Antotehon ja COP:n laskeminen

[jule-]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Tuota RM:ää lukiessani heräsi kysymys COPin laskennasta.
Kuten RM:ssäkin mainittiin COPin mittaus on hankalaa.
Tällä palstalla on vakiintunut käsite koti-COP joka on eräänlainen tapa laskea näitä COP arvoja kotona , kotikonstein.

Mutta miten COP tulisi mitata , jotta voisi puhua laitteen lähes oikeasta COPista?
Ulkoilman ja sisäilman kosteus pitäisi todennäköisesti mitata , mitä vielä?
Lämpötilaerot imetyn ja puhalletun ilman välillä? Puhallus määrä?
Miten lämpöanturit tulisi sijoittaa?
Jos kotona kykenisi mittaamaan kaiken tarvittavan , eikö tällöin lopputulos olisi kohtuu lähellä todellista. Tietysti virallisissa mittauksissa käytettään kalibroituja mittareita ja antureita.
Vai onko jo käytössä oleva koti-COP kelvollinen esim. mahdollisen vikojen huomaamiseen?
Jos koti-COP poikkeaa paljonkin tehtaan ilmoittamasta , kuinka pitkälle voidaan väittää , että kyseessä on sunnuntaikeksiöiden sähläystä ja niistä johtuvien epätarkkuuksien summista kertynyt kaaos , joka ei vastaa oikean standardisoimislaitoksen mittaamaa oikeaa COPpia.
Kuinka pitkälle koti-COP riittää todisteeksi esim. ilpin alentuneen tehon huomaamiseen.

Tämä ei siis ole nyt yhteydessä omaan koneeseeni , vaan on pohdintaa tuon RM:n vastineen pohjalta.

 

[Joutomies]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Minuakin kiinnostaisi nuo COPit sun muut... mielenkiintoistahan niitä oman värkin mittaustuloksia on seurata lähinnä sen vuoksi, että näkee, jos jokin lähtee menemään pieleen. Tärkein COP mitataan vuoden sähkölaskun tasauksessa, niillä yksiköillä voi sitten ostaa ruokaa, diisseliä ja laatuviskiä.

 

[Kari]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Halvin tapa saada jonkinlainen koti COP mittaus on ostaa halpa ulko/sisä lämpömittari ja kulutus mittari.Laittaa sisämittari ILP:in päälle ja ulkoanturi puhalluksen ulostuloon sitten kone pienimmälle
puhallukselle ja laittaa arvot ylös eri ulkolämpötiloilla.

Tällä tavalla saa jonkinlaisen COP arvon joka on kuitenkin ihan kelvollinen kun seuraa oman ILP:in
toimintaa.

Seuraava pykälä onkin jo että mittaukset pitäs kyllä saada PC:lle ja kunnollinen ilmamäärän mittaus
mikä onkin homman hankalin asia.

 

[teukka]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Mutta miten COP tulisi mitata , jotta voisi puhua laitteen lähes oikeasta COPista?

Sitä oikeata COP-arvoa ei ole olemassakaan ainakaan niillä tarkkuuksilla kuin täälläkin keskustellaan.

 

[jule-]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Mutta miten COP tulisi mitata , jotta voisi puhua laitteen lähes oikeasta COPista?
Sitä oikeata COP-arvoa ei ole olemassakaan ainakaan niillä tarkkuuksilla kuin täälläkin keskustellaan.

No mikä on se tarkkuus?
Ei maailmassa voi olla ainoastaan kahta paikkaa , jossa anturi kyetään asettaamaan tarkasti oikeaan paikkaan.
On täysin ymmärrettävää , että mittauksia tehdään eri tasoilla , mutta kyllä jollakin tasolla pitää päästä jo lähemmäs oikeaa.
Toisten mielestä edes "koti-COPista" ei saisi puhua , koska se on liian epätarkka , jota se onkin , mutta parantamalla mittauksia pitää päästä parempaan tulokseen , mutta miten?

Täytyyhän valmistajan tietää arvoja jotka vaikuttavat loppu tulokseen. Tällöin voidaan sanoa olosuhteet joissa jokin arvo täyttyy. Tälläisestä taulukosta voitaisiin verrata omaa ilppiä ja todeta sen olevan kunnossa. Esim. sulatus tapahtuu jonkin ajan puitteissa jossain määrätyssä kelissä. Olosuhdetaulukosta voidaan katsoa suuntaa antavat arvot ja todeta , että sulatuksen pitäisi tällä kelillä toimia 3,5h välein , mutta omani sulattelee kuitenkin 30 min välein.
Tästä voitaisiin tehdä jotain johtopäätöksiä , kunnossa tai ei kunnossa. Tosin nyt tätä ei voida tehdä , koska kelloni ei ole synkronoitu eikä siinä ole tuhannesosa sekunnin mittausta eikä sen sijoituskaan ole oikea , josta voimme päätellä mittauksen olevan epäluotettava epätarkkuudessaan = ilppi kunnossa.
Vähän vaikeaa selittää mitä ajan takaa. :-\ Eihän tässä olla hakemassa absoluuttista arvoa , vaan ehkä koti-Copista seuraavaa askelta kohti oikeaa.

Jos esim. itse saan koti-Copiksi mitattua 1.5 ja valmistajan mukaan jollakin lämmöllä ja teholla on saatu copiksi 4.9. Mielestäni tuossa on nyt jotain heittoa ja kysyn neuvoa valmistajalta niin sieltä tuleekin vastaus. "Kone kunnossa , absoluuttinen Cop on 4.9. Sinulla epätarkat mittaukset." Eihän tasauslasku voi olla ainoa mahdollinen tapa tarkistaa. Hups , ompas lasku iso , ei tainut ilppi olla kunnossa viime talvena. Pitäisikö tälle palstalle luoda oma ohje jossa ohjeistetaan mittaamaan "oikein" COP , jotta se olisi edes oikeaan päin kallellaan. Cop arvo on kuitenkin se arvo jolla laite usein myydään asiakkaalle ja sitä pitäisi pystyä myös jotenkin seuraamaan , edes jollakin tasolla. Vaikka heittoa olisi sitten olisi +/-1.5 .
OK , osa alkaa jo vetämään hernettä nenään.

 

[VesA]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

PÖH... mittaukseen kuuluu toki aina myös tarkkuuden arviointi. Eli jos mittailee, kannattaa samantien katsoa vaihteleeko lulostulevan ilman lämpötila eri kohdissa kovin paljon. Ja tutkia mitä lämpömittarille luvataan. Tämän jälkeen voikin jo laskea, missä haarukassa mittaustulos lämpötilan puolesta on. Puhaltimen ilmamäärää ei oikein pysty mittaamaan tai arvioimaan, mutta tehtaan arvoa voi hyvin käyttää jos toiminnassa ei ole havaittavaa vikaa.

Jos tulos tämän jälkeen on tolkuton kannattaa vasta alkaa tarkempiin tutkimuksiin. VTT:n raporteista näkee, ettei mittaaminen helppoa ole ns ammattilaisillekaan, eikä kovin monen numeron tarkkuudesta kannata haaveilla. Toki pitkäaikaiseen keskiarvoon voi lopulta saada jotain tarkkuutta.

 

[mooses]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Kiiti Vesa jos ymmärsin oikein ei kannata mitata vaan valmistajan / valmistuttajan arvot on noin likimäärin oikeat. :

Poistin n kappaletta ylimääräisiä hymiöitä -Samppa

 

[jule-]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Voi olla , että toiset ymmärtävät takaa ajamani asiat eri tavalla kuin olin ne tarkoittanut , vaikka haluaisin käydä keskustelua vain yleisellä tasolla. Yritän selventää nyt lisää.
Eurovent on varmasti mitannut oikein ja sen tuloksia pidettäköön yhtenä ja ainoana oikeana tuloksena. Muita tuloksia verrattakoon sen tuloksiin.
Lähinnä mitä nyt tarkoitan on COPin mittaus ongelmatilanteessa tai kuvitellussa ongelmatilanteessa. Tääläkin palstalla on monia käyttäjiä joita kiinnostaa oman pumpun COP.
Miten COPia tulisi kotona mitata , jotta se olisi suuntaa antava ja kelvollinen edes jossain mielessä? Miten koti-COP mitataan oikein?
Toisethan mittaa koti-COPpia kämmenellä toiset kylpyvesimittarilla () toisilla on käytössä taas erillaisia digitaalisia mittareita.
Pystyisihän tuohon koti-COPiin ottamaan vielä muutakin mittausta mukaan esim. ilmankosteus. Vai onko nämä muut "lisämittaukset" turhia , koska niiden vaikutus
on minimaalinen ja niistä on hyötyä vain tarkoissa mittauksissa ja ne vaikuttavat vain pilkunjälkeisiin lukuihin?

 

[Samppa]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Poistin ketjusta yhden huuhaaviestin. Ja noita hymiöitä voisi hieman hillitä, niitäkin hieman karsein yhdestä viestistä.

 

[teukka]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Näistä tarkkuksista on puhuttu tällä foorumilla paljon ennemmikin. Jos valmistaja antaa 4,9 ja kotimittaaja saa 1,5, niin silloinhan siellä on jotakin mätää - joko mittauksessa tai ilpissä. Olen sitä mieltä, että yksinkertainen arviointi voidaan tehdä mittaamalla sisäyksikön imu- ja puhalluslämpötilat. Se riittää - tarkempaa ja oikeampaa ei kannata haaveilla.

Aivan samanlainen coppi on auton kulutus. Jos valmistaja ilmoittaa 7,8 l/100 km, niin käyttäjä saa ajaessa kulumaan mitä tahansa, mutta yleensä luotetaan valmistajan arvoihin, jotka nykyisin mielestäni pitävät paikkanasa.

Aivan yksinkertainen esimerkki vielä digitaalisiin mittareihin ihastuneille. Puukeppi on pyöreänoloinen ja kysytään sen paksuutta. Mitattaessa huomataan, että eihän se olekaan poikkileikkaukseltaan pyöreä. Mikä on nyt sen kepin oikea ja tarkka paksuus?

Luulen, että harrastelijalle on paljon helpompiakin mittauskohteita, joissa voi pyrkiä suureen tarkkuuteen, kuin ilpin COP.

Kerran tarkistelin noita Euroventin mittauksia, eivätkä ne ole muuta kuin mittauksia mittausten joukossa. Mm. virheen arvionti puuttuu ja sen on tehnyt selvästikin joku toimistoapulainen muotoilemalla taulukon sarakkeita. Lisäksi siellä oli laskuvirheitä.

 

[janti]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Mielestäni koti-COPien mittaus ja laskenta on hyödyllistä laiteen myöhemmin tapahtuvan toiminnan tarkistuksen kannalta.

Koti-COPin mittaukset tulisi tehdä heti laitteen asennuksen jälkeen useissa eri lämpötiloissa ja eri puhallinnopeuksilla. Koti-COPin voi laskea myös yleensä käyttöönottopöytäkirjan arvoista. (tuosta tulee kyllä tosi kova arvo, koska sisäyksikön imuilman lämpötila on todennäköisesti todellisuudessa ollut korkeampi kuin mitä sisälämpötila) http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=1845.0;attach=1496

Saatuja tuloksia voi sitten tarvittaessa myöhemmin (esim. vuoden päästä) verrata silloin mittataviin tuloksiin. Mittausolosuhteet ja mittarit pysyvät tällöin varmaankin samoina (kuten virheetkin), mutta toistettavuus on se tärkein tekiä.

Normaali hepulle helpointa on kuitenkin kyllä verrata noita ulospuhalluslämpötiloja (tai ulospuhalluslämpötilan ja ulkolämpötilan erotusta)!

 

[jule-]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

No nyt juttu liikkuu oikeaan suuntaan.
Eli koti-COP on vertailu kelpoinen vikatilanteessa , jolloin eroa kertyy jo kohtuuttoman paljon viralliseen arvoon nähden.
Kotimittausta ei voi millään tapaa herkistää tai parantaa , koska herkennyksellä ei saavuteta mitään. Toisin sanoen mittaaminen "tarkemmin" ei anna kuvaa oikeasta tuloksesta , vaan antaa tarkemman luvun joka on virheellinen riippumatta vallitsevasta oikeasta tuloksesta.
Ja ainoat mahdolliset kotikonstit onkin tiivistetty Jantin viestissä.

 

[Jihala]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Tämä teukan kehittelemä kaava voisi olla tähän helppo sovellettava. Tuntuu menevän loggerihommien kanssa täysin yksiin.
Ja Sanyo/Argo-porukalle tämä on helppoa. LT-mittaus ulospuhallukseen, max-arvon jättävä. Sulatukseen jälkeen vilkaisu ja se on siinä.
Itselle tullut takapuolituntuma, mitä puhalluslämpö pitää olla eri ulkolämpötiloilla. Tätä tullut seurailtua uudesta asti, ja pistää heti silmään, jos outoja lukemia. Ja tietenkin huomaa, että taso/tehot säilyy.

 

[teukka]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Tuo max-arvo saataa olla joskus kyseenalainen. Jos kenno on kuuma ja sisäpuhaltimen nopeus jokin syyn vuoksi pienee, niin saadaan liian suuri arvo. Yleensäkin mittausten tarkkuus kärsii ehkä eniten siitä, että ilppi ei toimi koko ajan samalla tavalla. Kun olen mittaillut mielestäni huolella noita arvoja, niin hajontaa on melkoisesti. Joskus huomaa kytätessään, että se asettuu jollekin tasolle.

Ehkä monille tulee mieleen, että lasketaan joissakin tapauksissa keskiarvo min- ja max-arvoista. Se ei sitten ole missään tapauksessa keskilämpötila.

Onkohan muuten olemassa kohtuuhintaisia mittareita, jotka ilmoittaisivat keskilämpötilan joltakin ajalta?

 

[Jihala]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

teukka
Argon logiikka: Ajaa heti sulatuksen jälkeen 2 min maksimiteholla. Tekee tämän aina. Eli tästä saa hyvän seurannan tuohon LT-mittaukseen. Tästä voi helposti seurata, että tehot tallella.

 

[tet]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Argon logiikka: Ajaa heti sulatuksen jälkeen 2 min maksimiteholla. Tekee tämän aina. Eli tästä saa hyvän seurannan tuohon LT-mittaukseen. Tästä voi helposti seurata, että tehot tallella.

Onko sinulla tiedossa tarkka teholukema jonka laite ottaa sulatuksen jälkeen tuossa "tehopiikissä"? Itselläni energiamittarin pulssivälin (10 pulssia/kWh) laskentaan perustuva tehomittaus, sillä ei saa hetkellistehoa selville.

Entä puhallusilmamäärät? Itse en muista nähneeni kuin max. puhallusmäärän 530 m3/h. Siitäkään en tiedä onko se III-nopeudella vai Hi-Power-moodissa saatava puhallusteho. Mitenkä nuo pienemmät nopeudet, tiedätkö niiden ilmamäärät?

 

[Jihala]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

tet
Ilmamäärät P,K,S 450,480 ja 530 m3/h, löytyy Argon esitteestä.
Ja verkkotehosta käppyrä sulatuksesta. Lähtee sulatuksen "mistä vaan", sulatuksen jälkeen tämä piikki. Tästä seuraillut ulospuhalluslämpötilaa, pysynyt hyvin alkutilanteeseen verrattuna. Kennohan näin lyhyellä rykäisyllä ei vielä ole tasaantunut, mutta pieneen kunnonvalvontaan varmaan ihan jees.

 

[jule-]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Miten saatte tuon tehon mitattua käppyräksi? Todella kiva tuollainen taulukko.

 

[tet]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

tet
Ilmamäärät P,K,S 450,480 ja 530 m3/h, löytyy Argon esitteestä.
Ja verkkotehosta käppyrä sulatuksesta. Lähtee sulatuksen "mistä vaan", sulatuksen jälkeen tämä piikki. Tästä seuraillut ulospuhalluslämpötilaa, pysynyt hyvin alkutilanteeseen verrattuna. Kennohan näin lyhyellä rykäisyllä ei vielä ole tasaantunut, mutta pieneen kunnonvalvontaan varmaan ihan jees.

Eli noin 1450 W tai vähän alle näyttäsi ottavan. Ja Argon esite näköjään parempi kuin "isoveljen", Sanyolla vain max.puhallus.

Kiitoksia tiedoista, täytyy väsätä noilla lukemilla tuosta teukan taulukosta valmiit kaavat Sanyolle/Argolle eri puhallusnopeuksille.

 

[teukka]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Noista käppyröistä. Viime talvena oli galleriassa perusteellisempi selvitys näistä mittauksistani. Kerron tässä kuitenkin oleellisen, koska täällä on uusia lukijoita ja harrastajia.

Käytössä oli vanha 11-kanavainen A/D-muunnin tietokoneen portissa, noin tikkuaskin kokoinen. Siinä oli yhdessä pinnissä 5 V jännite, josta sain termistoreille mittavirran. Termistoreilla oli sarjavastukset. Yksi ongelma oli se, että 5 voltin jännite oli liian suurella impedanssilla, se alkoi laskea, jos liitti liikaa termistoreita. Olisi pitänyt käyttää ulkoista lähdettä, niin ehkä teenkin vastaisuudessa. Termistorien kasvattaminen ei taas onnistunut, koska mittakanvien sisäänmeno oli pienemmällä impedanssilla.

Tehon mittaus oli oma idea. Otin jännitteen pistorasian suojamaan ja nollajohdon väliltä ja se jännite esittää siis jännitehäviötä nollajohtimessa. Sieltä tuli sopivasti millivoltteja, jotka osoittivat aivan alkeisen ohmin lain mukaan virtaa. Mittausväli taisi olla kymmenen sekuntia ja tuhannesosasekuntiinkin olisi ollut mahdollisuus. Vaihe-eroa en tässä tietenkään huomioinut, koska se vaikutta vain pienillä tehoilla. Olin sen saanut kyllä mitattuakin samalla systeemillä.

Tuossa on eräs pätkä sulatuksesta. Dataa on olemassa muutaman kuukauden ajalta.

 

[VesA]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

tet
Ilmamäärät P,K,S 450,480 ja 530 m3/h, löytyy Argon esitteestä.
Ja verkkotehosta käppyrä sulatuksesta. Lähtee sulatuksen "mistä vaan", sulatuksen jälkeen tämä piikki. Tästä seuraillut ulospuhalluslämpötilaa, pysynyt hyvin alkutilanteeseen verrattuna. Kennohan näin lyhyellä rykäisyllä ei vielä ole tasaantunut, mutta pieneen kunnonvalvontaan varmaan ihan jees.

Ostin messuilta vehkeen nimeltä 'Thermo-Anemometer DT-319' joka nimensä mukaisesti antaa ilman nopeuden ja lämpötilan.
En etukäteen tiennyt mitä Argon pitäisi puhaltaa. Eikä se tasaisesti puhallakaan.

No joka tapauksessa mittailin nopeuksia ja lämpötiloja (painoin mittarin hyrrän kiinni levenevään läpeen ja käytin sitten ilmavirran leveytenä mittarin läpimittaa) monesta kohtaa ja laskeskelin noin-arvot ilman nopeudelle ja lämpötilalle.

Hee.. Excel antoi kaiken tuherruksen jälkeen Argon puhallukseksi 448 m3/h. COPiksi tuli 4,36. Ulkona on +4.

 

[teukka]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Sisäyksiköstä voi kuitenkin kohtuullisesti mitata puhallusmäärän verrattuna ulkoyksikköön. Puhallus on sisällä kohtalaisen tasaista johtuen puhaltimen rakenteesta. Mittasin tuollaisella anemometrillä eri paikoista ja olivat ne lukemat kohtalaisen tasaisia. Maksimipuhallukselle sain 590, kun ilmoitettu on 600. Osapuhalluksella poikkeamat olivat isompia.

Ulkoyksikön rupelli sensijaan huitoo sen ilman sellaisella pyörityksellä ja epätasaisesti, että sitä ei mittaa erkkikään. Sain jotenkin arvioitua, että olisi noin 2000.

 

[VesA]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Sisäyksiköstä voi kuitenkin kohtuullisesti mitata puhallusmäärän verrattuna ulkoyksikköön. Puhallus on sisällä kohtalaisen tasaista johtuen puhaltimen rakenteesta. Mittasin tuollaisella anemometrillä eri paikoista ja olivat ne lukemat kohtalaisen tasaisia. Maksimipuhallukselle sain 590, kun ilmoitettu on 600. Osapuhalluksella poikkeamat olivat isompia.

Ulkoyksikön rupelli sensijaan huitoo sen ilman sellaisella pyörityksellä ja epätasaisesti, että sitä ei mittaa erkkikään. Sain jotenkin arvioitua, että olisi noin 2000.

Ulkoyksikön ilmavirta pitäisi varmaan yrittää mitata takapuolelta. Tällä säällä ulkoropelli pyörii kovin hitaasti, etupuolelta ei taida olla toivoakaan.

 

[VesA]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Laskekelinpa tuossa tammi-helmikuun statistiikkoja.

Yläkerran pumpun keskimääräinen ottoteho on ollut vain 612W. Ja keskimääräinen COP olisi 3,5. Näitä numeroita ei ole tarkisteltu ristiin esmes sähkömittarin kanssa.

ika hyvin menee näillä nykysäillä... muutamana pakkasyönä on COP mennyt jopa lähelle 2:ta, mutta muutama satunnainen yö ei paljon vaikuta keskiarvoon, koska talo ei ehdi kylmetä vaan pumppu käy edelleen aika pienillä kierroksilla vaikka talon teoreettinen tehontarve kasvaakin... tuloksissa painottuu vahvasti tämä 2 kuukautta 0-keliä.

 

[markusj]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Kannattaisi ehkäpä kerrata tuon Teukan kotiCOP:n laskukaava niille listan lukijoille, jotka eivät ehkä löydä sitä arkistojen uumenista.

Antoteho = ΔT*Q*ρ*1000/3600 [W]; jossa

ΔT = imu- ja puhallusilman lämpötilaero
Q = puhalluksen ilmamäärä m3/h
ρ = ilmantiheys kg/m3; käytä 1,2 koska ilma on noin 30-40°C lämpöistä.

hetkellinen kotiCOP = Antoteho[W]/Ottoteho[W]; jossa hetkellinen ottoteho katsotaan esim pistorasiaan asennetusta kulutusmittarista.

ΔT:n voi mitata yksinkertaisimmillaan vaikkapa sisä-/ulkolämpömittarilla laittamalla toisen anturin sisäyksikön ulospuhalluksen säleikköön. Ulospuhalluksen lämpötila toisaalta muuttuu melko nopeasti, jolloin mittarina on hyvä käyttää mittaria, joka reagoi nopeasti. Itse olen mittaillut lämpötiloja 10s kuumemittarilla, jonka toiminta-alue soveltuu hyvin ulospuhalluksen lämpötilan mittaukseen normaaleissa käyttötilanteissa. Q eli puhalluksen ilmamäärä löytyy yleensä eri ulospuhallusnopeuksille laitteen teknisestä manuaalista. Käytännössä kotiCOP:n voi siis määritellä erittäin yksinkertaisilla välineillä, joskaan kukaan ei estä tekemästä myös hienompia virityksiä.

Yksittäiset kotiCOP mittaukset voivat antaa (kuten VTT:n vastaavat) lukemia hyvinkin suurella hajonnalla, mikäli ILP:n tila ei ole vakaa. Tämän vuoksi mittauksia ei kannata tehdä heti sulaatuksen jälkeen tai koneen käynnistyessä tai sammuessa.

KotiCOP:n virhelähteet ovat seuraavia:
- lämpötila-anturit/mittarit ovat liian hitaita tai kalibroimattomia
- valmistajan ilmoittamat ilmamäärät poikkeavat todellisesta
- otto- ja antoteho eivät vastaa toisiaan, koska laite on käynnistymässä tai sammumassa.

 

[tet]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Kannattaisi ehkäpä kerrata tuon Teukan kotiCOP:n laskukaava niille listan lukijoille, jotka eivät ehkä löydä sitä arkistojen uumenista.

Kaikkein helpoin kaava löytyy täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1854.0

 

[SON]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Tässä aiheessa on mielenkiintoista asiaa. Saisikohan tämä teoreettisempi tarkastelu vielä ilmaa siipiensä alle? Nimittäin selasin Tekniikan käsikirjaa osaa 2 vuodelta 1973 ja sivuilla 638 -640 on käsitelty kylmäkoneprosessia. Kyse on kylmäkoneprosessin tehokertoimesta ek ja Carnot tehokertoimesta eCk. Kirjoittanut. Prof Henrik Ryti. Lainaus:
1) Suhde ek/eCk riippuu koneen suuruudesta ts. sen ottamasta sähkötehosta suunnilleen seuraavasti (freonkomresoreille)
0,5 1 5 10 20 50 kW
0,38 0,42 0,46 0,48 0,50 0,52
ammoniakille suhde on 0,60 55 kW teholla
Lähde Bo Pierre: Moderna freonkompressorers, Tidskrift VVS 9, 10 1950

 

[teukka]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Täällä lienee usein toistettu sitä, että suhde on noin 0,5 ja sitähän nuo tiedossa olevat luvut ja mittailut osoittavat.

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: Antotehon ja COP:n laskeminen

Tässä aiheessa on mielenkiintoista asiaa. Saisikohan tämä teoreettisempi tarkastelu vielä ilmaa siipiensä alle? Nimittäin selasin Tekniikan käsikirjaa osaa 2 vuodelta 1973 ja sivuilla 638 -640 on käsitelty kylmäkoneprosessia. Kyse on kylmäkoneprosessin tehokertoimesta ek ja Carnot tehokertoimesta eCk. Kirjoittanut. Prof Henrik Ryti. Lainaus:
1) Suhde ek/eCk riippuu koneen suuruudesta ts. sen ottamasta sähkötehosta suunnilleen seuraavasti (freonkomresoreille)
0,5 1 5 10 20 50 kW
0,38 0,42 0,46 0,48 0,50 0,52
ammoniakille suhde on 0,60 55 kW teholla
Lähde Bo Pierre: Moderna freonkompressorers, Tidskrift VVS 9, 10 1950

Jaahas, pitääkin ottaa tuo kirja sänkyyn mukaan

 

[haraldh]

Mitähän teen väärin kun lasken lämpötehon sekä COP:in kun tulos on jatkuvasti liian hyvä? Kaavana lämmönteholle minulla suurin piirtein seuraava;

Ilmamäärä m³/h * ilman tiheys 1.17 * lämpenemä * (1000/3600)

Tämä tuottaa 6 -7 kW lämpötehoja kun pitäisi olla luokkaa 4 tässä ulkolämpötilassa. Minulla voisi olla ilmamäärät väärin, mutta kun vertasin VTT testiin (RW25) niin heidän mittamansa 240 dm³/s vastaa aika hyvin valmistajan ilmoittamaan 846 m³/h arvoon. Jos simuloin laskentaa valitsemalla toiseksi suurimman nopeuden niin arvot alkaa näyttää fiksummilta. Onhan minulla sentään oikea kaava?

em. pienennetyllä ilmamäärällä. -6°C ulkona

 

[janti]

Mitähän teen väärin kun lasken lämpötehon sekä COP:in kun tulos on jatkuvasti liian hyvä? Kaavana lämmönteholle minulla suurin piirtein seuraava;

Ilmamäärä m³/h * ilman tiheys 1.17 * lämpenemä * (1000/3600)

Itse käytän pienempää ilmantiheystä = 1,127 ja lämpökapasiteetti = 1,005

 

[haraldh]

Vaikuttaa muutaman kymmenen wattia lämpötehoon. Pitää ehkä vain olettaa että tuo Super High ilmamäärä ei toteudu normaalissa käytössä ja oikeasti High-asetus on toistaiseksi korkein ilmoitettu ilmamäärä. Tai sitten on jokin muu vinossa.