Miten ydinvoimalan talous kestää seisottamista? Eikös käyttöaste pidä olla yli 90% reilusti että hinta pysyy kohtuudessa. Mites se onnistuu kun aurinkoa tulee olemaan puolet vuodesta reilusti. Ja tuulta päälle. Väliin jää 2 vkoa kaamostyyntä. Sillä ei ydinvoima kannata. Tai sitten pitää kehittää tukimaksuhärveli ja sit ei oo halpaa koskaan....
Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Ilmeisesti olisi kestänyt kun toi Hanhikivikin oli jo luvitettu.
Olikohan nykyinen tuotantoympäristö laskelmissa mukana kun päätös tehtiin?
Ja rahamiehet osaa laskea. Ei ole korvaavaa ydinvoimalainvestointia laitettu liikkeelle.
Ydinvoiman tuotantohinnat menossa ylös. Uusituvien hinnat menossa alas. Akkujen hinnat alas. Noiden trendien keskellä ydinvoimaan 10mrd investointi ei ole varmasti helppo päätös.
Suomen teollisuuden rakenne on mullistunut melko paljon sen jälkeen, kun Hanhikiven/Fennovoiman periaatepäätökset tehtiin (luvitushan jäi pahasti kesken matkan varrella ennen lopullista haaksirikkoa). Painopaperin markkinat ovat kuihtuneet ja suurimmat valtakunnan teolliset sähkön käyttökohteet tuon myötä kutistuneet murto-osaan. Kaiken lisäksi tuuli- ja aurinkovoima ovat aiheuttaneet varsin pitkiä alhaisen sähkön hinnan jaksoja, mikä on iskenyt merkittävästi ydinvoiman kannattavuuteen, eikä tämä ollut tiedossa, kun rakentamishanke käynnistettiin.
Vaikka hinnna nousevat, kun tuotantokapasiteetti on niukkaa, niin ei se vaikuta pörssisopimuksen ja kiinteän sopimuksen eroihin. Oli hintataso mikä tahansa, kiinteän ja pörssihinnan välinen dynamiikka on sama: kiinteä on vakaampi, pörssi todennäköisesti (mutta ei varmasti) halvempi. Siksi en ymmärrä, miten lisäkapasiteetti vähentäisi tarvettasi vaihdella sopparia.
Hanhikivi sai periaateluvan 2014 lopulla, maailma oli toinen silloin. Ja vuonna 2007 kun Fennovoima lupahakemuksen jätti, silloin se vasta toinen olikin. Fukushima, ja sen tuoma merkittävä kustannustason nousu ydinvoimalle, oli vielä edessä.
Loviisalla on käyttölupa 2050 saakka ja OL1/2 2038 saakka ja varmasti tuota jatketaan ellei luovuta koko ydinvoimasta. Noilla tehdään reilusti pörssin keskihintaa halvemmalla sähköä.
Uusiminen ei siis ole kovin ajankohtaista. Lisää voi toki rakentaa, mutta kovin kalliiksi tuli OL3 ja muut viimeaikojen ydinvoimalat.
Niin, kun muistetaan että kuinka kauan OL3 rakennettiin, niin alkaa olla he*tin kova kiire ehtiä edes siihen 2050 vuoteen, joka on just oven takana.
Kannattaa rakentaa jo toimivaksi todettuja laitoksia, eikä näitä ylikokoisia koe-eriä. Kaukoidässä tai euroopasta jo toimivaksi todetut tekniikat, niin rakentaminen voisi mennä muutamissa vuosissa, luvituskin lie nopeampaa, kun pohjatyö olisi jo valmiiksi tehty. Jenkeistä tuskin tällähaavaa kannattaa edes ajatella ostavansa.
OL3 ongelma on myös yhteen turbiiniin perustuva sekundääripiiri, ei tarvitse kovin isoa ongelmaa, niin koko tuotanto putoaa, eikä vain puolet.
Josko noita pieniä laitoksia alkaisi tulla lämmöntuottoon...
Vaikuttaa toki, mutta vaikuttaa sekä pörssihintaan, että kiinteiden sopimusten hintaan. Et sinäkään varmaan mitään viisivuotissopimuksia ole kiinteisiin nähnyt viime aikoina tarjottavan. Yleensä ne ovat 6 - 24 kk, ja seuraavan sopparin hinnassa näkyy sitten se kapasiteettitilanne sen hetken tietämyksen/näkymien mukaan. Ei sitä uutta kapasiteettia yhdessä yössä rakenneta.
Mikä sitten olisi tuollainen "toimivaksi todettu" laitostekniikka? Fukushima muutti pelikenttää ymmärtääkseni melkoisesti turvallisuusvaatimusten osalta, nostaen kustannuksia, eikä sen jälkeen länsimaissa hirveästi ole ydinvoimaloita rakennettu. Vuonna 2011 tai sen jälkeen startanneita projekteja on saatu länsimaissa valmiiksi vain USA:ssa, ja käynnissä niitä on vain Britanniassa. USA rakensi Westinghousen tekniikalla, Briteissä tehdään Arevan laitoksia.
Eikö Areva jo lopettanut ydinvoimaloiden valkistuksen? OL3 oli aikanaan koelaitos, eihän vastaavia ollut yhtäkään valmiina. Valmista piti olla alkujaan muutamassa vuodessa ja alussa oltiin jopa aikataulua edellä. Nopealla vilkaisulla euroopassa on hankkeita menossa ja Ruotsikin tekee valtion tuella isoja ja pieniä realtoreja.
Täällä yleensä katsotaan ensin mitä Ruotsi tekee ja tehdään perässä.
Täällä yleensä katsotaan ensin mitä Ruotsi tekee ja tehdään perässä.
Ei lopettanut. Tekee briteille kahta OL3 sisarlaitosta parhaillaan, ja kotimaahan alkaa tulla kohta varmaan jatkokehitettyä EPR2-tyyppiä. Siemens, joka oli OL3:n projektin alussa kompuksessa mukana, lopetti ydinvoimalabisneksen.
Täysin samaa mieltä noista suurista yksiköistä. OL3 uusittiin turbiinia jo ennen käyttöönottoa. Eikös se maailman suurin ollut ainakin aikoinaan?
Samankokoisia Areva on rakentanut Kiinaan ja @tet 'in mainitsemiin Euroopassa tekeillä oleviin. Suhteellisen hyvinhän OL3 on toiminut sen jälkeen, kun saatiin lopulta kaupalliseen käyttöön ja takuuviat hoidettu. Suomessa on generaattoreiden kanssa ollut ongelmia OL1:n ja OL2:n kohdalla vuosien mittaan (onneksi varaosia on ollut varastossa). Varsinainen murheenkryyni oli Loviisa 2 aikoinaan, kun reaktorin sisäpinnoite oli hitsattu väärin.
- Keskustelun aloittaja
- #536
Vielä jossain euroopan maissa on ytimiin myönteisyyttä, käännös saattaisi olla joissain maissa ilmassa.
www.euronews.com
Which EU countries could reverse their nuclear energy phaseouts?
Governments in Belgium and Italy are trying to lay out plans for a nuclear comeback, while calls to reverse Spain's phaseout remain stark. #EuropeInMotion
www.euronews.com
- Keskustelun aloittaja
- #537
Norjassa on aloitetty ydinvoiman YVA
www.regjeringen.no
Konsekvensutgreiingsprogram for kjernekraftverk i Aure og Heim kommunar
Energidepartementet, Helse- og omsorgsdepartementet og Klima- og miljødepartementet har fastsett konsekvensutgreiingsprogram for planane om eit kjernekraftverk i Taftøy Næringspark i Aure og Heim kommunar.
www.regjeringen.no
- Keskustelun aloittaja
- #539
Norjan ydinvoimakomitean raportti tullee saataville 1.4.2026. Tuosta selvinnee että onko ydinvoimalla roolia jatkossa Norjassa. Kansasta ~50% sanoo juu, 25% ei ja 25% eos. Puolueiden osalta ydinvoimamyönteiset taitaa olla niskanpäällä.
Kansalaisten hyväksyntä tuskin on enää nykyisin mikään kynnyskysymys kuten joskus vuosikymmeniä sitten, vaan sijoittajien ja pankkiirien on. Jos jälkimmäiset eivät kannata, ei sitten rakennetakaan. SMR:t toistaiseksi tarjoavat lähinnä maltillisesti mitoitettuja perinteisiä ydinvoimaloita standardikokokoonpanoina, mutta lopullisen hintatason asettuminen on toistaiseksi arvoitus, kun todellisia kokemuksia ei juuri ole eikä statistiikkaakaan voi siksi olla.
Heh, no tietysti, jos se taho joka voisi rakentaa ei halua rakentaa, on ihan samantekevää vaikka lupa olisikin.
IMO, energian varastointi on oikeastaan ainoa tapa edetä. Tuuli ja aurinko ovat ilmaisia, ja ilmaisen kanssa kilpaileva halpa on aina altavastaaja, joten se ilmainen energia pitää vaan saada laitettua talteen. Ei päiväksi tai viikoksi, vaan luokkaa vuoden varasto.
Kaikki perus lämpöenergiantarve on loppujenlopuksi helppo saada kausivarastoon, mutta sähköenergian turvaava varastointi täytynee kuitenkin toteuttaa ensisijaisesti potentiaalienergiana (ts pumppulaitos), lämpövarastossa hyötysuhde lienee kuitenkin liian huono..?
Periaatteessa sähköä voisi säilöä lämpövarastoa ja mekaanista varastoa yhdistävällä teknologialla kohtuullisella hyötysuhteella. Aikaisemminkin foorumilla esillä olleessa EPV-energian Laihialle kaavailemassa "hiilidioksidiakussa" on tuollainen ratkaisu ja hyötysuhde saattaisi olla parhaimmillaan luokkaa 70% tai hiukan ylikin. En osaa sanoa tuollaisen kustannuskilpailukyvystä, mutta tuskin tuo silti on varsinaisen kausivarastoinnin kannalta riittävän edullinen? Omasta mielestäni kuluneen alkuvuoden kaltaiseen tilanteeseen voi varustautua ainoastaan polttoainekäyttöisellä varavoimalla ja toki polttoaineena voitaisiin osittain tai kokonaan käyttää synteettisesti valmistettua ja pahan päivän varalle varastoituakin maasta poratun rinnalla tai sijasta.