yle.fi
www.hs.fi
Minua ei yllätä, etteikö kuluttajien sähkönhinta datakeskusten ja muiden suurkuluttajien investointien vuoksi nousisi verohelpotusten saattelemana. Seurauksena lienee jo joissakin maissa nähtyjä kuluttajahintojen kompensointia veronmaksajien varoista. Jännää, miten sähkömarkkinat toimiessaan saavat sosialisoitua itsensä.Maksumuurin takana:
Datakeskukset | Tuulisähkötuntija varoittaa datakeskuksista: Suomen sähköjärjestelmä ajaa seinään parissa vuodessa
Kokenut tuulivoima- ja vetyhankekehittäjä vaatisi datakeskuksilta aina sähkönostosopimuksen, joka takaisi uuden sähköntuotannon syntymisen.
"”Näyttää siltä, että sähköjärjestelmä ajaa seinään parin seuraavan vuoden aikana”, hän sanoo."
”Lupien saaminen ei ole missään maailmassa näin helppoa. Tämä yhdistettynä yhteen maailman parhaista kantaverkoista tekee Suomesta ainutlaatuisen paikan datakeskusinvestoinneille.”
Seurauksena voi olla Trastin mielestä hallitsematon sähkön käytön kasvu, joka ei kuitenkaan riittävän nopeasti johda uuden tuotannon rakentamiseen.
”Jos ei tehdä mitään, niin markkina korjaa itsensä vasta aivan liian pitkällä viiveellä.”
"Aura Salla nostaa tiedotteessaan esiin Irlannin esimerkin. Maan sähkönkulutuksesta yli viidennes kuluu datakeskuksissa. Keskukset ovat varmistaneet sähkön saantinsa kiinteähintaisilla sopimuksilla, mikä on johtanut siihen että kuluttajat päätyvät maksamaan niukaksi käyneestä sähköstä hyvin korkeaa markkinahintaa."
Voisi oikeastaan kysyä, onko teollisuuden tukemiseen ylipäätään perusteita.
Katselin nimenomaan tämän vuoden alkua. Saa nähdä, miten on jatkossa.
Niin, kyllähän miinushinnat on jääneet ainakin todella nopeasti historiaan. Seuraavaksi sitten jää alle 5snt hinnat historiaan ja sitten onkin kusi sukassa.
Eikä teollisuus ja datakeskukset vedä ollenkaan vertoja sille haitalle, millä sähkölämmitys kuormittaa kaikkinensa valtakunnan sähköverkon ja sähköntuotannon kapasiteettitarvetta (vain maksimilla näet on merkitystä). Ainakin sähkölämmityksen tulisi perustua parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan (ts. täystehoiseen maalämpöön) tai sitten ratkaisuna olisi sähköverkon kannalta sitäkin edullisempi täyteen kulutusjoustoon kykenevä hybridilämmitys.
Tuo Irlannin paha datakeskustilanne onkin ollut Ylellä useissa podeissa esillä.
Aivan, sähköpadat pois verkosta.
Vuoden takaiseen tilanteeseen sähkösopparien hinnat kohonneet 1snt/kWh, se antaa ilmentymää miten hinnat ovat kohonneet.
Suomalaiselle parempi olisi niitä käyttää eikä sitä sähköä datakeskuksille
Voisi kai sitä säätää hätätilalain, joka määrää datakeskukset ajamaan itsensä alas, jos vapaan/käytettävissä olevan (käytännössä tietyn hintaisen) sähkön määrä markkinoilla painuu hetkellisesti liian vähiin. Poliittinen päätös. Toisaalta lain pitäisi huomioida mikäli kyseinen laitos tuottaa tarvittavaa kaukolämpöä kriittiselle alueelle.
Edellyttäisi kyllä eduskuntaan aika paljon vahvempaa edustusta vasemmalle.
Datakeskuksissa ajetaan myös ihan oikeasti tarpeellisia työkuormia, niiden hassujen kissavideopalveluiden lisäksi. Vai miltä kuullostaisi, että ei nyt tällä kertaa makseta palkkoja maksupäivänä, koska sähkö oli liian kallista ja datakeskus piti ajaa alas.
Tuskinpa löytyy niiltä niin isoja generaattoreita kun ne tarvitsisi, tehontarve voi olla luokkaa 100MW. Sen kokoinen voimala luetaan jo suureksi voimalaitokseksi.
Siis kyllähän noissa datakeskuksissa on varageneraattorit, saattaa toki olla että mitoitettu vain osakuormalle, niin että osa laitteistoista ajetaan vaan akun varassa alas, mutta ainakin perinteisesti siellä on ollut varavoimaa koko laitoksen käyttämiseksi.
Niin, tai jos vaikkapa kirjanpitoa, palkanlaskentaa, työvuorosuunnittelua, työaikaraportointia jne. voisi tehdä vain silloin kun sähkö ei ole erityisen kallista?
En tiedä, miltä kuullostaa, jos palkka ei tule maksupäivänä. Palkanlaskun palvelimista olin vastuussa luokkaa 25 vuotta ja maksupäiviä oli vähintään neljä ja alkuun kymmenkuntakin kuukaudessa. Myös pankkiaineisto lähti palvelimesta (paitsi kerran, kun oli pankkilakko ja ajeltiin myös maksuun tarvittavien setelien ja kolikkojen määrä, jotta palkanlaskentaosasto osasi varata oikean määrän erilaista rahaa saataville).
Menee uuden voimantuotannon rakentaminen jäihin samalla, kun monet muutkin investoinnit. Saattaapi sähkön hinta pysyä alhaisena paitsi talvisaikaan. Tuo ei välttämättä lämmitä keväällä, kesällä ja syksylläkään, jos työpaikka menee, tai verot sitten vievät sitäkin enemmän.
En meinaa. Tiedän. Julkisella sektorilla oli tuohon aikaan paljon alimpien tulodesiilien naisia töissä. Tuossa ryhmässä kiinnostus ansiolaskelman sisältöön oli huomattavasti isompi kuin propellikaulaisilla miehillä.
Kaverin työpaikalla oli just ollut joku palkka-ajon ongelma ja osalta porukkaa jäi bonukset saamatta. Kyllä siitäkin ihan riittävästi nousi hälyä, tuo oli korjattu sitten jo heti seuraavaksi päiväksi.
www.tekniikkatalous.fi
Kävelin läpi erään sähkökattilatyömaan ja tätä samaa sanoi työmaan vastaava, totesi silti että "tehdään nyt kuitenkin valmiiksi asti".
Väite on täyttä puppua. Verkkoon sopii teknisistä syistä vain tietty määrä sähköä ja yli- tai alimäärä on jonkun kompensoitava aivan tarkoituksella (ja käytännössä maksua vastaan). Negatiivisia hintoja syntyy, kun jotkut tuottajat (käytännössä ydin- ja aurinkovoiman tuottajat ja joidenkin vanhojen tuuli-. ja vesivoimaloiden haltijat) tunkevat verkkoon väkisin sähköä joko omalla tappiollaan tai sitten tariffilla, jolla pääsevät kuin koira veräjästä, vaikka aiheuttavat tappion syntymistä muille. Monestihan moinen on "tuontia", koska Saksassa ja Hollannissa on jäänteitä vanhoista käytännöistä (ja Ruotsissakin taitaa vielä olla sähkön hassujen jälleenmyyntisopimusehtojen aiheuttamaa kannustetta tuottaa liikaa sähköä joillakin tuotantoyksiköillä). Ydinvoimaloiden ajottainen liikatuotanto on ymmärrettävää puhtaasti teknisista syistä.
Saivarteluksihan asia herkästi menee, mutta todellisuudessa Suomeen on sen verran järeät tuontiyhteydet (ja ulkomaanpäässä meininki vpoi olla eri syistä hyvinkin järjetöntä), suuri määrä ydinvoimaloita ja tietyt (erityisesti tuulivoiman) tuottajat ovat tehneet myyntisopimuksia, joilla sähköä kannattaa tuottaa myös negatiivisilla hinnoilla. Esimerkiksi sähköfuutuurithan antavat tuottajalle varman mahdollisuuden suojautua negatiivisten hintojen aiheuttamilta tappioilta, vaikka myydään surutta sähköä verkkoon, vaikka teknisesti voisi vähentääkin. Jos kulutus on syystä tai toisesta vähäistä, moiset sähkön lähteet ovat niin runsaita, että kaikki kaupaksi käyvä sähkötuotanto ylittää luonnollisen kysynnän.
Kaikenlainen hintojen kiinnitys riippumatta riskin kantajasta vähentää kulutuksen ja tuotannon joustoa tilanteissa, missä se saattaisi olla teknisesti mahdollista ja lisää täten pörssihintojen heiluntaa. Samalla tuo vie kannusteita kehittää kulutusjoustoa ja sähkön ja muiden energiamuotojen välillisesti tapahtuvaa varastointia.
