En osaa varmuudella sanoa mutta näyttäisi oleva 500-400mw Latvian linjassa varaa tuoda enemmän. Sitä en tiedä kuinka täysillä Viron omat palavan kiven ja kaasuvoimalaitokset käyvät
Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Jollakin 1/4 kapasiteetista tuon Fraunhofer-instituutin eurooppalaisen sähköenergiatilastoon perustuvaan käppyrän ja Norjan kantaverkkoyhtiön reaaliaikatilaston perusteella (jälkimmäisessä tosin on ollut viime kuukausina ongelmia, mutta olisiko alkanut taas toimimaan paremmin, vrt. linkit yllä).
Oli näemmä alkanut piirtymään dataa myös ruotsin "fingridin" sivuillekin
Kontrollrummet
Här finns information om hur mycket och vilken slags el som produceras, hur elen flödar, hur mycket el Sverige förbrukar och hur frekvensen ligger.
www.svk.se
On muuten sikäli mielenkiintoinen tilanne, että Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta ilmeisesti siirtyy "virtuaalisesti" sähköä Suomen, Baltian ja osin Etelä-Ruotsin ja Själlannin kautta Puolaan puolen gigawatin verran läpi kalliiden välillä olevien alueiden. Harvoin näkee, että sähköä siirtyisi Baltiasta kaksinkertaisten hintojen alueelta eteläisimmän Ruotsin yllättävänkin edulliselle alueelle jokseenkin kaapelin kapasiteetilla (tilanteeseen nähden edullisella hinnalla, ei toki absoluuttisessa mielessä) --Statnetin karttojen mukaan päätellen.
Kaippa siellä ohjausjärjestelmät ja mahdollisesti lämmitys sen tehon syö.
–13 MW / 2 002 ≈ –6,5 kW per voimala
Pidettäisiinköhän mm. öljyjä lämpimänä. Kerro ihmeessä kun saat tiedon.
Ainakin Fingridin ennustekäppyröiden perusteella erittäin merkittävästi jäljessä. Moisilla tuulennopeuksilla pitäisi tuotannon olla luokkaa kaksin-kolminkertainen nyt ainakin.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ainakin täällä puut on komeassa kuurassa.
Kai tuo tarttuu myllyn siipiinkin?
Kai tuo tarttuu myllyn siipiinkin?
Jääkerrokset kurittavat nyt tuulivoiman tuotantoa – asiantuntija ei muista yhtä pahaa tilannetta
Tuulivoimaa ei pystytä tällä hetkellä tuottamaan normaalisti, koska tuuliturbiinien siipiin on kertynyt jäätä laajalla alueella Suomessa.
Jääkerrokset kurittavat nyt tuulivoiman tuotantoa – asiantuntija ei muista yhtä pahaa tilannetta
Tuulivoimaa ei pystytä tällä hetkellä tuottamaan normaalisti, koska tuuliturbiinien siipiin on kertynyt jäätä laajalla alueella Suomessa.
yle.fi
Kymmenen Pohjanmeren maan energiaministerit allekirjoittivat tänään ”Hampurin julistuksen”, jolla luvataan kasvattaa Pohjanmerellä tuotettavan tuulisähkön määrää merkittävästi.
Julistuksessa ovat mukana Saksa, Belgia, Tanska, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Islanti, Hollanti, Norja ja Britannia. Ne lupaavat rakentaa Pohjanmerelle vuosina 2031 – 2040 joka vuosi 15 gigawatin edestä tuulivoimaa.
yle.fi
Julistuksessa ovat mukana Saksa, Belgia, Tanska, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Islanti, Hollanti, Norja ja Britannia. Ne lupaavat rakentaa Pohjanmerelle vuosina 2031 – 2040 joka vuosi 15 gigawatin edestä tuulivoimaa.
Pohjanmeren maat sopivat valtavasta tuulivoiman tuotannosta
Tuulivoiman tuotanto Pohjanmerellä aiotaan moninkertaistaa.
yle.fi
Luulisi nimittäin, että kolme pystysuoraan käännettävän lavan sulattaminen onnistuisi samoilla menetelmillä, millä lentokoneiden (toki pienempien) vaakasuorien siipien sulatus tehdään pahalla lentokelillä ennen jokaista nousua. Lämmintä formiaatilla tms. loppuvaiheessa terästettyä vettä vain nosturiauton kauko-ohjattavan puomin avulla kullekin alasuuntaan käännetylle lavalle. Maksaahan tuo, mutta rahat saanee kunnon tuulella jopa tunneissa takaisin lisääntyvänä sähkön tuotantona ja sulatusautoja voisi olla tarjolla tilattavana palveluna niin, että sulatusvarusteet voi tarvittaessa liittää tavanomaisiin nosturiautoihin.
Tavanomainen jäätyminen pidetään kurissa esimerkiksi lavan johtopuolen lämmityksellä tarvittaessa ja on sitten aika pitkälle laitoksen omistajan asia, jos säästää moisen kuluissa ja luottaa vain sään haltijoihin.
Taitaapi tarpeeksi pahalla kelillä homma mennä väkisinkin herran haltuun ja 2000 myllyn sulattelu ei taida olla kovin realistista. Ellei sitten lasketa itse voimaloiden omia sulatusmekanismeja.
Tuollainen kalikka ottassa voisi tehdä kipeää.
Toki voi olla aivan hurjiakin ilmoja (joskus Lapin tuntureilla olen nähnyt arviolta ainakin kymmenen sentin jääklönttejä rakenteiden päällä). Kuitenkin sellaisella nosturiautolla, jolla nacelli on nostettu paikalleen, ulotutaan navan korkeudelle vinottain edestä eikä muita kuin alas päin käännettyjä lapoja tarvitsekaan sulattaa (käsittääkseni turbiineissa on tyypillisesti mahdollisuus kääntää roottoria koneellisesti ohjattuna jo huoltotoimenpiteiden vaatimuksista johtuen esimerkiksi lapojen tarkastamiseksi, puhdistamiseksi ja pinnan korjauksien suorittamiseksi). Operaattorit voivat pysytellä kaukana itse voimalasta.
Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla sulatetaan jo yksinään lumisateisella säällä rutiininomaiseti arviolta jopa satojen lentokoneiden siivet joka päivä. Keskitetysti homma tietenkin on helpompi hoitaa kuin hajautetusti laajalla alueella.
Sunnuntaina oli ennustettu reilu 4 MW tuulituotantoa puolilta päivin, toteuma puolet tuosta. Tietty jos kova myräkkä niin ehkä lavat ravistuu irti jäästä ja alkaa tuottaa ennusteen mukaan. Sen näkee sitten, mutta uskaltaako tuulituottajat luottaa siihen että pystyvät tuottamaan sen mitä ennuste lupaa, vai tarjoavatko alakanttiin ettei tarvi aggreja käynnistellä puuttuvaa korvaamaan
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eikös noissa ole lämmityksiä siivissä jäiden irrottamiseksi. Ei välttämättä tosin teho riitä jos on kovin pakkasta.
Kyllähän niihin löytyy vaikka tälläisiä.
Prevent Icing on Wind Turbine Blades | Wicetec Oy
Wicetec anti-icing system prevents ice formation on wind turbine blades reducing production losses with efficient surface heaters and advanced control.
wicetec.com
Tuulivoima taas miinuksella. Klo 23 nurkilla näytti -12MW.
On tämä kyllä että asutaan arktisessa maassa ja ei olla omavaraisia edes leudolla pakkasella. Sähköverkko luultavasti kippaisi nurin jos OL3 nyt irtautuisi. Piuhat suomeen on punaisena jo ja rahaa virtaa ulos maasta vauhdilla.
Suomessa on vielä omasta takaa osaamista rakentaa voimaloita. Tai siis osataan rakentaa niitä voimaloita, mitkä eivät enää kannata, kun poliittisilla päätöksillä on niistä tehty kannattamattomia.
On tämä kyllä että asutaan arktisessa maassa ja ei olla omavaraisia edes leudolla pakkasella. Sähköverkko luultavasti kippaisi nurin jos OL3 nyt irtautuisi. Piuhat suomeen on punaisena jo ja rahaa virtaa ulos maasta vauhdilla.
Suomessa on vielä omasta takaa osaamista rakentaa voimaloita. Tai siis osataan rakentaa niitä voimaloita, mitkä eivät enää kannata, kun poliittisilla päätöksillä on niistä tehty kannattamattomia.
Huomenna verkon kaatuminen olisi vielä varmempaa kun Ruotsin tuonti tapissa ja Virokin menee nollaan ja kääntyy jo sekin oikeastaan pikku tuonniksi
Liitetiedostot
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös noihin Ruotsin linjoihin pitänyt jättää varakapasiteettia OL3 kaatumisen varalta?
Ei korvaa kokonaan mutta lisäksi jotkin teollisuuslaitokset avittavat tiputtamalla kulutusta.
Jos tuota varakapasiteettia ei ole jätetty niin huonosti käy jos OL3 kaatuu.
pökö
Kaivo jäässä
2 vuotta sitte fingridin pomonainen hehkutti omavaraisuutta, oli nuollut varmaan myrkkysammakon selkää ennen uutista.
Suomi on nyt sähköomavarainen – näin se näkyy hinnassa
Suomi tuottaa nyt itse niin paljon sähköä, että se kattaa vuositasolla mitattuna kulutuksen. Takavuosina kuluttamastamme sähköstä jopa neljännes tuotiin naapurimaista.
yle.fi
Tämän jälkeen on rakennettu datakeskuksia ja sähköpannuja kohta jokaiseen kylään mutta ei ainuttakaan kellon ympäri tuottavaa voimalaa.
Kyllä me vielä kusessa ollaan muttei sitä kukaan halua myöntää.
On varakasiteettia sekä rajasiirtolinjoilla sekä niin, että on erilaista lyhytaikaista reserviä (eli voimalaitoksista, akuista, pyörivästä massasta ja sammutettavista kulutuskohteista saadaan jonkin aikaa irti lisätehoa). Vartissa saadaan Fingridin hallinnoimia reservikaasuturbiineja käyttöön näitä paikkaamaan runsaan gigawatin edestä.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eilen huomasin että Oulun Energian ”varalaitoksesta” nousi savu. Ilmeisesti kaukolämpöverkkoon tarvitsevat lisää potkua pidempään jatkuneen pakkasen vuoksi. Tai sähkö on liian kallista.
45MW ja 600 kuution raskasöljysäiliö oli alunperin 20v sitten. Liekö vielä samat systeemit.
45MW ja 600 kuution raskasöljysäiliö oli alunperin 20v sitten. Liekö vielä samat systeemit.
No ei pitäisi, sen takia meillä on automaattinen alitaajuussuoja. Jos taajuus putoaa alle 48,8 Hz, alkaa kuormia lentää pois verkosta automaattisesti. Siinä kohtaa jos taajuus putoaa 48 herziin, on 30 % koko Suomen kulutuksesta pudotettu pois verkosta.
...ja taajuusohjatut häiriöreservit aktivoituvat, ja myöhemmin 15 min kuluessa aktivoidaan tuotantoa tai kulutusta säätösähkömarkkinoilta ja käynnistellään varavoimalaitoksia.
Husky
Hyperaktiivi
Tämä on esimerkki niistä viherhommista, jotka eivät tolkun ihmiseltä saa tukea
Ajattelin huvikseen kokeilla jotenkin tutkia että paljonko heikkotuulisia päiviä on Suomessa vuosittain. Latasin fingridistä avointa dataa 2015 -> kapasiteetin ja tuotannon osalta.
Tässä taulukko lukumäärällisesti montako kokonaista päivää on vuodessa, niin että tuulivoiman teho on koko päivän alle 5%, 10% tai 15% kokonaiskapasiteetista.
Entäs vuodenaikojen mukaan?
Päivien määrä per vuosi. 2023 näytti olevan sellainen että vähätuulisia päiviä oli paljon.
Tuossa sitten asia visualisoituna lämpökartalla
Heinäkuulle sattuu kaikista eniten vähätuulisiapäiviä.
Liukuva 7 vrk, tätä heikompi ajanjaksoja löytyy vain kaksi jaksoa vuoden 2023 kesältä. Miltään lämmityskaudelta ei läydy yhtä heikkoa jaksoa.
Pahin 14 vrk huonotuulinen jakso oli: 21.11.–4.12.2022, keskiarvo 6,37 %. Mahtoikohan tuo olla sama hetki kuin sähkönhinta raketoi aivan taivaissa? 2024 tammikuussa taisi sähkö olla myös kallista.
Johtopäätös:
Tässä taulukko lukumäärällisesti montako kokonaista päivää on vuodessa, niin että tuulivoiman teho on koko päivän alle 5%, 10% tai 15% kokonaiskapasiteetista.
Entäs vuodenaikojen mukaan?
Päivien määrä per vuosi. 2023 näytti olevan sellainen että vähätuulisia päiviä oli paljon.
Tuossa sitten asia visualisoituna lämpökartalla
Heinäkuulle sattuu kaikista eniten vähätuulisiapäiviä.
Liukuva 7 vrk, tätä heikompi ajanjaksoja löytyy vain kaksi jaksoa vuoden 2023 kesältä. Miltään lämmityskaudelta ei läydy yhtä heikkoa jaksoa.
Pahin 14 vrk huonotuulinen jakso oli: 21.11.–4.12.2022, keskiarvo 6,37 %. Mahtoikohan tuo olla sama hetki kuin sähkönhinta raketoi aivan taivaissa? 2024 tammikuussa taisi sähkö olla myös kallista.
Lämmityskauden pisimmät putket
- Koko päivä <15 %: pisin putki oli 13 päivää: 22.11.–4.12.2022.
- Koko päivä <10 %: tammikuussa 2026 oli pisin putki tässä aineistossa: 6 päivää: 19.–24.1.2026.
Johtopäätös:- 2022 loppusyksy–alkutalvioli “pitkä ja tasainen” heikkotuulijakso (<15% putki 13 pv).
- Tammikuu 2026 taas sisältää “erittäin heikon viikon”, joka on 7 vrk keskiarvolla ennennäkemätön lämmityskaudella ennen 2026.
Tämän jutun mukaan sulatusjärjestelmät eivät ole yleisiä suomalaisissa tuulimyllyissä.
Tuulivoimaloiden jäätämistä olisi mahdollista ehkäistä lapojen lämmittämisellä, mutta Suomessa lämmitysjärjestelmiä ei käytetä laajasti.
/img-s3.ilcdn.fi/0fe123027849feb18f0eaf7ce8f06f19f24440ca0dc4651ecb5dc3aa040f1ce4.jpg)
www.iltalehti.fi
Tuulivoimaloiden jäätämistä olisi mahdollista ehkäistä lapojen lämmittämisellä, mutta Suomessa lämmitysjärjestelmiä ei käytetä laajasti.
Tammikuun puolivälissä tapahtui jotain, joka voi näkyä sähkölaskussasi karulla tavalla
Pörssisähkön keskihinta on nyt poikkeuksellisissa lukemissa. Asiantuntijat kertovat, mistä tilanne johtuu ja onko helpotusta luvassa.
www.iltalehti.fi
pökö
Kaivo jäässä
Kai ne on afrikassa muttei suomessa?