VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon

Ilmavesi

Jäsen
Tervehdys!

Kohteena on vuonna 2001 valmistunut omakotitalo Helsingissä. Talossa on alkuperäinen ja vielä toimiva kolmepiirinen kaukolämmönsiirrin. Lattialämmitys, kaksi kerrosta, lattiapinta-ala 200 m2 ja tilavuus 700 m3. Helsingissä kaukolämpö on kallista, joten tilalle kiinnostaisi edullinen ilmavesilämpöpumppu. Asennusolosuhteet ovat erinomaiset. Kaukolämpö on ainoa lämmönlähde, ja tarkoitukseni on korvata se kokonaan vilp:lla. Pääsulakeko on 3x35A.

Viime vuonna lämmönkulutus oli 21 mwh (2700 €).
Helsingissä kaukolämmön vähän lämmitysenergiaa vaativat kesäkuukaudetkaan eivät ole edullisia perusmaksun ollessa 73 €/kk. Vilp:lla huhti-lokakuu lienee usein edullinen ajanjakso, koska sähkö on usein edullista silloin.

Kaukolämpökaaviossa lukee tarvittavaksi kaukolämpötehoksi 12 kw 25 asteen pakkasella. Helsingissä ei vuosittain ole montaa päivää, kun lämpötila on -15 C tai vähemmän. Kaukolämpöyhtiö Helenin raportin mukaan energiankulutus oli tässä järjestelmässä 163 kwh ulkolämpötilan ollessa -15.4 C tammikuun viides päivä. Lattiaputkistoon virtasi silloin säätökäyrän mukaan 31 asteista vettä. Alla on nykyisen automatiikan (Siemens RVD245) säätökäyrä. Minulla on piireissä kulmakertoimet 3.5 ja 4, joten lattiaputkistoon virtaavan veden lämpötila on Etelä-Suomen kylmimmillä pakkasillakin alle 40 astetta.

IMG_8294.jpeg

Kalliimmat pumput eivät oikein tule kyseeseen, sillä silloin kokonaishankintakustannus on kaksinkertainen uuteen kaukolämmönsiirtimeen verrattuna. Vilp on hyvin houkutteleva vaihtoehto, jos sen kokonaishankintakustannus on samaa luokkaa kaukolämmönsiirtimen uusimisen kanssa. Kiinalaisilla pumpuilla tämä voisi nähdäkseni olla mahdollista. Power World Baltian edustaja suositteli laitetta PW060, joka pystyy hänen mukaansa tuottamaan lämmitysenergiaa 14-15 kW.

Tämä Kaisain 14 kw pumppu (noin 2200 € rahteineen) voisi kenties toimia kohteessa. Sen lisäksi puskurivaraaja vastuksella, 300 l käyttövesivaraaja ja jäätymisenestoventtiili. Jos puskurivaraaja maksaa 700 €, lämminvesivaraaja 700 € ja jäätymisenestoventtiili 110 €, niin kokonaiskustannus on varsin houkutteleva (nelisen tonnia). Kiertovesipumpun saan vanhasta laitteistostani. Kaukolämmön irtisanomisesta pitää maksaa Helenille 1631,50 €. Kaisain pumppu ei kuvien perusteella näytä tarvitsevan maatelinettä, mutta kaukolämpöhuoneen ulkopuolelle tulee valaa betonilaatta sepelin päälle. Nähdäkseni kokonaiskustannus 7000 € on realistinen, kun on valmis tekemään asennustöitä ainakin osin itse.

Keskustelupalstan asiantuntevat kommentit hankeaihiosta ovat tervetulleita:).
 
Viimeksi muokattu:

MetaX

Aktiivinen jäsen
Moro! Maateline ehdottomasti pumpun alle ja myös joku ratkaisu kondenssivesien hallintaan: kaukalo tai saattolämmitetty putki. Pumppu tuottaa lämmityskaudella litrakaupalla vettä päivässä. Tuon kun tekee alusta lähtien huolella niin välttää monta ongelmaa.

Jos haluat parempaa hintaa Greenstorilta, niin kannattaa pyytä tarjousta sähköpostilla Katarzynalta. Voit samalla kysyä isommista pumpuista, jos heillä olisi joku kappale halvalla just sulle.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Onko linkissä oleva käyttövesivaraaja tarkoituksella sellainen että lämmitysvesi lämmittää kierukassa kulkevan käyttöveden? Pumpulla ei kannata kuin esilämmittää käyttövettä jos käytössä on matalalämpöinen lämmönjako (lattia). Loput lämmöt sitten ihan pelkkää käyttövettä sisältävällä varaajalla jossa sähkövastus.

Itsellä on käytössä 500 litrainen lämmitysvesivaraaja ja 1000 litraisen laittaisin jos vain olisi tilaa.

Kyllä tuo Kaisaikin vaatii jonkun telineen alleen.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Tuo varaaja ei joka tapauksessa ole sähkövastuksella lämpiävä käyttövesivaraaja täällä tulistusvaraajaksi kutsuttu vaikka tulistuksen kanssa ei mitään tekemistä. Jotakuinkin seuraavasti yksinkertaistetusti menee: vesi-ilmalämpöpumppu lämmittää esimerkiksi 500L lämminvesivaraajan, vaikka 35 asteeseen. Tuosta 500 l varaajasta sitten kierrätetään lattialämmityspiirin kiertovettä lattialämpöpiireihin. tuossa 500 l vesivaraajassa olisi hyvä olla käyttövesikierukka jossa lämmin käyttövesi(suihku, keittiö, wc jne...) esilämmitetään tuohon 35 asteeseen ja sen kierukan jälkeen se lämmitetään suoralla sähköllä siihen 55-60 astetta mikä nyt tarpeen on. Tuon hyöty on siinä, että lämpöpumppu toimii optimaalisella hyötysuhteella, kun ei liian kuumaa yritetä tehdä ja suorasähkö kuluu vain tuon noin 20 asteen lämmön nostoon.

Omassa 4 hengen taloudessa riittää 60l lämmin vesivaraaja hyvin eikä ole lämminvesi loppunut koskaan.

Mutta kysyjän lämpimän käyttöveden kierto on sitten oma juttunsa ja ei mitään hajua kuinka ison varaajan tuollainen energia syöppö vaatii.
 

Ilmavesi

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Itsellä on käytössä 500 litrainen lämmitysvesivaraaja ja 1000 litraisen laittaisin jos vain olisi tilaa.
Tarvitsenko siis lämmitysvesivaraajan (500 - 1000 l), käyttövesivaraajan (60 l) ja puskurivaraajan (väh. 100 l)?
Tehdäänkö lämmitysvesivaraajasta putkiliitos käyttövesivaraajaan, jonka sähkövastus lämmittää lämmitysvesivaraajan esilämmittämän veden käyttövedelle vaadittavaan 55 asteeseen käyttövesivaraajassa ennen kuin vesi lähtee käyttövesikiertoon?
 

sanpsa

Aktiivinen jäsen
Tarvitsenko siis lämmitysvesivaraajan (500 - 1000 l), käyttövesivaraajan (60 l) ja puskurivaraajan (väh. 100 l)?
Tehdäänkö lämmitysvesivaraajasta putkiliitos käyttövesivaraajaan, jonka sähkövastus lämmittää lämmitysvesivaraajan esilämmittämän veden käyttövedelle vaadittavaan 55 asteeseen käyttövesivaraajassa ennen kuin vesi lähtee käyttövesikiertoon?
Puskurivaraajaa et enää tarvitse. Tuo varaaja niin iso kun mahtuu/budjetti antaa myöten ja siinä pitää olla kierukka sisällä käyttöveden esilämmitykselle. Muuten homma menee juuri noin. Käyttövesivaraaja sen mukaan miten sen kuvittelee riittävän. 60-100 litraa riittää pitkälle jos se lämpiää kokoajan, mahdollisesti isompi jos haluaa pörssisähköllä pelata.
 

prelude

Vakionaama
Itselläni on toiminut hyvin läpivirtaus lammittimet kun en halunnut lisäillä käyttövesivaraajia vesipisteiden lähistölle. (valitse malli jolle saa tuoda lämmintä vettä) Tämä tietty vatii isomman nallit taloon, mutta tuo 35A kyllä riittää pumpulle ja lämmittimille.
Hullunkierto estää yhden isomman käyttövesivaraajan käytön :/
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Ei Vilppi tarvitse välttämättä mitään isoa varaajaa, 100-200L puskuri riittää.
Tuohon vaikuttaa se kuinka pienelle teholle ja virtaukselle lämpöpumppu taipuu. Omassa pumpussa pienin ottetho 2kW ja virtaus 1000 L/h. Ei toimisi ollenkaan ilman ilman varaajaa. Minulle yli 1000 L varaaja olisi paras. Vesimäärä ei mahdu kiertoon ja puskurista ei ole apua pätkäkäyntiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nykysysteemissä tuskin on minkäänlaista varaajaa (ellei sitten jäämistönä jostakin vanhasta, tuskinpa?), joten kannattaa nyt miettiä, miten paljon joutuu mahdollisesti uhraamaan lisää tilaa lämmitysjärjestelmälle ja mihin on tuolta osin valmis. Vanha systeemi tuskin ottaa tilaa kuin seinäkaapin tai korkeintaan jonkin pienen pesukoneen tms. verran ja vapauttaa korvattuna sen verran vähän, että ei riitä uudelle järjestelmälle alkuunkaan?
 

Ilmavesi

Jäsen
Tilaa on. Kaukolämpölaitteisto on lämmönjakohuoneen seinällä ja kun se puretaan, tilaa vapautuu lisää.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole mitään varaajaa. Siitä voinee hyödyntää uuteen kiertovesipumpun ja punaisen kalvopaisuntasäiliön.

Kuten olen avausviestissäni todennut, lattialämmityspiirejä on kaksi ja lisäksi käyttövesipiiri. Jokaiselle näistä on oma pumppunsa nykyisessä järjestelmässä, ja molemmille lattialämmityspiireille on tietysti omat meno- ja paluulinjansa.

Kaukolämpöhän on varsin vaivaton lämmitystapa, eikä lämmin käyttövesi lopu koskaan. Kaukolämpö on mielestäni Helsingissä tavallaan luksusta: se on hyvä mutta kallis. Vantaalla on Suomen halvinta kaukolämpöä, joten siellä tietysti kannattaa pysyä siinä. Espoossa on keskihintaista, mutta Helsingissä, jossa on lähes Suomen kallein kaukolämpö, asiaa joutuu pohtimaan kaukolämpölaitteiston lähestyessä teknisen käyttöikänsä loppua.

Asennusliikkeiden vilp split -laitteiden avaimet käteen -hinnat ovat noin 15 t€ (sisältäen kaukolämmöstä irtautumisen). Jos ostaa uuden kaukolämpölaitteiston itse ja käyttää Helenin edellyttämää asennusliikettä, uusimisen kustannus (6-7 t€) on samankaltainen kiinalaisen vilp monoblock -laitteiston kokonaiskustannuksen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Suurin osa vilpeistä toimii ihan hyvin pienellä puskurilla, onhan siellä se lattiankin massa varaamassa. Virtauksella ei liene väliä.

Toimii kyllä, mutta toimiiko hyvin?

Ehtiikö se saada asetuksensa optimiksi ennen kuin sammuu pienen varaajan pamahdettua täyteen latinkiin?
 

BBF

Vakionaama
Toimii kyllä, mutta toimiiko hyvin?

Ehtiikö se saada asetuksensa optimiksi ennen kuin sammuu pienen varaajan pamahdettua täyteen latinkiin?
Eihän se mikään puulämmitys ole, ei sitä puskuria ole tarkoitus varata täyteen vaan sinne tulee jatkuvasti viilentynyttä vettä lämmityskierrosta. Pumppu tekee vaan käyrän mukaista vettä lämmitykselle mikä kiertää koko ajan. Puskuri lähinnä sovittaa kierrot yhteen ja antaa lisäpotkua sulatuksiin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
ei sitä puskuria ole tarkoitus varata täyteen vaan sinne tulee jatkuvasti viilentynyttä vettä lämmityskierrosta

Jos se ei lataannu koskaan täyteen, niin sen voi poistaa systeemistä tarpeettomana.

Puskuri lähinnä sovittaa kierrot yhteen ja antaa lisäpotkua sulatuksiin.

Hyvin pieni puskuri on tosian pelkkä sekoitusastia kaikille vesille. Silti pumppu sammuu kun senkin varauskyky loppuu.

Isompi puskuri myös varaa oikeasti ja toimii samaan tapaan kuin kondensaattori sähköpiirissä eli täyttyy ja tyhjenee lämmöstä. Sen tarkoitus ei ole enää sekoitella kylmää ja kuumaa keskenään.
 

BBF

Vakionaama
Jos se ei lataannu koskaan täyteen, niin sen voi poistaa systeemistä tarpeettomana.

Hyvin pieni puskuri on tosian pelkkä sekoitusastia kaikille vesille. Silti pumppu sammuu kun senkin varauskyky loppuu.

Isompi puskuri myös varaa oikeasti ja toimii samaan tapaan kuin kondensaattori sähköpiirissä eli täyttyy ja tyhjenee lämmöstä. Sen tarkoitus ei ole enää sekoitella kylmää ja kuumaa keskenään.
Mihin "täyteen"? Ei sinne tehdä kun kulloinkin sopivaa lämpöä mikä kiertoon tarvitaan. Puskuri ja varaaja on eri asioita. Ei vilpin ole tarkoitus varata yhtään mitään.
 

sanpsa

Aktiivinen jäsen
Tässä nyt kyse siitä mikä on pumpun minimilämpöteho. Jos pikkupakkasillakin minimi on liikaa niin isommalla varaaja/puskurilla saa katkokäyntiä hillittyä...
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Tuossa pumpun tehossa täytyy muistaa vielä se että siinä ei ole niitä sulatuksia mukana. Sulatuksen aikana ei tehdä lämpöä vaan sitä otetaan järjestelmästä ja tilalle tehdään kylmää hetkellisesti hullulla teholla. Sulatus ei kauan kestä mutta lämmön sijasta kylmän tekeminen rankaisee kyllä.

16 vuotta pienellä pumpulla ajaneena on vaan pakko suositella mitoittamaan varaaja ja pumppu reilun kokoisiksi. Isoin säästö tehdään kuitenkin silloin kun lämpöä tarvitaan paljon.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mihin "täyteen"? Ei sinne tehdä kun kulloinkin sopivaa lämpöä mikä kiertoon tarvitaan. Puskuri ja varaaja on eri asioita. Ei vilpin ole tarkoitus varata yhtään mitään.

Sen laitteen nimi on puskurivaraaja jos se sekä puskuroi eli ottaa vastaan liian tuotoksen että varaa eli säilyttää sen liian tuotoksen myöhemmin käytettäväksi.

Kun järjestelmä on tehty erittäin hyvin niin puskurivaraajan yläosaan kertyy kuumaa vettä ja alaosaan viileää vettä. Pumppu pysähtyy kun alaosassa ei ole enää viileää vettä jäljellä. Silloin koko varaaja on täynnä kuumaa eli se on ladattu. Pumpun pysähdettyä kuuma poistuu lämmityspiiriin, josta se palaa viileänä takaisin varaajan alaosaan. Kun varaajasta ei enää poistu kuumaa vettä lämmitykseen niin varaaja on tyhjä ja pumppu alkaa lämmittää sitä uudelleen täyteen siten että kuumaa vettä alkaa varastoitumaan varaajan yläosaan ja viileä poistuu alaosasta pumppuun lämmitettäväksi.

Kertauksen vuoksi, moni järjestelmä ei ole tehty näin hyvin. Huonompia toteutuksia on paljon.
 

kaihakki

Vakionaama
Itsellä on käytössä 500 litrainen lämmitysvesivaraaja ja 1000 litraisen laittaisin jos vain olisi tilaa.
.
Meillä 2000 litran varaaja ja Panasonic 7kw J-mono. Talvikausi syyskuulta huhtikuulle käy direct moodissa taukoamatta. Varaajaksi kävisi 500 litrainen ja pienempikin. Mutta kesäkaudella taas varaustarvetta on, koska kannattaa ajaa aikakellolla päiväsaikaan, kun coppi on paras ja toisaalta väistellään yöajan kylmät ja sitäkautta sulatukset.
Panan minimitehonotto on n. 600 W, joka on erittäin hyvä kesäkautta ajatellen. Kone voi käydä yhteen putkeen tietyn tuntimäärän ilman katkoja.
Toisaalta on myös, että kesäkauden lämmöntarve on aika pieni, eikä laitteen copeilla ja katkoilla ole juurikaan merkitystä loppupeleissä koko vuotta ajatellen.
 

maukku

Jäsen
Minulla on n.15v vanha 10kW:n Bosch vilppi, jolla lämmitän 200 litran Arimaxin öljykattilaa. Kattilan veden lämpötila sama kuin pattereiden lämpötila, ns. vaihteleva lauhdutus, ja shuntti täysin auki. Pattereiden paluu suoraan pumpulle. Vaikka onkin on-off-pumppu, en ihmeempää katkokäyntiä ole havainnut, vaikka vesitilavuus ei ole suuren suuri. Patterit eivät pidä ääntä sulatuksien aikana.
Toimii edelleen, mutta jossain vaiheessa se on uusittava kuitenkin uuteen inverteriin, ja vähän tehokkaampaan. Nämä Kaisai/Sprsunin monoblokit voisivat olla korvaavia vaihtoehtoja.
Systeemiin sai automatiikan, joka sytyttää öljypoltinta apuun, kun pumpun tuottaman veden lämpötila ei saavuta tavoitearvoa.
Onko esim. tässä Kaisain ohjauksessa jotain lisälämmön ohjausta, jolla saisi öljypolttimen mukaan? Vai olisiko viritettävä joku muu systeemi?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Systeemiin sai automatiikan, joka sytyttää öljypoltinta apuun, kun pumpun tuottaman veden lämpötila ei saavuta tavoitearvoa.

Polttimen tai usein öljyä edullisemmat vastukset saa suoraan ohjatuksi sellaisista pumpuista, joissa on ohjauslähtö ulkoiselle lisälämmitykselle. Yleensähän se on puskurivaraajaan tms. laitettu lisävastus. Ohjausta voi käyttää mihin tyykkää. Laitteet, joissa on sisäiset lisävastukset, ei välttämättä tuollaista ohjausta löydy kun se on käytetty jo siihen omaan vastukseen. Asennusohjeesta pitäisi siis tarkastaa löytyykö tuollainen lähtö.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Tuohon vaikuttaa se kuinka pienelle teholle ja virtaukselle lämpöpumppu taipuu. Omassa pumpussa pienin ottetho 2kW ja virtaus 1000 L/h. Ei toimisi ollenkaan ilman ilman varaajaa. Minulle yli 1000 L varaaja olisi paras. Vesimäärä ei mahdu kiertoon ja puskurista ei ole apua pätkäkäyntiin.
Talvikausi syyskuulta huhtikuulle käy direct moodissa taukoamatta. Varaajaksi kävisi 500 litrainen ja pienempikin.
Varaaja antaa paljon pelivaraa asennukseen ja mitään isompaa haittaa siitä nyt ei tule mieleen kustannuksen lisäksi. Itsellä tuo oli jo ennestään. Täytyisi olla nykyaikaiset suunnitelmat lämmitystarpeesta eri lämpötiloissa ja veden lämpötilat virtauksineen. Sitten täytyisi vielä tietää pumpun vastaavat arvot, miltä osin osuu kohdalleen.

Kaikki kohteet on erilaisia. Paitsi pumppumyyjien 8 kW on hyvä kaikille.

Itsellä lisähankaluutta tuo lämmityksen suuri dT. Pattereihin tarvitaan kuumaa ja lattialämmityksen paluu ei häävin lämmintä ole. Tästä johtuen pumpun on pystyttävä suureen dT ja vielä suurella teholla pakkasilla. Pienellä pumpulla se ei onnistu ja suuren pumpun virtaus ei mahdu kiertoon. Tästä syystä tuo pienikin varaaja oli minun pelastukseni.

Aloittajan tapauksessa tietysti vähän helpompaa kun kyse ei ole tällaisesta sekalämmitteisestä kivikasasta.😅 Ei mulla silti siihenkään ole kuin jotain mielipiteitä. :)
 

Ilmavesi

Jäsen
Greenstor:sta ei annettu parempaa tarjousta Kaisain 16 kw pumpusta. Sieltä vastattiin, että tuo 14 kw pumppu riittäisi (n. 2200 € rahteineen). Olisikohan kuitenkin todenmukaisempaa, että 14 kw pumppu riittäisi -10 asteeseen ja sitä kylmemmällä pitäisi käyttää lämminvesivaraajaan asennettavaa kierukkavastusta?
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Tuon kokoinen okt Helsingissä on min. 500 t€ ja yläraja miljoonissa riippuen paikasta. Jos yhtään haluaa miettiä talo arvoa, niin tee se itse setuppi kiina-pumpulla, jolla ei ole huoltotoimintaa Suomessa on huono sijoitus. Maatelineestäkin oltiin tinkimässä. Mikäli tällä ei ole väliä ja haluaa mahdollisimman halvalla selvitä, niin Sprsun/Kasai tai jopa Ultimatemarketin paske + lämminvesivaraaja kierukalla varmaan riittää, jos pumpussa on itsessään lisävastukset. Jos ei ole (ja haluaa että tönö pysyy lämpimänä myös silloin, kun vilp lahoaa/teho ei riitä), niin kylkeen joku pieni puskuri, johon saa ~6 - 9kW vastuksen.

Kun säästö verrattuna kaukolämpöön on jotain 1000 - max 2000€ luokkaa vuodessa ja kiinteistö mahdollisesti arvokas, niin miettisin vielä kertaalleen kannattaako vaihtaa mahdollisesti paljonkin säätöä vaativaan ja kiinteistön arvoa alentavaan ratkaisuun vrt. helppo kaukolämpö? 1-2 ilppiä leikkaisi ~1/3 lämmityskuluista ja niillä saisi jäähdytettyä taloa kesällä. Valitsisin itse vähintään VILPin, jolle saat tarvittaessa huoltoa.

Olen itse pitkään miettinyt ja selvittänyt kaukolämmön vaihtoa vilp/maalämpöön Helsingissä isommassa ja paljon energiaa kuluttavassa talossa. Viestejäni aiheesta löydät haulla. Ei se tähänkään mikään no brainer ole.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Helenin kaukolämpötariffien pysyvyyteenkään nykyisellä korkealla tasolla ei voi pitkän päälle luottaa. Näyttäisi noissa vihdoinkin olevan loppuvuodesta hienoista laskusuuntaa. Perusongelmana taitaa olla konsernin omistusrakenne, eli johdetaan kuin verotoimistoa eikä kuten yritystä ja ohjausraadin asettama tuottotavoite on kova. Sähkön tuotannossa ja myynnissä käy huonosti, jos toimii irrallaan markkinoista, joten toistaiseksi kunnallisverolle kerätään jatketta Helenin tuloutustavoitteista säätelemättömältä monopolisektorilta (jota energiakaivojen poraamisen vaikeus tiheällä taajama-alueella osaltaan pönkittää).
 

Ilmavesi

Jäsen
Tuon kokoinen okt Helsingissä on min. 500 t€ ja yläraja miljoonissa riippuen paikasta. Jos yhtään haluaa miettiä talo arvoa, niin tee se itse setuppi kiina-pumpulla, jolla ei ole huoltotoimintaa Suomessa on huono sijoitus. Maatelineestäkin oltiin tinkimässä. Mikäli tällä ei ole väliä ja haluaa mahdollisimman halvalla selvitä, niin Sprsun/Kasai tai jopa Ultimatemarketin paske + lämminvesivaraaja kierukalla varmaan riittää, jos pumpussa on itsessään lisävastukset. Jos ei ole, niin kylkeen joku pieni puskuri, johon saa ~6 - 9kW vastuksen.

Kun säästö verrattuna kaukolämpöön on jotain 1500 - max 2000€ luokkaa vuodessa ja kiinteistö mahdollisesti arvokas, niin miettisin vielä kertaalleen kannattaako vaihtaa mahdollisesti paljonkin säätöä vaativaan ja kiinteistön arvoa alentavaan ratkaisuun vrt. helppo kaukolämpö? 1-2 ilppiä leikkaisi ~1/3 lämmityskuluista ja niillä saisi jäähdytettyä taloa kesällä. Valitsisin itse vähintään VILPin, jolle saat tarvittaessa huoltoa.

Olen itse pitkään miettinyt ja selvittänyt kaukolämmön vaihtoa vilp/maalämpöön Helsingissä isommassa ja paljon energiaa kuluttavassa talossa. Viestejäni aiheesta löydät haulla. Ei se tähänkään mikään no brainer ole.
Tuon kokoinen okt Helsingissä on min. 500 t€ ja yläraja miljoonissa riippuen paikasta. Jos yhtään haluaa miettiä talo arvoa, niin tee se itse setuppi kiina-pumpulla, jolla ei ole huoltotoimintaa Suomessa on huono sijoitus. Maatelineestäkin oltiin tinkimässä. Mikäli tällä ei ole väliä ja haluaa mahdollisimman halvalla selvitä, niin Sprsun/Kasai tai jopa Ultimatemarketin paske + lämminvesivaraaja kierukalla varmaan riittää, jos pumpussa on itsessään lisävastukset. Jos ei ole, niin kylkeen joku pieni puskuri, johon saa ~6 - 9kW vastuksen.

Kun säästö verrattuna kaukolämpöön on jotain 1500 - max 2000€ luokkaa vuodessa ja kiinteistö mahdollisesti arvokas, niin miettisin vielä kertaalleen kannattaako vaihtaa mahdollisesti paljonkin säätöä vaativaan ja kiinteistön arvoa alentavaan ratkaisuun vrt. helppo kaukolämpö? 1-2 ilppiä leikkaisi ~1/3 lämmityskuluista ja niillä saisi jäähdytettyä taloa kesällä. Valitsisin itse vähintään VILPin, jolle saat tarvittaessa huoltoa.

Olen itse pitkään miettinyt ja selvittänyt kaukolämmön vaihtoa vilp/maalämpöön Helsingissä isommassa ja paljon energiaa kuluttavassa talossa. Viestejäni aiheesta löydät haulla. Ei se tähänkään mikään no brainer ole.
Tässä on osuvaa pohdintaa.

Ilmalämpöpumpun asentamista olen pohtinut, mutta en ole löytänyt yksiselitteistä vastausta sen hyödyllisyyteen lämmitystapana kaukolämmön rinnalla. Pian saan kyllä tietoa asiasta ja nimenomaan Helsingistä, sillä tuttavani hankki sellaisen viime syksynä monelta osin samankaltaiseen taloon kuin minulla. Saan häneltä kulutusaineistoa tammikuun osalta. Taloni toiseen eli ylimpään kerrokseen saisi sijoitettua ilmalämpöpumpun puhaltamaan lämmintä ilmaa varsin laajalle alueelle. Hankin viime kesänä Ultimaten ilp:n lämmittämään taloni ulkoseinässä kiinni olevaa erillistä kellaritilaa. Olen ollut siihen varsin tyytyväinen. Sisätiloihin voisi hankkia samanlaisen isomman pumpun.

Taloni kulutti kaukolämpöenergiaa 3.9 mwh tammikuussa. Se on rahassa noin 560 €, mikä on arviolta puolet tai jopa alle puolet vilp:n energiankulutuksen vuosikustannuksesta. Täytyy muistaa, että pelkästään kaukolämmön kuukausimaksuihin kuluu 876 € vuodessa, eli noin vilp:n vuosikustannuksen verran. En usko, että Helen laskee merkittävästi kaukolämmön hintaa tulevaisuudessa. Tässä talossa kului kaukolämpöenergiaa 28 mwh vuonna 2004. Se maksoi 1200 €. En usko, että tähän on paluuta. Vantaallakaan kaukolämpö ei enää ole aivan näin edullista, mutta kohtuuhintaista kuitenkin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuon kokoinen okt Helsingissä on min. 500 t€ ja yläraja miljoonissa riippuen paikasta.

Aiheellista pohdintaa. Realiteetit ovat kuitenkin samat olipa talo Helsingissä taikka Pihtiputaalla. Raha on kiinni talossa eikä se kasva korkoa.

Monia kaukolämmössä taitaa eniten kismittää korkeahko kiinteä maksu, jonka vastineeksi ei saa edes edullisempaa energiaa.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Jäsen
Realiteetit ovat kuitenkin samat olipa talo Helsingissä taikka Pihtiputaalla. Raha on kiinni talossa eikä se kasva korkoa.

Monia kaukolämmössä taitaa eniten kismittää korkeahko kiinteä maksu, jonka vastineeksi ei saa edes edullisempaa energiaa.
Näin se on. Oma koti ei ole investointi, joka tuottaisi rahaa.

Korkean kiinteän maksun lisäksi kokonaishinta on korkea. Täytyy muistaa, että näin ei ole suinkaan kaikkialla, vaan esimerkiksi Vantaalla kaukolämpö on edullista. Energiateollisuudella on hyvä taulukko kaukolämmön hinnoista ympäri Suomen.
 

kaihakki

Vakionaama
Viestketjun alussa oli, että viime vuonna lämmönkulutus oli 21 mwh (2700 €).
Tuo on melko pieni kulutus noin isoon taloon.
Jos asennat tehokkaan VILpin varaajineen päivineen, niin säästö voi olla n. 50% (COP 2), eli n. 1350 vuodessa.
15.000 investointi ei kannata missään tapauksessa. TMA olisi yli 10 vuotta, eli saisit säästöjä vasta sen jälkeen.
VILPin elinikä voi olla n. 10-15 vuotta, mutta huoltoja voi tulla aiemminkin. Noilla luvuilla takkiin tulee ja lisäksi saat jatkuvan riesan hoitaaksesi. Talvella voi olla pakkasia ja kosteaa, kuten nyt ja laite sulattaa tunnin välein ja jään hoito on iso ongelma. Ratkaisuita on monenlaisia. Itse kaadan kastelukannullisen (10 litraa) tulikuumaa vettä kaksi kertaa päivässä jään päälle ja homma hoituu. Lisäksi on meluriski. Eri merkkisillä laitteilla on erilaisia meluja, joista voi olla itselle ja naapureille riesaa.
Investointi kannattaa vaan, jos ostat halvan laitteen ja teet kaikki asennukset itse, paitsi sähkötyöt.
Olen samaa mieltä aiemmin kommentoineen Oden kanssa, että talon jälleenmyyntiarvo laskee, jos purat kaukolämmön ja laitat VILPin tilalle.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Jäsen
Viestketjun alussa oli, että viime vuonna lämmönkulutus oli 21 mwh (2700 €).
Tuo on melko pieni kulutus noin isoon taloon.
Kyllä. Viime talvi oli leuto. Tänä vuonna ei päästäne samaan, sillä tammikuu oli jo huomattavasti kylmempi kuin viime vuonna, ja helmikuukin alkaa kylmästi.
 

Ilmavesi

Jäsen
(…) haluaa mahdollisimman halvalla selvitä, niin Sprsun/Kasai tai jopa Ultimatemarketin paske + lämminvesivaraaja kierukalla varmaan riittää, jos pumpussa on itsessään lisävastukset. Jos ei ole (ja haluaa että tönö pysyy lämpimänä myös silloin, kun vilp lahoaa/teho ei riitä), niin kylkeen joku pieni puskuri, johon saa ~6 - 9kW vastuksen
Suunnitelmana on Kaisai 14 kw monoblock, 257 l lämminvesivaraaja 1.5 kw vastuksella ja 100 l puskurivaraaja 9 kw vastuksella. Lisäksi Kaisaissa on kolme 3 kw vastusta. Lisäksi hankitaan 3-tie-vaihtoventtiili, jäätymisenestoventtiili ja maateline. Tämä kokonaisuus maksaa 4000 €.
 

kotte

Hyperaktiivi
Täytyy muistaa, että pelkästään kaukolämmön kuukausimaksuihin kuluu 876 € vuodessa, eli noin vilp:n vuosikustannuksen verran.
Kovin on vilpin vuosikustannukset laskettu optimistisesti mielestäni ainakin äskeisen tammikuun perspektiiviin nähden. Toisaalta @Ode 'n kirjoitukseen viitaten, siirtymisen maalämpöön vielä ymmärtäisi, koska tuo ei oikein mitoitettuna ole moksiskaan hankalista sääoloista. Tietenkään kaikkialla ei tila riitä maapiirille eikä kaivon poraamiseen saa lupaa.
 

Ilmavesi

Jäsen
Investointi kannattaa vaan, jos ostat halvan laitteen ja teet kaikki asennukset itse, paitsi sähkötyöt.
Olen samaa mieltä aiemmin kommentoineen Oden kanssa, että talon jälleenmyyntiarvo laskee, jos purat kaukolämmön ja laitat VILPin tilalle.
Kun sain vilp:stä reilu vuosi sitten 15 t€ hintaisia avaimet käteen -tarjouksia, kiinnostukseni asiaan loppui ja ajattelin käyttää nykyisen kaukolämpölaitteiston loppuun. Tämä on edelleen vaihtoehto vilp:lle, vaikka kaukolämmön käyttökustannukset ovat korkeat. Innostuin vilp-mahdollisuudesta uudelleen, kun luin täältä, että vaihtoehtona olisi tee se itse -lähestymistapa eli kiinalainen monoblock-pumppu. Tällöin kustannus olisi noin 7 t€, jolloin takaisinmaksuaika olisi nelisen vuotta.

Talon jälleenmyyntiarvosta sen verran, että Helsingin seudun talojen myynti-ilmoituksissa korostetaan usein edullisia asumiskustannuksia maalämmön ja vilp:n johdosta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos itse osaat asentaa kuten minä, tuo budjetti on erittäin realistinen. Saat sillä pumpun ja varaajan, lisäksi tarvitset putkea ja putken osia. Itse tehdyssä asennuksessa on paljon hyviä puolia:

  1. Osaat käyttää sitä
  2. Osaat korjata sitä myöhemminkin
  3. Jos keksit parannuksia osaat ne luultavasti myös toteuttaa. Ne eivät pääsääntöisesti suuria maksa mutta aikaa ja vaivaa kylläkin, miten sen ottaa.

Ammattilaisten tekemän toteutuksen tyypillisiä piirteitä jotka eivät suinkaan (kaikki) ole varsinaisesti virheitä:
  1. Alimittainen kone jota sähköllä paikataan
  2. Alimittainen varaaja tai ei varaajaa ollenkaan
  3. Split kone
  4. Laskee vedet allensa ja asiakas huolentii lauhdevesistä/jääkölleistä
  5. Jos talossa oli jotain kattiloita tai varaajia ne lentävät ensimmäisenä mäkeen
  6. Putket "Mapress" liitoksin, jotka eivät suosi mitään myöhempiä muutoksia
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Suunnitelmana on Kaisai 14 kw monoblock, 257 l lämminvesivaraaja 1.5 kw vastuksella ja 100 l puskurivaraaja 9 kw vastuksella. Lisäksi Kaisaissa on kolme 3 kw vastusta. Lisäksi hankitaan 3-tie-vaihtoventtiili, jäätymisenestoventtiili ja maateline. Tämä kokonaisuus maksaa 4000 €.

Kannattaa suosiolla laskea maalämpöoption hinta. Itse en kyllä lähtisi VILPin kanssa kikkailemaan. Porauttaa reiän eri vuonna ja sitten sen verran näkee vaivaa että kaivaa itse kanaalin talolle. Putkari asentamaan ja pumppu kaupasta tontille. 3-12kW:n Nibe invertteripumppu ja saat unohtaa koko lämmityksen olemassaolon. Nykyiset kaksi eri lämmityspiiriä kytket rinnan. Molemmista (reikä + asennus) vedät maksimi kotitalousvähennykset, joka kyllä taisi just pienentyä merkittävästi tälle vuodelle.

Jos on lompsa tyhjä ja lainat tapissa niin silloin ainoa vaihtoehto on laittaa ILP puhisemaan taloon. Viilennys nyt on tietty ykkösasia kesällä. VILP, ja varsinkaan "noname" kiinaihme ei kyllä ole mielestäni tavan tallaajalle hyvä ratkaisu, sillä lämmitys on enemmänkin harrastus TI-miehille.
 
Back
Ylös Bottom