Norjassakin sopeuduttiin. Sitä kauhisteltiin täällä sitten lehdissä. Poliitkot ovat tuolla edustamassa kansaa ja jos suunta alkaa näyttämään huonolta, niin paine tehdä peliliikkeitä kasvaa. Saman asian takia Ruotsissa on ollut parranpärinää että kuinka tarpeellista on uusia siirtoyhteyksiä Tanskaan tai rakentaa niitä lisää. Yksi yhteys Saksaan jo torpattiin ja syynä ei ollut mikään muu kuin kansan mielipiteen aiheuttama paine.Näinhan se on muidenkin hyödykkeiden kohdalla. Ruotsi saa sähköstä markkinahinnan ja kotitaloudet soutuvat siihen. Samoin teollisuus. Vaihtoehdot on huonompia.
"Norge pris" (tai virallisemmin Norgespris) on Norjan hallituksen luoma sähkön hintamalli, jonka tavoitteena on tuoda vakautta ja ennustettavuutta kotitalouksien sähkölaskuihin.
Paine tämän mallin luomiseen tuli nimenomaan kansalaisilta ja yhteiskunnallisesta levottomuudesta, joka johtui rajusti vaihtelevista ja historiallisista korkeista sähkön hinnoista.
Tässä on tiivistelmä siitä, miten ja miksi se syntyi:
Lyhyesti sanottuna: Paine tuli suoraan kansalaisten lompakoista ja keittiönpöytien äärestä. Hallitus reagoi tähän luomalla mallin, joka on ikään kuin valtion tukema "vakaa hinta" -vaihtoehto perinteisen pörssisähkön rinnalle.
Paine tämän mallin luomiseen tuli nimenomaan kansalaisilta ja yhteiskunnallisesta levottomuudesta, joka johtui rajusti vaihtelevista ja historiallisista korkeista sähkön hinnoista.
Tässä on tiivistelmä siitä, miten ja miksi se syntyi:
1. Kansalaisten paine ja elinkustannuskriisi
Vuosien 2021–2023 energiakriisi iski Norjaan kovaa. Vaikka Norja on sähkön viejämaa, kytkeytyneisyys Euroopan markkinoihin nosti hinnat ennätyskorkealle. Tämä aiheutti valtavaa tyytymättömyyttä kansan keskuudessa:- Sähkötuet (Strømstøtte): Hallitus joutui jo aiemmin hätätilanteessa luomaan suoran tukijärjestelmän, mutta kansa koki sen monimutkaiseksi ja epävarmaksi.
- Poliittinen paine: Hallituspuolueiden kannatus laski, ja vaatimukset "reilummasta" sähkön hinnasta kasvoivat. Ihmiset halusivat mallin, jossa sähkön hinta on ennustettavissa kuin kiinteähintaisessa sopimuksessa, mutta ilman kalliita riskimarginaaleja.
2. Mallin idea: Ennustettavuus yli markkinoiden
Norgespris-malli luotiin vastaamaan siihen kritiikkiin, että tavallinen kuluttaja on täysin pörssisähkön armoilla. Mallin ydin on:- Kiinteä viitehinta: Se tarjoaa vaihtoehdon, jossa hinta pysyy samana koko vuoden.
- Vakaus: Se ei välttämättä tule aina halvimmaksi, mutta se poistaa "hintahuiput", jotka saivat ihmiset pelkäämään talvikuukausien laskuja.
3. Poliittinen kompromissi
Syntyyn vaikutti myös poliittinen tarve osoittaa, että valtio hallitsee tilannetta. Norjassa käytiin kovaa keskustelua siitä, pitäisikö sähkömarkkinat irrottaa Euroopasta tai asettaa hintakatto. Norgespris oli hallituksen tapa tarjota markkinaystävällinen mutta vakaampi vaihtoehto ilman, että koko sähkömarkkinajärjestelmää tarvitsisi romuttaa.Lyhyesti sanottuna: Paine tuli suoraan kansalaisten lompakoista ja keittiönpöytien äärestä. Hallitus reagoi tähän luomalla mallin, joka on ikään kuin valtion tukema "vakaa hinta" -vaihtoehto perinteisen pörssisähkön rinnalle.
