyteen yön aikana. Julkinen saattaisi tulla halvemmaksi kuin se tehosakko yhdestä latauksesta.

Mutta toisaalta, jos käytän isoa tehoa usein, niin koko tehomaksu menettää merkityksensä. En edes tajua mitä sillä savutettaisiin, jos säästäisin sen energiamaksussa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni koko tehomaku on ymmärretty väärin julkisessa keskustelussa. Se ymmärretään lisämaksuksi mitä se ei ole vaan osa siirtoyhtiön perimää laskutusta (tehomaksun myötä kk-maksu ja/tai siirtohinta pienevät). Siirtoyhtiön kokonaislaskutus on rajattu, joten tämä on nollasummapeliä, osa maksaa enemmän ja osa vähemmän.
Ei se kuitenkaan kuluttajan kannalta ole ollenkaan nollasummapeli mikäli tehomaksu oleellisesti rankaisee pörssihinnan mukaan optimointia.

Tässähän nimenomaan (nykyisellä esitetyllä mallilla) toimitaan sitä vastaan että kannattaisi ajoittaa niitä kuluttajia yölle yms halvempiin aikoihin, kun ajoittamisesta seuraa nimenomaan se liittymäkohtainen piikki josta rangaistaan.
 
Itse on tullut verisesti kusetettua yhteiskunnan toimesta niin monta kertaa, että aina kun joku vohkaus alkaa, niin käsijarru päälle loppuun asti.

Hyvä ettei tullut sähkökeskusta uusittua automaatiolla x, y ja z hintaan 100^3.14 tai ostettua sähköautoa ladattavaksi halvalla yösähköllä.

Nyt kun näitä kaikkia uusiokusetuksia tuumaillaan laskuttajan puolella, niin syytä siirtää noita taas pari vuotta eteenpäin ja katsoa mikä parasta
 
Kun olen seurannut energia-alan ulostuloja tehomaksusta, niin ne ovat olleet fakta-arvoltaan luokattomia, mutta mielipidevaikuttamisessa hyviä: mikään ei muutu sinun kohdallasi, mutta jakeluverkon suurkäyttäjät saavat kuritusta, jotta sinun maksusi ei korotu. Siirtoyhtiöt eivät saa latin latia lisää, mutta silti niiden kannattaa rummuttaa voimallisesti yhden vartin tehomaksun puolesta.

Kun olen seurannut kotitalouksia tämän foorumin ulkopuolelta, niin kovin harva osaa kertoa, mikä on oma sähkön vuosikulutus tai miten oma sähkölasku koostuu eri komponenteista. Lasku vain maksetaan, jos tilillä on rahaa. Sähkis laitetaan narun päähän joko aina kotiin tullessa tai jos akun täyttöaste tuntuu alhaiselta.

Jäinkin miettimään, mikä vaikuttavuusaste tehomaksulla voi olla kulutuskäyttäytymiseen yleisesti ottaen?
 
Jäinkin miettimään, mikä vaikuttavuusaste tehomaksulla voi olla kulutuskäyttäytymiseen yleisesti ottaen?

Vaikutus olisi jotain muuta kuin tavoite, mikä se sitten lieneekään. Paljon käyttävät käyttäisi edelleen paljon eikä se tuntuisi laskussa. Vähän sähköä käyttävät alkaisi vältellä sähkön käyttöä ettei tule tehosakkoa. Hyöty verkolle olisi mitätön.

Nyt vaikuttaa siltä että tästä ehkä tulee vain yksi mahdollinen uusi tariffi sellaisille, jotka käyttää sähköä tasaisesti ja paljon. He maksaa ehkä jopa vähemmän ja vähän käyttävien pitäisi sitten maksaa enemmän tavalla tai toisella.
 
Entäs jos toisivat tarjolle vaikka 3x16A. Kun 3x25A maksaa täällä 36,8€/kk niin tuo 3x16 voisi maksaa esim. 26€/kk. Olisin kiinnostunut kokeilemaan kuinka tuolla pärjättäisiin.
 
Täällä oli touhuttu heatmappia että miten minkäkin kulutus jakaantuu eri tunneille ja päiville. Kovin on erilaista kulutusta eri paikoissa. Koska se verkko sitten on pullonkaulana...
1768503557169.png

Tuolta löytyy koko juttu saateteksteineen.
 

Liitetiedostot

Ei se kuitenkaan kuluttajan kannalta ole ollenkaan nollasummapeli mikäli tehomaksu oleellisesti rankaisee pörssihinnan mukaan optimointia.

Tässähän nimenomaan (nykyisellä esitetyllä mallilla) toimitaan sitä vastaan että kannattaisi ajoittaa niitä kuluttajia yölle yms halvempiin aikoihin, kun ajoittamisesta seuraa nimenomaan se liittymäkohtainen piikki josta rangaistaan.

Tämä on totta, mutta olisiko halpojen tuntien aggressiivinen hyödyntäminen myös osasyynä verkkojen vahvistamistarpeisiin? Siirtoyhtiön kannalta mahdollisimman tasainen kulutus olisi paras.
 
Siirtoyhtiön kannalta mahdollisimman tasainen kulutus olisi paras.

Tämä on hankala asia. Kun siirtoyhtiö ei saa voittoa lisättyä vaikka kuinka paljon myisi. Sen sijaan investoimalla kalliimpaan verkkoon siirtoyhtiö voi saada enemmän tulosta. Esim, kaivamalla piuhat maan alle voi nostaa hintaa. Vahvistamalla ylisuuret johdot ja muuntajat saisi enemmän rahaa. Mihin siirtoyhtiö oikein pyrkii?
 
Käsitykseni saattaa olla väärä, mutta olen ollut siinä ajatuksessa että siirtoyhtiö ei ihan suin päin voi investoida miten vain haluaa? Vaan investoinnit pitää edes jollain tasolla perustella? Nyt toki Hannes-myrskyn jälkeen piikki lienee auki maakaapeloinnissa.
 
Suomi on niin laaja maantieteellisesti ja totaalisen erinlaiset vaikutukset, että on mahdotonta esittää että "valtakunnallisten varttikohtaisten siirtomäärien pohjalta" tulee tehomaksut oikeudenmukaisena Helenin asiakkaalle tai Enontekiön sähkön asiakkaalle.
Noin kuin itse kirjoitin ei siis olisi tarkoituskaan purkaa auki hyvin erilaisten, eri olosuhteisa toimivien ja erilaisia historian painolasteja omaavien yhtiöiden kustannusrakennetta, vaan määrätä tariffimalli, joka vastaa kunkin kuluttajan aiheuttamaa painetta sähköverkon siirtokyvyn kasvattamiseen ja kapasiteetin ylläpitoon puhtaasti tilastolliselta pohjalta. On käytännössä mahdotonta laatia todelliseen verkon parantamistarpeeseen perustuvaa mallia kustannuksista tietyn siirtoyhtiön asiakkaana tietyssä kiinteistössä tietynlaisella kulutusprofiililla eikä siten edes tietyn siirtoyhtiön kaikkien asiakkaiden perusteellakaan pysty rakentamaan kuin viitteellisen ja epätarkan yhteenvedon.

Mitä tulee eri siirtoyhtiöiden tariffien eroavuuteen, suurimmat erothan ovat kiinteissä kuukausimaksuissa ja energiaperustainen muuttuva osuuskin vaihtelee suuresti. Tehomaksua ei näistä voisi erottaa kuin osittain, eli hämäräksi jäisi tältä pohjalta. Yhtiöille hyväksytyn voiton määrittäminenhän perustuu siirtoverkon laajuudesta, ominaisuuksista, asiakamääristä ja näiden siirtopalvelutilastojen pohjalta tehtyyn fiskaalisen laskelmaan. Tuokaan ei siis perustu kirjanpidon tase- ja tuloslaskelmaan, vaan on toiminnan reunaehtoijen pohjalta laadittu. Monopoliyhtiö pystyy aina kikkailemaan kirjanpitonsa kanssa, mutta itse verkkoinfrastruktuurin tietoja tai asiakaskohtaisia siirtotilastoja ei pysty manipuloimaan vastaavasti. Asiallisesti määritellyn tehotariffin ei pitäisi olla vaikeampi perustella asiakkaille kuin nuo muut suuremmat ja osin vielä enemmän vaihtelevat laskun osakomponentit.

On sitten toinen juttu, että valtakunnan jakaminen siirtoyhtiöiden monopolialueiksi niin, että tariffiperusteet eivät ota lainkaan huomioon esimerkiksi asumismuotoa on suorastaan perustuslain vastaista. Sähköjen toimittaminen esimerkiksi kerrostaloasuntoihin tulee yhtiölle pääsääntöisesti selvästi halvemmaksi kuin sähkön toimittaminen pientaloihin, kun taloyhtiö vastaa rakennuksen sisäverkosta ja sähköyhtiölle riittää yhden järeän kaapelin vetäminen ja ylläpito. Pieniä eroja jollakin yhtiöillä tariffeissa onkin, mutta energiavirasto voisi käyttää omaa energiaansa laatiakseen suositukset siitä, mikä on tariffien kohtuullinen taso riippuen kiinteistötyypin ohella asutuksen tiheydestä ja etäisyydestä taajamiin muun muassa. Molemmilla puolilla sähköyhtiöiden aluerajaa tulisi siirtohintojen kutakuinkin vastata toisiaan, ellei sitten asiakas voisi valita, kummalta yhtiöltä siirron hankkii. Tuolla tavoin siirtoyhtiöiden keskenkin saisi aikaan edes jonkinmoista kilpailua. Kaukolämpöliittymien kohdalla tuota näköjään jo välistä tehdäänkin sovussa yhtiöiden kesken.
 
Käsitykseni saattaa olla väärä, mutta olen ollut siinä ajatuksessa että siirtoyhtiö ei ihan suin päin voi investoida miten vain haluaa? Vaan investoinnit pitää edes jollain tasolla perustella? Nyt toki Hannes-myrskyn jälkeen piikki lienee auki maakaapeloinnissa.
Perusteluahan on kovasti jo selostettu tehomaksulle. Lisää kuparia pitää ostaa muuntajiin kun sähköä asiakkaat menee käyttämään.
 
Perusteluahan on kovasti jo selostettu tehomaksulle. Lisää kuparia pitää ostaa muuntajiin kun sähköä asiakkaat menee käyttämään.
Ei kun: Lisää kupari ei tarvita, kun asiakas maksaa itsensä kipeäksi, jos menee käyttämään sähköä. Kun käyttö kevenee, niin yhtiö vaan toteaa, että piirin käyttö laskussa ja asia ok. Pistää rahat parempan kohteeseen.

Ei näillä muuntopiirejä tulla korjaamaan, vaikka joku niin väittää
 
Pitäisikö todeta että ei tehomaksu lisää investointeja.
Ne samat investoinnit mitkä pitää tehdä joka tapauksessa, niiden kustannukset jatkossa vaan jaetaan paremmin aiheuttaja periaatteella eikä kaikille tasapuolisesti.
Siis ihannemaailmassa….
 
Paketti tsi kirje silti samanhintainen meille kaikille?

Riippuu, ketä tarkoitat "meillä kaikilla". Sakemanni maksaa eri summan varmasti, kuin suomalainen. Jos tarkoitat meitä suomalaisia, niin sitten pitää miettiä, onko valtakunnanraja olennainen tässä asiassa, vai joku muu raja. Posti toki kulkee eri kustannuksilla Lapin selkosilla, kuin ruuhka-Suomessa. Postikin varmasti mielellään eriyttäisi hintoja, jos se olisi lainsäädännöllisesti mahdollista.

Tässä on paljon "jos" asioita. Helenin mukaan piikkikuormitus ei ole ongelma. Varsinainen ongelma ratkeaisi sillä, että tehomaksu olisi voimassa vain silloin kun sähkön säännöstely on voimassa. Smart Grid on tehty tähän käyttöön.

Mitä mahdat tarkoittaa sähkön säännöstelyllä? Sellaista kun ei Suomessa ole tapahtunut miesmuistiin, on vaikea mieltää, mitä se tarkoittaisi. Jos se tarkoittaa koko kantaverkon tasapainon häiriötilaa, jossa tuotantoa on liian vähän kattamaan kulutusta, niin sehän ei liity asiaan juuri mitenkään. Onko yhtään todennäköisempää, että siirtoyhtiökohtaisesti alettaisiin rajoittamaan kulutusta kyseisen siirtoverkon rajoitusten takia? En usko, paitsi tietenkin uusien liittymien osalta rajoitetaan joskus jo nyt.

Entäs jos toisivat tarjolle vaikka 3x16A. Kun 3x25A maksaa täällä 36,8€/kk niin tuo 3x16 voisi maksaa esim. 26€/kk. Olisin kiinnostunut kokeilemaan kuinka tuolla pärjättäisiin.

Minusta sulakekokoon suhteutetuille maksuille ei ole enää mitään perustetta, jos laskutuksessa on tehomaksukomponentti. Silloin samasta asiasta laskutetaan kahdessa eri kustannuskomponentissa. Ainoastaan liittymämaksun suuruus sulakekoon mukaan on perusteltua tehomaksuaikakaudella, ei minkään jatkuvan maksun.
 
Mielestäni sähköä voi säännöstellä kahdella tapaa: rajoittamalla energian saantia tai rajoittamalla sähkötehoa. Puheena olevassa asiassa pyrkimys on nimenomaan rajoittaa tehoa hinnoittelun avulla. Toki sähköenergiaakin pyritään rajoittamaan epäsuorasti hinnoillelulla, energian säätökampanjoin mutta enemmän tai vähemmin "pukki kaalimaanvartija" asenteella sillä karu totuus on että mitä enemmän myyt tai siirrät sähköä niin todennäisesti tienaat myös enemmän. Osakeyhtiölainkin mukaan yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa (omistajille).

Mikä tässä on nyt muuttunut että pitää pyrkiä rajoittamaan tehoa hinnoittelun avulla? Sähkökiukaita on ollut iät ajat. Talouksien ominaiskulutukset lienevät olleet ja ovat näihin päiviin asti melko tasaisia. Se mitä olen tutkaillut verkkoyhtiöiden siirtohäviöitä niin nekin ovat laskeneet tai pysyneet tasaisina. Siirtohäviöiden kehityssuunta kertoo osaltaan sähköverkon laajemmasta siirtokyvystä ja kuormitustilan kehityksestä. Asuntotuotanto on hiipunut noin puoleen parhaista ajoista, olen nyt kaiketi noin 20 000.

Mitä uutta on tulossa ja onko näihin muutoksiin varautuminen taustalla? Kuluttajilla sähköautot ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen mutta mistä syystä. Kuluttajien vai valtiovallan halusta? Kuluttajien aurinkovoimalat ja akustot lisääntyvät ja voimaloiden tuotto on pois myynnistä ja huom pois myös arvonlisäveron tuotoista. Suuritehoisia datakeskuksia pystytetään ja lisääntyy kuin sieniä sateella, Suuritehoisia sähkökattiloita samoin. Tuulivoimaloita samoin. Fossiilista energiaa käyttäviä voimaloita on purettu ja taidetaan purkaa edelleen. Samoin paljon sähköä tarvitsevia paperitehtaita puunjalostustehtaita on ajettu alas. Uutta suurjänitteistä valtakunnan verkkoa vahvistetaan ja lisätään. Jne

Jokin näistä tai useampi saattaa olla syynä yksittäisen kuluttajan tehon rajoittamiseen hinnoittelun avulla joa sitten kertautuu kuluttajien määrällä .

Voin olla väärässäkin mutta kerrotaanko tästä sähkönsiirron hinnoittelun yhtenäistämisen syistä koko totuus, epäilen? :grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsalaisia kokemuksia. Piikkitehot laskeneet 2-3%.

Ellevio was the first among the major electricity grid companies at the turn of last year, and their experience so far is that capacity peaks have been cut by 2–3 percent. This corresponds to approximately 10,000 more homes being able to fit into the electricity grid without any expansion.

14%:lla laskut ovat edullisempia
14 percent of customers have received cheaper electricity network fees compared to if they had not acted at all. Some have also received more expensive ones and many have not been affected to any great extent at all, according to Henrik Hagberg.
 
Keravan energian suunnalta juttua tehomaksusta ja sen määräytymisestä.

Näytä liitetiedosto 112336
Jo on kuormitusprofiileissa älyttömän matalat tehopiikit.
 
Ruotsalaisia kokemuksia. Piikkitehot laskeneet 2-3%.
Uppsalan ekonomejako kaikki sähköyhtiöiden talousimmeiset ovat? Tai ehkä niitä on kolmenlaisia: niitä, jotka osaavat laskea ja niitä, jotka eivät osaa.

In Ellevio's case, the fee consists of three parts:
1. A fixed fee that varies depending on the customer's main insurance.
2. Transmission fee based on electricity usage in kWh during the month.
3. Power charge based on the average of the customer's three highest power peaks (under one hour) during the month. This proportion accounts for 40 percent of the total electricity network charge.
4. At night (22-06) only half the power peak is counted.


Muuten tuossa kiinnittää huomitota kolmen korkeimman tunnin keskiarvo kuukaudessa ja yöajan alennus.
 
Takaisin
Ylös Bottom