Voitko laittaa linkin johonkin paikkaan, josta tämä Fingridin kehotus löytyy? Itse en moista nyt mistään löytänyt. Löysin kyllä uutisjutun sähkönkulutusennätyksestä tuolta torstaipäivältä, ja siinä Fingridin edustaja kertoi, että sähköä riittää hyvin.
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Voitko laittaa linkin johonkin paikkaan, josta tämä Fingridin kehotus löytyy? Itse en moista nyt mistään löytänyt. Löysin kyllä uutisjutun sähkönkulutusennätyksestä tuolta torstaipäivältä, ja siinä Fingridin edustaja kertoi, että sähköä riittää hyvin.
"Fingrid toivoo malttia sähkönkäyttöön"
Sähkönkulutus on noussut kaikkien aikojen ennätykseen – Fingrid toivoo malttia sähkönkäyttöön
Ennätystä vauhdittivat pakkasen lisäksi maltilliset sähkön hinnat, Fingrid kertoo.
yle.fi
"Fingrid toivoo malttia sähkönkäyttöön"
Sähkönkulutus on noussut kaikkien aikojen ennätykseen – Fingrid toivoo malttia sähkönkäyttöön
Ennätystä vauhdittivat pakkasen lisäksi maltilliset sähkön hinnat, Fingrid kertoo.
Jepulis, Huskyn viestin perusteella löysin juuri tämän saman uutisen. Itse TV-uutisissa ei mitään muuta kehotusta malttiin ollut, kuin se banderolli, jossa tämä otsikko näkyi. Mutta jos katsotaan sitten tämän uutisen sisältöä hieman tarkemmin, niin se "kehoitus malttiin" näyttää tältä:
Fingridin Kuivaniemi toivoo, että kuluttajat toimisivat etukenossa ja siirtäisivät sähkönkäyttöään halvemmille tunneille jo ennenkuin sähkön hinta nousee. Tyypillisesti sähkö on halvinta yöllä.
Tuo edellä oleva Fingridin edustajan lausunto poikkeaa mielestäni kuin yö ja päivä tästä alle kopioimastani Huskyn versiosta. Siinä puhutaan sähkön loppumisesta, kun taas Ylen uutisessa Fingridin edustaja puhuu hinnan noususta.
Hempuli
Töllintunaaja
– Suomeen on tullut lisää teollisen kokoluokan sähkökattiloita ja niillä tehdään nyt lämpöä sen sijaan että käytettäisiin yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon laitoksia. Tämä nostaa sähkön kulutusta enemmän kuin yksityisten kotitalouksien toiminta, Kuivaniemi sanoo.
Miten tuonkin isoherran sanomisen ymmärtää? Tarkoittaako hän kuluttajilla sähkökattiloita käyttävää teollisuutta vai yksityisiä kotitalouksia, jotka pukeutuisivat päivällä untuvapusseihin. Yöllä tekisivät ruoan, pesevät pyykin ja lämmittäisivät asunnon taas plussalle, jotta sähkökattilat voisivat hehkua punaisina. Luulisi olevan helpompaa ottaa suoraan yhteyttä kattiloiden käyttöpäälliköihin eikä median välityksellä, jos niitä tarkoittaa.
Datakeskuksista ei sitten sanonut tavuakaan. Tikitokiin on päästävä laittamaan video jääpuikosta nenässä ja huvituubiin tekoälyllä muovattu pätkä omista kärvistelyistä makuupussissa.
Miten tuonkin isoherran sanomisen ymmärtää? Tarkoittaako hän kuluttajilla sähkökattiloita käyttävää teollisuutta vai yksityisiä kotitalouksia, jotka pukeutuisivat päivällä untuvapusseihin. Yöllä tekisivät ruoan, pesevät pyykin ja lämmittäisivät asunnon taas plussalle, jotta sähkökattilat voisivat hehkua punaisina. Luulisi olevan helpompaa ottaa suoraan yhteyttä kattiloiden käyttöpäälliköihin eikä median välityksellä, jos niitä tarkoittaa.
Datakeskuksista ei sitten sanonut tavuakaan. Tikitokiin on päästävä laittamaan video jääpuikosta nenässä ja huvituubiin tekoälyllä muovattu pätkä omista kärvistelyistä makuupussissa.
- Keskustelun aloittaja
- #686
Ja lisää datakeskusta mikkeliin.
yle.fi
Mikkelin Pellokselle on tulossa 10 hehtaarin datakeskus – valmista pitäisi olla jo heinäkuussa
Aurora Core Technology on vuokrannut datakeskukselle maa-alan. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heti, kun lumet sulavat.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #687
Ja sitten suunnitellaan datakeskusta Järvenpäähän
https://yle.fi/a/74-20204315?origin=rss
Dataoperaattori suunnittelee Järvenpäähän datakeskusta, joka toisi alueelle noin 200 työpaikkaa
Kansainvälinen datakeskuskehittäjä ja -operaattori Prime Data Centers suunnittelee datakeskuksen rakentamista Järvenpäähän.https://yle.fi/a/74-20204315?origin=rss
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ehkä siinä on tarkoitettu sanoa, että kun lämpöä tuotetaan sähkökattilalla, kulutetaan sähköä, kun aiemmin sitä tuotettiin lämmön tuoton ohella. Tästä johtuen sähkönkulutuksen ja tuotannon tasapaino muuttuu reilusti kulutuksen suuntaan, siis vielä enemmän kuin itse kattilan kulutus. Onpahan vain harvinaisen unkeellisesti ilmaistu. En tiedä mitä tekemistä yksityisillä kotitalouksilla tuossa kuviossa on.
Hempuli
Töllintunaaja
Eipä Kuivaniemen pään sisään pääse, mutta kaipa se liittyy jotenkin siihen, että hänen mielestään kuluttajien tulisi siirtää käyttöään halvemmille tunneille ennen kuin sähkön hinta nousee, tyypillisesti yöhön. Kuluttajia on niin montaa lajia eikä tiedetä tarkoittaako hän sähkökattiloita, kotitalouksia, maataloutta, datakeskuksia vai teollisuutta. Joka tapauksessa huippukulutus on saanut isoherran kertomaan tajunnanvirtaansa medialle.
Ehkä vain yksinkertaisesti sitä, että K. ei otaksu kotitalouskulutuksen lisääntyneen likimainkaan samassa suhteessa kuin sähkön kokonaiskulutus (etenkin pakkasilla).
Äkkiseltään lisä lämpökattilat ja datakeskukset ajatellaan nostavan spot hintaa todella reippaasti tulevaisuudessa varsinkin ei tuulisena jaksoina.
Jos haluaa etsi indikaatiota tuon "pompun" amplitudista niin sitä varmaan voi kuikuilla tuolta futuurihinnoista ?
Toki nuo saatavilla olevat hinnat koskee koko vuotta, mutta jostain syystä markkinat ei arvota talven hintoja kovin paljoa korkeammelle.
Toki voihan tuolla vuosi futuurissa olla jo hinnoiteltuna kesälle miinus hintaa jolloin talveen mahtuu sitten keskimäärin muutaman sentin kalliimpaa.
Tuo hinnoittelu ympäristö minun mielestä mahdollistaa sen, että SPOT hinnan lisäksi meillä on ihan "järki" hintaisia kiinteitä soppareita tarjolla niille kenellä SPOT hintapiikkiin aikana talvella pakkasella syntyy kovat kulut sähkölämmityksestä.
Jos haluaa etsi indikaatiota tuon "pompun" amplitudista niin sitä varmaan voi kuikuilla tuolta futuurihinnoista ?
Toki nuo saatavilla olevat hinnat koskee koko vuotta, mutta jostain syystä markkinat ei arvota talven hintoja kovin paljoa korkeammelle.
Toki voihan tuolla vuosi futuurissa olla jo hinnoiteltuna kesälle miinus hintaa jolloin talveen mahtuu sitten keskimäärin muutaman sentin kalliimpaa.
Tuo hinnoittelu ympäristö minun mielestä mahdollistaa sen, että SPOT hinnan lisäksi meillä on ihan "järki" hintaisia kiinteitä soppareita tarjolla niille kenellä SPOT hintapiikkiin aikana talvella pakkasella syntyy kovat kulut sähkölämmityksestä.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Talvella jonkinmoisena varaventtiilinä näyttää olevan sentään kaukolämmön yhteistuotanto mutta näihin rakennetut sähkökattilat porisevat näköjään ihmeen korkeillakin hinnoilla. Hinnat pysyvät korkeahkoina mutta toisaalta pahimpia ylilyöntejä ei kuitenkaan tule. Arvelen että sähköä myydään sopimuksilla noille sähkökattiloille ja halpaa pörssihintaa norkoilevat jäävät ilman.
Sähkökattila olisi täydellinen kumppani tuulimyllyfarmille. Ostaa kaiken mitä saa eikä välitä jos joskus on tyyntä. Tarvitaan vain iso varasto lämmölle ja niitähän valmistuu kaiken aikaa lisää.
- Keskustelun aloittaja
- #694
Klaukkalaan kaavaillaan 560MW
www.datacenterdynamics.com
DayOne targets 560MW data center campus outside Helsinki, Finland
Company follows Lahti and Kouvola projects with one in Klaukkala
www.datacenterdynamics.com
- Keskustelun aloittaja
- #695
Datakeskusosaaminen on Suomelle uusi teollinen mahdollisuus
Suomessa käytävä keskustelu datakeskuksista on jäänyt harmillisen yksipuoliseksi. Datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet keskustelun Suomesta banaanivaltiona. Puhumme datakeskusten sähkönkulutuksesta ja lämmöntuotosta, mutta unohdamme kysyä tärkeimmän: miten datakeskukset voivat luoda Suomelle uutta työtä, osaamista, innovaatioita ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Datakeskusosaaminen on Suomelle uusi teollinen mahdollisuus - Elinkeinoelämän keskusliitto
Suomessa käytävä keskustelu datakeskuksista on jäänyt harmillisen yksipuoliseksi. Datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet keskustelun Suomesta banaanivaltiona. Puhumme datakeskusten sähkönkulutuksesta ja lämmöntuotosta, mutta unohdamme kysyä tärkeimmän: miten datakeskukset voivat luoda Suomelle...
ek.fi
Paimion paikallinen lehti jaetaan aina välillä Kaarinassa kaikille. Harmi kun itse juttu on maksumuurin takana.
Joka tapauksessa, törmäsin uuteen käsitteeseen 'lämmitysdatakeskus'. Paimioon on rakenteilla pienehkö 2 MW tehoinen datakeskus suoraan nykyisen kaukolämpölaitoksen viereen. Ajatuksena on, että koska tuo 2 MW lämpöä menee joka tapauksessa kesälläkin, niin käytetään se ensin laskentaan, lämmöksihän tuo 2 MW lopulta muuttuu.
Harmittelivat sähköveroluokkaa, tuo alennettu sähköveroluokka koskisi vain suuria datakeskuksia.
www.kuntsari.fi
Joka tapauksessa, törmäsin uuteen käsitteeseen 'lämmitysdatakeskus'. Paimioon on rakenteilla pienehkö 2 MW tehoinen datakeskus suoraan nykyisen kaukolämpölaitoksen viereen. Ajatuksena on, että koska tuo 2 MW lämpöä menee joka tapauksessa kesälläkin, niin käytetään se ensin laskentaan, lämmöksihän tuo 2 MW lopulta muuttuu.
Harmittelivat sähköveroluokkaa, tuo alennettu sähköveroluokka koskisi vain suuria datakeskuksia.
Paimioon rakentuu syksyllä datalämpölaitos – kaukolämpöverkkoon kytkettävä laitos vähentää puupohjaisten raaka-aineiden polttoa
Paimio saa syksyllä ensimmäisen datalämpölaitoksensa. Laitos sijoitetaan Paimion Lämpökeskus Oy:n tontille, jossa se tuottaa lämpöä kaupungin kaukolämpöverkostoon.
www.kuntsari.fi
En tiedä kenen liiketoimintaa tuollaiset pienet keskukset sitten ovat, mutta joka tapauksessa kun seuraa nykyistä maailmantilannetta ja siitä jo käynnistyneitä pyrkimyksiä rajoittaa riippuvuuksia suureen amerikkalaiseen kolmikkoon, niin kyllä nuo ”muut” datakeskukset on ihan tervetulleita, jos niille on liiketoimintamahdollisuus nähty.
Kyllä itselläkin on katseet siinä suunnassa että gmail lähtee ja korvataan muulla. Ja työssä törmään jo kyselyihin Windows ja Azure-riippuvuuden purkamisesta jne.
Trumppi teki karhunpalveluksen jenkkifirmoille sekoilemalla ympäriinsä.
Kyllä itselläkin on katseet siinä suunnassa että gmail lähtee ja korvataan muulla. Ja työssä törmään jo kyselyihin Windows ja Azure-riippuvuuden purkamisesta jne.
Trumppi teki karhunpalveluksen jenkkifirmoille sekoilemalla ympäriinsä.
Suomessa on useita vientiyrityksiä, joiden toimialana on nimenomaan toimittaa datakeskuksissa tarvittavia sähköjärjestelmiä. Datakeskusten rakentaminen on joka tapauksessa merkittävä piristysruiske sekä näille että lamassa matelevalle rakennusteollisuudelle ja rahahan tulee pitkälti ulkomailta. Sama on tilanne tarvittavan uuden sähköntuotannon osalta, eli rahaa virtaisi lisää Suomeen.
Husky
Hyperaktiivi
Veronmaksajien mielestä tuo ei riitä, että suomalainen on näkevinään liiketoimintamahdollisuuden. Se pitäisi olla
Datakeskuksiin viedyllä koodilla, ohjelmistoilla, tuetaan - kotimaisten tai edes eurooppalaisten toimijoiden puuttuessa, suurvaltojen omia megayrityksiä ja tarvittaessa heidän vallan käyttöä. Samalla meidän omasta datasta ja infrasta - terveydenhuollon vaatimista ohjelmistoista, verotiedoista, viestinnästä ja sen sisältämästä datasta, tulee suurvaltojen geopoliittisen vallan pelinappuloita. AWS, Azure, O365 jne, tullaan valjastamaan tähän käyttöön. Ulkomaisessa omistuksessa olevien pilvipalveluiden kokonaiskustannukset ovat vielä kalliimpia (pl. pk-yritykset) kuin omassa hallussa olevissa on-premises toteutuksissa. Toisin kuin konsultit koettavat yleensä väittää. VMP.
Tee tuossa ero kuitenkin kolmen suuren julkipilven datakeskuksilla ja pienemmillä vaikkapa kotimaisilla yrityksillä, joilla myös on datakeskuksia ja tarjoavat asiallista palvelua kotimaisille yrityksille. Harva yritys pystyy on-premisenä esimerkiksi monen kaupungin kesken usealla keskuksella suojattuun vikasietoisuuteen, mutta kotimaassakin toimii kyllä yrityksiä jotka tuottaa tällaista palvelua.
Ennenvanhaan näitä kutsuttiin konesaleiksi. Kuka keksi uuden termin
Jossain vaiheessa oli todellakin sellainen ”kaikki on yt ihan heti saatava pakosta pilveen, koska se on ihanaa, mahtavaa, halpaa”. Mun mielestäni se on kyllä jo mennyt ohi ja nyt tehdään enempi hybridinuttuja, joissa havaitaan että jotkut asiat on hyvä olla pilvessä, jotkut eivät.
On kyllä edelleen näitä hölynpölyttäjiäkin, jotka ovat keksiteet pilvijutun pakotteena imeä sen palvelutuontannon liiketoiminnan itselle. Hävyttömimmästä päästä esimerkiksi tämä ilmoitus:
Data Center End of Life | Atlassian
Everything you need to know about licensing Data Center as well as upgrading from server licenses of Jira, Confluence, and Bitbucket.
www.atlassian.com
”Make no mistake, cloud is a massive unlock for our customers. Across the world, they are benefitting from faster time to value, reduced costs, and AI-enabled teamwork which is now essential to staying competitive.”
Tuossa juurikin sitä hevonpeetä levitetään ja lopettavat kokonaan on-premise lisenssit. Suoraan sanottuna toivon, että ajavat kiveen ja asiakkaat vaihtavat tuotteitaan, sen sijaan että vievät datansa jonkun toisen kontrolliin heidän ”pilveen”.
Ei ole paljon kyllä eurooppalaisia vaihtoehtoja, jos puhutaan aidosti pilvipalveluista, eikä virtuaalikoneiden pyörittämisestä.
Azure ja AWS tarjoaa todella paljon sellaista, mitä yksinkertaisesti ei saa Euroopasta järkihintaan.
Ja kaikki softa menee pilveen, on-premise on täysin kuoleva ala.
Azure ja AWS tarjoaa todella paljon sellaista, mitä yksinkertaisesti ei saa Euroopasta järkihintaan.
Ja kaikki softa menee pilveen, on-premise on täysin kuoleva ala.
Tämä koskee myös monia muitakin tuotteita/palveluita.
Voisi sitä ajatella sellaista ideaa, että mitä tapahtuisi, jos Eurooppa lopettaisi kaikki hankinnat muualta maailmasta. Ei onnistu mitenkään.
Elikkä yhteistyö muun maailman kanssa on välttämätöntä, vaikka riippuvuudet voivat hieman hirvittää.
salasana
Aktiivinen jäsen
Siinäpä olisikin hyvä kehityskohde jalostaa suomalaisia konesaleja eli ei tyytyä vain talkkariksi auraamaan pihoja ja vaihtamaan lamppuja vaan yrittää myös aktiivisesti hakea eurooppalaisia IaaS, PaaS ja SaaS palveluntarjoajien investointeja ja aktiivisemmin kehittää niitä myös itse. Ehkä näin yritetäänkin tehdä, mutta enemmän näyttää olevan fokus ainakin lööppien perusteella suurien amerikkalaisten yritysten tukemiseen.
Vertauskuvallisesti nyt tarjotaan vain raaka-ainetta, eli sama kuin Suomesta vietäisiin valn raakapuuta, koska ei osata sahata lankkuja ja tehdä sellua tai paperia.
Sama silmät ummessa metodi koskee ihan julkishallinnon käyttöjärjestelmävalintoja - ja myös yksityishenkilöiden.
Moititaan palstoilla puolustusinvestoinneista kun Eurooppa on mukamas niin vätys, mutta sitten illalla mennään itse sinne tuttuun amerikkaisten pilvipalveluun syöttämään dataa datan päälle ja juhlimaan uutta amerikkalaisten konesali-investointia samalla kun hämmästellään sähköverkon kapasiteettia… absurdia.
Eurooppa on epäonnistunut pilvipalveluissa, koska ei ole ymmärretty suuruuden ekonomiaa. Ja myöskään ei ole ymmärretty koko PaaS ideaa kunnolla.
AWS Lambdat, DynamoDB, S3 storage, SQS, on aivan perus rakennuspalikoita, millaisia on vaikea löytää mistään Eurooppalaisesta datakeskuksesta.
Onko ylipäätään Euroopassa yhtään omaa PaaS alustaa?
AWS Lambdat, DynamoDB, S3 storage, SQS, on aivan perus rakennuspalikoita, millaisia on vaikea löytää mistään Eurooppalaisesta datakeskuksesta.
Onko ylipäätään Euroopassa yhtään omaa PaaS alustaa?
salasana
Aktiivinen jäsen
Ei koske omaa alaa, mutta tekoäly löysi 8 pelkästään Euroopassa toimivaa.
En osaa sanoa rakennuspalikoista.
Oli palvelut täysin vastaavia tai ei - niin vahvalla mutulla sanon, että siinäkin päätöksentekoa ohjaa samat asiat kuin ym. uutisartikkeleissa esille tuodut seikat.
Varmasti toistetaan. Se on verrannollisesti sama kuin tuo metsäteollisuuden esimerkki, että valtio tukisi jotain ulkomaista paperitehdasta tarjoamalla infran ja tuotannontekijät halvemmalla subventoimalla ja tyytyy vain myymään jalostettavan raakamateriaalin eli puutavaran jolloin ulkomainen yritys kuorii kermat päältä lopputuotteen arvonnoususta nauttien samalla alhaisemmista käyttökuluista kuin kilpailijat.
Ja poliitikot hurraa kun saatiin uusi tehdas Suomeen.
Suomalaisilla yrityksillä on ollut "latu auki" hyödyntää Suomen halpaa energiaa vuosikymmeniä, mutta ei tänne haluta itse investoida.
Mielummin viedään ne tehtaat Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan, siellä voidaan kuoria kermat päältä ja paskoa paikallinen luonto/ilmasto ilman seuraamuksia.
Tietysti jos kiellettäisiin ulkomaalaisilta yrityksiltä investoinnit Suomeen, niin hetken kuluttajat saisivat halvempaa sähköä.
Kunnes sähkötuottajat ajaisivat tuotantoaan alas kannattamattomana..
Mielummin viedään ne tehtaat Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan, siellä voidaan kuoria kermat päältä ja paskoa paikallinen luonto/ilmasto ilman seuraamuksia.
Tietysti jos kiellettäisiin ulkomaalaisilta yrityksiltä investoinnit Suomeen, niin hetken kuluttajat saisivat halvempaa sähköä.
Kunnes sähkötuottajat ajaisivat tuotantoaan alas kannattamattomana..
Viimeksi muokattu:
Tämäkin maksumuurin takana, päivän Turun Sanomat kertoo datalämpökeskuksista, https://www.ts.fi/uutiset/6878411
Osittain se on kyllä valintakysymys. Esim. upcloud näyttää tarjoavan kubernetes ja tietokantapalvelut, niillä pääsee hyvin pitkälle vähänkään vakavammassaa hankkeessa, eikö tarvi itse ylläpitää. Tekniikka on myös arvovalintakysymys. Rakennatko Azure functionseja sun muita ja lukitset itsesi MS:n lypsylehmäksi vai rakennatko standardin mukaisia kontteja ja voit valita ajoalustan ihan mistä lystää ja vaihtaa sitä kuin sukkia.
Itsellä on selvä linjaus välttää vendor lockeja, siksi kaikista Azure XYZ jutuista pitäydytään erossa ja mennään standardien varassa.
Lypsylehmästä en tiedä, mutta juu käytän Azure Functionsseja. Koodimäärä on mitätön, jos haluaa tehdä vaikka jono/blob-trigger, http-rajapinnan, scheduloidun taskin tms... luokkaa 99,95++ SLAlla.
Lisäksi ei tarvitse konffata mitään muuta, siis kuormantasaajia tms.
Eräs palvelu pyörii näillä ihan kaupallisessa tuotantokäytössä ja kk maksu on kymppejä niistä Functionsseista. Ja on pyörinyt vuosia 100% uptimellä ja ilman mitään erityisiä ylläpitotoimia (pl. versiopäivitykset)
Ei siinä suurta vendor lockia ole kun varsinaista Functions koodia on kourallinen. Mutta pahin vendor-lockin tulee siitä että palvelu on älyttömän hyvä ja halpa.
Viimeksi muokattu:
SaaS-puolella MS O365 on aika paha rasti kilpailijoille. Vai onko mitään lähellekään vastaavaa tarjolla jossain? On sen verran hyvin toimiva ekosysteemi, että ihan hevillä tuskin ainakaan suuremmat firmat tuosta mihinkään muuhun tekeleeseen vaihtavat.
Ainakin siivous olisi tarpeen. Esimerkiksi meidän pajassa jokaisella on MS joku lisenssi. Kuukausimaksulla pyörinee, kattaa windowsin, officen yms. En tartte mitään niistä. Kone on Mac, sisältää valmiiksi käyttöjärjestelmän päivityksineen vuosiksi. Office on asennettu, en muista koska olisin tarvinnut. Silloin kun joku xls on tarvinnu avata, ihan hyvin sen olis tehny vaikka LibreOfficella. Jostain syystä isojen korpojen IT luulee että maailma pyörii Officen ympärillä.
Todennäköisesri myöskin 99% tapauksista sen MS Officen tilalle kelpaisi vaikka googlen tekeleet tai tuo LibreOffice tai sen sukulaiset. On niitä myös hankkeita käynnissä noitten lisessien siivoukseen.
Sitten on myös tällaisia turvallisuustekijöitä kuten Managed Identity, joka pitää huolen siitä että pilvessä ajettavassa softassa ei ole mitään tietokantojen tms. salasanatietoja. Sen sijaan kaikki menee jatkuvasti vaihtuvien tokenien kautta.
Esimerkiksi Kuberneteksella ajettavan web-sovelluksen backend-osuus tyypillisesti tarvitsee tietokantayhteyden (Database as a Service, vaikkapa mySQL), mahdollisesti käyttää tiedostoja, kommunikoi (sähköposti, SMS, mobile push notification), lukee/kirjoittaa sertifikaatteja holvista jne. MI:llä nämä kaikki saadaan toimimaan ilman että minkään osapuolen tarvitsee tietää salasanoja (perinteinen connection string), eikä niitä välttämättä ole ollenkaan olemassa.
Tälläkin saadaan aika hyvä vendor lock aikaiseksi, valmiina näitä löytyy vain suurimmilta pilvipalvelun tarjoajilta.
Esimerkiksi Kuberneteksella ajettavan web-sovelluksen backend-osuus tyypillisesti tarvitsee tietokantayhteyden (Database as a Service, vaikkapa mySQL), mahdollisesti käyttää tiedostoja, kommunikoi (sähköposti, SMS, mobile push notification), lukee/kirjoittaa sertifikaatteja holvista jne. MI:llä nämä kaikki saadaan toimimaan ilman että minkään osapuolen tarvitsee tietää salasanoja (perinteinen connection string), eikä niitä välttämättä ole ollenkaan olemassa.
Tälläkin saadaan aika hyvä vendor lock aikaiseksi, valmiina näitä löytyy vain suurimmilta pilvipalvelun tarjoajilta.
salasana
Aktiivinen jäsen
Tuskin hyvää tuotetta kannattaakaan vaihtaa jos se on kokonaisharkinnan jälkeen paras tietylle yritykselle tai yksilölle.
Pointtini onkin epäilys kokonaisharkinnan puutteesta, koska ei edes mietitä tai haluta miettiä vaihtoehtoja.
Jos kriteereiksi tai esim. riskienhallinnan osalta pitää alkaa vaikkapa toimialasta riippuen miettiä vähän laajemmin tietoturvaa ja esimerkiksi palveluntarjoajan noudattamaa kansallista lainsäädäntöä, serverien sijaintia tms (puolustusteollisuus, hyvinvointiala, turvallisuussektori, valtion / kunnan toiminnot) ja kokoaa yhteen nippuun kaikki tarvittavat ylläpitokulut koko järjestelmälle - niin voi olla, että se MS ei olekaan ihan niin ylivoimainen.
Ja postauksen HS:n artikkelit kannattaa lukea läpi jos haluaa asiaa miettiä vähän laajemmin.
Pientä vihiä on jo astittavissa, että MS:n muurissa alkaa näkyä säröjä mm. W11:n sekoilun myötä ja pelien (Xbox / PC) osalta.
Viimeksi muokattu:
Odotetaan vain rauhassa mitä maksaa sitten kun kaikki datakeskukset ovat valmiit täällä. Tai sanotaan siten että kuin niitä on tullut lisää, valmiiksi ei varmaan koskaan tule. Tännehän niitä halutaan. Ja jos joku on eri mieltä, niin selittäköön miten en olisi oikeassa? Jos vielä tällaisessa tilanteessa kun nyt ollaan, eikä pahemmin pakkastakaan, tarvitaan hurjasti lisää sähköä. Ja, jos silloin ei hinta nousisikaan, sehän tarkoittaa että meitä huijataan nyt.
Viimeksi muokattu:
Kysyin asiaa tekoälyltä.
joustaako datakeskusten sähkönkäyttö jos tulee niukkuutta
Kyllä, datakeskukset voivat toimia merkittävänä
joustoelementtinä sähkömarkkinoilla ja auttaa ehkäisemään sähköpulaa. Vaikka ne kuluttavat suuria määriä energiaa, niiden moderni teknologia mahdollistaa nopean reagoinnin sähköverkon tarpeisiin.
Datakeskusten joustavuus perustuu pääasiassa seuraaviin mekanismeihin:
joustaako datakeskusten sähkönkäyttö jos tulee niukkuutta
Kyllä, datakeskukset voivat toimia merkittävänä
joustoelementtinä sähkömarkkinoilla ja auttaa ehkäisemään sähköpulaa. Vaikka ne kuluttavat suuria määriä energiaa, niiden moderni teknologia mahdollistaa nopean reagoinnin sähköverkon tarpeisiin.
Datakeskusten joustavuus perustuu pääasiassa seuraaviin mekanismeihin:
- Kulutusjousto (Demand Response): Datakeskukset voivat vähentää sähkönkäyttöään hetkellisesti sähköverkon kuormitushuippujen aikana. Tästä osallistumisesta ne saavat usein rahallista korvausta.
- Varavoiman ja akkujen käyttö: Datakeskuksilla on kattavat UPS-järjestelmät ja varavoimajärjestelmät, joita voidaan käyttää sähköverkon tasapainottamiseen. Ne voivat esimerkiksi syöttää akustoistaan virtaa verkkoon tai siirtyä käyttämään omia varavoimageneraattoreitaan vapauttaen verkkosähköä muuhun käyttöön.
- Taajuusohjattu reservi: Monet keskukset osallistuvat Fingridin reservimarkkinoille, joissa kulutusta säädetään automaattisesti verkon taajuuden perusteella.
- Hukkalämmön hyödyntäminen: Joustavuutta lisää myös se, että datakeskusten tuottama hukkalämpö voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon, mikä vähentää muun polttoaineen tarvetta lämmityksessä sähkön hinnan ollessa korkealla.