Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

Lappanen

Hyperaktiivi
jos joku löytäisi tuolle konseptille kaupallista kysyntää niin estäisikö nykyiset markkina mekanismit / säädökset tuota ?
Oletuksena että asiakkaalta löytyy 15min mittari ja sitoomus maksamaan vartti taseen erotuksen tase markkina hintaan jos ei pysy targetissa.

Tarpeeksi iso kotiakku, johon mahtuu riittävästi tavaraa päivittäiseen käyttöön ja puskuritavaraa riittää myös yllättäviin kulutuksiin sekä myös jos sähköä ei kulukaan tarpeeksi niin sinne akkuun mahtuu sitten ylijäämä :hmm:
 

kotte

Hyperaktiivi
Mittausjakso ja laskutusjakso ovat 2 eri asiaa.

Mittausjakso on vartti nykyisin. Laskutusjakso kuukausi - tai mutta vain sopimuksen ajalla.
Kulutus ja kaikki muut tietenkin mitataan vartipohjalta (sähkömittarin ominaisuuksiin liittyvin varauksin), mutta tuohan ei liity esillä olevaan asiaan. Tässä on kyse kulutusvaikutuksen määräytymisperiodista (eli siitä, mitä kulutusvaikutus todellisuudessa tarkoittaa). Uskottavien vastausten konsensus vaikuttaa olevan, että periodi on kuukausi. Itseäni asia on askarruttanut, kun sähkönsiirtoyhtiöt eivät suvaitse todeta selvästi tuota yhtä olennaisimmista kv-sopimusten perusteista. Muutoin ketjussa on asiaa käsitelty varsin selventävästi, kiitos kaikille osallistuneille (siis viitattua viestiä ennen ja varsinkin sen jälkeen, samalla ennakko-oletuksiani tukien).
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kulutus ja kaikki muut tietenkin mitataan vartipohjalta (sähkömittarin ominaisuuksiin liittyvin varauksin), mutta tuohan ei liity esillä olevaan asiaan. Tässä on kyse kulutusvaikutuksen määräytymisperiodista (eli siitä, mitä kulutusvaikutus todellisuudessa tarkoittaa). Uskottavien vastausten konsensus vaikuttaa olevan, että periodi on kuukausi. Itseäni asia on askarruttanut, kun sähkönsiirtoyhtiöt eivät suvaitse todeta selvästi tuota yhtä olennaisimmista kv-sopimusten perusteista. Muutoin ketjussa on asiaa käsitelty varsin selventävästi, kiitos kaikille osallistuneille (siis viitattua viestiä ennen ja varsinkin sen jälkeen, samalla ennakko-oletuksiani tukien).
Eikai sähkönsiirtoyhtiöt ota mitään kantaa kulutusvaikutukseen :hmm:

Mutta oletettavasti tarkoitit sähkönmyyjää/välittäjää/mikä-se-nykyään-nyt-onkaan. Ja Oomi kertoo näin, en muihin ota kantaa kun itellä Oomin kanssa soppari:

Kulutusvaikutus (c/kWh) vaihtelee kuukausittain kulutuksen ajoituksen mukaan

Käytännössä kulutusvaikutus tarkoittaa kulutuksella painotetun keskihinnan ja pörssisähkön keskihinnan erotusta. Kulutusvaikutus muodostuu siitä, miten kulutus ajoittuu kuukauden edullisimmille ja kalliimmille tunneille.
Sähkölaskuasi laskettaessa Oomi ottaa huomioon koko kuukauden pörssisähkön hinnat tunneittain. Samoin se ottaa huomioon, minkä verran olet minäkin tuntina käyttänyt sähköä. Näiden keskiarvojen erotuksista muodostuu juuri sinun oma kuukausittainen kulutusvaikutuksesi. Sama määrä sähköä eri aikaan kulutettuna vaikuttaa siis sähköstä maksamaasi hintaan. 
 

bungle

Vakionaama
Kuluttajille vois tarjota myös esim. 10MWh kertaostoksella ja loput vaikka pörssistä (siinä missä vaikka öljysäiliön täyttöä). Jos et saa kaikkee kulutettua, niin oma häpee. Tähän sopiva tukkualennus, niin voisi monia kiinnostaa. Tai miksei vaikka 1000MWh jos joku haluaa ostaa kerralla moneksi vuodeksi.
 

huugo

Vakionaama
olevan, että periodi on kuukausi. Itseäni asia on askarruttanut, kun sähkönsiirtoyhtiöt eivät suvaitse todeta selvästi tuota yhtä olennaisimmista kv-sopimusten perusteista.
Väre sanoo näin :
"Kulutusvaikutus kuvaa oliko kulutuksellasi painotettu pörssisähkön keskihinta korkeampi vai matalampi pörssisähkön kuukausikeskiarvoon verrattuna."


Viestintä on vaikeaa...
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Olen fundeerannut kulutusvaikutusta niin että päättelisin nyt olevan kuukauden kalliimmat hinnat pörssissä ja hinnat halpenevat maaliskuun lähestyessä. Käytän nyt puita enemmän lämmitykseen ja "kiihdytän" sähkönkäyttöä loppukuuta kohden, jolloin kulutus painottuu enemmän halvoille tunneille.
Ekseli pitäs tehdä eri hintaskenaarioille.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kuluttajille vois tarjota myös esim. 10MWh kertaostoksella ja loput vaikka pörssistä (siinä missä vaikka öljysäiliön täyttöä). Jos et saa kaikkee kulutettua, niin oma häpee. Tähän sopiva tukkualennus, niin voisi monia kiinnostaa. Tai miksei vaikka 1000MWh jos joku haluaa ostaa kerralla moneksi vuodeksi.

Eikös noita ole ollut tarjollakin, tai jotenkin että vaikka 5000 kWh hintaan x,xx snt/kWh, ylittävä osuus sitten korkeampi hinta tai vastaavaa :hmm:
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
Eilen ilta/taloussanomissa:

Ja täysin väärä aika hypätä kiinteän kelkkaan kun sopimukset selkeästi kalliimpia. Kiinteät on itseasiassa aika edullisia nyt kun vertaa näihin tammi-helmikuun pörssihintoihin. Kunhan pörssi laskee niin voisi jopa olettaa/toivoa, että alle 6 snt kiinteää saa keväällä.

Halvin 12kk 7,95 snt. Paneliakosken voima
Halvin 6kk 8,26snt Helen
 

kotte

Hyperaktiivi
Väre sanoo näin :
"Kulutusvaikutus kuvaa oliko kulutuksellasi painotettu pörssisähkön keskihinta korkeampi vai matalampi pörssisähkön kuukausikeskiarvoon verrattuna."
Tuokin on sellainen "speksi", josta saa lähinnä aivosumua (eli mitä tarkoittaa "kulutuksellasi painotettu pörssisähkön keskihinta" ja mitä tarkoittaa "kuvata sitä, onko toisella tavoin laskettu hinta matalampi vai korkeampi kuin ensimmäisellä" käytännössä .. eli millainen kaava kuvaisi laskun suuruutta). Ymmärtäisin, jos sanottaisiin, että "kulutusvaikutus on pörssisähkön hinnoitteluperiaattella laskettu kuukauden kulutuksesi (rahana) vähennettynä saman sähköenergiamäärän kulutuksella (rahana) tasateholla kyseisen kuukauden aikana" tms. (Vai onko noinkaan?)
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Onko tällä hetkellä jossain? Ei ole omaan silmiin sattunut, mutta voi ollakin.

Tämä taisi olla sellainen mitä muistelin, ehkä:
1770293467793.png


Edit. Tuossakin, mutta ei myynnissä yllättäen kun tuskin noilla hinnoilla kovin montaa höynäytettävää löytyy..
 
Viimeksi muokattu:

dbwarrior

Vakionaama

Lappanen

Hyperaktiivi
Joo, nää on näitä kerrostalokiinteitä, jossa jollekin voi olla merkitystä, että se pieni lasku on aina saman kokoinen. Tarkotin nyt omakotitaloversioo.

Juu, taisi tuo 5 MWh olla maksimi mitä joskus noita tullut nähtyä eli ei tosi-sähkönkäyttäjille sopivia ollenkaan, hinnasta puhumattakaan ;D
 

-Teme-

Vakionaama
Tuokin on sellainen "speksi", josta saa lähinnä aivosumua (eli mitä tarkoittaa "kulutuksellasi painotettu pörssisähkön keskihinta" ja mitä tarkoittaa "kuvata sitä, onko toisella tavoin laskettu hinta matalampi vai korkeampi kuin ensimmäisellä" käytännössä .. eli millainen kaava kuvaisi laskun suuruutta). Ymmärtäisin, jos sanottaisiin, että "kulutusvaikutus on pörssisähkön hinnoitteluperiaattella laskettu kuukauden kulutuksesi (rahana) vähennettynä saman sähköenergiamäärän kulutuksella (rahana) tasateholla kyseisen kuukauden aikana" tms. (Vai onko noinkaan?)
väreellä on useampi vaihtoehto kulutusvaikutuksen selvittämiseksi https://vare.fi/mika-ihmeen-kulutusvaikutus/
tässä yksi insinöörin selkeä vastaus:
Kuukausittainen kulutusvaikutus lasketaan:

(A-B) / E = c/kWh, missä

A = Pörssisähkön hinnan (snt/kWh) ja käyttöpaikan kulutuksen (kWh) tulojen summa
B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)
E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kysytään näin, jos tuo -21€ vaikutus olisi nolla niin olisiko kuukauden lasku sinulla 21€ kalliimpi?
Tuo -21 € kertyi kolmelta ekalta päivältä. Koska laskutuskausi on kuukausi, niin tuolla ei ole merkitystä, vaan loppu helmikuusta on ratkaiseva. Tuohon ajanjaksoon sattui auton lataus halvoille tunneille ja kalliiden tuntien väistely puilla lämmittämisellä. Eli ei tuo vaikutus mihinkään häviä, koska käytännössä loppukuu vie kulutusvaikutuksen pienemmäksi kuin sopimushinta. Nyt kulutusvaikutus on jo pienentynyt -17,47 -> -14,57 snt/kWh, kun tuli neljäs päivä mukaan.

Oma pointti tässä esimerkissä on se, että kun "arvontakoneisto" nakkelee ennusteiden mukaan pörssihintaa sin-sun-tän, niin tulee tämäntapaisia yli- tai oikeastaan alilyöntejä. Keskiarvotkaan ei kuvasta reaalista arvoa, kun yksittäisten arvojen vaihteluväli on kymmeniä senttejä muutaman sentin tuotteesta. Tuohon kuitenkin perustetaan muut sähköenergian myyntisopparit. Silloin kun sähköntuotannossa ei tuuli- ja aurinkovoiman merkitys ollut näin suuri, niin tuotannon volyymi ja kustannus olivat stabiileja ja ennusteeseen perustuva hinta vakaampi.

1770299559141.png
 

-Teme-

Vakionaama
En valita näistä isoista hintavaihteluista niin kauan kun on kv soppari käytössä.
Yhdelle tämä sopimustyyppi toimii, toiselle ei - onneksi nykyään on valinnanvaraa
 

Lappanen

Hyperaktiivi
En valita näistä isoista hintavaihteluista niin kauan kun on kv soppari käytössä.
Yhdelle tämä sopimustyyppi toimii, toiselle ei - onneksi nykyään on valinnanvaraa
Sama, isot hintavaihtelut ja ihan loppukuusta nouseva pösän keskihinta tekee kv-sopparilla nannaa. Myös molemmat erikseen, tietty.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Veikkaan että moni muukin odottaa innolla sopimuksen vaihtumista. Saisi alkaa nämä pakkaset hellittämään.
Muuttuvassa maailmassa vain muutos on pysyvää. Joten aion pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Pörssi on ihan toimiva syteemi jos jousto ja vakuutuksen on kunnossa.
 

bungle

Vakionaama
En valita näistä isoista hintavaihteluista niin kauan kun on kv soppari käytössä.
Yhdelle tämä sopimustyyppi toimii, toiselle ei - onneksi nykyään on valinnanvaraa
Millaisessa tilanteessa kv-soppari ei toimi?

Vihreän älyenergian mukaan kyseessä on on hyvä sopimus myyjälle:
Jousto- tai kulutusvaikutuksellinen sopimus on uusi tapa, jolla sähkön myyjä voi suojata liiketoimintaansa. Sähkön myyjälle jousto tarkoittaa määräaikaista sopimusmallia pienempiä riskejä kuin kuluttajalle, koska sähkön myyjän volyymi on huomattavasti suurempi kuin yksittäisen kuluttajan. Jousto- tai kulutusvaikutuksellinen sopimus suojaa siis sähkön myyjää enemmän kuin kuluttajaa. Koska sopimusmalli suojaa myyjää ja joustoa on myös ylöspäin, on sopimus mahdollista myös myydä hieman edullisemmalla pohjahinnalla kuin kiinteähintainen määräaikainen sopimus. Kuluttajalle sopimusmalli näyttää edullisemmalta, muttei sitä välttämättä olekaan.

Määräaikaisen sähkösopimuksen pääajatus on tasaisempi ja ennustettavampi sähkön kuukausikustannus. Joustosopimuksessa näin ei ole, koska hinta joustaa myös kalliimpaan suuntaan, ja kaiken lisäksi enemmän kuin edullisempaan suuntaan. Kuten jo aiemmin mainitsimme, pörssisähkö on reiluin sopimusmalli.

Hintalukko on VÄE:n vastaus piikkihinnoilta suojautumiseen. Se on mielestämme myös parempi vaihtoehto, koska hintalukitus tehdään lähempänä ajankohtaa kuin tavallinen määräaikainen sopimus, minkä vuoksi kiinteä hinta on helpompi määritellä. Asiakkaalle ominaisuus tuo mielenrauhaa niille kuukausille, joina pörssisähkön hintaheilahtelu on suurimmillaan. Hintalukon saa lisäominaisuutena pörssisähkösopimukseen pienellä lisäkustannuksella, jolla katetaan ominaisuudesta aiheutuvat hallinnointikulut.
-- https://vihreaenergia.fi/fi/artikkelit/kannattaako-sahkosopimus-jossa-on-jousto-tai-kulutusvaikutus/
 

bungle

Vakionaama
Kv soppari ei toimi jos ei ole joustoa.
Eikös se toimi silloin suunnilleen kiinteän lailla? Eli about tasanen kulutus koko kk ja kv 0 eli maksat vaan kiinteää osuutta, joka on alempi kuin vastaavassa kiinteässä (ja näinä pörssiaikoina tuo kiinteä osuus ei saavuta lähellekään pörssihintoja - tasasina aikoina pörssi ajaa ohi, muttei isosti)?
 

-Teme-

Vakionaama
Millaisessa tilanteessa kv-soppari ei toimi?

Vihreän älyenergian mukaan kyseessä on on hyvä sopimus myyjälle:

-- https://vihreaenergia.fi/fi/artikkelit/kannattaako-sahkosopimus-jossa-on-jousto-tai-kulutusvaikutus/
Omasta mielestä pitkänä sopparina ei toimi kuluttajalle. Puolet vuodesta energian hinta on (ollut) reippaasti alle kv sopparin nimellisarvon, eli sen kiinnityshinnan.
Tällöin maksetaan turhan korkeaa hintaa vs.pösä
Optimaalisin talvikauteen, kunhan löytyy puskurivaraa. Takka tai muita vaihtoehtoisia varaavia lämmitysmuotoja. Kiinteistöakusto jne
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikös se toimi silloin suunnilleen kiinteän lailla? Eli about tasanen kulutus koko kk ja kv 0 eli maksat vaan kiinteää osuutta, joka on alempi kuin vastaavassa kiinteässä (ja näinä pörssiaikoina tuo kiinteä osuus ei saavuta lähellekään pörssihintoja -
Ei vaan pörssisopparin lailla.
asasina aikoina pörssi ajaa ohi, muttei isosti)?
No, sanotaan näin että jos paska osuu tuulettimeen niin pösä voi painua miinukselle pitkäksi aikaa. Siksi kait suojauksia harrastetaan että se suojaa myrskyltä.
 

bungle

Vakionaama
Ei vaan pörssisopparin lailla.

Onko tässä joku ristiriita?

Jos pörssin keskihinnaksi tulee kk:n aikana 50c/kWh ja sun oman kulutuksen keskiarvoksi tulee 50c/kWh (koska kulutat tasaisesti), niin 50c-50c=0. Eli maksat sen 7-8c kiinteää osuutta (esimerkki) ja siihen lisätään 0c KV. Jos pitäisi sanoa, että miten se tässä esimerkissä käyttäytyy, niin sanoisin, että kuten kiinteä, joskin hieman halvempi kuin vastaava kiinteä, laskulla 7-8c/kWh (kv) ~= 50c/kWh (pörssi).
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Tällöin maksetaan turhan korkeaa hintaa vs.pösä
Optimaalisin talvikauteen, kunhan löytyy puskurivaraa. Takka tai muita vaihtoehtoisia varaavia lämmitysmuotoja. Kiinteistöakusto jne

Miksi täytyy löytyä puskurivaraa, että saa talvikaudella kiinnityshintaa (7c/kWh) alemmas? Talven ulkopuolella taas 7c/kWh alle pääsemisellä (esim. pösä) ei järisyttäviä säästöjä tehdä.
 

-Teme-

Vakionaama
Miksi täytyy löytyä puskurivaraa, että saa talvikaudella kiinnityshintaa (7c/kWh) alemmas? Talven ulkopuolella taas 7c/kWh alle pääsemisellä (esim. pösä) ei järisyttäviä säästöjä tehdä.
Juurikin siistä syystä, että saa hyödyn sopparista. Muutenhan voi olla kiinteällä ja maksaa energiayhtiölle kuin käyttää itse sen summan omiin tarpeisiin
viime vuoden Q2-Q3 aikana oma kulutus oli 8900kWh eli keskimäärin 1500kWh/kk ja sen kustannus oli pörssillä 255€, kun 6 snt/kWh kv sopparilla 350€, 7snt sopparilla 400€
erotus ei ole kuin 100€, mutta otan sen kuitenni kotiinpäin ennemmin kuin maksan energiayhtiölle
 

bungle

Vakionaama
erotus ei ole kuin 100€, mutta otan sen kuitenni kotiinpäin ennemmin kuin maksan energiayhtiölle
Aivan. Viime vuosi oli erityisen halpa ja vakaa. Siksi tästä on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Mennyt ei ole tae tulevasta. Mutta selvensi. Pidän nyt itse tuota mikro-optimointina (en halua vähätellä) ja en henk. koht. hae sellaista. Mutta halusin sanoa vaan, että kv:n kohdalla ei tarvitse vältellä karikkoja niin paljoa kuin pörssillä. Hoitaa vaan ne törkeimmät ylilyönnit jolloin saa helpommin miinusmerkkisen kuin plusmerkkisen kv:n. Ja jos ei jaksa tehdä mitään, niin sulla on lähes kiinteää vastaava.
 
Viimeksi muokattu:

puuteknikko

Vakionaama
Päivittelin vertailuexceliäni pitkästä aikaa. Itsellä on siis tällä hetkellä 6,55 c/kWh kiinteä soppari ja näköjään helmikuu tulee vetämään rullaavan keskiarvon pörssisähkön simuloidusta hinnasta yli sen.

Olen ajoittanut sähkön käyttöä tasan sen verran, että kesällä yrittänyt käyttää aurinkosähköä omiin tarkoituksiin ja sähköauton lataus on monesti ajastettu kv-testailun vuoksi äpin avulla halvoille tunneille. Lataustarvetta on melko vähän, usein alle 100 kWh/kk.

1770354773662.png
 

pamppu

Hyperaktiivi
Talven ulkopuolella taas 7c/kWh alle pääsemisellä (esim. pösä) ei järisyttäviä säästöjä tehdä.
Tätä olen funtsaillut itse samalla kun en ole uskaltautunut pörssin puolelle, Kuitenkin 18MWh kulutuksesta se kova talvi on meillä nytkin 2kk, joina aikana menee ehkä 5MWh. 13MWh menee sitten siellä talven ulkopuolella… Eli ihan merkittävästi.

2025 oli vissiin hyvä pörssisähkövuosi. Laskin omalle kohdalleni sen. Säästö olisi ollut useampi satku. Toisaalta sitten laskin liukuvan vuoden helmikuun alusta nyt päättyneen tammikuun loppuun. Vieläkin pörssi oli voitolla, mutta ei paljoa. Saas nähdä mikä tilanne on kun tämä helmikuu päättyy.

On se pirullista. Sen kun osaisi ennustaa, että millaisia ovat tulevat talvet ja niiden energian saatavuus. Syksyllä on sopparit katkolla…
 

ollikuhta

Vakionaama
Miksi täytyy löytyä puskurivaraa, että saa talvikaudella kiinnityshintaa (7c/kWh) alemmas? Talven ulkopuolella taas 7c/kWh alle pääsemisellä (esim. pösä) ei järisyttäviä säästöjä tehdä.
Riippuu kulutusprofiilista, jos esim. auton latausta niin kulutus on aika tasaista läpi vuoden
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aivan. Viime vuosi oli erityisen halpa ja vakaa. Siksi tästä on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Mennyt ei ole tae tulevasta. Mutta selvensi. Pidän nyt itse tuota mikro-optimointina (en halua vähätellä) ja en henk. koht. hae sellaista. Mutta halusin sanoa vaan, että kv:n kohdalla ei tarvitse vältellä karikkoja niin paljoa kuin pörssillä. Hoitaa vaan ne törkeimmät ylilyönnit jolloin saa helpommin miinusmerkkisen kuin plusmerkkisen kv:n. Ja jos ei jaksa tehdä mitään, niin sulla on lähes kiinteää vastaava.
Onko sillä merkitystä onkoko se mikro vai makromanagerointia jos automaatio hoitaa sen? Sen enpää kuin ennen vanhaa yö/päiväsähkö. Mutta joo, kulutusvaikutteinen ja kiinteä on pitkälti sama jos sen ottaa 12/24kk pätkissä. Vihreäälyenegia tarjoaa sitten sopimuksen missä yhdistyy kiinteä ja pörssi ja kovan kiinnitys tehdään kk-tasolla. Etu/haitta on siinä suojaus (kiinnitys) otetaan lähellä sähkön kulutushetkeä jolloin sähkön hintaennuste on tarkempi mutta vastaavasti hinta on myös korkeampi.
 

kallek

Aktiivinen jäsen
Ja täysin väärä aika hypätä kiinteän kelkkaan kun sopimukset selkeästi kalliimpia. Kiinteät on itseasiassa aika edullisia nyt kun vertaa näihin tammi-helmikuun pörssihintoihin. Kunhan pörssi laskee niin voisi jopa olettaa/toivoa, että alle 6 snt kiinteää saa keväällä.

Halvin 12kk 7,95 snt. Paneliakosken voima
Halvin 6kk 8,26snt Helen
Vaihdettiin Turku-Energialla pörssistä toistaiseksi voimassa olevaan soppariin 9,99snt. Helppo vaihtaa takaisin vaikka kuukauden päästä, nyt vaihdossa meni 2pv. Nyt kun yölläkin ollut tuota kalliimpaa niin vähän helpompi diili.
 

ML

Vakionaama
Vaihdettiin Turku-Energialla pörssistä toistaiseksi voimassa olevaan soppariin 9,99snt. Helppo vaihtaa takaisin vaikka kuukauden päästä, nyt vaihdossa meni 2pv. Nyt kun yölläkin ollut tuota kalliimpaa niin vähän helpompi diili.
Lesken-lehti (Turun Snomat) kirjoitti juuri,että TurkuEnergiassa oli satoja vaihtajia pörssistä kiinteään.
 

bungle

Vakionaama
Tätä olen funtsaillut itse samalla kun en ole uskaltautunut pörssin puolelle, Kuitenkin 18MWh kulutuksesta se kova talvi on meillä nytkin 2kk, joina aikana menee ehkä 5MWh. 13MWh menee sitten siellä talven ulkopuolella… Eli ihan merkittävästi.
On, mutta usein syksy ja kevät erittäin pieni ero vaikka kiinteeseen tai kv, jos saa lukittua esim. 6-7c/kWh pintaan. Kesällä voi olla isompikin ero. Edelleen sitä mieltä, että riski-/tuottosuhde pitäisi pösällä olla paljon parempi (tai vakuutuksen vastaavasti paljon kalliimpi).
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom