Pörssisähkön hinta Euroopassa vuonna 2026

huugo

Vakionaama
Eikö lopputulos ole ihan sama, jos rakennetaan edelleen lisää tuurivoimaa?
Lopputulos voikin olla sama, mutta hinta per suomalainen on aikailla erilainen. Ja myös riskit jos homma ei mene putkeen.

Eroja on muutama
* kustannustaso: tuulivoima senteissä, ydinvoima tasolla 15c/kwh
* investoinnit: tuulivoima: markkinaehtoinen, ydinvoima: vaatii valtion tukemista
* investoinnit2: tuulivoima miljardiluokka, ydinvoima: 10 mrd luokka
* riskit: tuulivoima: investoijien raha, ydinvoima: valtion syliin tulee koko roska.
 

huugo

Vakionaama
Ei kyllä ydinvoiman hinta edes kaikkine kuoletuksineen ja purkamisrahastoineen ole tuota luokkaa, lähempänä 5 snt tasoa.
Kokonaiskustannuksissa taso on kyllä tasolla 15c/kwh...

1770817109541.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Muutama ydinvoimala lisää ja kiinteä hinta 4.3snt kansalle kuten norjassa. Ylijäämän voi myydä sitten vaikka viroon.
Vielä enemmän auttaisi sähkölämmityksen korvaaminen jollakin muulla. Sähkönkulutuksen vaihtelu on ollut viime viikkoina kolmen OL3:n verran tai toisaalta välille neljän OL3:n verran korkeampi kuin kesäaikaan. Pitäisi siis ainakin viisinkertaistaa kaapelikapasiteetti Viroon, jotta ylimääräisestä sähköstä pääsee kesällä eroon etenkin päiväaikaan. Sähkön hinnan pitäisi talvellakin olla nykyisen pörssisähkön lukemissa, jos tarkoitus olisi tuottaa ydinsähköä vain talvella ja laitoksen velat pitäisi maksaa talven tuotoilla. Kesällä tuskin saisi ainakaan positiivista hintaa ulkomaille viedystä sähköstäkään.

Vaihtoehtonakaapeleille ja kesäseisokeille on tietenkin perustaa paljon lisää datakeskuksia sekä teräs- ja alumiinitehtaita, mutta nuo sitten vievät sähkön talvellakin (varmaan sopivat erikseen etuoikeudesta ydinsähköön vuosiksi, jos ja kun tarjoavat tasaista jatkuvaa kulutusta), joten sähkölämmittäjä jää kumminkin nuolemaan näppejään.
 

huugo

Vakionaama
Kyllä niiden lähteiden, joita löytyy, tuotanto 3 ja muu vajaa puolet lisää, karkeasti eri lähteistä 5-6 snt verollisena. Joku lähde näille moninkertaisille olisi suotavaa, ei tuo edellinen kuva.


Tuolta löytyy LUT tekemä laskelma viitteenä.
Tässä lähde:https://www.lazard.com/media/uounhon4/lazards-lcoeplus-june-2025.pdf


LUT tutkimus on vuodelta 2018 - ja siitä kesti vielä 5 vuotta ennen kun OL3 tuli tuotantoon. Nuo 5 vuotta eivät voi olla kustannuksissa mukana

Mukana myös historiaa / trendejä

1770833326880.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuolta löytyy LUT tekemä laskelma viitteenä.
Tuokin on lähes 10 vuoden takaa. Itse pidän noita @huugo 'n lainaamia Lazard-investointipankin raporttien kaavioita sellaisina, joita kannattaa ensiksi katsoa, jos haluaa saada tuoreen ja yleiskäsityksen aiheesta, eli eri sähköenergiantuotantomuotojen kustannusvertailuista ja kehitysnäkymistä.
 

bungle

Vakionaama
Vielä enemmän auttaisi sähkölämmityksen korvaaminen
Lämpöpumppuvero? Mä en ymmärrä, miten tästä ihmisten kotien lämmityksestä jaksetaan kohkata. Oliko se neljännes sähköstä, mitä kotitaloudet kuluttaa. Ja aina jaksat syyttävän sormen osoittaa ihmisten koteihin, joiden kimppuu hyökätään muutoinkin milloin puunpolton, milloin öljynpolton takia. Aletaan sitten kaasulla lämmittämään kuten koko muu Eurooppa. Saadaan sitten kotitalouksien osuus kulutuksesta vaikka kahdeksasosasn, niin eivät tuo niin hiekkaa eteiseen.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Lämpöpumppuvero? Mä en ymmärrä, miten tästä ihmisten kotien lämmityksestä jaksetaan kohkata. Oliko se neljännes sähköstä, mitä kotitaloudet kuluttaa. Ja aina jaksat syyttävän sormen osoittaa ihmisten koteihin, joiden kimppuu hyökätään muutoinkin milloin puunpolton, milloin öljynpolton takia. Aletaan sitten kaasulla lämmittämään kuten koko muu Eurooppa. Saadaan sitten kotitalouksien osuus kulutuksesta vaikka kahdeksasosasn, niin eivät tuo niin hiekkaa eteiseen.
Se on yksi isoimpia ongelmia energiatehokkuusdirektiivin osalta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Oliko se neljännes sähköstä, mitä kotitaloudet kuluttaa
Niin, keskimäärin, mutta viime aikoina yli puolet. Puolet voimaloista ja juuri eniten kustannuksia aiheuttavat pitäisi siis rakentaa vain hyvin satunnaisesti sattuvia pakkasjaksoja varten.
Aletaan sitten kaasulla lämmittämään kuten koko muu Eurooppa.
Tuokin säästäisi puolet kaasusta ja 2/3 investointikustannuksista, jos vaihtoehtona on tuottaa vastaava määrä sähköä kaasusta lämmitystä varten. Toki lämpöpumppuratkaisuja on parempia ja huonompia (paremmat vain ovat vähemmistönä).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjassa on liruteltu sen verran vettä, että saattaa olla että joutuvat turvautumaan tuontisähköön.

Norway is currently experiencing large deficits in its water reservoirs, which could lead to the country becoming dependent on imports later this year to meet its electricity supply, according to analysts. (lainaus Montelin artikkelista)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Euroopassa käryyteltiin kaasua sähkön tekemiseksi enemmän tammikuussa kuin viimeiseen 10v.
1770839948826.png

 

bungle

Vakionaama
Puolet voimaloista ja juuri eniten kustannuksia aiheuttavat pitäisi siis rakentaa vain hyvin satunnaisesti sattuvia pakkasjaksoja varten.

Edulliselle ja varmalle sähkölle löytyy aina ottajansa. Kerrotko miten ja mihin kotitalouksien olisi siirryttävä? Onko tässä toiveessa hitustakaan realismia?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Edulliselle ja varmalle sähkölle löytyy aina ottajansa. Kerrotko miten ja mihin kotitalouksien olisi siirryttävä? Onko tässä toiveessa hitustakaan realismia?

Kotitalouksien pitäisi hankkia voimaosuuksia kuten teollisuus tekee. Silloin tulee maksettavaksi kaikki voimalan kulut ja vastineeksi saa ilmaista sähköä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mielenkiintoinen artikkeli Norjan vesivoimasta ja siitä logiikasta mikä sitä ajaa. Kaasu pohjassa kun hinta on kallista, ja kun vesi vähenee niin siitä saatava hinta paranee entisestään. Huoli on lähinnä eteläsimmästä Norjasta.

Analyytikko Tor Reier Lilleholtin näkemykset maalaavat sähkömarkkinoista varsin poikkeuksellisen ja jopa huolestuttavan kuvan, jossa perinteiset markkinamekanismit joutuvat törmäyskurssille poliittisen todellisuuden kanssa. Lilleholt arvioi, että Norjan hallitus on ajautumassa tilanteeseen, jossa sen on käytännössä pakko puuttua peliin suojellakseen maan omia vesivarastoja ja kansallista huoltovarmuutta. Vaikka Norja on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja vapaaseen energiakauppaan, analyytikko uskoo, että sähkön viennin rajoittaminen voi nousta varteenotettavaksi keinoksi, jos varastoaltaiden tasot laskevat kriittisen alas ja hintapaine käy poliittisesti kestämättömäksi.

Kevään ja kesän osalta ennuste on kuluttajan kannalta karu, sillä tavanomaista hintojen laskua ei ole näköpiirissä. Normaalisti lumien sulaminen ja kevätsateet täyttävät altaat ja painavat hinnat alas, mutta nyt markkinat ennakoivat noin 1,50 kruunun kilowattituntihintoja läpi koko lämpimän sesongin. Tämä johtuu siitä, että Norjan sähkönhinta on kytkeytynyt tiukasti Euroopan korkeisiin kaasunhintoihin, eikä pelkkä paikallinen vesitilanne enää riitä irrottamaan hintoja tästä kehityksestä. Lilleholt korostaakin, että olemme siirtyneet aikakauteen, jossa historiallisen halpa kesäsähkö on vaihtunut pysyvästi korkeaan hintatasoon, mikä tekee tilanteesta historiallisen poikkeuksellisen ja pakottaa hallituksen punnitsemaan markkinasääntöjen ja kansalaisten toimeentulon välillä.

 

bungle

Vakionaama
Kotitalouksien pitäisi hankkia voimaosuuksia kuten teollisuus tekee. Silloin tulee maksettavaksi kaikki voimalan kulut ja vastineeksi saa ilmaista sähköä.
Kannatan! (esim. Fortum, voi hukata peräjälkeen kymmeniä miljardeja ja nousee kuin Feenix joka kerta - liian hyvää bisnestä tuo voimalaitoksen pyörittäminen ja kansalaisilta rahastaminen ja ei näytä auttavan, että Valtio omistaa, ei kuulu kansalaisen ääni yhtiössä ja möivät luonnollisen monopolin tosta vaan, kun siitä ei vissiin saanut riittäviä tuottoja).
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Olisihan tähän kuluttajien törkeeseen talvisähkökäyttöön tosiaan tuo Temen ajatus. Muutetaan joka talvi kaikki täältä pois. Valtio maksaa kulutusjouston nimissä lentolipun. Saadaan EU:lta myös kiitosta ja ollaan eka maa joka täyteenpanee enegiadirektiivit kaikessa laajuudessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Joo ja kohta varmaan relusti yli puolet, kun lähtee loputkin metsäteollisuudesta.
Sellun tuotanto ei tarvitse ulkopuolista sähköä ja kartonkia voi valmistaa puskuroidusta hiokkeesta (eräänlainen akku on tuokin). Painopaperiteollisuus lähtee kaikkialta, koska tuotteen kysyntä hiipuu edelleenkin.
 

bungle

Vakionaama
Sellun tuotanto ei tarvitse ulkopuolista sähköä ja kartonkia voi valmistaa puskuroidusta hiokkeesta (eräänlainen akku on tuokin). Painopaperiteollisuus lähtee kaikkialta, koska tuotteen kysyntä hiipuu edelleenkin.
Kummasti tuo metsäteollisuus kuitenkin käyttää yksin sen lähes viidenneksen sähköstä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Edulliselle ja varmalle sähkölle löytyy aina ottajansa. Kerrotko miten ja mihin kotitalouksien olisi siirryttävä? Onko tässä toiveessa hitustakaan realismia?
Suomessa ei oikein ole luontaisia edyllytyksiä kuin hybridilämmitykselle. Pyrkiminen täysin sähköperäiseen rakennusten lämmitykseen on hölmö idea Suomen oloissa. Jos haluaa lämmittää vain sähköllä, silloin vain täystehoinen maalämpö on siedettävä ratkaisu (ei ideaalinen sekään). Taajamissa ei pelkästään pitäisi säilyttää, vaan lisätä kaukolämmitystä, mutta tuotantopohja muuttuu, eli tarvitaan enemmän ja suurempia lämpövarastoja ja uudenlaista yhteistuotantoa, eli jollakin polttoaineella toimivia moottorivoimaloita tai kaasuturbiinejasähkön saannin turvaamiseksi ja noiden hukkalämpö tulisi kerätä talteen varastoon käytettäväksi lämmitystarpeen mukaan. Nuo tulisivat siis sähkökattiloiden ja hukkalämpöpumppujen ym. rinnalla säästä ja vuoden- ja vuorokaudenajasta riippuen.

Maalla sitten puu on edelleenkin arvossaan. Jos uusiutuvan vedyn valmistus joskus lähtee käyntiin, jonkinlaisia kaasuputkistojakin voisi taas rakentaa tännekin, mutta mitä noihin sitten syötettäisiin? Vety on hiukan vaarallinen polttoaine, synteettinen metaani voisi palvella maakaasun asemesta (Vety+sellutehtaiden ja roskanpolton savukaasut tarjoavat lähtöaineet tuolle samoin kuin metanolille, josta voisi valmistaa nestekaasun korviketta ; kummankin synteesi on hyötysuhteelltan hyvä prosessi, laajasti sovellettu teollisuudessa kivihiilestä lähtien jo sata vuotta).
 

kotte

Hyperaktiivi
Euroopassa käryyteltiin kaasua sähkön tekemiseksi enemmän tammikuussa kuin viimeiseen 10v.
Vaan ei Norjassa sähköntekoon, vaikka kaasua on muile jakaa -- toki kunnon hinnasta. Vesivoimakaan ei ole haavoittumaton, eli silloin tällöin sattuu kuvia vuosia ja sähkön riittävyyden kanssa olis suuria ongelmia ja aikana, kun sähkön vienti ulkomaille ei ollut nykyisissä mitoissa. Silloin Norjassakin oli pakko käyttää väliaikaisia varavoimalaitoksia erityisesti Bergenin seudulla (nykyinen NO5), jonne on maaston puolesta vaikea rakentaa ylimääräisiä siirtoyhteyksiä.
 

bungle

Vakionaama
Ennen käytti enemmänkin, mutta omistaa myös suurelta osin voimalaitokset (kuten ydinvoimalat) ja osuus tuotannosta on siksi vielä suurempi.
Mutta niinhän me kansalaisetkin tavallaan omistetaan? Siihen vielä meidän maksamat tukipaketit mukaan. Pitäisi olla mankalat kansalaisillekin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vaan ei Norjassa sähköntekoon, vaikka kaasua on muile jakaa -- toki kunnon hinnasta.
Norjassa on käyty ihan tuoretta debattia sähkön riittävyydestä ja "ilmastotoimista paperilla" eli kaasunporauslauttoja haluttaisiin sähköistää ja antaa muiden poltella ne sama kaasut jossain muualla. Osa hankkeista taitaa olla mennyt jo nurin kohonneiden kustannusten takia. Tämä kuitenkin jatkaa, vaikka vastustus on ennätyskorkealla.


 

kotte

Hyperaktiivi
Norjassa on käyty ihan tuoretta debattia sähkön riittävyydestä ja "ilmastotoimista paperilla" eli kaasunporauslauttoja haluttaisiin sähköistää ja antaa muiden poltella ne sama kaasut jossain muualla.
Tuolla samoin kuin EU:ssa hiilidioksidipäästöjen minimointi on muuttunut eräänlaiseksi mantraksi. Päästöjen minimointi (lue: poistaminen kokonaan) on päämäärä, jonka rinnalla moisesta aiheutuvat haitat eivät paljon paina eikä siirtymäkausia tai asteittaisia polkuja kohti ideaalia suvaita. Viherpesua tuo kaasuntuotannon sähköistäminen on puhtaimmassa muodossaan.
 

bungle

Vakionaama
Mikäänhän ei sitä estä. Onhan noita osuuskauppojakin.
Ok, sovittu. Huomisesta alkaen 50 prosenttia Fortumin tuotannosta kuluttajille omakustannehintaan (ollaan höveleitä vaikka 51% kuuluisi oikeasti tai itseasiassa enemmän, kun siellä on myös kansalaisomistajia ja iso potti sekin). Turha mussuttaa, meillä on enemmistö, ;-). Ai osuuskunta. No muutetaan se sellaiseksi, jos se asian ratkaisee. Ja laitetaan vaikka Kotte puikkoihin ja Teme optimoimaan tämä. Profit! Ekan vuoden tuotoilla ostetaan sitten kaikki verkot myös (laitetaan Svedut maksamaan). Tämä pitää toistaa kerran sadassa vuodessa, kun on luonnonlaki, että ajankuluessa kapitalistit varastaa tämän.
 
Viimeksi muokattu:
  • Love
Reactions: Alf

Arisoft

Hyperaktiivi
Pakkohan se on olla, kun ei autoa saa landella tankattua juuri muuten.

No hyvä, sitten varmaan ymmärrät että kun et ole Fortumin "jäsen" niin sinä et voi odottaa saavasi Fortumilta jäsenetuja. Mutta voit kerätä joukon kiinnostuneita kuluttajia ja sitten laitatte yhdessä rahaa kiinni vaikka omaan vesivoimalaosuuskuntaan, josta sitten saatte ilmaista sähköä riittävästi. Sähköveron kyllä joutuu maksamaan ja vastikkeet. Voimalan ylijäämän voi myydä pörssin kautta muille käyttäjille hyvään hintaan.
 

bungle

Vakionaama
No hyvä, sitten varmaan ymmärrät että kun et ole Fortumin "jäsen"
Joo muokkasin ton. Ostetaan muut pihalle. Muutetaan se osuuskunnaksi. Ja siinä se. Otamme jäseniksi kotitaloudet. Voimme myös maksaa miljardin osinkoina ja pitää sen Oy:nä ja jengi voi niillä maksaa sähkönsä.
 

huugo

Vakionaama
Kulutusjoustoa OL3 verran. Teravoima puhuu, ranskalaiset tekee.

Jos lasketaan yhteen EK:n listan 1 240 megawattia ja NW Groupen 500 megawattia, Suomessa on pian akkuja jo yli 1 700 megawatin edestä.


 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä niiden lähteiden, joita löytyy, tuotanto 3 ja muu vajaa puolet lisää, karkeasti eri lähteistä 5-6 snt verollisena. Joku lähde näille moninkertaisille olisi suotavaa, ei tuo edellinen kuva.

Brittien rakenteilla oleva EPR-voimala Hinkley Point C saa valtiolta tukiaiset, koska ei pärjää omillaan. Sille on sovittu sähkön hinnaksi 92,5 puntaa per MWh vuoden 2012 hintatasossa, hinta nousee inflaatiokorjauksen mukaan. Viime vuoden rahassa hinta on 133 puntaa; jos tuota ei tule markkinoilta niin valtio maksaa loput.

Rahanarvon muunnin sanoo, että euroissa tuo on päivän kurssilla 152,72 €/MWh. Kun lisätään meikäläinen alv ja muunnetaan tutumpaan yksikköön, siitä tulee 19,2 c/kWh.

 
Back
Ylös Bottom