Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kiinalaiset taitavat olla tällä hetkellä ainoita, joilla on toimituksessa useita ydinvoimaloita ja joiden kykyyn toimittaa laitoksia kohtuullisella aikataululla voisi jossakin määrin luottaa. Venäläisilläkin on projekteja meneillään, mutta taisi noilta luotettavuus mennä Ukrainan sodan myötä (kun mm. reaktoriastiat tehtiin tyypillisesti Ukrainassa alueella, joka ei edelleenkään ole Venäjän hallinnassa?)? Venäjältä tilaamiseen liittyy muitakin tekijöitä, joten unohdettaneen sekin (kokemustahan on viime vuosilta Suomestakin).But the majority of projects under construction are in China, which is set to overtake the US & EU in installed nuclear capacity by 2030

Ranskalaiset ovat tällä kertaa itse asialla. Lienevätkö kiinalaiset edes mittailleet (kaksi vastaavaa kiireesti pakettiin, ensimmäisenä käyttöön, vaikka projekti aluille viimeisenä) ja jos ovat, todenneet vain, että uusi laitos päästää tuollaiset värinät, yllään jatkossa tyytyväisiä, jollei ylity enempää kuin 50%? Tuolla tosin taisi olla jotakin vielä kinkkisempää ja toinen laitos piti sammuttaa luokkaa vuodeksi?Kumma että aikaisemmista tapahtumista ei opita mitää vaan pää lyödään mäntyyn samalla tavalla joka kerta.![]()
Taisi olla jotain ongelmia polttoainelatingissa.Ranskalaiset ovat tällä kertaa itse asialla. Lienevätkö kiinalaiset edes mittailleet (kaksi vastaavaa kiireesti pakettiin, ensimmäisenä käyttöön, vaikka projekti aluille viimeisenä) ja jos ovat, todenneet vain, että uusi laitos päästää tuollaiset värinät, yllään jatkossa tyytyväisiä, jollei ylity enempää kuin 50%? Tuolla tosin taisi olla jotakin vielä kinkkisempää ja toinen laitos piti sammuttaa luokkaa vuodeksi?
Lisätty ylläpidon pyynnöstä linkit lähteisiin.Itseasiassa värinäongelma taitaa olla myös Kiinassa. Ajavat laitosta vajaalla teholla.
katso liitettä 104073
OL3 korjauksiin näemmä poltettu myös jo melkoinen pinkka rahaa.
katso liitettä 104074
Tuosta voi katsoa OL3 tilastot 2023 vuodelta vertailuksi. Linkin vasemmasta laidasta löytyy muut suomalaiset voimalat. Mitähän nuo eri prosentit tarkoittavat? OL3 taisi käydä vajaateholla 2023 vuonna? En muista oliko muita pysähdyksiä.Tuo kakkonen(?) vaikuttaisi toimivan sentään keskimääräisesti pitkällä jaksolla. Kiinalaiset suostuivat voimaloidensa rakentamiseen liian kiireisellä aikataululla tai jopa vaativat moista. Nyt sitten moisesta lankeaa lasku.
OL3:n käynnistymisvaikeuksien yhteydessä maristiin, kun vuosi toisensa jälkeen vierähti eikä valmista tullut. Valitettavasti nykyinen länsimainen ydinvoimanrakennus on näyttänyt jo vuosikymmenien ajan tuollaiselta. Venäjällä ja Kiinassa ei oteta niin varman päälle, eli joko rakennetaan "korpeen" hiukan heppoisemmin kriteerein tai sitten vain yksinkertaisesti suostutaan ottamaan suuremmat taloudelliset ja muut riskit. Maailmahan on vaarallinen paikka muutoinkin, eri kansankerroksille osin eri syistä.
jotenkin isoja prosenttilukuja,Tuosta voi katsoa OL3 tilastot 2023 vuodelta vertailuksi. Linkin vasemmasta laidasta löytyy muut suomalaiset voimalat. Mitähän nuo eri prosentit tarkoittavat? OL3 taisi käydä vajaateholla 2023 vuonna? En muista oliko muita pysähdyksiä.katso liitettä 104327
PRIS - Reactor Details
pris.iaea.org
jotenkin isoja prosenttilukuja,
TVO ilmoitti OL3:n prosentit 2023 vuosikertomuksessa seuraavasti:
” OL3:n nettotuotanto oli 10 372 (1 887) GWh ja käyttökerroin 75,2 prosenttia.”
OL1 ja ja OL2 olivat tuossa 90-pinnan kummallakin puolella
mitä tarkoitat - tuo kuvasi on OL1?Tuotettu teho on sama. 8760 / 100 * 75,2 = 6587h = 274d = ~9 kk.
Laitos on kuitenkin käynyt 10 päivää lukuunottamatta koko vuoden läpi testejä lukuunottamatta. Teho on tosin ollut vain 800 MW paikkeilla.
katso liitettä 104330
Tuossa linkittämässä lapussa oli myös maininta:
OL3:n sähköntuotanto jatkui keskeytyksettä huhtikuussa 2023 tapahtuneen laitosyksikön vastaanotonja toukokuussa 2023 alkaneen kaupallisen käytönjälkeen marraskuun puoliväliin asti
Joku noista taitaa aiheuttaa eron laskennassa. IAEA:n tuntiluvussa taitaa olla kaikki tunnit kun laitos on käynnissä.
Kappas, silmät harittaa näköjään. Korjasin oikean kuvan viestiin.mitä tarkoitat - tuo kuvasi on OL1?
intermittent.energy
Kiinalaiset taitavat olla tällä hetkellä ainoita, joilla on toimituksessa useita ydinvoimaloita ja joiden kykyyn toimittaa laitoksia kohtuullisella aikataululla voisi jossakin määrin luottaa.
"Track recordissa" tosin on monia puolia (vrt. https://en.wikipedia.org/wiki/South_Korean_nuclear_scandal) ja viimeisen vuosikymmenen aikana "tuulen suunta" on heilunut voimakkaasti mm. valtakunnan presidentistä riippuen (edellinen, joka taitaa olla odottamassa valtakunnanoikeutta syytettynä vallan anastamisesta, käänsi ydinvoimaan mm. em. tapauksen takia kriittiseksi kääntyneen suhtautumisen hyvin myönteiseksi). Eli menneisyys on siellä hieno, mutta kuvaan on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana tullut myös säröjä.On kai korealaisillakin jonkinlainen track record olemassa, ettei ihan hirmuisia aikoja mene rakennushommissa. Arabiemiraatteihin rakensivat neljä reaktoria, joista viimeisin starttasi vuosi sitten. Noihin meni kuhunkin 8-9 vuotta.
"Track recordissa" tosin on monia puolia (vrt. https://en.wikipedia.org/wiki/South_Korean_nuclear_scandal) ja viimeisen vuosikymmenen aikana "tuulen suunta" on heilunut voimakkaasti mm. valtakunnan presidentistä riippuen (edellinen, joka taitaa olla odottamassa valtakunnanoikeutta syytettynä vallan anastamisesta, käänsi ydinvoimaan mm. em. tapauksen takia kriittiseksi kääntyneen suhtautumisen hyvin myönteiseksi). Eli menneisyys on siellä hieno, mutta kuvaan on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana tullut myös säröjä.
Edellisen presidentin (ettei tuo vain sattuisi olemaan nykyinenkin?) aikana otettiin saksalaista muistuttava poliittinen kanta, että vain rakenteilla olevat pari voimalaa rakennetaan valmiiksi ja sen jälkeen on päämääränä ajaa ydinvoima kokonaan alas suunnilleen 2030-luvun kuluessa. Tuo (melkein jo) erotettu presidentti sitten pani uusia projekteja vireille kääntäen kelkan. Kun Etelä-Korea on Ranskan tyylinen valtion ja suuryhtiöiden kombinaatiotalous, valtion päätöksillä voi olla samantapaista vaikutusta, mitä tapahtui Ranskassa aika samanlaisissa olosuhteissa, vaan ei niinkään valtion ohjaamana kuin markkinoiden hiipumisen takia. En siis välttämättä hihkuisi Etelä-Koreankaan kyvyistä uusien projektien toteuttamisesta ranskalaisia yhtiöitä menestyksellisemmin, jos joudutaan sopeutumaan eurooppalaisiin määräyksiin. Jossakin Lähi-Idän maissa moisista "haittapykälistä" saattaa olla helpompi neuvotella "luovemmin".Miksi meidän pitäisi miettiä Korean omaa ydinvoimamyönteisyyttä tai -vastaisuutta, jos tilaamme Suomeen korealaisen valmistajan reaktoreita? Vai onko pelko, että firma heittää hanskat tiskiin kesken kaiken, jos omaan maahan ei saada lisää projekteja.
Ennen muutahan nuo lupaavat ydinvoimalan hinnan putoamista alle viideosaan uskottavasta. Kai siinä sitten voi luvata samalla hyvin halpaa sähköäkin. Trumpetilla toitottaen vain tuollaisten lupausten edellytykset tuskin täyttyvät.Viroon kaksi reaktoria?
![]()
Estonia’s nuclear energy ambitions get more details, promising lower energy prices — Invest in Estonia
Estonia could slash electricity prices with ambitious €3.3B power plant plan, argues Fermi Energia in a letter to officials.investinestonia.com
Ennen muutahan nuo lupaavat ydinvoimalan hinnan putoamista alle viideosaan uskottavasta.
Olet oikeassa, eli on kyse laitoksesta, jonka hinta toki on luokkaa viideosa Hinckley Pointin yhden laitoksen hinnasta, mutta tuotantotehokin vain kolmannes tuollaisesta yhteensä kahdelle laitokselle, On sitten eri asia, voisiko moinen hinta toteutua. Laitoshan on edelleen suunnitteluasteella eikä Etelä-Korean ydinvoimateollisuuden marssi ole erityisen voitokasta viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana. Ala taistelee olemassaolostaan tuolla niin kuin monessa paikassa muuallakin, kun markkinaehtoisesta laitosvalmistuksesta puhutaan (Kiina ja Venäjää ovat hiukan oma lukunsa).Ei kai tuossa noin hurjia luvata? Energian kokonaishinta-arvio oli 64-93 €/MWh joka ei nyt kai sentään viidesosan tasolle uskottavasta mene?
Selvyyden vuoksi todettakoon, että virolaisten suunnitelemat BWRX-300 reaktoreilla ei liene mitään tekemistä Etelä-Korean kanssa, vaan BWRX-300 on GE-Hitachin perinteisen kiehutusvesireaktorin yksinkertaistettu versio ja siinä mielessä varmaan lähempänä toteutuskelpoisuutta kuin useimmat ehdotetut SMR-konstruktiot, koska perustuu koeteltuun konstruktioon. Projektin todellinen hinta sitten paljastuu vasta jälkikäteen (mutta ehkä moisen projektin kohdalla voisi osua aikaisemman näytön perusteella lähemmäs luvattua kuin useilla ehdotutuksilla).eikä Etelä-Korean ydinvoimateollisuuden marssi ole erityisen voitokasta viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana.