Ruotsissa narinaa sähkönhinnoista

fraatti

Hyperaktiivi
Näinhan se on muidenkin hyödykkeiden kohdalla. Ruotsi saa sähköstä markkinahinnan ja kotitaloudet soutuvat siihen. Samoin teollisuus. Vaihtoehdot on huonompia.
Norjassakin sopeuduttiin. Sitä kauhisteltiin täällä sitten lehdissä. Poliitkot ovat tuolla edustamassa kansaa ja jos suunta alkaa näyttämään huonolta, niin paine tehdä peliliikkeitä kasvaa. Saman asian takia Ruotsissa on ollut parranpärinää että kuinka tarpeellista on uusia siirtoyhteyksiä Tanskaan tai rakentaa niitä lisää. Yksi yhteys Saksaan jo torpattiin ja syynä ei ollut mikään muu kuin kansan mielipiteen aiheuttama paine.

"Norge pris" (tai virallisemmin Norgespris) on Norjan hallituksen luoma sähkön hintamalli, jonka tavoitteena on tuoda vakautta ja ennustettavuutta kotitalouksien sähkölaskuihin.

Paine tämän mallin luomiseen tuli nimenomaan kansalaisilta ja yhteiskunnallisesta levottomuudesta, joka johtui rajusti vaihtelevista ja historiallisista korkeista sähkön hinnoista.

Tässä on tiivistelmä siitä, miten ja miksi se syntyi:

1. Kansalaisten paine ja elinkustannuskriisi​

Vuosien 2021–2023 energiakriisi iski Norjaan kovaa. Vaikka Norja on sähkön viejämaa, kytkeytyneisyys Euroopan markkinoihin nosti hinnat ennätyskorkealle. Tämä aiheutti valtavaa tyytymättömyyttä kansan keskuudessa:

  • Sähkötuet (Strømstøtte): Hallitus joutui jo aiemmin hätätilanteessa luomaan suoran tukijärjestelmän, mutta kansa koki sen monimutkaiseksi ja epävarmaksi.
  • Poliittinen paine: Hallituspuolueiden kannatus laski, ja vaatimukset "reilummasta" sähkön hinnasta kasvoivat. Ihmiset halusivat mallin, jossa sähkön hinta on ennustettavissa kuin kiinteähintaisessa sopimuksessa, mutta ilman kalliita riskimarginaaleja.

2. Mallin idea: Ennustettavuus yli markkinoiden​

Norgespris-malli luotiin vastaamaan siihen kritiikkiin, että tavallinen kuluttaja on täysin pörssisähkön armoilla. Mallin ydin on:

  • Kiinteä viitehinta: Se tarjoaa vaihtoehdon, jossa hinta pysyy samana koko vuoden.
  • Vakaus: Se ei välttämättä tule aina halvimmaksi, mutta se poistaa "hintahuiput", jotka saivat ihmiset pelkäämään talvikuukausien laskuja.

3. Poliittinen kompromissi​

Syntyyn vaikutti myös poliittinen tarve osoittaa, että valtio hallitsee tilannetta. Norjassa käytiin kovaa keskustelua siitä, pitäisikö sähkömarkkinat irrottaa Euroopasta tai asettaa hintakatto. Norgespris oli hallituksen tapa tarjota markkinaystävällinen mutta vakaampi vaihtoehto ilman, että koko sähkömarkkinajärjestelmää tarvitsisi romuttaa.


Lyhyesti sanottuna: Paine tuli suoraan kansalaisten lompakoista ja keittiönpöytien äärestä. Hallitus reagoi tähän luomalla mallin, joka on ikään kuin valtion tukema "vakaa hinta" -vaihtoehto perinteisen pörssisähkön rinnalle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Norjalla on varaa subventoida tosin en näe sitä kovin järkevänä. Ja eihän tästä ole kovin pitkää aikaa kun ongelma oli kannibalisaatio ja hups, sitten ongelmaksi muodostui sähkökattilat. Markinnoiden reguloiti on ihan hyvä mutta kustannustason keinotekoinen alentaminen ei ole kestävä ratkaisu koska se johtaa siihen että eletään kuin siat pelossa. Ja kuitenkin, se pää tulee vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin. Ja muistetaan, onhan tässä ne pullonkaulamaksut mikä rokottaa huonoista siirtyhteyksistä. Se on jännä juttu kuinka sosialimi & tulonsiirrot nähdään hyvänä talouslinjana jos se hyödyttää omaa lompakkoa. Itse näkisin pitkäjänteisen energiapolitiikan paljon fiksumpana mutta siitä pitäisi sopia laaja-alaisesti, ikään kuin yhteiskuntasopimus. Kaikki muu johtaa poukoiluun vrt tuulivoima ja miten edellinen/nykyinen hallitus suhtautuu siihen. Energiapolitiikkaa ei vo tehdä neljän vuoden aikajänteellä. Näkisin että peruuttaminen johtaa tulevaisuudessa vain isompiin ongelmiin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin hallitus on antanut Energiavirastolle (Energimarknadsinspektionen, Ei) tammikuun lopussa 2026 tehtäväksi selvittää, ovatko sähköverkkoyhtiöiden perimät maksut kohtuullisia ja miten ne ovat kehittyneet suhteessa muihin Pohjoismaihin.

Tässä on tiivistelmä Second Opinion -lehden ja muiden lähteiden esille nostamasta selvityksestä:

  • Verkkomaksujen kohtuullisuus: Hallitus haluaa vastauksia siihen, miksi sähkönsiirron hinnat ovat nousseet voimakkaasti samalla kun verkkoyhtiöt takovat kovaa tulosta. Viraston on tutkittava yhtiöiden kannattavuutta, osinkoja ja sisäisiä lainajärjestelyjä.
  • Investointien seuranta: Selvityksessä käydään läpi, kuinka suuri osa kerätyistä maksuista on todellisuudessa käytetty verkon parantamiseen ja uusiin investointeihin vuoden 2012 jälkeen.
  • EU-sääntöjen tulkinta ja "Affordable Energy Act": Second Opinion korostaa keskustelua siitä, miten Ruotsi voisi EU-sääntöjen puitteissa suojata kansallista etuaan. Selvitys liittyy laajempaan tavoitteeseen varmistaa, että sähkönsiirron hinnoittelu on "kustannusvastaavaa" eikä vain "voittoa maksimoivaa".
  • Pullonkaulatulot (Flaskhalsinkomster): Virasto selvittää myös, miten sähkönsiirron pullonkauloista kertyneitä miljardituloja (jotka syntyvät hintaeroista eri alueiden välillä) voitaisiin käyttää tehokkaammin kuluttajien sähkölaskujen alentamiseen tai verkon vahvistamiseen.
Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?Ruotsin hallitus (erityisesti energiaministeri Ebba Busch) on kovan paineen alla, koska uusi virtausperusteinen laskentamalli on nostanut hintoja ja teollisuus pelkää kilpailukykynsä puolesta. Selvitys on poliittinen vastaus tähän tyytymättömyyteen: sen avulla pyritään löytämään laillisia keinoja puuttua hintoihin ja siirtokapasiteetin hallintaan ilman, että rikotaan EU:n markkinasääntöjä.

Selvityksen tuloksia odotetaan kesäkuuhun 2026 mennessä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Näinhan se on muidenkin hyödykkeiden kohdalla. Ruotsi saa sähköstä markkinahinnan ja kotitaloudet sopeutuvat siihen. Samoin teollisuus. Vaihtoehdot on huonompia. Edit: typoja

Näin juuri. Ei Ruotsin voimalaitokset ole lainkaan harmissaan siitä että tuote käy kaupaksi hyvään hintaan. Kuluttajille taas on kesällä sitten tarjolla halpaa tuulisähköä toiseen suuntaan ja me emme saa sitä ilmaiseksi enää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tekoäly vastaukseen riittää linkki.
Second Opinionissa juttu liittyen Auroraan. Tuossa se tiivistettynä by Gemini.

Ruotsin sähkömarkkinoiden ympärillä vellova keskustelu helmikuussa 2026 on tiiviisti kytköksissä Suomen energiaturvallisuuteen, sillä maat ovat sähköisesti riippuvaisempia toisistaan kuin koskaan aiemmin. Ruotsissa koetut ennätyspakkaset ja sähkön hinnan nousu jopa pohjoisimmilla sähköalueilla ovat saaneet ruotsalaiset pohtimaan sähkön viennin rajoittamista, mikä olisi Suomelle erittäin kriittinen skenaario. Suomi on nykytilanteessa haavoittuvainen, sillä Venäjän-tuonnin loputtua maamme on sähkönsiirron osalta lähes täysin Ruotsista tulevan sähkön varassa, ja ilman sieltä virtaavaa sähköä Suomessa olisi tänä talvena ollut todellinen sähköpulan ja kiertävien sähkökatkojen riski.
Tämän talven pelastajaksi on noussut uusi Aurora Line -siirtoyhteys, joka on mahdollistanut suuret siirtomäärät Ruotsista Suomeen juuri silloin, kun Suomen oma tuotanto ja tuulivoima eivät ole riittäneet kattamaan kovaa pakkaskulutusta. Vaikka yhteys on Suomen kannalta ollut elintärkeä huoltovarmuustekijä, se on samalla herättänyt Ruotsissa vastustusta, koska tiiviimpi yhteys kalliin sähkön Suomeen on nostanut hintoja myös Pohjois-Ruotsissa. Tämä on johtanut Ruotsissa vaatimuksiin "Ruotsi-hinnoista" ja viennin rajoittamisesta, jotta oman maan teollisuutta ja kuluttajia voitaisiin suojata naapurimaiden, kuten Suomen, korkeilta hinnoilta.

Suomen kannalta tilanne on paradoksaalinen: vaikka olemme investoineet merkittävästi omaan tuotantoon, kuten ydinvoimaan ja tuulivoimaan, olemme silti äärimmäisissä pakkashuipuissa riippuvaisia Ruotsin ylijäämäsähköstä. Ruotsissa parhaillaan käytävä poliittinen vääntö EU:n siirtosääntöjen poikkeusluvista ja mahdollisista vientirajoituksista onkin Suomessa seurannan keskiössä, sillä kaikki toimet, jotka rajoittaisivat sähkön vapaata liikkumista rajojen yli, nostaisivat sähkön hintaa Suomessa entisestään ja heikentäisivät merkittävästi kotimaista toimitusvarmuutta kriittisinä talvikuukausina. Pitkällä aikavälillä toivotaan, että Suomen lisääntyvä tuulivoimatuotanto kääntää virran suunnan, jolloin Suomi voisi vastavuoroisesti auttaa Ruotsia sen sähköistyvän teollisuuden tarpeissa, mutta juuri nyt helmikuussa 2026 Suomi on se osapuoli, joka tarvitsee avoimia siirtoyhteyksiä eniten.

----The electricity producers in Norrland are presumably more pleased with this than the industry in Norrland, used to cheap electricity. Of course, many are now wondering if this is the new normal. Is it time for Norrland to say thank you and goodbye to low electricity prices?---
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ja nyt maininta ruotsin alhaisesta vesitilanteesta, joka saattaa johtaa johtaa veden säästelyyn.

 

fraatti

Hyperaktiivi

Sähkölaskut nousussa vuosikymmeniksi – Ruotsi suunnittelee uutta suurkaapelia Tanskaan

Artikkelin mukaan Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät suunnittelee uutta, kapasiteetiltaan ydinvoimalan kokoista sähkökaapelia (Konti-Skan Connect) Tanskan ja Ruotsin välille. Asiantuntijat varoittavat, että hanke on "taloudellista itsetuhoa", joka nostaa ruotsalaisten sähkölaskuja vuosikymmenten ajan.

Keskeiset kohdat:

  • Hinnannousu Ruotsissa: Uusi kaapeli integroi Ruotsin sähkömarkkinat entistä tiukemmin Keski-Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että Ruotsin perinteisesti halpa sähkö valuu Tanskaan ja Saksaan, mikä nostaa hintoja Ruotsissa, kun taas Tanskan ja Saksan sähkölaskut halpenevat marginaalisesti.
  • Kilpailuedun menettäminen: Kansantaloustieteen dosentti ja sähköasiantuntija Mats Nilsson arvostelee Svenska kraftnätiä siitä, että se ajattelee liikaa "eurooppalaista solidaarisuutta" kansallisen edun sijaan. Halpa sähkö on ollut Ruotsin teollisuuden tärkein kilpailuetu, jota nyt ollaan murentamassa.
  • Vertaus Norjaan ja Saksaan: Artikkelissa huomautetaan, että Norja on alkanut priorisoida omia kotitalouksiaan ja teollisuuttaan sähköasioissa, kun taas Ruotsi jatkaa vientikapasiteetin kasvattamista. Saksan mainitaan sulkeneen omaa vakaata sähköntuotantoaan, minkä vuoksi se on halukas ostamaan Ruotsin halpaa vesivoimaa aina kun mahdollista.
  • Poliittinen ulottuvuus: Ruotsin hallitus pysäytti aiemmin vastaavan hankkeen Saksaan (Hansa Powerbridge), koska se olisi nostanut hintoja. Nilsson ihmettelee, miksi Tanskankaapelia ei kohdella samalla tavalla, sillä Tanskan ja Saksan sähkömarkkinat ovat tiiviisti kytköksissä.
  • Kritiikki laskelmia kohtaan: Asiantuntijat väittävät, että kaapelin hyödyt (esim. verkon vakaus muutaman kymmenen tunnin ajan vuodessa) voitaisiin saavuttaa paljon halvemmalla muilla keinoin, kuten varavoimalla, sen sijaan että altistutaan saksalaisille sähköhinnoille vuoden jokaisena tuntina.
Johtopäätös:Artikkeli peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä ja poliittista vastuunkantoa. Jos kaapeli rakennetaan, se on tietoinen päätös nostaa ruotsalaisten kuluttajien ja yritysten sähkön hintaa eurooppalaisen sähkömarkkinoiden yhdentymisen nimissä.
Ja tarkemmin voi lukea tuolta: https://www.tn.se/naringsliv/46618/...ennier-saljer-ut-var-billiga-el-till-danmark/
 

bungle

Vakionaama
1770923949803.png


 

Espejot

Hyperaktiivi
Saksan mainitaan sulkeneen omaa vakaata sähköntuotantoaan, minkä vuoksi se on halukas ostamaan Ruotsin halpaa vesivoimaa aina kun mahdollista.
Miten ihmessä Saksalaiset onnistuvat erottamaan halvan vesivoimalla tuotetun muusta kalliista sähköstä. Eli se sähkö onkin halpaa eikä kallista. No, tällä tavalla ne asiantuntijat on puhuvat itsensä pussiin kun eivät näe varttia pidemälle. Liekkö käytäävät AI:ta apunaan kun lausuntoja antavat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Miten ihmessä Saksalaiset onnistuvat erottamaan halvan vesivoimalla tuotetun muusta kalliista sähköstä. Eli se sähkö onkin halpaa eikä kallista. No, tällä tavalla ne asiantuntijat on puhuvat itsensä pussiin kun eivät näe varttia pidemälle. Liekkö käytäävät AI:ta apunaan kun lausuntoja antavat.
Vesivoima taitaa olla suurin tuotantomuoto Ruotsissa. Ydinvoima tulee sitten lähellä perässä.
 

HelaKammo

Vakionaama
Eikö tämä lähesty sitä scifiä ja dystopiaa, että kehittynyt sivilisaatio tarvitsee energiaa, joka saadaan auringosta. Planeetan kiertorataa peittävät aurinkopaneelit paljastavat elämän. Energiaa vaatii kehittynyt tekniikka.


Pienessä mittakaavassa alkaa toteutua, maat ja konesalit, tästä planeetasta ei kehittynyttä sivilisaatiota saada ehkä ikinä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjassa kummastellaan kun halpa ja kallis sähkö on vaihtanut paikkaa. Kallis on siirtynyt pohjoiseen ja etelä on poikkeusellisesti kalliimpi.

Helmikuussa 2026 Pohjois-Norjassa (NO4) on koettu kalleinta sähköä yli kahteen vuoteen.

Hinnat pohjoisessa ovat nousseet jopa tasoihin Etelä-Norjan kanssa, mikä on historiallisesti erittäin harvinaista. Syynä pidetään sääolosuhteiden lisäksi parantuneita siirtoyhteyksiä, jotka "vievät halvan sähkön pois".
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsalaisen analyytikon pohdintaa nykyisestä tilanteesta pohjoismaissa. Ihan mielenkiintoista luettavaa.

Overall, he thinks it might be a good idea for energy-intensive companies to look at hedging.
“It is definitely a tool that is much more important today than it was 5-10 years ago. You need to be aware of the risks of the current market,” he notes.
 

kotte

Hyperaktiivi
Artikkelin mukaan Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät suunnittelee uutta, kapasiteetiltaan ydinvoimalan kokoista sähkökaapelia (Konti-Skan Connect) Tanskan ja Ruotsin välille. Asiantuntijat varoittavat, että hanke on "taloudellista itsetuhoa", joka nostaa ruotsalaisten sähkölaskuja vuosikymmenten ajan.
Varmaan kesällä ajoittain nostaakin ja suurimman osan vuotta. Viime päivinä on kuitenkin sähkö ollut Saksassa ja Saksaan synkronoidussa Jyllanissa säännöllisesti huomattavan paljon halvempaa kuin missään muualla Pohjoismaissa tai Baltiassa, jos unohdetaan alue NO2 (jonne voidaan tuoda sähköä kaapeleilla ja on tuotukin valtavalla teholla Britanniasta ja Keski-Euroopasta). Sähkölämmittäjä saattaisi hyvinkin hyötyä kaapelista silloin, kun sähkön tarve on suurin.
 

bungle

Vakionaama
Varmaan kesällä ajoittain nostaakin ja suurimman osan vuotta. Viime päivinä on kuitenkin sähkö ollut Saksassa ja Saksaan synkronoidussa Jyllanissa säännöllisesti huomattavan paljon halvempaa kuin missään muualla Pohjoismaissa tai Baltiassa, jos unohdetaan alue NO2 (jonne voidaan tuoda sähköä kaapeleilla ja on tuotukin valtavalla teholla Britanniasta ja Keski-Euroopasta). Sähkölämmittäjä saattaisi hyvinkin hyötyä kaapelista silloin, kun sähkön tarve on suurin.
Niin tässä harmonisoinnissa kai tavoitteena. Koko eurooppan saadaan sama hinta. Häviäjänä pohjola. Pohjolan voimayhtiöt hykertelee.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ruotsissa on vaikea saada kiinteähintaisia sopimuksia

Fler har rörligt elavtal – tvingas av elbolagen​

Klart och kallt väder – en bra bit under det normala – driver upp elräkningen för många hushåll runtom i Sverige.
För den som vill skydda sig genom att ha fast pris på elen blir det allt svårare.
– Elföretagen vill inte erbjuda det här längre, för det är för stor risk för dem, säger elmarknadsanalytiker Christian Holtz.


"Hieman yli 10 vuotta sitten noin 40 prosentilla ruotsalaisista oli kiinteähintaiset sähkösopimukset. Nykyään luku on laskenut 7–8 prosenttiin, kertoo Merlin and Metisin sähkömarkkina-analyytikko Christian Holtz. "
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kaapeli Ruotsin ja Tanskan välille on win-win. Voimayhtiöt saa etelästä enemmän maksuvirtaa ja niin myös pohjoisesta. :)
Ihan tyypilistä että etsitään pelkästään niitä win tilanteita. Minäkin tykkään jääätelössä eniten suklaakuorrutuksesta... olisi hyvä jos suklaakuorrutus olisi paksumpi hinnan pysyessa samana. Ruotsalaiset asiantuntijat puhuvat yhteisestä hyvästä (solidaarisuus) huoinona asiana mutta kirsikoiden noukimista (kansallinen etu) hyvänä asiana mikä saa kyllä epäilemään asiantuntijuutta. Koko EU:n ajatus on luoda yhteismarkkinat.

Ruotsissa on vaikea saada kiinteähintaisia sopimuksia

Fler har rörligt elavtal – tvingas av elbolagen​

Klart och kallt väder – en bra bit under det normala – driver upp elräkningen för många hushåll runtom i Sverige.
För den som vill skydda sig genom att ha fast pris på elen blir det allt svårare.
– Elföretagen vill inte erbjuda det här längre, för det är för stor risk för dem, säger elmarknadsanalytiker Christian Holtz.


"Hieman yli 10 vuotta sitten noin 40 prosentilla ruotsalaisista oli kiinteähintaiset sähkösopimukset. Nykyään luku on laskenut 7–8 prosenttiin, kertoo Merlin and Metisin sähkömarkkina-analyytikko Christian Holtz. "
Kalliilla hinnalla on omat hyvät puolensa. Huomataan että taikatöpseli - mistä saa ikuisesti halpaa sähköä - ei ole ikuinen.

– Kunskapsnivån upplever jag generellt har gått upp. Gemene man är mycket mer intresserad. Fler och fler är aktiva och flexibla i sin elanvändning.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Muttei yhtenäiset hinnat. Tervetuloa investoimaan Suomeen!
Ei tietystikkään. Yhteismarrkinoiden idea on lisätä kilpailua ja siihen pästään kun poistetaan kilpailun esteitä eli keinotekoisia rajoja. Kilpailu pitää huolen että markkinahinta pysyy realistisena vrt negatiiviset hinnat.
 

bungle

Vakionaama
Ei tietystikkään. Yhteismarrkinoiden idea on lisätä kilpailua ja siihen pästään kun poistetaan kilpailun esteitä eli keinotekoisia rajoja. Kilpailu pitää huolen että markkinahinta pysyy realistisena vrt negatiiviset hinnat.
Vielä vähemmän syitä investoida Pohjolaan, kun voi vaan imeä sähkön täältä ulkomaille. Varmaan kilpailun esteet poistuu, mutta mitä sitten. Eikös se liberaalitalouspolitiikka ole jo kuopattu tai vähintään murtunut?
 

bungle

Vakionaama
Voishan sille sähkölle asettaa tullit.
Tullia kovempi keino on kieltää johdon rakentaminen, kuten lienee tapahtunut ympäri Eurooppaa. Toki niitä on myös rakennettu, mutta suuntana näyttäisi olevan ettei niitä välttämättä haluta lisää. Tietty sielläkin on häviäjät ja voittajat. Että joku aina haluaa. Ja nyt heilutellaan paljon tuota "rajoittamis" korttia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tullia kovempi keino on kieltää johdon rakentaminen, kuten lienee tapahtunut ympäri Eurooppaa.
Minä en kyllä usko mitä minun vanhat silmäni kuulevat. Nyt jos alkaa miettimään mitä kaikkia rajoituksia kansallisen edun nimissä voidaankaan keksiä niin päädytään aika nopeesti kekkosen ajan ihanuuksiin ja hups läskisoosia riittää kaikkien lautasille..
 

bungle

Vakionaama
Minä en kyllä usko mitä minun vanhat silmäni kuulevat. Nyt jos alkaa miettimään mitä kaikkia rajoituksia kansallisen edun nimissä voidaankaan keksiä niin päädytään aika nopeesti kekkosen ajan ihanuuksiin ja hups läskisoosia riittää kaikkien lautasille..
Nämä siirtolinjat ovat monessa mielessä kyseenalaisia. Kalliita vuosikymmeniä vatvottuja projekteja ja alttiita politikoinnille. Sähkö olisi hyvä tuottaa riittävän lähellä ja käyttää lähellä (esim. valtion sisällä) ja keskittyä siihen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nämä siirtolinjat ovat monessa mielessä kyseenalaisia. Kalliita vuosikymmeniä vatvottuja projekteja ja alttiita politikoinnille. Sähkö olisi hyvä tuottaa riittävän lähellä ja käyttää lähellä (esim. valtion sisällä) ja keskittyä siihen.
Asia on tarpeen ja järkevyyden osalta juuri toisin päin (eli kannattaisi ja pitäisi rakentaa lisää, jotta tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa kannattaisi rakentaa lisää sinne, missä on edullisinta, sähkön hinnat tasoittuisivat ja älyttömät huippuhinnat vähenisivät). On toinen juttu, että nurkkakuntaisuus ja popolismi käytännössä estänevät likimainkaan riittävän rakentamisen.
 

bungle

Vakionaama
Asia on tarpeen ja järkevyyden osalta juuri toisin päin (eli kannattaisi ja pitäisi rakentaa lisää, jotta tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa kannattaisi rakentaa lisää sinne, missä on edullisinta
Tämä on sellaista "että sitten kun ne olisi, niin sitten" ajattelua. Mikä mielestäni myös tekee hallaa sille, ettei noita rakenneta. Eli jäädään odottamaan niitä linjoja, joissa projektit kestävät helposti kymmenen vuotta. Olisko nyt sopiva hetki ehdottaa Ruottalaisille Aurora 2:sta?
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Tämä on sellaista "että sitten kun ne olisi, niin sitten" ajattelua. Mikä mielestäni myös tekee hallaa sille, ettei noita rakenneta. Eli jäädään odottamaan niitä linjoja, joissa projektit kestävät helposti kymmenen vuotta. Olisko nyt sopiva hetki ehdottaa Ruottalaisille Aurora 2:sta?
Ehkä oklisi soiva hetkei hekpottaa tuulivoiman ja aurikovoimaloiden rakentamista jotta Ruotsikin hyötyisi kannibaalihinnoista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olisko nyt sopiva hetki ehdottaa Ruottalaisille Aurora 2:sta?
Ei varmasti ole. Suomenkaan etu ei ehkä ole kiirehtiä uusia siirtolinjoja mihinkään suuntaan, vaan sortata ensi omaa pesää, joka on päästetty kaikkea muuta kuin hyvään kuntoon.

Mutta Keski-Eurooppaan suuntautuville uusille linoille voisi olla Etelä-Ruotsista olla otollisempi hetki, sillä Keski-Euroopassa ensinnäkin on valtavasti sähköntuotantokapasiteettia, joka voisi madaltaa talven huippupiikkejä ja eteläisimmässä Ruotsissa sähkön hinnathan ovat kroonisesti kohollaan. Kesäpäivisin Keski-Euroopasta olisi myös saatavissa runsaasti ilmaista sähköä.
 

Mekaniker

Vakionaama
Vihdoin tuli ihan kuvallinen todiste mistä osista sähkölasku muodostetaan Ruotsissa:
Kuvasta kirjoitettu:
Elnätsabonnemang/ Liittymä: 1884Skr/kk
Elöverföring/ Siirto: 0,2104Skr/kWh ( Liittymä/ Sähkötoimittaja? )
Energiskatt/ EnergiaVero: 0,36Skr/kWh
El, rörligt pris/ Pörssisähkö: 10,498 Skr/kWh
Årsavgift/ Vuosikustannus: 32,62Skr /kk

Summa= 32276Skr
:huh2:

Kustannus mitä mistä me nuristaan eniten on Siirto, Vero: Heillä on korkeammat kustannukset
Teho-kustannus puuttuu jostain syystä??
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kohde ei taida olla ihan medel svensson. Taitaa olla aika jäpy liittymä kun 70% meikäläisen vuosikulutuksesta on tuo hevosten sulanapito kuukaudessa. Mutta kyllä täällä joka vuosi on siirtolaskun kakkua saanut nauttia enemmän kuin energialaskua, paljonkin enemmän. Ensimmäistä kertaa nyt tammikuussa maksoin kuukausitasolla energialaksua enemmän kuin siirtolaskulla.
 
Back
Ylös Bottom