Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

[Arisoft]

Noin 1200 MW tuettua tuulivoimaa jarruttaa nyt tuotantoa

Kuinkas sattuikaan IS:ssä uutinen tuulipuiston velkasaneerauksesta:

Fingrid perii tasepalvelumaksuja suurilta sähkön tuottajilta eli niin sanotuilta tasevastaavilta. Nämä vastaavat siitä, että sähköä tuotetaan sovittu määrä sähköverkon tasapainon säilyttämiseksi.

Kun tuulivoimapuisto ei toimita esittämänsä suunnitelman mukaisesti sähköä, perii Fingrid tästä puistolta maksun. Tuulivoiman tuotantoennusteiden epätarkkuus lisää haasteita.

– Siitä aiheutuvat kustannukset ovat helposti seitsennumeroisia, Peltomaa sanoo.

Puisto ilmeisesti on luvannut verkkoon enemmän sähköä kuin on pystynyt tuottamaan ja jättänyt ongelman Fingridin vastuulle. Eipä siis ihme jos ovat vähitellen oppineet varovaisemmiksi. Liekö siirtyneet päivän sisäisille markkinoille?

Se mikä asiassa kummastuttaa on se, että yhtiö sanoo myyvänsä kaiken tuotantonsa UPM:lle joten kumpi osapuoli tässä nyt sitten on tehnyt virheen? Tuulivoimala tuottanut liian vähän vai UPM käyttänyt liian paljon?

 

[kotte]

Se mikä asiassa kummastuttaa on se, että yhtiö sanoo myyvänsä kaiken tuotantonsa UPM:lle joten kumpi osapuoli tässä nyt sitten on tehnyt virheen? Tuulivoimala tuottanut liian vähän vai UPM käyttänyt liian paljon?

Yksi PPA-sopimusten tyyppi on sellainen, että tuulivoiman tuottaja myy tietyn vakiotehon vakiohinnalla. Jos tehoa ei piisaa tuulesta riittävästi, on hankittava muulla tavoin, esimerkiksi päivän sisäisiltä markkinoilta tai tasesähkönä. Konkurssihan tuosta herkästi uhkaa, jos tuotto jää pitkään merkittävästi ennusteista esimerkiksi kroonisesti korkeapaineisen sään seurauksena ja sähkön hinta on muutoinkin korkealla esimerkiksi kylmien säiden ja suuren lämmityssähkökulutuksen takia.

 

[tet]

Puisto ilmeisesti on luvannut verkkoon enemmän sähköä kuin on pystynyt tuottamaan ja jättänyt ongelman Fingridin vastuulle. Eipä siis ihme jos ovat vähitellen oppineet varovaisemmiksi. Liekö siirtyneet päivän sisäisille markkinoille?

Yhtä hyvin voi olla tuottanut liikaa, kuin liian vähän. Tasesähkön hinta voi olla positiivinen tai negatiivinen, riippuen kunkin markkinajakson säätötarpeista. Joskus joutuu maksamaan siitä, että tuottaa liian vähän. Joskus taas siitä, että tuottaa liikaa. Molemmilla voi myös tienata, jos hyvin käy. Ilmeisesti nyt ei ole arpaonni suosinut.

 

[-Teme-]

Miten mahtaa esim Amazon ostaa sen energian? Parasta olisi että PPA sopimuksen hinnalla kaikki minkä puisto tuottaa. Se on win-win molemmille, koska varsinaisesti ei ole sitouduttu mihinkään tiettyyn tuotto määrään ja puisto saa nimelliskapalla antaa tuulen pyörittää vispilöitä vailla tuottomäärään sidottua kustannusriskiä.
Samalla Suomen markkina-alue saa täyden energiamäärän

 

[Arisoft]

Se on win-win molemmille, koska varsinaisesti ei ole sitouduttu mihinkään tiettyyn tuotto määrään ja puisto saa nimelliskapalla antaa tuulen pyörittää vispilöitä vailla tuottomäärään sidottua kustannusriskiä.

Myös sähkön käyttäjän tulee noudattaa sopimaansa kulutusmäärää. Jos ei tuule niin sitten ei voi kuluttaa. Jos niin silti tekisi, niin joutuumaksamaan lisäsähköstä sen tasehinnan. Kylläpäs on hankalaa tuo tuulisähkö. Parhaiten se sopii sellaiselle kuluttajalle, joka voi säädellä kulutustaan tuulen mukaan. Esim. sähkökattila.

 

[kotte]

Yhtä hyvin voi olla tuottanut liikaa, kuin liian vähän.

Tuulivoiman tuottaja voi kuitenkin syyttää liikatuotosta vain itseään, koska lapoja säätelemällä tuottoa voi aina rajoittaa. Tuulen puutteelle taas ei voi mitään.

 

[Harrastelija]

Tuulen puutteeseen auttaa jos myy aina vaikka 60% tai 70% kapasiteetista.
Jos tuulee liikaa, kääntää lapoja jotta teho tippuu myytyyn määrään.
Jos tuulee liian vähän, kääntää lapoja toiseen suuntaan jotta myllyistä otetaan se mitä on saatavissa (ja toivotaan että saadaan kuitenkin se myyty määrä)
Eihän tuossa tietenkään max voittoja tulee mutta toimii ikään kuin vakuutuksena ja välttää kalliit päivämarkkinat.
Vai oliko tuo pörssisäännöissä kiellettyä ettei myykään kaikkea kapasiteettia?

 

[kotte]

Vai oliko tuo pörssisäännöissä kiellettyä ettei myykään kaikkea kapasiteettia?

Ei kai tuollaista suoranaisesti edes voi kieltää, eli on tuottajan vastuulla vastata tarjoukseena ja jos on epävarmuutta, kykeneekö tuottamaan, on aivan asiallista suhtautua varovasti tarjottuun määrään. Sähköpörssin säännöt kieltävät suoranaisen keinottelun esimerkiksi rajoittamalla sähkön tuotantoa hintamanipulaatiovälineenä, mutta tuon osoittaminen kaiketi edellyttää näyttöä siitä, että on todellakin onnistuttu manipuloimaan markkinahintoja (sähköpörssille kertyy itselleen dataa, josta mahdollinen manipulaatio on selvitettävissä ja osoitettavissa). Tuottajan oman riskin säätely ei voine olla tuollaista.

 

[Harrastelija]

Olisiko sitten harmaalla alueella jos ensin myy pörssissä 70% arvioidusta kapasiteetista hinnalla x ja myöhemmin ylimäärää päivämarkkinoilla hinnalla joka on isompi kuin x? (Eli sattuikin tuulemaan enemmän kuin arvioitu)

 

[-Teme-]

Myös sähkön käyttäjän tulee noudattaa sopimaansa kulutusmäärää. Jos ei tuule niin sitten ei voi kuluttaa. Jos niin silti tekisi, niin joutuumaksamaan lisäsähköstä sen tasehinnan. Kylläpäs on hankalaa tuo tuulisähkö. Parhaiten se sopii sellaiselle kuluttajalle, joka voi säädellä kulutustaan tuulen mukaan. Esim. sähkökattila.

Tuossa Amazon tilanteessa on että ne Datacenterit eivät ole myllyjen tuotantoalueella. Lähin AWS DC löytyy Ruotsista, mutta sähkön ostosta Suomessa soppari.
Amazon viherpeesee kulutuksen ostamalla vihreää energiaa oman vuosikulutuksensa edestä jolloin hiilikädenjälkimaksut pienenevät.
Ei sillä ole mitään tekemistä mihin se tuotantoalueen energia menee.

 

[-Teme-]

Olisiko sitten harmaalla alueella jos ensin myy pörssissä 70% arvioidusta kapasiteetista hinnalla x ja myöhemmin ylimäärää päivämarkkinoilla hinnalla joka on isompi kuin x? (Eli sattuikin tuulemaan enemmän kuin arvioitu)

Tämä huomattu viimeisen puolen vuoden aikana olevan hyvin tyypillinen skenaario.
Samalla kun tehdään ”varovainen” arvio tuotannon määrästä seuraavalle hintajaksosta, markkinahinta kohoaa kun vajaata kapaa tarjotaan. Loput ”myydään” intraday markkinalla lähes ilmaiseksi oman konsernin sähköpadoille.
Tämähän ei ole keinottelua, on vain varovainen arvio tuotannosta jossa virhemarginaali mukana ettei vain joudu ylituotannosta maksamaan tasesähköstä sanktioita. Onneksi on sähköpadat joiden tehoja voidaan vääntää ylös ja polttaa ylituotanto pois verkosta lähes ilmaiseksi, kun markkinahinta muutoin olisi esim 400€/MW
Mutta foorumia lukiessa muutamat nimimerkit sanovat että eihän tälleen toimita, joten pelkkää spekulaatiota

 

[tet]

Tuulivoiman tuottaja voi kuitenkin syyttää liikatuotosta vain itseään, koska lapoja säätelemällä tuottoa voi aina rajoittaa. Tuulen puutteelle taas ei voi mitään.

No toki näin. Mutta tuskin noin toimitaan, vaan ylijäämä myydään intraday-markkinalla.

Olisiko sitten harmaalla alueella jos ensin myy pörssissä 70% arvioidusta kapasiteetista hinnalla x ja myöhemmin ylimäärää päivämarkkinoilla hinnalla joka on isompi kuin x? (Eli sattuikin tuulemaan enemmän kuin arvioitu)

Jos tuulee arvioitua enemmän, päivänsisäinen hinta on toki matalampi kuin vuorokausihinta. Jos yrittää korkeampaa hintaa intraday-kaupassa, jää todennäköisesti ilman kauppoja, ja joutuu vielä maksamaan siitä liikatuotosta negatiivisen tasesähkön hinnan kautta.

Tämä huomattu viimeisen puolen vuoden aikana olevan hyvin tyypillinen skenaario.
Samalla kun tehdään ”varovainen” arvio tuotannon määrästä seuraavalle hintajaksosta, markkinahinta kohoaa kun vajaata kapaa tarjotaan. Loput ”myydään” intraday markkinalla lähes ilmaiseksi oman konsernin sähköpadoille.
Tämähän ei ole keinottelua, on vain varovainen arvio tuotannosta jossa virhemarginaali mukana ettei vain joudu ylituotannosta maksamaan tasesähköstä sanktioita. Onneksi on sähköpadat joiden tehoja voidaan vääntää ylös ja polttaa ylituotanto pois verkosta lähes ilmaiseksi, kun markkinahinta muutoin olisi esim 400€/MW
Mutta foorumia lukiessa muutamat nimimerkit sanovat että eihän tälleen toimita, joten pelkkää spekulaatiota

En sano, etteikö tämä olisi mahdollista. Ehkä noin voi toimia satunnaisesti, mutta pitkään jatkuvana se kyllä varmasta herättää markkinavalvonnan huomion. Sen mitä itse olen työssäni sivunnut sähkömarkkina-asioita, niin kyllä ainakin meidän sähkömarkkinaa käyvien ihmisten puheissa usein vilahtelee sana "markkinavalvonta", ja sitten taas mietitään, että kestääkö meidän hinnoitteluperusteet päivänvaloa.

Enkä toisissa konserneissa on sitten rohkeampaa ja riskinottoon taipuvaisempaa väkeä töissä kuin meillä, mene ja tiedä.

 

[kotte]

Olisiko sitten harmaalla alueella jos ensin myy pörssissä 70% arvioidusta kapasiteetista hinnalla x ja myöhemmin ylimäärää päivämarkkinoilla hinnalla joka on isompi kuin x?

Ethän edes voi tietää ennakolta, vaikka kävisikin toisin päin. Olisi kohtuuton vaatimus, että tuottajan pitäisi kyetä ennustamaan ennakolta tarkemmin, mitä tapahtuu markkinoilla kokonaisuutena, kuin varautua oman tuotannon toteutumiseen alakanttiin. Riskiä voi myös leipoa sisään hintatarjouksiin, eli tuulivoiman tuottaja voi tarjota hyvin varmasti toteutuvaa tuotannon osuutta halvemmalla rajahinnalla kuin epävarmempaa "häntää". On aivan perusteltua tarjota epävarmaa osuutta kalliimmalla, sillä jos tuotanto ei tuulen puolesta toteudukaan, puuttuva osuus on hankittava päivän sisäisiltä markkinoilta tai vastattava taseen alijäämästä sillä hinnalla, millä tuosta laskutetaan.

Voisi myös hakea vastinesimerkin lämpövoiman puolelta esimerkkinä teollisuuden tai kaukolämmön yhteistuotanto. Järjestäänhän nuo laitokset pystyisivät tuottamaan enemmän kuin toteutuu ja marginaalisen tuotannon hinta voi olla paljonkin korkeampi kuin toteutuva hintataso (jos vaikkapa lisätuotanto edellytttäisi hukkalämmön dumpaamista osittain tai kokonaankin vesistöön).

 

[kotte]

Mutta tuskin noin toimitaan, vaan ylijäämä myydään intraday-markkinalla.

Viime päivinä näyttää tapahtuneen suunnilleen noin, mutta ei ole vuottakaan aikaa, kun tuulivoiman tuotantoa selvästi rajoitettiin muutamaan otteeseen tavalla, joka tuottokäyrien perusteella vaikutti kuin säätövoiman ajolta verkon rajoitteiden mukaan. Jotta jokin voimantuotantomuoto voi toimia säätämättä ajoittain odotettua parempaa tuotantoaan alas, on verkossa oltava kapasiteettia siirtää ylimääräistä sähköä jonnekin, missä on ylimääräistä kulutuskapasiteettia. Molemmat kontrollitekijät ovat kehittyneet viime aikoina, mutta liika on aina liikaa. On loppujen lopuksi aivan sama kokonaisuuden kannalta, tehdäänkö alassäätöä säätämällä yksittäisten laitosten tehoa tai pysäyttämällä yksittäisiä turbiineita kokonaan. Säädön voi myös toteuttaa suunniteltuna ja ehdollisesti niin, että tehdään alassäätötarjouksia päivän sisäisille markkinoille ja riippuen tuloksesta joko vähennetään tuotantoa jommalla kummalla tavalla tai jätetään säätämättä. Eli tasesähkön "automaattihinnoittelun" varaan ei pitäisi olla tarvetta heittäytyä ajopuun lailla.

 

[Hempuli]

Onneksi on sähköpadat joiden tehoja voidaan vääntää ylös ja polttaa ylituotanto pois verkosta lähes ilmaiseksi, kun markkinahinta muutoin olisi esim 400€/MW

Eiköhän pataosasto maksa lämmityskaudella vähintään tuotantokustit, ehkä jopa 10-15 snt/kWh, joten pataässä hihassa on hyvä pelata.

 

[tet]

Säädön voi myös toteuttaa suunniteltuna ja ehdollisesti niin, että tehdään alassäätötarjouksia päivän sisäisille markkinoille ja riippuen tuloksesta joko vähennetään tuotantoa jommalla kummalla tavalla tai jätetään säätämättä. Eli tasesähkön "automaattihinnoittelun" varaan ei pitäisi olla tarvetta heittäytyä ajopuun lailla.

Sen verran täsmentäisin, että päivänsisäisellä markkinalla tarkoitetaan, ainakin yleensä, sähköpörssin intraday-kauppapaikkaa. Siellä ei tehdä alassäätötarjouksia. Säätösähkökauppa käydään Fingridin kanssa, ja välillä (jos rajasiirtoyhteyksiä on varattu säätökäyttöön) säätötarjoukset päätyvät Fingridin kautta edelleen pohjoismaisille säätömarkkinoille. aFRR-markkina on jo mukana myös yhteiseurooppalaisessa säätömarkkinassa, ja mFRR-markkina liittyy sinne lähitulevaisuudessa. Eli ajoittain, kun säädölle on siirtoyhteyksistä kapasiteettia varattuna, säätösähköä voi mennä vaikka toiselle puolelle mannerta (tai tulla sieltä).

Mutta tämä kaikki siis ihan muualla kuin siellä, mitä yleensä päivänsisäiseksi markkinaksi kutsutaan. Intraday-kauppa, kuten tutumpi vuorokausimarkkina (day-ahead), toimivat yhtälailla myyjien kuin ostajienkin "pillin mukaan", eli hakevat tasapainoa kysynnän ja tarjonnan välille. Säätömarkkinat taas toimivat kantaverkkoyhtiöiden ehdoilla. Kantaverkkoyhtiöiden valvomoissa päätetään reaaliajassa, ostetaanko vai myydäänkö säätösähköä ja kuinka paljon - osin ihmisten, osin automaattisten ohjelmistojen toimesta.

 

[kotte]

Siellä ei tehdä alassäätötarjouksia.

Täsmällisenä terminologiana juuri noin. Virtuaalisessa mielessä kuitenkin intraday-markkinoilla tavoitellaan juuri samaa, eli sähkön tuotantoa ja kulutusta allokoidaan uudelleen muuttuvan tilanteen takia. Käytännössähän tuo kuitenkin toteutetaan niin, että jotkin tuotantojoustoon kykenevät yksiköt sopivat keskenään aikaisempien sitoutumustensa muuttamisesta ja kompensoinnista. Rajasiirtoyhteyksien kautta osapuolet voivat olla eri hinta-alueillakin ja toisaalta on joustavia tuotantoyksiköitä (vesivoima kumpaankin suuntaan ja tuulivoima erityisesti suuren tuotannon ja halvan hinnan jaksolla alaspäin ja yhteistuotannossakin voi olla mahdollisuuksia) ja kulutusyksiköitä (esimerkkinä suuret sähkökattilat, joiden säätösuuntamahdollisuudet ovat tapauskohtaisia). Säätömarkkinat sitten ovat akkuvarastojen ja vesivoimalaitosten heiniä pääasiassa (ja jälkimmäiset voivat usein olla rajasiirtoyhteyksien takana).

 

[tet]

Käytännössähän tuo kuitenkin toteutetaan niin, että jotkin tuotantojoustoon kykenevät yksiköt sopivat keskenään aikaisempien sitoutumustensa muuttamisesta ja kompensoinnista.

Enpä tunne tällaista toimintatapaa, että keskenään jotain sovittaisiin (mikä ei tietenkään merkitse, etteikö noin voitaisi toimia). Kyllä sähkökauppa lähtökohtaisesti toimii juuri noiden eri markkinapaikkojen kautta, eikä siellä ostajat ja myyjät keskenään mitään sovi. Sähkökauppahan tapahtuu tasesähköä lukuunottamatta aina virtuaalisesti, eli ennen kuin tuotetta on olemassa, joten ihan normaalisti ostamalla ja myymällä ne taseet hilautuvat kohdalleen tuotantohetken lähestyessä.

Säätömarkkinat sitten ovat akkuvarastojen ja vesivoimalaitosten heiniä pääasiassa (ja jälkimmäiset voivat usein olla rajasiirtoyhteyksien takana).

Kyllä säätömarkkinalla on paljon muutakin kuin noita mainittuja. Teollisuuden yhteistuotantoa esimerkiksi. Sekä nykyään esimerkiksi sähkökattiloita (ask me how I know ).

 

[Matti1965]

Nyt olisi taas hyvä esimerkki. Tuulta on nyt. Päiviä sitten ennustettiin (päätettiin?) että tuuli laantuu hintoja korottavasti, ja kas kummaa, tuotanto seuraa täsmälleen ennustetta, vaikka tuulta 10m/s. Katsokaa tuoreet kuvat. En kuitenkaan nyt hinnasta valita, se on vielä ok.

 

[fraatti]

Jos Ruotsissa tuuliwoimaloiden tuloksentekokunto on ollut huono, ei se taida suomessakaan olla häävi.


Vuonna 2024 tuulivoimayhtiöt tekivät 543,6 miljoonan euron liikevaihdolla peräti 243,6 miljoonan euron nettotappion. Vuotta aiemmin liikevaihtoa syntyi noin 510 miljoonaa euroa ja nettotappiota 160,8 miljoonaa euroa.

Kauppalehden tarkastelemista tuulivoimayhtiöistä peräti 33 yhtiötä oli tappiollisia. Nettotulosprosentin mediaani oli miinuksella 58,8 prosenttia. Vuonna 2023 se oli miinuksella 45,9 prosenttia.

Yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. Osan tappioista selittävät suuret investoinnit ja niistä tehdyt poistot. Tuuliyhtiöiden investoinnit olivat vuonna 2024 yhteensä noin 448,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 noin 872 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Ilmatar-konserni on tehnyt vuosien 2023–2024 aikana liikevaihtoa 63 miljoonaa euroa ja nettotappiota 156 miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka oli vuoden 2024 lopussa jo liki 800 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste pudonnut seitsemään prosenttiin.

Tuulivoimayhtiöiden omavaraisuusasteet ovat erityisesti suurilla yhtiöillä vielä kohtuulliset vaihdellen 25–59 prosentissa. Mutta osan pääoma on jo syöty ja toiminta on täysin rahoittajien varassa. Korollista nettovelkaa Kauppalehden listaamilla yhtiöillä on yli neljä miljardia euroa.

Suomen tuulivoimayhtiöt tekevät hirmutappioita – Nyt vaaditaan suunnan kääntämistä tai lisäpääomaa

Kauppalehden selvitys lataa madonluvut Suomen tuulivoiman kannattavuudelle. Tuulisähkö on halpaa kuluttajille, mutta se on syönyt liiketoimintaa. Vuonna 2024 tuulivoima jauhoi yli puolen miljardin euron liikevaihdolla nettotappiota 244 miljoonaa euroa.

www.kauppalehti.fi

 

[janti]

Sähkön hinta korkealla alkuvuonna – syöttötariffitukea ei makseta vuoden 2026 ensimmäiseltä neljännekseltä​

Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön markkinahinnan keskiarvo oli 92,7 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffia ei makseta, koska kolmen kuukauden keskihinta ylitti tavoitehinnan 83,5 euroa megawattitunnilta.

Tavoitehinnan ylittäviä keskihintoja on viimeksi nähty vuosina 2021–2022, jolloin esiintyi jaksoja, joilta tukea ei maksettu.

Sähkön hinta korkealla alkuvuonna – syöttötariffitukea ei makseta vuoden 2026 ensimmäiseltä neljännekseltä

Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön markkinahinnan keskiarvo oli 92,7 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffia ei makseta, koska kolmen kuukauden keskihinta ylitti tavoitehinnan 83,5 euroa megawattitunnilta.

energiavirasto.fi

 

[Husky]

Kun on, poliittisesti väärässä porukassa tosin, nostettu esiin tuulivoimaloiden kestoikä, niin montakohan vuotta on oletettu että mylly kestää?

Ja toivottavasti lavoille keksitään kierrätystapa ettei maahan haudata. Kierrätettävyys täytyisi vihervehkeissäkin huomioida.

 

[Harrastelija]

Kävin tänään maaseudulla. Ei pyörinyt myllyt.

 

[fraatti]

Kauppalehden selvityksen mukaan tuulivoimayhtiöt ovat hätää kärsimässä. Niiden kannattavuus on kuralla.

Vuonna 2024 tuulivoimayhtiöt tekivät 543,6 miljoonan euron liikevaihdolla peräti 243,6 miljoonan euron nettotappion.

Tällaisten lukujen valossa on hyvin mahdollista, että alalla tapahtuu yritysjärjestelyjä ja toimijoita tippuu pois.

Miljardi-investointia kaavaileva Vattenfall: Suomessa on tehty hämmästyttävän vaikeaksi ”se, että joku haluaisi tuoda maahan rekkakaupalla rahaa”

Vattenfallin Suomen-toimitusjohtajan mukaan merituulivoima voisi voi tehdä lisäydinvoimasta tarpeettoman. Hän kuitenkin kertoo, miksi visio ei juuri nyt näytä realistiselta.

www.kauppalehti.fi

 

[kotte]

Kauppalehden selvityksen mukaan tuulivoimayhtiöt ovat hätää kärsimässä. Niiden kannattavuus on kuralla.

Vuonna 2024 tuulivoimayhtiöt tekivät 543,6 miljoonan euron liikevaihdolla peräti 243,6 miljoonan euron nettotappion.

Tällaisten lukujen valossa on hyvin mahdollista, että alalla tapahtuu yritysjärjestelyjä ja toimijoita tippuu pois.

Miljardi-investointia kaavaileva Vattenfall: Suomessa on tehty hämmästyttävän vaikeaksi ”se, että joku haluaisi tuoda maahan rekkakaupalla rahaa”

Vattenfallin Suomen-toimitusjohtajan mukaan merituulivoima voisi voi tehdä lisäydinvoimasta tarpeettoman. Hän kuitenkin kertoo, miksi visio ei juuri nyt näytä realistiselta.

www.kauppalehti.fi

Kauppalehdessä tosiaan oli muutama päivä sitten lainauksen mukaisella otsikolla juttu (jonka sisältö avaa kuitenkin kysymystä paljon laajemmin eri näkökulmista, mitä otsikko antaa ymmärtää), mutta tässä lainattu juttu on toinen ja perusteet ovat aivan toiset.

 

[janti]

Tuulivoimayhtiöiden talous on kuralla ja myllyjen rakentaminen jäissä
Kasvanut tuulivoimakapasiteetti söi itseltään kannattavuuden ja sähköstä tuli liian halpaa.

Tuulivoimayhtiöiden talous on kuralla ja myllyjen rakentaminen jäissä

Kasvanut tuulivoimakapasiteetti söi itseltään kannattavuuden ja sähköstä tuli liian halpaa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Husky]

Edellisessä viestissäni, jolloin vielä olin selvinpäin, saattoi olla jokin sekoittava ilmaisu, mutta meinasin että hyvä kun huomataan mediassakin puhua kannattavuusongelmista, eikä niin että vain maalaisjärkinen epäilee sitä

 

[janti]

Mielipidekirjoitus / Tuulivoimateollisuus on tienhaarassa – Onko kyse energiamarkkinoiden rakenneongelmasta?

Energiamarkkinoiden laajempi rakenteellinen epätasapaino ei ole korjattavissa paremmilla sopimuksilla. PPA:t siirtävät riskiä ostajalle, mutta eivät poista sitä. Syöttötariffi siirtää sen veronmaksajalle, kirjoittajat toteavat.

(Maksumuuri)

Tuulivoimateollisuus on tienhaarassa – Onko kyse energiamarkkinoiden rakenneongelmasta?

Energiamarkkinoiden laajempi rakenteellinen epätasapaino ei ole korjattavissa paremmilla sopimuksilla. PPA:t siirtävät riskiä ostajalle, mutta eivät poista sitä. Syöttötariffi siirtää sen veronmaksajalle, kirjoittajat toteavat.

www.kauppalehti.fi

 

[Matti1965]

Vaikka on tullut kapasiteettiä lisää ei tuotanto näytä pahemmin kasvaneen. Voisiko olla mahdollista että toimijat jarruttavat siipiä jotta saadaan keinotekoisesti hintaa ylös ja se hinta ihmisten hyväksymäksi, kun ei muuta voi, ja sitten ruvetaan keräämään rahaa. Vaikka tuulee saman verran kuin vuosi kaksi sitten, ei tule sähköä kuten pitäisi. Tämä on vain pohdintaa.

 

[jarkko_h]

Vaikka on tullut kapasiteettiä lisää ei tuotanto näytä pahemmin kasvaneen. Voisiko olla mahdollista että toimijat jarruttavat siipiä jotta saadaan keinotekoisesti hintaa ylös ja se hinta ihmisten hyväksymäksi, kun ei muuta voi, ja sitten ruvetaan keräämään rahaa. Vaikka tuulee saman verran kuin vuosi kaksi sitten, ei tule sähköä kuten pitäisi. Tämä on vain pohdintaa.

Ei tähän tarvita keinotekoisuutta. Pörssin tarjous-kauppa -systeemi vähän väkisten johtaa siihen että ihan kaikki ei välttämättä mene kaupaksi. Jos ei saa kaupaksi, niin silloin ei voi tuottaa yli myydyn -> pakko rajoittaa. Päätökset kaupasta tehdään päivää ennen.

Vähän sama kuin perunan myynnissä. Myyjä antaa tarjouksen jolla uskoo kaupan syntyvän. Jos hinta liian suuri ei kauppaa synny. Jos kauppaa ei
synny kauppaa neuvotteluossa, tuskin tuottaja käy väkisten kaartamassa perunaa ostajan laariin.

 

[Matti1965]

Ei tähän tarvita keinotekoisuutta. Pörssin tarjous-kauppa -systeemi vähän väkisten johtaa siihen että ihan kaikki ei välttämättä mene kaupaksi. Jos ei saa kaupaksi, niin silloin ei voi tuottaa yli myydyn -> pakko rajoittaa. Päätökset kaupasta tehdään päivää ennen.

Vähän sama kuin perunan myynnissä. Myyjä antaa tarjouksen jolla uskoo kaupan syntyvän. Jos hinta liian suuri ei kauppaa synny. Jos kauppaa ei
synny kauppaa neuvotteluossa, tuskin tuottaja käy väkisten kaartamassa perunaa ostajan laariin.

Tätähän vähän tarkoitin. Annetaan ymmärtää ettei ole tuulta tarpeeksi, ja sen takia tarjotaan vähän tuulivoimaa. Eli perunoita on, mutta pidetään osa piilossa. Nehän kyllä menevät pilalle, mutta seuraavasta sadosta saa sitten sen verran enemmän että kannatti.

 

[-Teme-]

Onhan tuo nähty, jostakin kumman syystä intraday markkinoille löytyy aina lähes ilmaista energiaa, vaikka markkinahinta edellisenä päivänä oli mahdollisesti 100x (100€/mW).
Tätä ”ylimääräistä” energiaa sitten käytetään paikassa jossa isot kulutuskohteet siitä hyötyy ja kuluttajat maksaa sen markkinahinnan

 

[kotte]

Tätä ”ylimääräistä” energiaa sitten käytetään paikassa jossa isot kulutuskohteet siitä hyötyy ja kuluttajat maksaa sen markkinahinnan

Noinhan on kaikilla muillakin markkinatalouden aloilla. Jos tuottajalle jää ylijäämää käteen syystä toisesta, suuren erän myyntitarpeeseen juuri oikealla hetkellä kokonaisuudessa vastaava voi saada tavarat varsin halvalla. Kuluttajahan tyypillisesti käyttää sähköä kuin itse piru, eli aivan oman aikataulunsa ja tarpeensa mukaan ja usein vielä päällekkäin muiden kanssa. Tietotekniikassa moiselle resurssien käytölle on todettu olevan syytä säätää kaksinkertainen hinta noin yleisesti. Jos huippukuormat vielä osuvat päällekkäin toisten kanssa, vain taivas on rajana asiaankuulivalle hintakertoimelle.

 

[tet]

Tätähän vähän tarkoitin. Annetaan ymmärtää ettei ole tuulta tarpeeksi, ja sen takia tarjotaan vähän tuulivoimaa. Eli perunoita on, mutta pidetään osa piilossa. Nehän kyllä menevät pilalle, mutta seuraavasta sadosta saa sitten sen verran enemmän että kannatti.

Pohdin tässä, mitä mahdat tarkoittaa tuolla "seuraavalla sadolla", ja millainen mekanismi hinnanmuodostukselle on mielessäsi. Et varmaankaan tarkoita, että "sadon mädättäminen" jotenkin suoraan vaikuttaisi seuraavaan "satoon", koska jokainen varttikauppa on oma lukunsa, eikä edellinen vartti vaikuta siihen mitenkään.

Tarkoittanet siis ilmeisesti sitä, että kun ensin "myydään ei-oota", niin ostajat haistavat tämän, ja alkavat myöhemmin (siis aikaisintaan seuraavana päivänä) tarjota korkeampaa hintaa sähköstä? Jotta tämä toimisi, pitäisi ostajien jotenkin itse haistaa tilanne, koska mitään suoraa ja rehellistä keinoa asian viestittämiseen ostajille ei oikein ole.

Markkinoille pitää kyllä viestiä kaikki olennaiset asiat, kuten juuri tuotantotehon vajaukset, mutta ei siellä UMM-viesteissä voi suoraan sanoa, että jarrutellaan hinnan nostamiseksi. Sinne on laitettava joku legitiimi selitys vajaatuotannolle, ja ostajan pitäisi sitten jotenkin haistaa, että nyt se selitys on väärä, ja oikeasti koetetaan saada hintaa ylös. Ja sitten se hintapumppaus pitäisi vielä ostajan hyväksyä, jotta markkinavalvonnalle kantelun sijaan tehtäisiinkin seuraavaksi päiväksi korkeampi ostotarjous.

 

[Husky]

TM:ssä maksumuurin takana tällainen otsikko.
Tuo saattoi etukäteen olla jollakulla mielessäkin tuo 15min tarkkuudella ennustelu...

"Puheenaihe: Tuulisähkön epävarmuus
Virheet tuotantoennusteissa nostivat kustannuksia
Sään ennustaminen vartin tarkkuudella on vaikeaa. Se johtaa siihen, että tuulisähkön tuotannon ennustaminen voi mennä pahastikin pieleen."

 

[Matti1965]

Pohdin tässä, mitä mahdat tarkoittaa tuolla "seuraavalla sadolla", ja millainen mekanismi hinnanmuodostukselle on mielessäsi. Et varmaankaan tarkoita, että "sadon mädättäminen" jotenkin suoraan vaikuttaisi seuraavaan "satoon", koska jokainen varttikauppa on oma lukunsa, eikä edellinen vartti vaikuta siihen mitenkään.

Tarkoittanet siis ilmeisesti sitä, että kun ensin "myydään ei-oota", niin ostajat haistavat tämän, ja alkavat myöhemmin (siis aikaisintaan seuraavana päivänä) tarjota korkeampaa hintaa sähköstä? Jotta tämä toimisi, pitäisi ostajien jotenkin itse haistaa tilanne, koska mitään suoraa ja rehellistä keinoa asian viestittämiseen ostajille ei oikein ole.

Markkinoille pitää kyllä viestiä kaikki olennaiset asiat, kuten juuri tuotantotehon vajaukset, mutta ei siellä UMM-viesteissä voi suoraan sanoa, että jarrutellaan hinnan nostamiseksi. Sinne on laitettava joku legitiimi selitys vajaatuotannolle, ja ostajan pitäisi sitten jotenkin haistaa, että nyt se selitys on väärä, ja oikeasti koetetaan saada hintaa ylös. Ja sitten se hintapumppaus pitäisi vielä ostajan hyväksyä, jotta markkinavalvonnalle kantelun sijaan tehtäisiinkin seuraavaksi päiväksi korkeampi ostotarjous.

Kirjoitukseni ei ollut täysin vakavalla mielellä laadittu, mutta tosiasiahan on joka alalla, että tottuminen korkeampiin hintoihin onnistuu, ja maksetaan enemmän mukisematta sen jälkeen.

 

[tet]

Kirjoitukseni ei ollut täysin vakavalla mielellä laadittu, mutta tosiasiahan on joka alalla, että tottuminen korkeampiin hintoihin onnistuu, ja maksetaan enemmän mukisematta sen jälkeen.

Ehkäpä se onnistuisi, jos niitä korkeita hintoja olisi tarpeeksi kauan, että niihin ehtisi tottua. Tänään on taas keskihinta hädin tuskin plussalla, taitaa toissapäiväiset korkeat hinnat jo unohtua? Ainakin toisinpäin tottuminen on täällä palstalla helppoa - valitusvirsi alkaa aina uudelleen hintojen noustessa, vaikka olisi ollut kuinka pitkä matalan hinnan jakso välissä.

Tuo "maksetaan mukisematta" toimii kyllä silloin, kun pyyntihinta on tiedossa etukäteen. Kuten vaikka jos menet kauppaan, niin näet hinnan hyllyn reunassa. Sähkökaupasta ostat haluamasi määrän niin, ettei hintalappua ole. Kassalla tarjoat sen mitä haluat itse maksaa, ja kassaneiti joko ottaa osan rahoistasi (tai ne kaikki) ja kävelet sähkösi kanssa ulos, tai sitten hän kieltäytyy tarjoamastasi rahasummasta ja nappaa sähköpaketin sinulta pois.

 

[Arisoft]

Tänään on taas keskihinta hädin tuskin plussalla, taitaa toissapäiväiset korkeat hinnat jo unohtua?

Ei ne unohdu mutta tuottaa vaikauksia keksiä mihin ilmaista sähköä nyt käyttäisi. Auto on jo ladattu, tiskit tiskattu, talokin on aika lämmin.

Saas nähdä ottaako edes sähkökattilat kunnolla tehoa negahinnoilla. Ainakin just nyt puolen päivän aikaan sähköä tuodaan hieman Suomeen, jossain on siis vielä halvempaa.

 

[BBF]

Jos se sähkö oliskin ilmaista mutta kun siirto maksaa niin eihän se ole.

 

[Arisoft]

Jos se sähkö oliskin ilmaista mutta kun siirto maksaa niin eihän se ole.

Itsellä paneelien vuoksi, silloin kun aurinko paistaa ja pörssihinta on nollan lähellä, niin paneeleista tuleva sähkö on ilmaista. Automaatio keskittyykin sen hukkaamiseen tehokkaasti ja tarkasti. Joku toinen voisi sanoa että paneeleista tulee aina ilmaista sähköä, mutta näinhän se ei ole, koska sille määräytyy hinta sähköpörssissä.