Taas vanhukselta vietiin kaikki säästöt

TJAP

Aktiivinen jäsen
^Jos tarkoitat Nordeaa, niin ei sitä ole tarpeen piilotella eikä muitakaan varmistuksia. Tiedoksi vaan ja mahdollisimman laajasti.
Jos saat puhelun Nordeasta, voit varmistaa digipalveluidemme kautta, että puhelu tulee meiltä. Kerro puhelussa, että haluat varmistaa puhelun aitouden. Tämän jälkeen voit vahvistaa puhelun aitouden joko Nordea ID -sovelluksessa tai mobiilipankissa.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Ei ole puheluhuijauksesta kyse. Vaan siis pankkitunnushuijauksesta.

Ja tämä tieto on piilotettu pankin toimesta eli et löydä heidän sivuiltaan eikä tilisopimuksista
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
^Mikä hemmetin järki on tehdä joku turvaominaisuus ja sitten piilottaa se niin ettei sitä pankin asiakas löydä eikä voi käyttää?
 

Antero80

Vakionaama
Ensimmäisenä tulee mieleen että se tekisi pankkipalveluiden käytöstä todella hankalaa?
Suurin osa asiakkaista haluaa että pankkipalvelut ovat sujuvia, ja turvallisia jos huolellisesti käyttää.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ei ole puheluhuijauksesta kyse. Vaan siis pankkitunnushuijauksesta.
Niin no näitähän voi tehdä kahdella tavalla, joko varastamalla ne tunnukset uhrilta jollain tavalla tai sitten saada se uhri uskomaan huijaukseen ja tekee sen pankkisiirron ihan itse. Näitä jälkimmäisiähän on ollut olemassa jo kautta aikain erilaisista auervaaroista nigerian prinsseihin ja näiltä pankki pyrkii suojaamaan asiakastaan erilaisin profiloinnein, jotka sitten hälyttävät pankin omat suojaukset asiakkaan turvaamiseksi.
 

Husky

Hyperaktiivi
^Mikä hemmetin järki on tehdä joku turvaominaisuus ja sitten piilottaa se niin ettei sitä pankin asiakas löydä eikä voi käyttää?
Jaa a. Löytää kun tarvii eli kun tarvii niin kysyy ja kerrotaan. Ei saa itse päälle verkkopankissa.
Toisella pankilla muuten ei tätä ole.

PS En vältt. halua liikoja levitellä mitä turvajuttuja käytän, mutta tuli nyt yleisesti sanottua, jotta joku joka on kiinnostunut, niin tietää että voi löytyä jotakin, mitä ei tiedäkään. Ei tämä varmaan 99%:ia erehtymättömiä kiinnosta alkuunkaan.
 

jiikoo

Vakionaama
Lakimiehet tekevät edunvalvontavaltakirjoja tuntilaskutuksena, yleisesti taksa on luokkaa 300€/tunti. Mulle arvioitiin, että 1.5 tuntia riittää.

Sitä luokkaa se on lakimiehillä tuntilaskutus alveineen. Siis asianajajat ja lupalakimiehet.

Tuo alla oleva opas mallivaltakirjoineen on hyvä ja siitä voi etukäteen katsella ja miettiä mitä siihen vakuutukseen itse haluaa mukaan.


Jos valtuuttajalla on ollut tapana esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivänä antaa lapsenlapsille 50 euron arvoinen lahja, niin se pitää kirjata siihen vakuutukseen että valtuuttaa myös jatkossakin sen antamaan. Ilman sitä valtuutettu ei voi sellaista antaa valtuuttajan varoista. Ei vaikka olisi miljoonia euroja tililläkin rahaa.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Sitä luokkaa se on lakimiehillä tuntilaskutus alveineen. Siis asianajajat ja lupalakimiehet.

Tuo alla oleva opas mallivaltakirjoineen on hyvä ja siitä voi etukäteen katsella ja miettiä mitä siihen vakuutukseen itse haluaa mukaan.


Jos valtuuttajalla on ollut tapana esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivänä antaa lapsenlapsille 50 euron arvoinen lahja, niin se pitää kirjata siihen vakuutukseen että valtuuttaa myös jatkossakin sen antamaan. Ilman sitä valtuutettu ei voi sellaista antaa valtuuttajan varoista. Ei vaikka olisi miljoonia euroja tililläkin rahaa.
Meillä iäkäs eronnut äiti ja hänen ainoa omaisuus on velaton asunto-osake. Hän halusi tehdä itselleen edunvalvontavaltakirjan. Lähinnä hänen pelkonsa on, että joutuisi joskus kunnan edunvalvonnan alaiseksi. Meillä kolme veljestä (ainoat lapset). Teimme Pdf -> Word käännösohjelmalla s.36-37 mallista muokattavan. Muutimme "vaihtaa omistamiani kiinteistöjä" muotoon "vaihtaa omistamiani asunto-osakeyhtiön osakkeita". Poistimme kohdan "Lapsillani xxxx xxxxx ja xxxx xxxx on oikeus saada nähtäväkseen vuosittain edunvalvontavaltuutetun selvitys raha-asioideni hoidosta". Me kolme veljestä olemme valtuutettuja. Ulkopuolista valtuutettua ei ole lainkaan. Kaksi naapuria todistajiksi ja sopimus piirongin laatikkoon. Jos hän hän joskus joutuu edunvalvottavaksi johonkin palvelutaloon ja hänen omistusasuntonsa pitää myydä, niin se menee sitten siihen hintaan mikä markkinahinta on, ilman mitään kikkailua.
 

jiikoo

Vakionaama
Meillä iäkäs eronnut äiti ja hänen ainoa omaisuus on velaton asunto-osake. Hän halusi tehdä itselleen edunvalvontavaltakirjan. Lähinnä hänen pelkonsa on, että joutuisi joskus kunnan edunvalvonnan alaiseksi. Meillä kolme veljestä (ainoat lapset). Teimme Pdf -> Word käännösohjelmalla s.36-37 mallista muokattavan. Muutimme "vaihtaa omistamiani kiinteistöjä" muotoon "vaihtaa omistamiani asunto-osakeyhtiön osakkeita". Poistimme kohdan "Lapsillani xxxx xxxxx ja xxxx xxxx on oikeus saada nähtäväkseen vuosittain edunvalvontavaltuutetun selvitys raha-asioideni hoidosta". Me kolme veljestä olemme valtuutettuja. Ulkopuolista valtuutettua ei ole lainkaan. Kaksi naapuria todistajiksi ja sopimus piirongin laatikkoon. Jos hän hän joskus joutuu edunvalvottavaksi johonkin palvelutaloon ja hänen omistusasuntonsa pitää myydä, niin se menee sitten siihen hintaan mikä markkinahinta on, ilman mitään kikkailua.

Sehän kuulostaa hyvältä. Siis tee-se-itse versioksi.

Noita valtaatuksia kannattaa yleensä tehdä useammat identtiset samoilla tulilla jos sellaiset tekee. Yksi vaikka valtuuttajalle talteen ja loput sitten valtuutetuille. Ja kaikki allekirjoittaa samoin ja todistajat myös allekirjoittaa ne.

Yleensä se perheen ulkopuolinen varavaltuutettu on siinä hyvä olla mukana lisänä kaiken varalta. Vaikka joku serkku tai ystävä. Jos tuon velattoman asunto-osakkeen joutuisi myymään kun äitisi ei ole enää oikeustoimikelpoinen, niin sitä ei voi valtuutettu myydä sisaruksilleen tai muulle läheiselleen eikä luonnollisesti itsekään ostaa. Eli se olisi pakko myydä ulkopuoliselle. Ei auta vaikka itse tai lapsista joku haluaisi ostaa sen ja maksaa siitä vaikka 20 prosenttia vielä ylihintaa verrattuna siihen mitä ulkopuoliselta saa myydessä.

Toki tuollaista tilannetta harvoin taitaa tulla vastaan, mutta ikävä jos se tuleekin vastaan ja rakas asunto tai kesämökki on pakko realisoida ja myydä ulkopuoliselle vaikka kaikki haluaisivat sen pysyvän suvussa.

Tuossa on vielä tuo lista millainen on esteetön todistaja. (Sama pätee testamentin osaltakin edunsaajien osalta.)

Kuka EI kelpaa todistajaksi (esteelliset henkilöt)

Valtuuttajat lähisukulaiset: Lapset, lapsenlapset, sisarukset, vanhemmat tai isovanhemmat.

Valtuuttajan puoliso: Aviopuoliso tai avopuoliso.

Valtuutettu: Henkilö, jonka olet nimeämässä hoitamaan asioitasi.

Valtuutetun lähisukulaiset: Valtuutetun lapset, sisarukset, vanhemmat jne.

Puolisukulaiset: Esimerkiksi sisarpuolet rinnastetaan sisaruksiin.

Nyrkkisääntö: Jos todistaja on valtuuttajalle tai valtuutetulle sukua tai asuu samassa taloudessa, hän on todennäköisesti esteellinen.

Sukulaisen avopuoliso: Jos valtuuttajan sisar tai lapsi asuu vakituisesti yhdessä kumppaninsa kanssa, tämä kumppani katsotaan laissa puolisoksi. Hän on siis esteellinen.

Sukulaisen aviopuoliso: Vaimon veli tai veljen vaimo (lanko/käly) on esteellinen, vaikka kyseessä on "vain" avioliiton kautta tullut suhde.

Valtuutetun seurustelukumppani (jos asuvat yhdessä): Jos nimeämäsi edunvalvoja asuu avoliitossa jonkun kanssa, tämä kumppani on täysin poissuljettu.

Ketkä "ehkä" kelpaavat (mutta ovat riski):

Sukulaisen uusi seurustelukumppani (ei asu yhdessä): Jos kyseessä on tuore seurustelusuhde eikä yhteistä taloutta ole, henkilö ei juridisesti ole sukua.

Mutta: DVV voi silti kyseenalaistaa todistajan riippumattomuuden, jos kyseessä on läheinen ihmissuhde. Jos valtuutus riitautetaan myöhemmin, "seurustelukumppani" on helppo kohde uskottavuuden murentamiseksi. Eli mieluiten ei tuollaista todistajaksi.

Kuka kelpaa (esteettömät todistajat)

Parhaita todistajia ovat henkilöt, joilla ei ole mitään perhesuhteita tai taloudellisia kytköksiä asioihisi. Hyviä vaihtoehtoja ovat:

Naapurit

Ystävät tai pitkäaikaiset tutut

Työkaverit

Serkku tai sitä kauemmat sukulaiset

Ulkopuoliset ammattilaiset (esim. pankin tai lakitoimiston henkilökunta)

Muista myös nämä muotoseikat:

-Todistajan on oltava vähintään 18-vuotias.

-Todistajan täytyy ymmärtää, mitä hän on todistamassa (hän ei saa olla esimerkiksi vaikeasti muistisairas).

-Molempien todistajien on oltava yhtä aikaa paikalla, kun allekirjoitat valtakirjan. He allekirjoittavat paperin heti sinun jälkeesi.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Jos hän hän joskus joutuu edunvalvottavaksi johonkin palvelutaloon ja hänen omistusasuntonsa pitää myydä, niin se menee sitten siihen hintaan mikä markkinahinta on, ilman mitään kikkailua.
Ei kaikki palvelutalossa asuvat ole edunvalvonnassa eikä kaikki edunvalvonnassa olevat asu palvelutaloissa. Näillä ei siis ole mitään linkitystä keskenään. Samaten kukaan eikä mikään ei pakota myymään hänen omaa kotiaan, ei vaikka asuisi palvelutalossakin ns. lopullisesti.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
^Lähinnä tarkoitin tilannetta jossa asunto myydään tarpeettomana. Myydään siis vapaille markkinoille markkinahinnalla. Meistä kukaan ei ole asuntoa nyt eikä koskaan ostamassa. Eli ei tule olemaan mahdollisessa edunvalvontatilanteessa esteellisyyttä sitä myytäessä.
 

kaihakki

Vakionaama
Meillä iäkäs eronnut äiti ja hänen ainoa omaisuus on velaton asunto-osake. Hän halusi tehdä itselleen edunvalvontavaltakirjan. Lähinnä hänen pelkonsa on, että joutuisi joskus kunnan edunvalvonnan alaiseksi. Meillä kolme veljestä (ainoat lapset). Teimme Pdf -> Word käännösohjelmalla s.36-37 mallista muokattavan. Muutimme "vaihtaa omistamiani kiinteistöjä" muotoon "vaihtaa omistamiani asunto-osakeyhtiön osakkeita". Poistimme kohdan "Lapsillani xxxx xxxxx ja xxxx xxxx on oikeus saada nähtäväkseen vuosittain edunvalvontavaltuutetun selvitys raha-asioideni hoidosta". Me kolme veljestä olemme valtuutettuja. Ulkopuolista valtuutettua ei ole lainkaan. Kaksi naapuria todistajiksi ja sopimus piirongin laatikkoon. Jos hän hän joskus joutuu edunvalvottavaksi johonkin palvelutaloon ja hänen omistusasuntonsa pitää myydä, niin se menee sitten siihen hintaan mikä markkinahinta on, ilman mitään kikkailua.
Äskettäin jouduin sattuneesta syystä perehtymään edunvalvojan rooliin. Pykälien mukaan edunvalvonta päättyy automaattisesti, kun päämies (valvottava) kuolee.
Tuttavani oli olettanut, että hänen edunvalvojansa hoitaa perintöasiat kun noutaja tulee. Mutta nyt tulikin uusi tilanne eteen. Edunvalvonta päättyy kuolemaan. Perilliset hoitaa kuolinpesän asiat.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
^Lähinnä tarkoitin tilannetta jossa asunto myydään tarpeettomana.
Asuntoa myydessä vaan pitää ottaa huomioon myös mahdollinen edunvalvoja ja hänen vuosikorvauksensa. Niin kauan kun tuo omaisuus on kiinni päämiehen omassa asunnossa (vaikka se olisikin hänelle tosiasiallisesti täysin tarpeeton), sitä ei lasketa mukaan huollettavan omaisuuden arvoon, vaikka toki edunvalvoja ne asuntoon liittyvät asiat hoitaakin. Mutta kun tuo myydään, niin edunvalvojan vuosikorvaus kasvaa vastaavasti ja siten nakertaa sitä myyntituottoa ajan kanssa.
Pykälien mukaan edunvalvonta päättyy automaattisesti, kun päämies (valvottava) kuolee.
Yep, näin se menee.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Asuntoa myydessä vaan pitää ottaa huomioon myös mahdollinen edunvalvoja ja hänen vuosikorvauksensa. Niin kauan kun tuo omaisuus on kiinni päämiehen omassa asunnossa (vaikka se olisikin hänelle tosiasiallisesti täysin tarpeeton), sitä ei lasketa mukaan huollettavan omaisuuden arvoon, vaikka toki edunvalvoja ne asuntoon liittyvät asiat hoitaakin. Mutta kun tuo myydään, niin edunvalvojan vuosikorvaus kasvaa vastaavasti ja siten nakertaa sitä myyntituottoa ajan kanssa.
Meidän tapauksessa ei edunvalvoja saa vuosikorvausta lainkaan. Ei ole määritetty sopimuksessa mitään. Eli jos on äitini on edunvalvottavana ja asunto myydään edunvalvojan toimesta hänen vielä eläessään, niin hän saa rahat myyntikulut vähennettynä 100% tililleen.
 

Tifo

Vakionaama
Meidän tapauksessa ei edunvalvoja saa vuosikorvausta lainkaan. Ei ole määritetty sopimuksessa mitään.
Ei sitä tarvitse määrittää, lasketaan tulojen ja omaisuuden mukaan. Lisäksi asunnon myynnistä saa laskuttaa extraa.
EV voi tietysti luopua palkkiostaan jos haluaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli jos on äitini on edunvalvottavana ja asunto myydään edunvalvojan toimesta hänen vielä eläessään, niin hän saa rahat myyntikulut vähennettynä 100% tililleen.
Myyntivoiton verotus 30%...34% iskee jälkikäteen (tosin hankintaolettaman, olisiko 40%, jos asunto on omistettu kauan, voinee ensin vähentää). Jos rahat siirtyvät perintönä (lahjoitus johtaa verotuksellisesti samaan, mutta on tuskin mahdollista esillä olevassa tapauksessa), kukin perillinen maksaa vielä perintövero-osuutensa osuudestaan.

Olisi nykyverotuksessa selvästi edullisempaa vaikkapa vuokrata asunto, jakaa omistustusosuudet asuntoon perintönä ja myydä asunto kuolipesän osakkaiden nimiin, kun tuo aikanaan tulee ajankohtaiseksi (menee vain perintövero kultakin osalliselta ja perintöosuudet voi vähentää 100% hankintamenona ja jopa oikaista asunnosta saatua myyntisummaa parin vuoden sisällä, jos arvoa ei ole osattu merkitä täsmällisesti perunkirjaan). Myyntivoiton vero ainakaan ei taatusti häviä verotuksesta minnekään ennustettavissa olevan historian aikana.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Emme ole edes miettineet vielä myyntiä. Oman asunnon myynti ole verovapaata, jos seuraavat ehdot täyttyvät. Äidilläni täyttyvät. Itse kun aikoinaan olen omia asuntojani myynyt, niin ehdot on myöskin täyttyneet enkä ole veroa maksanut, vaikka on reippaasti tullut voittoa.

Oman vakituisen asunnon voi myydä verovapaasti, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät samanaikaisesti:
  • Olet omistanut asunnon vähintään 2 vuotta.
  • Olet itse tai joku perheestäsi on vakituisesti asunut asunnossa omistusaikanasi yhtäjaksoisesti vähintään 2 vuotta. Perheeseen lasketaan mukaan puoliso ja alaikäiset lapset.
 
Viimeksi muokattu:

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Meidän tapauksessa ei edunvalvoja saa vuosikorvausta lainkaan. Ei ole määritetty sopimuksessa mitään. Eli jos on äitini on edunvalvottavana ja asunto myydään edunvalvojan toimesta hänen vielä eläessään, niin hän saa rahat myyntikulut vähennettynä 100% tililleen.
Tuo palkkio on EV:n lakimääräinen oikeus, jonka maksimi määräytyy ihan laskennallisesti hoidettavan omaisuuden arvosta vähennettynä päämiehen omalla asunnolla. Toki EV:llä on mahdollisuus halutessaan myös luopua palkkiovaateestaan jokaisen ilmoittamansa vuositilin yhteydessä jos niin haluaa, mutta mikään sopimus tms. ei häntä siihen kuitenkaan pakota.
Olisi nykyverotuksessa selvästi edullisempaa vaikkapa vuokrata asunto, jakaa omistustusosuudet asuntoon perintönä ja myydä asunto kuolipesän osakkaiden nimiin, kun tuo aikanaan tulee ajankohtaiseksi (menee vain perintövero kultakin osalliselta ja perintöosuudet voi vähentää 100% hankintamenona ja jopa oikaista asunnosta saatua myyntisummaa parin vuoden sisällä, jos arvoa ei ole osattu merkitä täsmällisesti perunkirjaan). Myyntivoiton vero ainakaan ei taatusti häviä verotuksesta minnekään ennustettavissa olevan historian aikana.
Useimmiten näin, mutta on toki tapauksia vaikkapa muuttotappioalueilla missä tuo asunto on tosiaan pelkkä rasite, turha kululerä josta on vain parasta päästä eroon. Onhan näitä ollut perintötapauksiakin kun perillinen on joutunut kovan paikan eteen ottaakko sitä koko perintöä edes vastaan lainkaan juuri tuosta syystä, tuo vastaanotto kun on aika ehdoton kun siitä kieltäytyessään ei sieltä pesästä viedä sitten yhtään mitään ja siellä kuitenkin saattaa olla perinnön saajalle rakkaita muistoesineitä tms.
 

Husky

Hyperaktiivi
. Onhan näitä ollut perintötapauksiakin kun perillinen on joutunut kovan paikan eteen ottaakko sitä koko perintöä edes vastaan lainkaan juuri tuosta syystä, tuo vastaanotto kun on aika ehdoton kun siitä kieltäytyessään ei sieltä pesästä viedä sitten yhtään mitään ja siellä kuitenkin saattaa olla perinnön saajalle rakkaita muistoesineitä tms.
Itsellä oli yli 10v sitten tilanne, että olisin luullut että perinnönjättäjällä on velkaa eikä kannata ottaa vastaan. Selvittelin ulosotosta ja eri paikoista, että mitä lainoja on, mutta oli mahdotonta saada selkoa. Otin pienen perinnön sitten vastaan, mutta siinä sai sitten odotella että tuleeko joku tervehtimään.

Ehkä nykyään velkatieto näkyy jostakin esim sieltä luottorekisteristä.

Laitoin piruuttani perukirjaan, että jos joku velka ilmenee niin en ota perintöä vastaan. Tuskin olisi voinut perua, mutta yritys hyvä 10.

Eli jos on kaverille lainannut rahaa, niin kannattaa odotta että perintö otettu vastaan, ja sitten vasta tulee kaapin takaa. Pirullinen ansa tämäkin tavikselle.

Ja usein, jos jotakin sinänsä arvotonta muistoesinettä on, niin en nyt tiedä miten todellisuudessa voisi jäädä kiinni että ottaa (jos ei ota perintöä vastaan siis)
 
Jos valtuuttajalla on ollut tapana esimerkiksi jouluisin ja syntymäpäivänä antaa lapsenlapsille 50 euron arvoinen lahja, niin se pitää kirjata siihen vakuutukseen että valtuuttaa myös jatkossakin sen antamaan. Ilman sitä valtuutettu ei voi sellaista antaa valtuuttajan varoista. Ei vaikka olisi miljoonia euroja tililläkin rahaa.
Vain esteetön ulkopuolinen (vara)valtuutettu voi antaa lahjoja valtuuttajan varoista. Jos valtuutettu on esim valtuuttajan jälkeläinen, niin valtuutettu ei saa antaa lahjoja valtuuttajan lapsille eikä lapsenlapsille. Tästä on laki hieman muuttumassa toukokuussa, mutta sen tulkinnasta ei ole vielä kokemusta.

Täällä kirjoituksissa menee terminologia välillä sekaisin, joten kertauksena:
- jos edunvalvontavaltakirja on tehty, niin puhutaan valtuuttajasta ja valtuutetusta
- jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehty, niin edunvalvojan (jos sellaista haetaan) määrää DVV tai käräjäoikeus

Meidän tapauksessa ei edunvalvoja saa vuosikorvausta lainkaan. Ei ole määritetty sopimuksessa mitään.

Valtuutetun pitää saada korvaus kuluista sekä kohtuullinen palkkio. Jos palkkiota ei ole määritelty edunvalvontavaltakirjassa, niin on hyvin tulkinnanvaraista mikä on kohtuullinen määrä. Selkeää ohjetta ei ole.
Julkinen edunvalvoja saa palkkion holhoustoimen laskelmien perusteella. Palkkion suuruus määräytyy päämiehen varallisuuden (poislukien asunnon arvo) perusteella. Minimissään se on satasia, mutta nousee nopeasti tuhansiin jos muuta varallisuutta on paljon.

Asianajajan kanssa käytiin näitä asioita läpi eilen. Mukavaa saada häneltä selitys, miksi edunvalvontavaltakirja tehdään kuten tehdään ja miten se kannattaa tehdä. Sen lisäksi että lukee myös DVV:n ohjeita.
 

xismo

Aktiivinen jäsen
Jos otat vastaan perinnön pesästä joka on ylivelkainen (eli pesän velat suuremmat kuin varat) niin sitten sinä vastaat muiden perinnönsaajien (jotka ovat ottaneet perinnön vastaan) kanssa siitä veloista.
Perukirjan olisi siis syytä olla ihan todenmukainen.
Siksi ne velat kannattaa selvittää todella tarkkaan ettei tule yllätyksiä.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Täällä kirjoituksissa menee terminologia välillä sekaisin, joten kertauksena:
- jos edunvalvontavaltakirja on tehty, niin puhutaan valtuuttajasta ja valtuutetusta
- jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehty, niin edunvalvojan (jos sellaista haetaan) määrää DVV tai käräjäoikeus
Edunvalvontavaltakirjalla kun se DVV:llä vahvistetaan syntyy edunvalvontavaltuutettu, valtuuden saaja (asiamies) ja edunvalvontavaltuudessa oleva, valtuuden antaja (päämies). Edunvalvontavaltakirja ei ikinä rajaa päämiehen oikeuksia mitenkään eikä miltään osin.

Ilman edunvalvontavaltakirjaa puhutaan edunvalvonnasta, joko yksityisestä tai yleisestä ja sen määrää aina käräjäoikeus DVV:n heille valmisteleman päätösasiakirjan pohjalta. Tästä syntyy sitten (yleinen taikka yksityinen) edunvalvoja (asiamies) ja edunvalvonnassa oleva (päämies). Tuolla käräjäoikeuden päätöksellä ei välttämättä rajata päämiehen oikeuksia lainkaan (taso 1), rajataan osittain (taso 2) tai hänet julistetaan holhouksen alaiseksi (taso 3). Oli EV-taso mikä tahansa, päämieheltä otetaan aina ns. tiliasioista päättäminen pois, koska hänen tulonsa ohjataan asiamiehen määrittämälle tilille ja päämiehellä ei saa olla oikeutta muuttaa tuota maksatustiliä toiseksi.

Oli kyseessä sitten EVV tai EV, ei päämiehen omaa henkilöään koskevien asioiden päätäntävaltaa koskaan rajoiteta ja päämiehen menehtyessä myös hänen EV/EVV suhteensa päättyy aina automaattisesti, asiamiehellä ei ole mitään osaa ex. päämiehensä kuolinpesässä, ellei sitä hänelle esim. testamentin muodossa anneta.
 
Jos otat vastaan perinnön pesästä joka on ylivelkainen (eli pesän velat suuremmat kuin varat) niin sitten sinä vastaat muiden perinnönsaajien (jotka ovat ottaneet perinnön vastaan) kanssa siitä veloista.
Mihin tietoon tämä perustuu?

Jos perunkirjoitus tehdään lainmukaisesti, niin vainajan velat ei periydy. Vain kuolinpesän tekemät velat menevät osakkaiden maksettavaksi.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Kuinkakohan moni hoitaa ikääntyneen vanhempansa pankki ja muitakin asioita netissä vanhempansa (henkilökohtaisilla) pankkitunnuksilla? Toki suullinen lupa asioiden hoitamiseen on. Siellä toisessa päässähän näyttää, että ikääntynyt asioitaan itse hoitaa. Varmaan aika yleistä ja tahot taitavat sen vaan käytännön pakosta hiljaisesti hyväksyä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Varmaan aika yleistä ja tahot taitavat sen vaan käytännön pakosta hiljaisesti hyväksyä?
Tuskinoa pankit tuota hiljaisesti hyväksyvät, koska asianhan voisi melko yksinkertaisesti hoitaa lain edellyttämällä tavalla valtuuttamalla lähioimaisensa tilin käyttäjäksi tai suurempien omaisuuksien tapauksessa laajemminkin. Tuohan vaatisi toki usein käynnin pankin konttorissa yhdessä valtuutusten tekemiseksi. Valtuuttajan terveydentilan täytyy tietenkin oltava oikeustoimikelpoisuuden edellyttämällä tasolla (muutoin joudutaan aloittamaan edunvalvonvonnan määräämisprosessi, ellei oikeustoimikelpoisuuden väheneminen ole väliaikaista, mikä sekin voi olla kinkkinen tilanne, jos on kyse edes kuukausista samoin kuin vaikkapa henkilön jouduttua kadoksiin pitkiksi ajoiksi väliaikaisesti tai lopullisesti).
 

Jule

Vakionaama
Kuinkakohan moni hoitaa ikääntyneen vanhempansa pankki ja muitakin asioita netissä vanhempansa (henkilökohtaisilla) pankkitunnuksilla? Toki suullinen lupa asioiden hoitamiseen on. Siellä toisessa päässähän näyttää, että ikääntynyt asioitaan itse hoitaa. Varmaan aika yleistä ja tahot taitavat sen vaan käytännön pakosta hiljaisesti hyväksyä?

Lienee todella yleistä, ja todennäköisesti virallinen eduvalvoja hoitaa noita vain silloin kun vanhuksella ei ole sukulaisia, tai suku on niin riitaista, että sopua tuosta "omavalvonnasta" ei pystytä saamaan.

E: pois turhaa offtopikkia
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mihin tietoon tämä perustuu?

Jos perunkirjoitus tehdään lainmukaisesti, niin vainajan velat ei periydy. Vain kuolinpesän tekemät velat menevät osakkaiden maksettavaksi.

Se perustuu siihen poikkeustapaukseen että perillinen ryhtyy perintöön vähän liian innokkaasti. Silloin saa kaupan päälle myös velat.

Lakia on aikojen saatossa muutettu hieman lievemmäksi. Tällaisen tiedotteen löysin
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Se perustuu siihen poikkeustapaukseen että perillinen ryhtyy perintöön vähän liian innokkaasti. Silloin saa kaupan päälle myös velat.

Lakia on muutettu hieman lievemmäksi. Tällaisen tiedotteen löysin
Joo, mutta myös jos sitä perunkirjoitusta ei tee oikein, niin vainajan velat perytyvät ikään kuin oletusarvoisesti. Ongelmiahan on tullut tilanteissa jossa perillinen on täysin vieraantunut, eikä ole osannut reagoida kuolinilmoitukseen oikein.

Mikään kovin laajamittainen ongelmahan tuo ei ole, mutta yleensä kaatuu sitten juuri niiden niskaan joilla on jo ennestään ongelmia elämänhallinnan kanssa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Joo, mutta myös jos sitä perunkirjoitusta ei tee oikein, niin vainajan velat perytyvät ikään kuin oletusarvoisesti. Ongelmiahan on tullut tilanteissa jossa perillinen on täysin vieraantunut, eikä ole osannut reagoida kuolinilmoitukseen oikein.

Jos luit linkittämäni artikkelin niin sait selville, että tässäkään tapauksessa kaikki velat eivät välttämättä periydy. Mutta se tärkein pointti varmaan on nyt selvillä että joissain poikkeustilanteissa velkoja voi tulla maksettavaksi, joten on parempi tietää tämä kuin olla tietämättä.
 

Jule

Vakionaama
Jos luit linkittämäni artikkelin niin sait selville, että tässäkään tapauksessa kaikki velat eivät välttämättä periydy. Mutta se tärkein pointti varmaan on nyt selvillä että joissain poikkeustilanteissa velkoja voi tulla maksettavaksi, joten on parempi tietää tämä kuin olla tietämättä.
Ei kai se nyt ole kiva periä mitään velkoja..

Tuo on tosiaan sellainen asia joka on hyvä tietää, vaikkei tiedolla toivottavasti ole konkreettista käyttöä.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Se perustuu siihen poikkeustapaukseen että perillinen ryhtyy perintöön vähän liian innokkaasti. Silloin saa kaupan päälle myös velat.

Lakia on aikojen saatossa muutettu hieman lievemmäksi. Tällaisen tiedotteen löysin
Koskee mm vainajan sellaista omaisuutta kun vaikka auto, ja jos auton ottaa käyttöönsä on riski että tulkitaan vastaanottaneeksi perinnön velkoineen.
 

Husky

Hyperaktiivi
No joku auto nyt juu. Mutta kuka sen tietää ja puuttuu jos jotakin arvotonta muistoesinettä ottaa. Ei voi jäädä kiinni.
Ja siis jos jättää perinnön ottamatta ettei peri velkoja
 

Husky

Hyperaktiivi
Kuinkakohan moni hoitaa ikääntyneen vanhempansa pankki ja muitakin asioita netissä vanhempansa (henkilökohtaisilla) pankkitunnuksilla? Toki suullinen lupa asioiden hoitamiseen on. Siellä toisessa päässähän näyttää, että ikääntynyt asioitaan itse hoitaa. Varmaan aika yleistä ja tahot taitavat sen vaan käytännön pakosta hiljaisesti hyväksyä?
Sellainen vaan tullut mieleen, että jos kaikki tietävät, että vanhus ei osaa käyttää nettipankkia ja silti on tunnuksilla tehty rahansiirtoja, ettei piru istu jonkun perillisen olalle.

Auttaako edes että on ollut aito lasku...kun lupaa ei ole niin varastaminen kyseessä
 

Esäätäjä

Vakionaama
No joku auto nyt juu. Mutta kuka sen tietää ja puuttuu jos jotakin arvotonta muistoesinettä ottaa. Ei voi jäädä kiinni.
Ja siis jos jättää perinnön ottamatta ettei peri velkoja
No nehän laitetaan arvottomaksi koti-irtaimistoksi. Siitä irtaimiston hävittämisestä tulee yleensä enemmän kuluja kun mikä sen arvo on.
Jos tavara tai asia ei ole perukirjassa ei sitä silloin ole. Eli perukirjan laatijan vastuulla kai jos jotain oleellista on jätetty pois.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kysymys: jos holtiton vanhus itse on sitä mieltä, että voisi säästötilit, joilta ei nosteta rahaa kuin kerran 5 vuodessa tms, laittaa perillisen kanssa ja-tiliksi, niin iskeekö lahjavero?
Jos perillinen siis ei ole nostamassa rahoja ja tämä operaatio tehtäisiin vain siksi, että ei voisi verkkopankissa roisto tyhjentää noita tilejä.

Jos verotus estää tämän, niin jo on s@@t@n@ ellei ole mitään systeemiä olemassa, että tilinomistajan omasta halusta voisi määrätä jonkin ulkopuolisen vahvistajan sille hetkelle, kun tilit ollaan siirtämässä Nigeriaan!
 

Arisoft

Hyperaktiivi
laittaa perillisen kanssa ja-tiliksi, niin iskeekö lahjavero?

Jos se on "ja"-tili niin eihän niihin rahoihin pääse silloin kukaan yksinään käsiksi. Varsinkaan se perillinen.

Verotuksellisesti ihan muissa yleisissä tilanteissa verovelvollisuus syntyy silloin kun oikeus rahaan syntyy ei silloin kun rahaa oikeasti tulee. Esim. palkasta maksetaan vero kun olet palkan ansainnut mutta et viellä ole sitä nostanut esim. käteisenä. Osingoista vero syntyy silloin kun osinko päätetään jakaa, ei silloi kun se maksetaan.

Tällä logiikalla voisit vaikka pitää toisen henkilön setelirahaa omassa komerossasi kunhan siitä on sovittu että se ei ole sinun eikä sinulla ole siihen käyttöoikeutta. Tällaisia varoja esim. asianajajat kutsuvat asiakasvaroiksi. Niihin ei pysty edes ulosottohenkilö.
 

Jule

Vakionaama
. Tällaisia varoja esim. asianajajat kutsuvat asiakasvaroiksi. Niihin ei pysty edes ulosottohenkilö.

Eikö ulkosotto nimenomaan pääse noihin ja sekä tai tileihin käsiksi?

Muistelen että olisi ollut polemiikkia joskus kun ulosotto vienyt tuollaiselta yhteistililtä, kun en rahat ovat oikeasti olleet sen toisen tilinhaltijan.
 
Back
Ylös Bottom