Puun polttoa

[Husky]

Mäntyjä joskus tuoreena haloin, eli kaverin pihalta kaadettu, pätkitty mittaan, kuskaus kotiin, halkominen, ja suoraan liiteriin. Kesällä siis joskus heinä-elokuussa. Sieltä sitten talven aikana sisälle ja 2-3 päivää kun olivat olleet niin iloisesti roihusi jo, turhaa niitä on näköjään erikseen kuivatella pidempiä aikoja kunhan ovat sateelta suojassa ja tuulettuvassa tilassa ja käyttötilanteessa huoneenlämpöisiä.

On toki myös ylivuotisia kokeiltu, yhtä kosteita ja huonosti palaa suoraan sisälle tuotuna jos ei ole tuota 2-3 pvää olleet ensin sisällä lämpimässä.

Aina ennen on 1-2 päivää sisällä riittänyt. Venyttänyt 3-4 päivään ja aivan märkiä on silti. Kova sihinä vaan takassa käy. Joku juttu tässä nyt on.

Lisäksi se, että haisevat homeelle, niin pakko kierrättää ensin varaston kautta. H*tillinen rumba noiden kanssa

 

[Lappanen]

Aina ennen on 1-2 päivää sisällä riittänyt. Venyttänyt 3-4 päivään ja aivan märkiä on silti. Kova sihinä vaan takassa käy. Joku juttu tässä nyt on.

Lisäksi se, että haisevat homeelle, niin pakko kierrättää ensin varaston kautta. H*tillinen rumba noiden kanssa

Voiko olla niin, että muroihi.. koivuihisi on k*stu

 

[Jalppi]

Juu erikoinen vuosi oli halkojen suhteen keväällä kaadetut koivut kuivui kuivaksi, kun taas vuosia kuivina harvassa puuliiterissä olleet kuuset kostui kosteammaksi kuin nuo koivut. Ehkä sattui sitten todella optimaalinen kohta mihin koivut laitoin kuivumaan.

 

[Mikkolan]

Ei ole halot ikinä olleet näin märkinä. Koivusta kun repäisee kaarnaa, joka irtoaa kun niin hiton märkää, niin aivan litimärkä puunpinta. Ja vieläpä nyt kun vaivauduin laittamaan pressua talveksi ettei lumi mene kasaan. Kesällä jopa siirsin paahteeseen halkoja levälleen ja jos sade niin pressu päälle. Olivat rutikuivia elokuussa. Ylivuotisia halkoja.

Taitaa johtopäätös olla, että oli harvinaisen märkä syksy. Vaikka mielestäni suunnilleen yhtä märkiä aina.

Hiukka samaa oiretta, eikä ihan hiukkakaan. En ole kosteuksia mitannut enkä puita punninnut. "Ahjossa" palaa kaikki kunhan saa syttymään, samalla lisääntynyt kaasujen virtaus hivenen parantaa lämmön vaihtoa kattilassa.
Nimimerkki "Kaadoinko nousevaan kuuhun?"

 

[kkk]

Kova sihinä vaan takassa käy. Joku juttu tässä nyt on.
Lisäksi se, että haisevat homeelle, niin pakko kierrättää ensin varaston kautta. H*tillinen rumba noiden kanssa

Muutama huomio:
Koivun tuohi kuin muovia, sulkee kosteuden, pitää rikkoa isot pinnat, pressun reunat jos tumpattu maahan asti, alkaa kasa muuttua maaksi kosteusmielessä, oltava ilmava reunoilta, että 'tuulee' läpi edes vähän, pressun montussa olevasta reiästä tms vesi lirisee joihinkin puihin.
Ohmimittarilla (maksimi alueella , Meg ohmeja) näkee karkeasti onko puu kosteaa, koita verrata koepaloihin, samoin kun lyö puita yhteen, kuiva kalahtaa kirkkaasti, kostea taas pehmeämpänä ei.

 

[klapikalle]

Ei ole halot ikinä olleet näin märkinä. Koivusta kun repäisee kaarnaa, joka irtoaa kun niin hiton märkää, niin aivan litimärkä puunpinta. Ja vieläpä nyt kun vaivauduin laittamaan pressua talveksi ettei lumi mene kasaan. Kesällä jopa siirsin paahteeseen halkoja levälleen ja jos sade niin pressu päälle. Olivat rutikuivia elokuussa. Ylivuotisia halkoja.

Taitaa johtopäätös olla, että oli harvinaisen märkä syksy. Vaikka mielestäni suunnilleen yhtä märkiä aina.

Viime syksy oli oikein erityisen kostea ihan vuoden loppuun asti jolloin alkoi nämä pakkaset. Puu on imenyt itseensä poikkeuksellisen paljon kosteutta ilmasta. Polttopuut kannattaa ottaa sisälle lämpimään vähintään vuorokautta ennen polttamista jotta lämpeävät ja kuivuvatkin vähäsen

 

[Harrastelija]

pitää rikkoa isot pinnat

Sanoisin että jos on halottu niin kuorta on suuhteellisen vähän. Mutta vielä parempi jos on kuorittua.
Halkomattomassa on pakko rikkoa kuorta .

pressun reunat jos tumpattu maahan asti, alkaa kasa muuttua maaksi kosteusmielessä, oltava ilmava reunoilta, että 'tuulee' läpi edes vähän

Tämä. Pressua ei pidä vetää maata pitkin pinon joka puolelta jotta saisi painoja siihen päälle.
Ilman (tuulen) pitää päästä liikkumaan ja vaihtumaan

 

[HelaKammo]

Tämä. Pressua ei pidä vetää maata pitkin pinon joka puolelta jotta saisi painoja siihen päälle.
Ilman (tuulen) pitää päästä liikkumaan ja vaihtumaan

Kuormalavat alla on kova sana, jos avonaisessa keossa kuivattaa.

 

[HalkoholistinHaamu]

toki myös ylivuotisia kokeiltu, yhtä kosteita ja huonosti palaa suoraan sisälle tuotuna jos ei ole tuota 2-3 pvää olleet ensin sisällä lämpimässä.

Palaa eritäin hyvin, ja ovat erittäin kuivia ja kevyitä, kunhan ei ole pidetty sateelle alttiissa paikassa.

 

[HalkoholistinHaamu]

Aina ennen on 1-2 päivää sisällä riittänyt. Venyttänyt 3-4 päivään ja aivan märkiä on silti. Kova sihinä vaan takassa käy. Joku juttu tässä nyt on.
Lisäksi se, että haisevat homeelle, niin pakko kierrättää ensin varaston kautta. H*tillinen rumba noiden kanssa

Et ole suojannut halkoja riittävästi, sadevesi pääsee valumaan halkoihin.
Ei mitään muuta syytä ole olemassa, paitsi jos olet vaan antanut puiden kuivua liian vähän aikaa.

Edit, toki voi olla kolmas syykin, että oletko huputtanut halkopinon liian tiiviisti muovin alle, silloinhan ne ei kuivu, vaan homehtuu ja lahoaa.
Ilman pitää päästä kuitenkin kiertämään.

 

[HiTec]

Tänä aamuna 1. kerta tänä talvena kun on aamullakin joutunut pitämään takassa tulta. Herätessä mittari näytti -20 pakkasta täällä Hki ja tuo pörssisähkökin kun on melko arvokasta, niin haloilla sai mukavaa tunnelmaa helposti aamupalan nautiskeluun ja toiv. siinä samalla hiukka leikkaa tuota mökin sähkönkulutustakin lämmitykseen. Tuolla kellari/tallissakin kun ILP pörähti aamulla ekaa kertaa hetkeksi sitä lämpöä nostamaan, enää ei kotiakun tuottama hukkalämpö riittänyt sinnekään.

 

[Husky]

Ei ollut huputettu liian tiiviisti ja kuormalavaa alla. Ihmettelen kun tein tarkemmin kuin ennen ja ero on aivan kuin yöllä ja päivällä.

Ennen on lumi päässyt kasaan ja nyt suojasin siltä ja yläpuolelta vedeltäkin syksyllä ja syksyllä oli 75x75cm terassilaatat sivulla pystyssä jotka suojasi 75cm korkeudelle sateelta.

Mielestäni ei ole pressussa katossa ollut reikää, mutta kai se sitten paras selitys

 

[Lappanen]

Ei ollut huputettu liian tiiviisti ja kuormalavaa alla. Ihmettelen kun tein tarkemmin kuin ennen ja ero on aivan kuin yöllä ja päivällä.

Ennen on lumi päässyt kasaan ja nyt suojasin siltä ja yläpuolelta vedeltäkin syksyllä ja syksyllä oli 75x75cm terassilaatat sivulla pystyssä jotka suojasi 75cm korkeudelle sateelta.

Mielestäni ei ole pressussa katossa ollut reikää, mutta kai se sitten paras selitys

Vai onko nyt tehdyt lisäsuojaukset blokanneet riittävän tuuletuksen?

 

[Fluke]

Tammikuussa mennyt eniten polttopuita, mitä ikinä yhen kuukauden aikana. Tuommoinen vissiin n. 1400kg varaava takka. -15 ja kovemmilla pakkasilla aamulla klo 06 yks pesällinen ja illalla toinen pesä + lisäpanos. Vaikka 3 vuotta ollut pörssisoppari vaihtui 6,99 / 6kk määrä-aikaiseen joulukuussa. Ilpin sulatusvesiputkisto ihan äärirajoilla että toimiiko enää. Sulanapitokaapelin teho heikentynyt vuosien mittaan. Mietin että, pitääkö jättää ilppi koko lopputalveksi vaan kierrätysmoodiin ja jatkaa tuota puun polttoa.

 

[klapikalle]

Tämä tuuleton kova pakkaskeli on jopa vähemmän lämpöä kuluttava kuin tuulinen pikkupakkanen. Näin on oman puun kulutuksen mukaan tullut todettua.

 

[Jalppi]

Kannoin polttopuita sisälle ja samalla mittasin kosteudet keväällä kaadettu koivu 11,4% vuosia liiterissa olleet kuuset liiteristä kannettuna 11,2%. Sisällä olleet samaa erää olevat kuuset 7,4%. Koivusta täytyy mainita pilkoin melko pieneksi ja poistin kuoret/tuohet jos järkevästi mahdollista. Koivua ei ollut sisällä.

 

[Husky]

Muuten: sekin mainittava että olen tämän satsin pilkkonut pienemmäksi kuin ikinä. Se hankaloittaa tai hidastaa pinoamista pinoon ja takkaan eli jatkossa palaan entistäkin vähemmän pilkottuihin halkoihin, kun nyt näin kävi tämän märkyyden kanssa

 

[Tifo]

Viime talvena ostin kaupan puita 40 litran säkeissä. Olivat aika isoja mutta sikakuivia. Syttyivät helposti ja paloivat "liian" nopeasti. Nyt on poltettu kesällä tehtyjä puita,palavat hyvin mutta ei voi sytyttää yläpuolelta, eivät ole niin kuivia. Nuo kaupan puut on tietysti tehokkaampia vaikka syntyi vaikutelma että katoavat piippuun liian nopeasti.
Takka on ollut koko tammikuun niin kuuma että voi laittaa makkarat kuumenemaan sinne milloin tahansa.

 

[RauskiH]

Viime talvena ostin kaupan puita 40 litran säkeissä. Olivat aika isoja mutta sikakuivia. Syttyivät helposti ja paloivat "liian" nopeasti. Nyt on poltettu kesällä tehtyjä puita,palavat hyvin mutta ei voi sytyttää yläpuolelta, eivät ole niin kuivia. Nuo kaupan puut on tietysti tehokkaampia vaikka syntyi vaikutelma että katoavat piippuun liian nopeasti.
Takka on ollut koko tammikuun niin kuuma että voi laittaa makkarat kuumenemaan sinne milloin tahansa.

Jos haluaa että puut ovat oikeasti kuivia niin kyllä niiden täytyy olla ylivuotisia

 

[HelaKammo]

Tuo ylivuotisuus on aika höpöhöpöä. Keväällä kosteana pilkottu, talvella kerätty puu on heinäkuussa sisäänhettokunnossa, sitä aletaan syksyllä polttaa liiteristä, niin ei se enää siitä kuivu. Kilahtaa ja kun märät loka-marras kelit, niin ottaa jo kosteutta itseensä päin.

Näin se on meillä hoidettu jo kolmatta polvea, liiterissä yksi ovi jota käytetty. Takana on jo monen kymmenen vuoden ikäisiä pölyisiä klapeja, lähes 40-50 vuotta sitten viimeksi kaivettu pohja auki. Kuorta ja moskaa alla lienee lähes puoli metriä.

 

[jussi]

Tuo ylivuotisuus on aika höpöhöpöä. Keväällä kosteana pilkottu, talvella kerätty puu on heinäkuussa sisäänhettokunnossa, sitä aletaan syksyllä polttaa liiteristä, niin ei se enää siitä kuivu. Kilahtaa ja kun märät loka-marras kelit, niin ottaa jo kosteutta itseensä päin.

Tämän saman olen ihan testillä todennu. Tarkalla vaakalla. Kahdesti tehny testin.

 

[HalkoholistinHaamu]

Tuo ylivuotisuus on aika höpöhöpöä. Keväällä kosteana pilkottu, talvella kerätty puu on heinäkuussa sisäänhettokunnossa, sitä aletaan syksyllä polttaa liiteristä, niin ei se enää siitä kuivu. Kilahtaa ja kun märät loka-marras kelit, niin ottaa jo kosteutta itseensä päin.

Näin se on meillä hoidettu jo kolmatta polvea, liiterissä yksi ovi jota käytetty. Takana on jo monen kymmenen vuoden ikäisiä pölyisiä klapeja, lähes 40-50 vuotta sitten viimeksi kaivettu pohja auki. Kuorta ja moskaa alla lienee lähes puoli metriä.

Ei ole vaan tosiasia.
Toki puun lajeissa on myös eroa, osa vaatii vähintäänkin 2 vuotta kuivumiseen.

 

[HelaKammo]

No tässä tietysti pari juttua, mutta puut kerätään aina talvella, pinot ajetaan pihaan lumien aikaan, keväällä sirklataan ja halotaan. 90% on halkaistua, ohuimmat riu'ut pyöreitä. Ne heitetään kuormalavojen päälle kekoon, aletaan ennen juhannusta heittää sisään, kekoon, ovi auki ja päällimäisistä alkaen. Ovi on auki ja seinät harvahkoa lankkua, joten kuivuu sielläkin. Samasta ovesta aletaan ottaa poltettavaa myös hiljakseen päältä.

Liiterin koko karkeasti 10 m pitkä, pino ylös keskimäärin n. reilu 2 ja leveys 3. Tämä täyttyy vuosittain noin puoleen väliin asti, onhan siinä kasaa n. 60 m3:sta. Käyttö siis luokkaa 10 pinokuutiota vuosi.

Joskus luin ihan tutkimuksen, jossa pinokuovat keväällä halotut olivat jo polttokuivia, syksyllä kääntyi jo imemään vettä.

 

[Tifo]

Joskus luin ihan tutkimuksen, jossa pinokuovat keväällä halotut olivat jo polttokuivia, syksyllä kääntyi jo imemään vettä

Pitää paikkansa. Kun on hyvä aurinkoinen paikka niin kuivuu kesällä hyvin. Usein on meilläkin ollut ongelmana että unohtuu viedä ajoissa suojaan puut.

 

[Hempuli]

Aurinkoinen ja tuulinen paikka keväästä heinäkuun alkupuolelle ja klapit mieluusti kasassa eikä pinossa. Heinäkuun lopussa on usein ja elokuussa aina kosteaa. Sitten on joku haapa ja muut vastaavat, joille tuo ei riitä. Eikä honka, kuusi ja koivukaan pitempään kuivassa säilöttäessä happane.

 

[korsteeni]

ihan tänä talvena kantapää kokemus koivusta, muut puulajit käyttäytyvät toisin.
4 vuotta sitten halotut koivut 5 pinoa vierekkäin pelti päällä ja noin 50cm väli, pinojen väli min20cm eikä mistään pääse vesi eikä lumikaan.
viime syksy oli täällä kosteahko
vain keskimmisessä pinossa olevat koivuhalot 10-15cm halkaisijaltaan olivat niin kuivia että vain pieni sihinä sytyttäessä saattoi kuulua.
reunimmaisissa pinoissa olevat sihisevät selvästi ja sytyttäessä jopa puskevat päistä kosteutta
koivu on kuin pesusieni
ainoastaan kuivissa siätiloissa joissa lämpötila on korkeampi kuin ulkona varastoitu koivu on ihan kuivaa
kuusessa saa olla vaikka lunta päällä, se on ruutikuivaa

olipa koivu kuinka kuivaa tahansa kesällä se imee syyskosteuden eikä haihduta sitä kun vasta seuraavana keväänä

 

[HalkoholistinHaamu]

alkukesän ja syksyn välillä on aina puut kerätty, ja tehtu haloiksi ja pinottu kevään ja syksyn välillä, aina on ollut parin vuoden kuivumisen jälkeen nin kuivaa että halolla voisi nakata tikkaa (tikkataulua).

 

[HalkoholistinHaamu]

ainoastaan kuivissa siätiloissa joissa lämpötila on korkeampi kuin ulkona varastoitu koivu on ihan kuivaa
kuusessa saa olla vaikka lunta päällä, se on ruutikuivaa

Halot jotka on menossa polttoon seur syksynä ja talvena, tuodaan jo kevättalven/kevään aikana ulkopinoista sellaiseen tilaan, johon ei pääse mikään sade piiskaamaan, katos, kunnon liiteri jossa ilma vaihtuu, tms. On rutikuivaa puuta ollut aina. Kunhan ne on saanut kuivaa sen pari vuotta kaikkiaan, ja loput 6kk kunnon katoksessa.

 

[korsteeni]

Halot jotka on menossa polttoon seur syksynä ja talvena, tuodaan jo kevättalven/kevään aikana ulkopinoista sellaiseen tilaan, johon ei pääse mikään sade piiskaamaan, katos tms. On rutikuivaa puuta ollut aina. Kunhan ne on saanut kuivaa sen pari vuotta kaikkiaan, ja loput 6kk kunnon katoksessa.

ei se sateesta ole kiinni vaan ilman kosteudesta ja lämpötilasta. jos sinne katokseesi pääsee kostea tuuli esmes rakoseinä ja syksy on kostea sihihisevät koivusi kosteudesta

 

[HalkoholistinHaamu]

ei se sateesta ole kiinni vaan ilman kosteudesta ja lämpötilasta. jos sinne katokseesi pääsee kostea tuuli esmes rakoseinä ja syksy on kostea sihihisevät koivusi kosteudesta

Ei ole sihissyt kertaakaan, paitsi ne lehtipuusta tehdyt halot, ja männyt, ja kuuset, jotka oli tehty haloiksi keskellä kesää kiireellä ja polttoon menivät syksyllä

 

[pamppu]

Ympärilleen kun katselee, niin monilla ei nykyään tunnu olevan hajua edes kaatoajasta. Puita kaadetaan kesällä parhaasta kasvusta ja pilkotaan heinäkuussa kesälomilla. Silloin puu on mahdollisimman märkä.

Puut pitää kaataa lepotilassaan alkutalvesta ja ne pilkotaan talven lopulla alkukevään ruutikuiville keleille. Heinäkuisen helteen jälkeen sisään. Siinä välissä niitä ei tartte tai edes saa peittää kun haittaa kuivumista. Tai jos peitetään sadekesänä, niin ilmavasti. Kosteus ei pääse pois peiton alta, yleinen virhe on liian tiivis peitto. Koskaan ei ole sihissut, eikä ole märkiä.

 

[Hempuli]

Suomi on pieni maa maailmalla, mutta sen verran iso, että meren lähellä lounaassa asuvakin on huomannut erilaisen ilmanalan koillisessa Suomessa. Itä-Lapin kairassa on maarisut palaneet hyvin pannun alla.

 

[HalkoholistinHaamu]

Kolmevaiheinen prosessi, ei halot suhise eikä sihise tulipesässä.
Mutta älkää menkö kolmosvaiheessa törkkäämään puita 60cm lähemmäs takan luukkua ennen kuin luukun lämpötila on pudonnut sataan asteeseen tai alle Kakosvaiheeseen käy sopivan avoin katos, pari seinää ainakin saisi olla enemmän tai vähemmän auki, tai sitten kunnon liiteri jossa ilma vaihtuu muttei vesi räpise sisälle.

 

[HalkoholistinHaamu]

Ympärilleen kun katselee, niin monilla ei nykyään tunnu olevan hajua edes kaatoajasta. Puita kaadetaan kesällä parhaasta kasvusta ja pilkotaan heinäkuussa kesälomilla. Silloin puu on mahdollisimman märkä.

Puut pitää kaataa lepotilassaan alkutalvesta ja ne pilkotaan talven lopulla alkukevään ruutikuiville keleille. Heinäkuisen helteen jälkeen sisään. Siinä välissä niitä ei tartte tai edes saa peittää kun haittaa kuivumista. Tai jos peitetään sadekesänä, niin ilmavasti. Kosteus ei pääse pois peiton alta, yleinen virhe on liian tiivis peitto. Koskaan ei ole sihissut, eikä ole märkiä.

Ei mitään ongelmaa, aina on kuivaneet parissa vuodessa sama milloin kaataa.

 

[grendy]

Ympärilleen kun katselee, niin monilla ei nykyään tunnu olevan hajua edes kaatoajasta. Puita kaadetaan kesällä parhaasta kasvusta ja pilkotaan heinäkuussa kesälomilla. Silloin puu on mahdollisimman märkä.

Puut pitää kaataa lepotilassaan alkutalvesta ja ne pilkotaan talven lopulla alkukevään ruutikuiville keleille. Heinäkuisen helteen jälkeen sisään. Siinä välissä niitä ei tartte tai edes saa peittää kun haittaa kuivumista. Tai jos peitetään sadekesänä, niin ilmavasti. Kosteus ei pääse pois peiton alta, yleinen virhe on liian tiivis peitto. Koskaan ei ole sihissut, eikä ole märkiä.

Joo sehän tässä on kun metsä on mökillä ja mökkeily ei ajoitu alkutalveen tai lopputalveen niin ei tuu ikinä tehtyä näitä hommia oikeeseen aikaan. Tosin kun puun kulutus on kotona (ja mökillä) kuitenkin kohtuu pientä niin klapihommia kun tekee aina "sillon kun kerkee ja huvittaa" - ja kuitenkin niin että koko ajan on hyvä etunoja poltettaviin ja juuri tehtyihin puihin - niin ne juuri tehdyt on sitten hyvää polttopuuta seuraavan vuoden talvella. Jos olis kodin lämmitys todella paljon puista riippuvainen niin sitten pitäis tehdä ammattimaisemmin näitäkin hommia.

 

[pamppu]

Ei mitään ongelmaa, aina on kuivaneet parissa vuodessa sama milloin kaataa.

Ihan varmasti. Mutta jos meinaa samana syksynä alkaa poltella, niin ero on ilmeinen.

 

[Karvakuono]

Keväällä klapikoneesta suoraan kuution klapisäkkeihin, säkit peittämättä trukkilavojen päällä johonkin kohtaa heinäkuuta (riippuu täysin sateista) ja siitä säkit hyvin tuulettuvaan katokseen (2 säkkiä päällekkäin). On kuivaa heti seuraavaa talvea varten.
Ja tämä täällä kostealla lounaisrannikolla.

 

[salvelinus]

Muistissa kannattaa pitää että liian kuivaakaan polttopuu ei saisi olla,ihanne kosteusprosentti on 15-20.Viime keväänä/alkukesästä tehdyt puut on nyt poltossa ja kosteusprosentit olleet tuossa välissä.

 

[pökö]

Talvella 2025 mökillä tehdyt klapit toin kesällä puolikuivina paljun katokseen jossa aurinko ja tuuli tekee loppukuivauksen, ensi kesänä noita poltellaan.
Pajun kaminassa jos koittaa huonolla puulla tai laudanpätkillä saada lämpöä aikaan ei ehdi itse paljuun ollenkaan, kuivalla koivulla lämpöä syntyy ihan eri tahtiin.

 

[pröö]

kesän kuivannut kuusi sellanen pihkane on pieneksi alle 10 sentinmittaseksi pätkitty ja kirveellä parin sentiseksi lisuiksi tehty eri hyvä sytykkeenä