Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

tet

Hyperaktiivi
...ja taajuusohjatut häiriöreservit aktivoituvat, ja myöhemmin 15 min kuluessa aktivoidaan tuotantoa tai kulutusta säätösähkömarkkinoilta ja käynnistellään varavoimalaitoksia.


Tuossa linkissä puhutaan OL3 järjestelmäsuojasta. Minä taas tarkoitin NC ER -verkkosäännön vaatimaa alitaajuussuojausta, jolla ei sinällään ole mitään tekemistä OL3:n kanssa, vaan se suojaa kantaverkkoa ihan kaikissa häiriötilanteissa.

 

sakarit

Aktiivinen jäsen
Kyllä Pohjois-Pohjanmaalla Karahkan tuuliturbiinit pyörii, vaikka näyttää ettei tuulisi yhtään mutta pyörii kuitenkin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Jos oikeasti ovat jäässä ne joissa ei sulatussysteemiä, niin ei kai tokene ennenkuin käy plussan seutuvilla vaikka auringon lämmittäessä, vaikka keli olisikin sinänsä pakkasella? Jostakin uutisesta ymmärsin, että kelien mukaan sulavat sitten kun sulavat eikä ihmisen toimesta
 

tet

Hyperaktiivi
Jos oikeasti ovat jäässä ne joissa ei sulatussysteemiä, niin ei kai tokene ennenkuin käy plussan seutuvilla vaikka auringon lämmittäessä, vaikka keli olisikin sinänsä pakkasella? Jostakin uutisesta ymmärsin, että kelien mukaan sulavat sitten kun sulavat eikä ihmisen toimesta

No luultavasti näin. Mutta ei tuo seikka oikeuta ihmettelemään, jos tuulivoimaa tulee nyt 3800 MW. Meillä on kuitenkin sitä kapaa reilusti yli 9000 MW. Jos siitä vain puolet on jään armoilla vaikka kevääseen, niin riittävä tuuli antaa kyllä tuon ja enemmänkin niistä jäänpoistolla varustetuista.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
No luultavasti näin. Mutta ei tuo seikka oikeuta ihmettelemään, jos tuulivoimaa tulee nyt 3800 MW. Meillä on kuitenkin sitä kapaa reilusti yli 9000 MW. Jos siitä vain puolet on jään armoilla vaikka kevääseen, niin riittävä tuuli antaa kyllä tuon ja enemmänkin niistä jäänpoistolla varustetuista.
Jos nyt ajatellaan että puolet on jäässä vielä, niin aivan liikaa on tuotantoa tällä hetkellä verrattuna siihen mitä saa kun kaikki toimii ja vieläpä tuulee enemmän kuin nyt. Nyt tähän 3800MW pitäisi olla myrskyä. Tämä toteama tulee siitä että olen kyllä seurannut mitä on tullut pidemmän ajan eri tuulenmäärillä.
 

Tifo

Vakionaama
Ne jäätyneetkin tekee sähköä, eivät vain lähde liikkeelle yhtä pienellä tuulella kuin puhdas lapa. Sitten kun tuulee tarpeeksi lavat taipuu ja se myös irrottaa jäätä.
 

tet

Hyperaktiivi
Jos nyt ajatellaan että puolet on jäässä vielä, niin aivan liikaa on tuotantoa tällä hetkellä verrattuna siihen mitä saa kun kaikki toimii ja vieläpä tuulee enemmän kuin nyt. Nyt tähän 3800MW pitäisi olla myrskyä. Tämä toteama tulee siitä että olen kyllä seurannut mitä on tullut pidemmän ajan eri tuulenmäärillä.

No ehkäpä. Mutta onko joku väittänyt, että puolet myllyistä olisi jäässä? Siis joku viranomainen yms, joku joka oikeasti tietää eikä arvaa?
 

Tifo

Vakionaama
No ehkäpä. Mutta onko joku väittänyt, että puolet myllyistä olisi jäässä? Siis joku viranomainen yms, joku joka oikeasti tietää eikä arvaa?
Minä siteerasin puoli yhdeksän uutisia, jossa sanottiin että puolessa myllyistä on lämmitys. Joku on tästä vetänyt johtopäätöksiä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Ne jäätyneetkin tekee sähköä, eivät vain lähde liikkeelle yhtä pienellä tuulella kuin puhdas lapa. Sitten kun tuulee tarpeeksi lavat taipuu ja se myös irrottaa jäätä.
Mutta kun on sanottu että jää estää tuotannon. Ei ole sanottu ettei tuule. Näin viime päivinä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
No ehkäpä. Mutta onko joku väittänyt, että puolet myllyistä olisi jäässä? Siis joku viranomainen yms, joku joka oikeasti tietää eikä arvaa?
No luulisi niiden olleen suuri osa kun uutisissa on laajasti puhuttu siitä. Eikai parin puiston takia sellaista uutisointia millä ei pahemmin merkitystä tuotantoon.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Ne jäätyneetkin tekee sähköä, eivät vain lähde liikkeelle yhtä pienellä tuulella kuin puhdas lapa. Sitten kun tuulee tarpeeksi lavat taipuu ja se myös irrottaa jäätä.
Ylen podissa kyllä asiantuntija sanoi, että jäätyneitä ei turvallisuussyistä käytetä/pyöri.

Luulisi lisäksi, että käy laakereiden yms päälle, kun epätasapaino voi olla merkittävä.

Onko parempaa tietoa?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Huomasittekos että Fingrid näytti välillä tuulimyllyjen kokonaistehoksi jopa negatiivisia lukemia? Varmaan lämmittivät niitä siipiä tai yrittivät synnyttää tuulta pyörittämällä potkuria itse. Perjantaina Pohjanmaalla näin yhden puiston, jossa ei jäätä näyttävyt olevan ja tyynessäkin myllyt kyllä pyörivät hissukseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Osa "jäätyneistä" myllyistä on ehkä sammutettu tahallaan, kun sää on ollut todetusti jäätävä, jäätä on todettu kertyvän ja myllyn anturit ovat todenneet merkkejä tasapaino-ongelmien pahenemisesta. Kun jäätämisongelma on hävinnyt sään muututtua (pilvet esimerkiksi kadonneet ja aurinko on alkanut paistaa), myllyt on uskallettu käynnistää. Selkeällä säällä ohut jääkerros häviää vähitellen itsestään pakkassäälläkin sublimaatiolla.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Jaahas, siivet ovat taas jäässä huomenna. Tuulta on.

Ohi aiheen hieman:
Vuonna 2025 Fingrid tarinoi näin:

”Vielä vuonna 2024 Suomessa sähkötase jäi negatiiviseksi ja nettotuonti hieman kasvoi edellisestä vuodesta, mutta vuodesta 2025 eteenpäin Fingrid ennustaa Suomen olevan sähkön suhteen omavarainen. Vuonna 2035 ylijäämää kertyisi 15 terawattituntia.”

Mikä menee vi….si, kun ei varmanakaan tapahdu tänä vuonna?
 
Viimeksi muokattu:

Helkoo

Aktiivinen jäsen
"Suomen uusiutuvien tuoreen hankelistauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla maatuulivoimaa noin 56 gigawatin (GW) edestä. Reilulle neljälle gigawatille hankkeista on jo myönnetty rakennusluvat, ja osa niistä on jo rakenteilla. Laaja tuulivoimaportfolio takaa Suomelle mahdollisuuden lisätä uutta sähköntuotantoa nopeasti, kun muut teollisuuden investoinnit sitä tarvitsevat. Muiden investointien mahdollistamisen lisäksi maatuulivoiman potentiaalinen investointiarvo Suomelle on yhteensä noin 80 miljardia euroa."
 

fraatti

Hyperaktiivi
OX2 rakentaa 189MW ropeleita SE3 alueelle. Investointipäätöksiä ei ole tullut ruotsiinkaan viimeaikoina aivan mahdottomasti.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
OX2 rakentaa 189MW ropeleita SE3 alueelle. Investointipäätöksiä ei ole tullut ruotsiinkaan viimeaikoina aivan mahdottomasti.
Noille voisi laittaa lupaehdoksi, että xx% kapasiteetista on toimitettava sakon uhalla oli tuulta eli ei, ihan sama sitten onko varavoimana akkukontit vai miniydinvoimala. Tulisi ehkä jotain järkeä tuohon tuurisähköön.
 

huugo

Vakionaama
Noille voisi laittaa lupaehdoksi, että xx% kapasiteetista on toimitettava sakon uhalla oli tuulta eli ei, ihan sama sitten onko varavoimana akkukontit vai miniydinvoimala. Tulisi ehkä jotain järkeä tuohon tuurisähköön.
Ja sama vesivoimallekin - tasaseen pitää tuottaa!! 😁

Kannabalisaatio rankaisee joustamattomia tuotantomuotoja. Hinta vaan laskee. Eli mekanismi on olemasaa jo.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Tuulivoimalat häiritsevät matkapuhelinverkon toimintaa, ja ongelma pahenee tuotannon lisääntyessä, arvioi VTT​

Häiriöiden syynä on voimaloiden valtava koko ja pyörivät lavat, jotka aiheuttavat heijastuksia ja estävät radiosignaalien etenemistä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuullakko vai eikö tuulla? Onneksi Saksassa ja Briteissä on kuitenkin tuullut.

1770885290700.png

 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Eipä tuulee vieläkään, mitä nyt jonain päivänä hetken tuli tuulivoimaa ihan hyvinkin. kukas poliitikko se olikaan kun sanoi että purjeveneet pitää kieltää jotta tuulta riittää tuulivoimaloihin, taisi olla oikeassa.

katsoin myös että helmikuussa 4 kertaa muutaman tunnin suomi on ollut omavarainen sähköntuotannon suhteen, silloin kun on tuullut ja tuulivoimaa tullut 5000mwh tai enemmän
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
katsoin myös että helmikuussa 4 kertaa muutaman tunnin suomi on ollut omavarainen sähköntuotannon suhteen, silloin kun on tuullut ja tuulivoimaa tullut 5000mwh tai enemmän

Omavaraisuutta tarkastellessa on hyvä kyllä aina muistaa se seikka, että kotimaan tuotannon ja kulutuksen ero johtuu useimmiten vain siitä, että muualta saadaan halvempaa sähköä. Ihan kuten takavuosina, kun Venäjältä tuotiin langat punaisena putlerin sähköä. Ei sitäkään tuotu siksi, ettei kotimaasta olisi saanut, vaan ihan hinnan takia. Tämänkin hetken noin 10500 MW kulutus saataisiin tuotettua kokonaan kotimaisilla voimalaitoksilla, mutta ei kannata. Kovilla pakkasilla sitten eri homma, jossain 12 GW paikkeilla menee raja jonka jälkeen tarvitaan pakosta joko tuulta tai tuontia.

Omavaraisuus ei siis ole ihan yksioikoinen homma.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsalaisten parranpärinää Amazonin tuulimyllyprojekteista Suomessa. Ai yhteenveto.

Amazon on tehnyt Suomessa laajoja pitkäaikaisia sähköostosopimuksia (PPA) useiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Kyse on noin sadasta tuulivoimalasta ja sadoista megawateista uutta kapasiteettia. Amazon ei itse rakenna eikä suoraan rahoita voimaloita, vaan hankkeet toteuttavat ja rahoittavat erilliset energiayhtiöt ja sijoittajat. Amazon sitoutuu ostamaan tuotetun sähkön pitkällä sopimuksella, mikä mahdollistaa hankkeiden rahoituksen.

Kustannukset maksavat siis käytännössä tuulipuistojen omistajat ja niiden rahoittajat, mutta Amazonin ostositoumus toimii taloudellisena selkänojana. Amazon saa vastineeksi sähköä ja erityisesti alkuperätakuut, joilla se voi osoittaa käyttävänsä uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan ja raportoida päästövähennyksistä.

Amazonin motiivina on ennen kaikkea ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet sekä oman energiankäytön “viherryttäminen”, ei niinkään suora tuotto tuulivoimainvestoinneista. Artikkelissa esitetään myös kriittinen näkökulma: osa sähköjärjestelmän ja markkinoiden riskeistä jää muiden toimijoiden ja yhteiskunnan kannettavaksi, vaikka Amazon hyötyy uusiutuvan energian imagosta ja alkuperätakuista.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Sähkön varttihinnoittelu kävi liian kalliiksi: kymmenien tuulivoimaloiden yritys saneeraukseen​

Sähkömarkkinoiden nopea muutos oli yhtiön mukaan ennustamaton.
Kovin vaikeaa taitaa olla ennustella seuraavalle päivälle vartin tarkkuudella. Taitaa kattilat saada halpaa "polteltavaa".
 

kotte

Hyperaktiivi
Varttihinnoittelun alettua ei liene kovin fiksua rakentaa tuulipuistoja, joihin ei liity suoraan jonkinlaista akku- tai muuta lyhytsyklistä sähkövarastoa, jolla varttihinnoittelun ongelmat saattaisivat vaihtua tulon lähteeksi.
 

-Teme-

Vakionaama
Eikö varttiin siirtymistä just perusteltu uusiutuvien tuotantolähteiden nopealla vaihtelulla? Voisin uskoa että pilvien liikettä aurinkovoimaloiden luona on vielä vaikeampi ennustaa kuin tuulen
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikö varttiin siirtymistä just perusteltu uusiutuvien tuotantolähteiden nopealla vaihtelulla? Voisin uskoa että pilvien liikettä aurinkovoimaloiden luona on vielä vaikeampi ennustaa kuin tuulen
Noinhan onkin, mutta ratkaisunahan on käytännössä vuorokausimarkkinoiden, toteutuneen tuotannon ja säätömarkkinoiden yhdistäminen teknisellä ratkaisulla tuottajan kaupallisia intressejä palvelemaan. Ratkaisuhan on yksinkertaisesti bess ja tarjolla olevien tyypillisten kapasiteetti ja joustavuus vastaavat tarpeeseen aivan mainiosti, minkä ohella noiden liittäminen tuotannon yhteyteen on muutoinkin teknisesti ja taloudellisesti paras paikka moisille.
 

-Teme-

Vakionaama
Noinhan onkin, mutta ratkaisunahan on käytännössä vuorokausimarkkinoiden, toteutuneen tuotannon ja säätömarkkinoiden yhdistäminen teknisellä ratkaisulla tuottajan kaupallisia intressejä palvelemaan. Ratkaisuhan on yksinkertaisesti bess ja tarjolla olevien tyypillisten kapasiteetti ja joustavuus vastaavat tarpeeseen aivan mainiosti, minkä ohella noiden liittäminen tuotannon yhteyteen on muutoinkin teknisesti ja taloudellisesti paras paikka moisille.
Enemmänkin viittasin tuohon tuulipuiston ahdinkoon varttihinnoittelun myötä
 

kotte

Hyperaktiivi
Enemmänkin viittasin tuohon tuulipuiston ahdinkoon varttihinnoittelun myötä
Niin minäkin, mutta mielestäni vika ei varttihnnoittelussa sinällään, vaan siitä, että varttihinnoittelun seurauksena sähkömarkkinatalous ja siihen liittyvät riskit realisoituvat entiseen verrattuna konkreettisemmin sähkömarkkinoilla eikä niitä voi "lakaista maton alle" yleiseksi markkinariskiksi, jollainen on pakko kantaa kollektiivisilla vastuunjakosopimuksilla, vaan vastuu jakautuu suoremmin osapuolille eri sähkömarkkinoilla, eikä tuollaisessa maailmassa pärjää, ellei tartu pelkkien vastuunjakosopimusten sijaan teknisiin ratkaisuihin, joilla markkinoilla kohdistettu oma riski pystytään taklaamaan aivan suoraan ja konkreettisesti.
 
Back
Ylös Bottom