Inkooseen terästehdas?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #123
Projekti etenee pikkuhiljaa.
Kaikki paikalliset eivät ole innoissaa projektista.
/img-s3.ilcdn.fi/4b1969dd67cebf454db0e874dccb903658221f23e805869fcd5e5103ee60c633.jpg)
www.iltalehti.fi
Kaikki paikalliset eivät ole innoissaa projektista.
Neljän miljardin euron tehdashanke etenee soraäänistä huolimatta
Norjalaisyhtiö Blastr Green Steelin terästehtaan on tarkoitus tuottaa terästä Inkoossa vuonna 2030, maajohtaja Antti Kaikkonen sanoo.
www.iltalehti.fi
- Keskustelun aloittaja
- #124
Rahaa tarvitaan paljon. Tehdasprojektin hinnaksi on arvioitu neljä miljardia euroa.
”Mittaluokka on oikea”, Kaikkonen vahvistaa.
Uskotte, että rahat löytyvät?
”Kyllä olemme luottavaisia. Euroopassa on vahva kysyntä vihreälle raudalle”, Kaikkonen sanoo.
Kaikkonen uskoo, että ollakseen kilpailukykyistä, teollisuuden tulee olla vihreää. Pohjoismaissa on kilpailuetu vihreässä energiassa, hän sanoo.
www.tekniikkatalous.fi
”Mittaluokka on oikea”, Kaikkonen vahvistaa.
Uskotte, että rahat löytyvät?
”Kyllä olemme luottavaisia. Euroopassa on vahva kysyntä vihreälle raudalle”, Kaikkonen sanoo.
Kaikkonen uskoo, että ollakseen kilpailukykyistä, teollisuuden tulee olla vihreää. Pohjoismaissa on kilpailuetu vihreässä energiassa, hän sanoo.
Tämä Suomeen suunniteltu 4 miljardin jättitehdas toisi 1000 uutta työpaikkaa – 1/10 kunnan asukkaasta vastustaa
Norjalaisyhtiö Blastr Green Steelin terästehtaan on tarkoitus tuottaa terästä Inkoossa vuonna 2030, maajohtaja Antti Kaikkonen sanoo.
www.tekniikkatalous.fi
Tämä hanke on ollut melko paljon uutisissa Ruotsissa:
www.sverigesradio.se
Vastaavaa Vihreän teräksen valmistusta sielläkin?
Mistä kaivoksesta ne nostaa nuo rahamäärät
Sources: Stegra looking for twice as much money as previously said - Radio Sweden
The company Stegra that is building a low-emissions steel plant in northern Sweden, needs twice as much money than previously said, reports business daily ...
www.sverigesradio.se
Vastaavaa Vihreän teräksen valmistusta sielläkin?
Mistä kaivoksesta ne nostaa nuo rahamäärät
Husky
Hyperaktiivi
Oho, oikein yllätti, konkurssi ja kas, ei kukaan ollut kiinnostunut ostamaan tätä vetyjuttua. Ei voi muuta kuin toivoa viisautta Suomen päättäjiltä ettei lyödä rahoja huuhaaseen - vaikka olisikin poliittisesti hyväksyttävä sijoitus.
yle.fi
700 miljoonan euron vetytehdashankkeen rippeetkään eivät kelvanneet ostajille
Konkurssiin menneen Flexensin pesänselvittäjän mukaan realisointi ei onnistunut. Arvokkaimpana omaisuutena pidetty yva-materiaalikaan ei löytänyt ostajaa.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #127
Vetyjutut tuli edellisen energiakriisin aikana kaikkien huulille. Realiteetit olivat kuitenkin kovasti projekteja vastaan.Oho, oikein yllätti, konkurssi ja kas, ei kukaan ollut kiinnostunut ostamaan tätä vetyjuttua. Ei voi muuta kuin toivoa viisautta Suomen päättäjiltä ettei lyödä rahoja huuhaaseen - vaikka olisikin poliittisesti hyväksyttävä sijoitus.
700 miljoonan euron vetytehdashankkeen rippeetkään eivät kelvanneet ostajille
Konkurssiin menneen Flexensin pesänselvittäjän mukaan realisointi ei onnistunut. Arvokkaimpana omaisuutena pidetty yva-materiaalikaan ei löytänyt ostajaa.
Teräkseen liittyen, Ruotsissa eräs projekti etenee vähän kehnosti.
Investoinnit | Miljardien teräshankkeesta uhkaa tulla Ruotsin vihreän siirtymän seuraava jättiruumis
Stegran piti saada lisärahoitus sovittua tiistaihin mennessä, mutta mitään ei kuulunut. Terästehdasta uhkaa sama kohtalo kuin vuosi sitten konkurssiin mennyttä Northvoltin akkutehdasta.
www.hs.fi
- Keskustelun aloittaja
- #128
Kokkolaan kaavaillaan alumiinitehdasta. Ivestointipäätös pitäisi tulla 2027
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/9792e23b-f909-43fa-b4f7-5c3dbca659e4 (mm)
yle.fi
yle.fi
www.ymparisto.fi
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/9792e23b-f909-43fa-b4f7-5c3dbca659e4 (mm)
Projektiyhtiö Arctial ehdottaa lähinaapureilleen maakauppoja Kokkolassa
Valtavaa alumiinitehdasta Kruunuportin teollisuusalueelle suunnitteleva Arctial on valmis tekemään kauppoja, jos maanomistaja niin haluaa.
yle.fi
Alumiinitehdasprojekti Arctial etenee rivakkaa tahtia Kokkolan seudulla – yva-selostus valmiiksi vuoden loppuun mennessä
Projektiyhtiö Arctial suunnittelee aloittavansa Kokkolan ja Kruunupyyn rajalla vähähiilisen alumiinin valmistuksen.
yle.fi
Arctial MidstreamCo Oy, alumiinitehdas, Kokkola ja Kruunupyy
Arctial Oy suunnittelee Kruunuportin teollisuusalueelle vähähiilistä primäärialumiinitehdasta, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 550 000 tonnia alumiinia.
www.ymparisto.fi
Viimeksi muokattu:
Jos datakeskusten sähkön ostoa ei ole vielä sovittu, niin sitten vaan kilpailemaan hinnoilla.
Kyllä ne tuottajat sille asiakkaalle myyvät joka maksaa parhaiten ja on pitkäaikainen luotettava kumppani.
Tai sitten perustavat omaa tuotantoa / mankalan ja saavat sähkön sitä kautta.
Kyllä ne tuottajat sille asiakkaalle myyvät joka maksaa parhaiten ja on pitkäaikainen luotettava kumppani.
Tai sitten perustavat omaa tuotantoa / mankalan ja saavat sähkön sitä kautta.
Västra Nyland: Blastr Green Steel peruu miljardien terästehdasinvestoinnin Inkoossa – keskittyy ensin sienirautaan
Norjalainen Blastr Green Steel peruu väliaikaisesti suunnitelmat massiivisesta terästehtaasta Inkoossa."Yhtiö hakee ympäristölupaa rautasienilaitokselle ja vetykaasulaitokselle, mutta itse terästehdas on jätetty pois lupahakemuksesta."
Västra Nyland: Blastr Green Steel peruu miljardien terästehdasinvestoinnin Inkoossa – keskittyy ensin sienirautaan
Norjalainen Blastr Green Steel peruu väliaikaisesti suunnitelmat massiivisesta terästehtaasta Inkoossa.
yle.fi
(Maksumuuri)
pökö
Kaivo jäässä
Yllättyykö joku?
- Keskustelun aloittaja
- #134
Ei, varsinkaan kun tietää miten Ruotsissa hiukan samansuuntaiset projektit edistyvät...
Sienirautahommissa epävarmuudet ovat terästehdasta suuremmat (ts. saattaa asettua minne vain kannattavuuden ja tappiollisen toiminnan välimaastoon). Riittävän "vihreää" terästä voinee melko hyvin tehdä vanhoissakin terästehtaissa (samantapaisilla värkeillä kuin Torniossa). Sienirauta saattaisi toisaalta olla hyvää juuri jaloterästen valmistamiseen, kun raudan hiilipitoisuus on valmiiksi alhainen.
Espejot
Hyperaktiivi
Kuka tosiaa ylättyy että Suomen suurin yksitäinen hanke suunnitellaan toteutettavaksi vaiheittan. Oikeastaa ihan loogista, rautasieni on välituote jota voidaan myöhemmin sulattaa sähkökaariuuneissa teräkseksi. Yhtiö voi hakea lupaa ensin rautasieni- ja vetylaitoksille ilman varsinaista terästehdasta koska ne ovat teknisesti erillisiä vaiheita vaikka liittyvät samaan tuotantoketjuun. Projektin suunitelu vaiheittain antaa selkeän edun sillä terästehtaan toteutus voi riippua myöhemmistä investointipäätöksistä ja ympäristövaikutukset. Lisäksi lupaprosessit voidaan käsitellä vaiheittain, riskitaso madaltuu ja mahdollisuus että projektista toteutuu edes osa kasvaa.
Ajurina vihreän raudan valmistamisessa on päästökauppa. Toistaseksi mettallit saa ilmaisia päästöoikeuksia mutta tämän suunniteltu muuttuvan. Esim SAB:n Raahen terästehdas on hyötynyt vuosia ilmaisista päästöoikeuksista, mutta vuodesta 2026 alkaen etu alkaa huveta. Jos tehtaan siirtyminen fossiilivapaaseen tuotantoon viivästyy seurauksena voi olla mittava lisälasku päästöistä. Kun päästöoikeudet eivät enää tule ilmaiseksi, yritykset joutuvat investoimaan ja niiden myös kannattaa investoida vähäpäästöisiin teknologioihin. Tosin, päästökauppa on vastatuulessa ja hiilirajamekanismi ja päästökaupan ilmaisjaon poistuminen on uhattuna. Joten eipä ole yllätys että epävarmuus päästöoikeuksien kohtalosta vaikuttaa suunitelmiin. /edit/
Ajurina vihreän raudan valmistamisessa on päästökauppa. Toistaseksi mettallit saa ilmaisia päästöoikeuksia mutta tämän suunniteltu muuttuvan. Esim SAB:n Raahen terästehdas on hyötynyt vuosia ilmaisista päästöoikeuksista, mutta vuodesta 2026 alkaen etu alkaa huveta. Jos tehtaan siirtyminen fossiilivapaaseen tuotantoon viivästyy seurauksena voi olla mittava lisälasku päästöistä. Kun päästöoikeudet eivät enää tule ilmaiseksi, yritykset joutuvat investoimaan ja niiden myös kannattaa investoida vähäpäästöisiin teknologioihin. Tosin, päästökauppa on vastatuulessa ja hiilirajamekanismi ja päästökaupan ilmaisjaon poistuminen on uhattuna. Joten eipä ole yllätys että epävarmuus päästöoikeuksien kohtalosta vaikuttaa suunitelmiin. /edit/
Samalla tavalla kuin energiaa on saatu ammoisista ajoista lähtien... pistetään toinen nuotio ensimäisen viereen. Jos on kysyntää niin yleensä tarjonta seuraa perässä. Markinatalouden perutavaa laatua oleva mekansimi. Tosin, olkiluodon rakentaminen kesti niin kauan että tarjonta ja kysyntä ehti muuttua moneen kertaan enttä onhan näissä riskinsä. Toinen vaihtoehto on että istutaan kiikkustuolissa tekemättä mitään ja toivotaan että vanha maailma tulee takaisin.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Tuon suunnitteluvaiheet on nyt nähty.
Tehdasta ei ole eikä tule, onneksi eivät (toivottavasti eivät) saaneet pumpattua suomelta rahaa "suunnitelmiinsa".
Eikös kunnan edustajat ilmaisseet tyytyväisyytensä hankkeen vaiheistamisesta (ehkä taka-ajatuksin tai sitten ilman)?Kunnan suunnalta tuli huokauksella? ettei päätös yllättänyt lainkaan
Nyt sitten varmaan kysyvät milloin tulee vaatimus palauttaa rahat mitä kunta sai suunnittelu-kustannuksia varten
Vaikeaa sanoa, johtoporras on vaihtumassa taas kerran joten asioitten hoito siirtyy taas
No, ainoa mitä itse tiedän on, mitä Yle kirjoitti aiheesta siteeraamalla paikallisessä lehdessä kirjoitettua ja kirjoitti vielä kysyneensä kunnanvaltuuston puheenjohtajalta vahvistusta asiasta, https://yle.fi/a/74-20225936. Ja helpostuksen huokaus (tavallaan) kunnassa oli, että projektia ei olla toteuttamassa heti täydessä laajuudessaan.
Eli kommentoin sitä, että kyselit, milloinkahan kunta mahtaa kysellä rahojen palauttamista(?) ja että koko projektin peruuttaminen ei ollut yllätys (mikä ei pidä paikkaansa, eli koko projektia ei ole peruutettu, vaan terästehdasta ei suunnitella tehtävän tässä vaiheessa, vaan ainoastaan raudanpelkistyslaitos). Olisi näissä keskusteluissa sentään syytä pysytellä tosiasioissa eikä säveltää kaikkea omasta päästä.
Husky
Hyperaktiivi
Näissä yleensä tässä vaiheessa on "täysin selvää ettei tukia ole saatu".
Sitten kun pöly joskus laskeutunut, ja kiinnostus yleisöltä lopahtanut, saattaa alkaa selvitä, että rahaa on lapioitu. Sitten tällaisella palstalla, kun tuomitsee asian, niin ollaa että kuka nyt vanhoja muistelee ja ettei maksumies saa valittaa ja sattuuhan näitä...
Laitatko joitain esimerkkejä aiemmista tapauksista, joissa on käynyt kuten tässä esität?
Yleensä tontilleen kaavan laatineelta peritään kaavoituskustannukset ja kunnallisen infrastruktuurin kustannukset, eli jos joku on lapioinut rahaa, niin laitoksen tai vastaavan rakennuttaja. Toki tuolla voi saada rahansa takaisin ja rutkasti voittoakin, jos saa kaiken myydyksi eteenpäin (kuten tyypillisesti uudet rakennetut asunnot myydään).
En ole kuullut, että teollisuuslaitoksia rakennettaisiin näin. Joitakin peltihalleja on "kehitysalueella" ja muuttotappiokunnissa rakennettu näin kunnan laskuun ja riskillä (mutta lähellä pääkaupunkia kaikki ymmärtävät kunnissakin, että noin ei todellakaan kannata toimia, vaan kunnat ovat todellisuudessa kiinteistösijoitusyhtiöitä, jotka käärivät rahat heti alkuun ja välttävät kaikenlaista riskiä asiassa).
Husky
Hyperaktiivi
Meneeköhän kunnallistekniikan rakentamisen rahoitus tosiaan tuolla tavalla (rakennuttaja maksaa), näissä somekansan ideologiaan sopivissa työllistävissä tai "työllistävissä" tapauksissa?
Datakeskuksista myös aluksi annettiin vaikutelmaa, että ilman tukia hommaillaan.
Turhuuksien turhuus eli vetyputki on kyllä kanssa todella pelottava, että onko mitään rajaa. Ja jyrätään hyvät metsät alle, eikä harmaa tai musta suojelu näissä paina. Paitsi voidaan ottaa "kompensaatiota" täysin ulkopuolisilta metsänomistajilta, kuten suunnitelmissa tehdä ratikkakiskojen alle jäävien metsien osalta. Tuo jos toteutuu niin onkin kaiken huippu. Tästä oli Aamulehdessä muutama lause jossakin ratikkavohkausjutussa eikä ole linkkiä, olisi kyllä pitänyt laittaa huoneentauluksi tuo hulluus, niin voisi aina laittaa lähdetekstin tarkemmin.
Erilaisia kosahtaneita viherhommiin liittyviä tapauksia. Länsirannikollakin oli se yksi, taisi olla jokin vetytouhuilu kyseessä. Menikös se niin, että sijoittaja sanoi, että luuli tukiaisia tulevan enempi ja ellei tulekaan, niin pystytettyä systeemiä ei oteta käyttöön.
Datakeskuksista myös aluksi annettiin vaikutelmaa, että ilman tukia hommaillaan.
Turhuuksien turhuus eli vetyputki on kyllä kanssa todella pelottava, että onko mitään rajaa. Ja jyrätään hyvät metsät alle, eikä harmaa tai musta suojelu näissä paina. Paitsi voidaan ottaa "kompensaatiota" täysin ulkopuolisilta metsänomistajilta, kuten suunnitelmissa tehdä ratikkakiskojen alle jäävien metsien osalta. Tuo jos toteutuu niin onkin kaiken huippu. Tästä oli Aamulehdessä muutama lause jossakin ratikkavohkausjutussa eikä ole linkkiä, olisi kyllä pitänyt laittaa huoneentauluksi tuo hulluus, niin voisi aina laittaa lähdetekstin tarkemmin.
En minä tiedä, menikö se niin, sinun se pitäisi tietää. Firmojen nimiä ja homman yksityiskohtia kehiin, kiitos.
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Espejot
Hyperaktiivi
Se on nopeasti katsottu: ei menetettyjä verorahoja tai tukia.
Lisäksi, ei liity "viherhommiin" millään lailla. Mahtavaa whataboutismia nostaa esiin täysin keskustelunaiheeseen liittymätön asia.
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Ai löysi sitten vielä nämä:
VTV:n damning-raportti energiatuista (huhtikuu 2025) — tuorein löydös:Vihreää siirtymää edistämään tarkoitettu energiainvestointien tuki kasvoi räjähdysmäisesti: myöntövaltuudet kasvoivat valtion talousarviossa vuoden 2018 noin 55 miljoonasta eurosta noin 730 miljoonaan euroon vuonna 2022 — yli 13-kertainen kasvu neljässä vuodessa. Yahoo Finance
VTV totesi, että tuen vaikuttavuutta ei systemaattisesti seurattu vuosina 2018–2023. Tuelle oli asetettu paljon erilaisia tavoitteita eikä mitään niistä priorisoitu selvästi — jokaisen hankkeen kohdalla voitiin katsoa tuen edistävän ainakin jotakin tavoitetta ainakin vähän. Selkeiden tulostavoitteiden puute aiheuttaa riskin sille, että tukia ohjautuu joko itsessään kannattaville tai energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta marginaalisille hankkeille.
Käytännössä: valtio jakoi satoja miljoonia ilman kunnollista seurantaa siitä, toimivatko hankkeet.
Energianpalautus teollisuudelle — 420 miljoonaa euroa kyseenalaisella hyödyllä:Energiaintensiivisille yrityksille maksettu energiaveronpalautus oli vuonna 2022 noin 420 miljoonaa euroa — mutta hyöty on epäselvä, sillä Suomessa sähkö on jo Euroopan halvimpia ydinvoima- ja uusiutuvan energian ansiosta. Tuki siis maksettiin yrityksille halvasta sähköstä, jota he jo saivat edullisesti.
Sähköautojen latausinfraan miljoonia — Business Finland leikkasi rajusti:Business Finlandin Energiatuki muuttui rajusti vuoden 2024 alusta, kun siihen käytettävää rahoitusvaltuutta leikattiin valtion budjetissa — aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput pudotettiin tuen piiristä kokonaan pois, koska ne olivat jo markkinaehtoisia eivätkä tarvinneet tukea. Toisin sanoen vuosia maksettiin tukia hankkeille, jotka olisivat toteutuneet ilman tukea.
Nordic Ren-Gas — vihreää vetyä 45 miljoonalla EU-tuella, projekti kesken:Hallituksen raha-asianvaliokunta puolsi lokakuussa 2024 lähes 28 miljoonan euron energiatukea Nordic Ren-Gas Oy:lle Lahteen suunniteltua metanointi-investointia varten. Yhtiön liiketoiminnan tappio oli 9,1 miljoonaa euroa vuonna 2024. Projekti on vasta suunnitteluvaiheessa ja tuotannon on tarkoitus alkaa 2027–2028 — kukaan ei tiedä vielä toteutuuko se.
Green Fuel Nordic / Pyrocell — bioöljyprojekti kaatui:Green Fuel Nordic ja Pyrocell AB:n bioöljyprojektit epäonnistuivat rajusti, sijoittajien rahat hävisivät — ja kysymys kuuluu, paljonko veronmaksajien varoja meni mukaan.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ai löysi sitten vielä nämä:
Hankkeita ei seurattu tarpeeksi hyvin, eli on epävarmaa, kohdistuivatko ne oikein. Referaatissa ei kuitenkaan esitetä todisteita siitä, että ne kohdistuivat väärin, kyse on siitä ettei ole tietoa suuntaan tai toiseen.
Ei näytä liittyvän vihreisiin hakkeisiin mitenkään, ainakaan referaatti ei siihen viittaa.
Alun perin tuki oikeisiin hankkeisiin, mutta ilmeisesti maksettiin vähän turhan pitkään. Eli tässä nyt ekan kerran jotain aiheen mukaista "filunkia" ilmeisesti.
Projekti suunnitteluvaiheessa, eli mahdotonta kenenkään sanoa vielä mitään tässä vaiheessa.
Green Fuel Nordic ja Pyrocell AB:n bioöljyprojektit epäonnistuivat rajusti, sijoittajien rahat hävisivät — ja kysymys kuuluu, paljonko veronmaksajien varoja meni mukaan.
Mahtava tiivistelmä: "kysymys kuuluu, paljonko veronmaksajien varoja meni mukaan". Eikä sen tekoälyn pitänyt kaivaa vastaus tähän, miksi ei kaivanut? Eikö löytynyt mitään ongelmaa, kun esitetään vain kysymys?
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Husky
Hyperaktiivi
Mitäs muuten olet mieltä EU-tuista, että ei varmaan niissäkään mitään epäilyksen aihetta ole, eivät mene vääriin käsiin ja ovat tehokkaita?
Ovat erittäin viherpainotteisia, niin se jo todistaa että kaikki kunnossa?
Tuo projekti muuten onnistui teknisessä mielessä hyvin ja tehdas kuulemma tuotti aivan laadukasta tavaraa (olen kuullut tuotteen ostajan edustajan suusta). Mikä petti Suomessa tavanomaiseen tapaan oli rahoitus (Suomesta ei löydy riittävästi sijoittajia, jotka sijoittaisivat Suomeen ja suostuisivat ottamaan riskiä, joten ollaan pankkien joustamattoman ja kalliin lainarahoituksen varassa) ja myynti sekä markkinoiden varmistaminen ja valmistelu.
Ostaja sitten ostaakin tuotteen nykyisin Ruotsista, missä liiketoiminta osataan paremmin kuin Suomessa perinteisesti (ja uusihan tuote on tuollakin).
Minulla ei ole mitään stereotyyppistä käsitystä mistään tietynlaisista tuista. En siis usko että EU-tuet menevät kaikki kankkulan kaivoon, sen paremmin kuin että menevät kaikki aina oikeaan osoitteeseen. Jokainen tuki (oli EU-tuki tai joku muu) voi mennä oikeaan tai väärään. Jos todetaan sen menneen väärään, asia pitää korjata, tai ainakin estää ettei seuraava mene.
Mutta mitään yleistyksiä ei voi tehdä, että kun yksi tuki, jonka perusteluissa on kirjaimet E ja U peräkkäin, meni pieleen, niin tästä lähtien pistetään linnaan kaikki, jotka hakevat tukea jonka perusteluissa on kirjaimet E ja U peräkkäin.
^ EU-tuilla on poikkeuksetta tarkoitus vahvistaa Euroopan yhteismarkkinoita nurkkakuntaisen toiminnan tuen sijasta. Tuo on Euroopan talouden kilpaillukyvyn kannalta niin tärkeä tukinäkökulma, että verrattuna monenlaiseen kotimaiseen yritystukeen tuossa on jokseenkin poikkeuksetta merkittävä uutta luova ulottuvuus. Siitä syystä EU-tuilla on paremmat lähtökohdat tuottaa pitkän päälle onnistuneita tuloksia kuin kotimaisella yritystuella (puhumattakaan kansalaisten suoralla taloudellisella tuella verorahoin). Vaikka epäonnistumisiakin voi sattua, mahdollisuudet ovat paremmat, että vaikka tavoitteita ei saavutettaisi, tukea kanavoituu silti aiheisiin, jotka eivät sitä muutoin saisi, vaikka olisivat tuen arvoisia talouselämän uudistamiseksi.
Unkarinkin tuet pantiin jäihin edellisen hallituksen aikana, kun tämä rupesi kanavoimaan tukia korruptiovaltion kehittämiseksi mitassa, joka veti vertoja nykyisen USA:n presidenttivaltaisen hallinnon myöhemmille toimille sekä omassa maassa että lisäksi globaalissa mittakaavassa. EU on järjestään korruptiota kitkevä eikä sitä edistävä taho kuten nuo kaksi mainittua.
Unkarinkin tuet pantiin jäihin edellisen hallituksen aikana, kun tämä rupesi kanavoimaan tukia korruptiovaltion kehittämiseksi mitassa, joka veti vertoja nykyisen USA:n presidenttivaltaisen hallinnon myöhemmille toimille sekä omassa maassa että lisäksi globaalissa mittakaavassa. EU on järjestään korruptiota kitkevä eikä sitä edistävä taho kuten nuo kaksi mainittua.