Mitä on ilmastonmuutos
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Suomessa käynnistyy tutkimus, jolla varaudutaan Golfvirran heikkenemisen vaikutuksiin
yle.fi
Suomessa käynnistyy tutkimus, jolla varaudutaan Golfvirran heikkenemisen vaikutuksiin
Uutiset nopeasti ja luotettavasti.
yle.fi
IMO mielenkiintoinen:
yle.fi
ST1:n Mika Anttonen: Ilmastotavoitteet ovat mahdottomia, mutta ”tästä ongelmasta ei oikeastaan kukaan uskalla puhua”
St1, ABB, Fortum sekä Walter Ahlströmin säätiö lahjoittavat 9 miljoonaa Aalto-yliopistolle neljään uuteen professuuriin.
yle.fi
Anttonen itse tehnyt rahansa ja siksi arvostettavaa tekemistä. Sinällään aimoannos realsimia, mutta itse katson Anttosta kuitenkin pikkuisen kriittisin silmin - hänen business on kuitenkin fossiiliset polttoaineet, niin ei sitä liian nopeasti saa tuhota.
Mutta tosiaan hyvää ajattelua ja tekemistäkin. Ja ei mikään muutoksen kieltäjä - jarruttelija ehkä kylläkin.
Mutta tosiaan hyvää ajattelua ja tekemistäkin. Ja ei mikään muutoksen kieltäjä - jarruttelija ehkä kylläkin.
Tuo maakaasun käyttö varavoimana ja pakkasajan perusvoimana on niin "no-brainer", että se on suorastaan täydellisen käsittämätöntä ettei Suomella esimerkiksi ole siihen jo kansallista toimintaohjelmaa.
Kaasuverkon varrelle vain useita kaasuturbiinilaitoksia ja ne puoli-kaupallisella mallilla tuotantoon. Eli puolikaupallinen tarkoittaa että yhteiskunnan pitää huoltovarmuuden nimissä kattaa osa laitosten kustannuksista ja operointikuluista.
Samoin pitäisi huolehtia että riittävä määrä turvevoimaloita jatkaa toimintaa. Turpeen osalta energiaturpeen kulutus varmistaa myös kasvatus- ja kuivatusturpeen tuotannon, mikä on tärkeää kasvi- ja eläintaloudelle.
Kaasuverkon varrelle vain useita kaasuturbiinilaitoksia ja ne puoli-kaupallisella mallilla tuotantoon. Eli puolikaupallinen tarkoittaa että yhteiskunnan pitää huoltovarmuuden nimissä kattaa osa laitosten kustannuksista ja operointikuluista.
Samoin pitäisi huolehtia että riittävä määrä turvevoimaloita jatkaa toimintaa. Turpeen osalta energiaturpeen kulutus varmistaa myös kasvatus- ja kuivatusturpeen tuotannon, mikä on tärkeää kasvi- ja eläintaloudelle.
Viimeksi muokattu:
No eikös tuo käytännössä olekin noin toteutettu? Toki piikkejä varten vielä ihan polttoöljyä.
No näinhän tuo nyt jo toimii.
Ongelmahan on lähinnä se että itse kaasuputkistot ovat alunperin suunniteltu venäjältä tulevaa kaasua palvelemaan, eikä mitään valtaisia varastoja laivakaasua varten ole rakennettu.
Joo, täysin kotimainen myös pidemmissä kriisitilanteessa toimiva energiatuotanto olisi kyllä suotavaa.
Maakaasuvaravoimalat kannattaisi rakentaa erikoisesti yhteistuotantokäyttöön taajamien lämmitykseen, eli hukkalämmöllä lämmitetään asunnot, kun sähköllä on menekkiä ja sammutetaan vastaavasti tietenkin sähkökattilat, mutta myös kaukolämpöä tuottavat lämpöpumppulaitokset. Todellisuudessahan moinen vähentäisi välittömästi hiilidioksidipäästöjä, kun laitoksia tarvitaan eikä lisäisi niitä. Lainsäädäntö on kuitenkin este moiselle, kun perustuu kokonaisuutena virheellisesti ymmärrettyihin luonnontieteellisiin "faktoihin".
Jos joskus kehittyy merkittävää sähköpolttoaineiden tuotantoa ajoittaisella aurinko- ja tuulisähkön tarpeen ylittävällä tarjonnalla, laitokset voi konvertoida osittain tai kokonaan noille ja mahdollisesti rakentaa rinnalle synteettisen nestemäisen polttoaineen varastosäiliön ja vedyn kaltaisille polttoaineille mahdollisesti erillisen kaasuputkiliitännän.
Lisätäänpä vielä, että myös pelkkää lämpöä tuottavien bioenergiakattiloiden polttoainetta kannattaisi sähkön niukkuustilanteessa säästää toisenlaisia olosuhteita odottamaan ja priorisoida sähkön ja lämmön yhteistuotantoa maakaasun tai kauempana tulevaisuudessa synteettisten polttoaineiden avulla jo aivan ilmastosyistä.
Jos joskus kehittyy merkittävää sähköpolttoaineiden tuotantoa ajoittaisella aurinko- ja tuulisähkön tarpeen ylittävällä tarjonnalla, laitokset voi konvertoida osittain tai kokonaan noille ja mahdollisesti rakentaa rinnalle synteettisen nestemäisen polttoaineen varastosäiliön ja vedyn kaltaisille polttoaineille mahdollisesti erillisen kaasuputkiliitännän.
Lisätäänpä vielä, että myös pelkkää lämpöä tuottavien bioenergiakattiloiden polttoainetta kannattaisi sähkön niukkuustilanteessa säästää toisenlaisia olosuhteita odottamaan ja priorisoida sähkön ja lämmön yhteistuotantoa maakaasun tai kauempana tulevaisuudessa synteettisten polttoaineiden avulla jo aivan ilmastosyistä.
Viimeksi muokattu:
Ei tosiaankaan ole... Suomessa ei taida olla nyt rakenteilla yhtään uutta säävarmaa voimalaitosta, kun se Tornion 43MW moottorivoimala valmistui. Sähkön suurkuluttajia on kyllä rakenteilla.
Eli ilman tuota selkeä suunnitelmaa, sähköverkon tilanne kiristyy jatkuvasti. Minusta se on täydellistä typeryyttä, että tämäkin asia ratkaistaan vain jokun kriisin kautta, kun sähköverkko kyykkää isosti jollain kovalla pakkasjaksolla ja sitten tehdään superkalliita hätätoimenpiteitä.
Muutama tällainen voimalaitos tekisi höpöä koko sähköverkolle. Ja hukkalämpö kaukolämpöverkkoon:
SGT5-9000HL Heavy-duty gas turbine (50 Hz)
The Siemens Energy STG5-9000HL is our most efficient Gas Turbine. We created a flexible solution for decarbonization and with a 50% vol. hydrogen capability.
www.siemens-energy.com
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #289
IMO mielenkiintoinen:
ST1:n Mika Anttonen: Ilmastotavoitteet ovat mahdottomia, mutta ”tästä ongelmasta ei oikeastaan kukaan uskalla puhua”
St1, ABB, Fortum sekä Walter Ahlströmin säätiö lahjoittavat 9 miljoonaa Aalto-yliopistolle neljään uuteen professuuriin.
Anttonen puhuu paljon asiaa, mutta yhteen yksityiskohtaan jutussa haluan kiinnittää huomiota:
Tässä ylläolevassa asiassa unohtuu se seikka, että sähköistäminen vähentää primäärienergian tarvetta valtavasti. Korvaamalla sähköllä niitä toimintoja, joissa nyt käytetään suoraan fossiilisia polttoaineita, primäärienergian tarve vähenee. Meillä ei siis ole tarvetta tuottaa nykyistä vastaavaa määrää energiaa sähköllä - ei lähellekään. Paljon vähempi riittää, kun hyötysuhde paranee roimasti.
Toisaalta kokonaisenergiankulutus kasvaa sitä tahtia että se prmäärienergiankin määrä todennäköisesti jatkaa kasvuaan, vaikka hyötysuhde paraneekin.
Husky
Hyperaktiivi
Hyvä, että tolkun puhekin saa hitusen julkisuutta:
"Anttonen on turhautunut asiantuntijoihin ja poliitikkoihin, jotka luovat julkisuudessa kuvaa siitä, että siirtymä hiilivapaaseen maailmaan olisi toimeenpanoa, ja tiukkoja päästöleikkauksia, vailla valmis.
– A-studiossa lappasi monta vuotta porukkaa kertomassa, että kaikki ratkaisut ovat olemassa, ja nyt pistetään vain toimeksi, hän kuvaa.
– Mutta niitä ratkaisuja ei ole olemassa. Siinä hypessä sanottiin paljon asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa."
"Anttonen on turhautunut asiantuntijoihin ja poliitikkoihin, jotka luovat julkisuudessa kuvaa siitä, että siirtymä hiilivapaaseen maailmaan olisi toimeenpanoa, ja tiukkoja päästöleikkauksia, vailla valmis.
– A-studiossa lappasi monta vuotta porukkaa kertomassa, että kaikki ratkaisut ovat olemassa, ja nyt pistetään vain toimeksi, hän kuvaa.
– Mutta niitä ratkaisuja ei ole olemassa. Siinä hypessä sanottiin paljon asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa."
Hyötysuhteen paraneminen on sektorikohtaista. Henkilöauton tapaisella tuotteella tuo pitääkin pitkälle paikkansa, eli hyötysuhde kasvaa tyypillisesti enemmän kuin kaksinkertaisesti. Syynä ei kuitenkaan ole siirtyminen sähköön sinällään, vaan hyötysuhteeltaan hyvän akkuteknologian kehittyminen ja kapasiteetin riittäminen tarvittavana energiavarastona henkilöauton tyypillisessä käytössä. Jos kohteeksi otetaan valtamerilaivaliikenne ja lentoliikenne etäisyyksillä, jossa lentokoneella varsinaisesti alkaa olla tarvetta ajansäästön takia, ei energiaa enää vastaavasti säästykään, vaikka energia olisi alkujaan sähköpohjaista. Rautatiet on jo kauan sitten sähköistetty, mutta pitkän matkan kumipyöräliikenne on jossakin määrin ongelmallinen sähköistettävä valtameriliikenteen ja tuhansien kilometrien lentoreittien tapaan.
Energiaa käytetään myös suuria määriä esimerkiksi kemianteollisuudessa ja siellä tilanne on tyypillisesti vastaava, eli sähköön siirryttäessä energiaa ei varsinaisesti säästy. Sitten on aivan erityisiä sektoreita kuten pientaloasuntojen lämmitys Suomen ilmastossa, mihin sähkö ei edes suoranaisesti kykene vastaamaan ainakaan kotimaisin resurssein, koska sähkön varastointi on tarpeeseen nähden liian kallista eivätkä muut lämmitykseen soveltuvat energian varastointimuodot ole moisessa mittakaavassa nekään taloudellisia. Ulkomaisella avulla on toistaiseksi nitkuteltu (jotta siis sähköä voidaan käyttää tehokkaasti lämpöpumppujen avulla, kun sähköä tuodaan ajoittain valtavasti muista maista suurimman lämmitystarpeen aikaan). Tuo voi kuitenkin olla ohimenevä autuus, kun sähkön varastokapasiteetilla aivan taatusti syntyy yhä enemmän kilpailevaa tarvetta esimerkiksi juuri kemiallisen teollisuuden puolella, tai jos ja kun naapurimaissa muutoinkin investoidaan esimerkiksi näiden sisäiseen siirtoverkkoon mitassa, joka olisi pitänyt toteuttaa jo kauan sitten.
Taitaa meterologi verrata samaa ajanjaksoa ja video vertaa ajanjaksosta riippumatta. Sinällään video tuo asian esille, mutta kuitenkin vetää väärän johtopäätöksen.
Alla teksti ja lähde alla.
Kannattaa huomioida 1) iltalehdet myy otsikoilla 2) Todennäköisyys käsitteenä ei ole intuitiivinen. Hankala syville riveille.
Esim tuossa koetetaan ymmärtääkseni kertoa, että 28.6 asetetta kesäkuun alussa Utsjoella on aika harvinainen ilmiö. Ja kesäkuun alku lienee aikapaljon viileämpi keskimäärin kuin heinäkuun loppu.
Ja lisäksi "valehdellaan jatkuvasti" on kyllä raju lausahdus. Kun toinen mahdollinen tulkinta on, että usein lukija / videon tekjä ei ymmärrä tai halua ymmärtää lukemaansa tai näkemäänä. Tai ainakaan yhtään syventyä asiaan. Vaan ottaa heti ensimmäisestä datapisteestä johtopäätöksen. Ja sitten yllätten tulkinta onkin väärä / puutteellinen.
Eli sen sijaan, että tuo video olisi esimerkki asiantuntijoiden vääristelystä, tai valehtelusta, niin se on erinomainen esimerkki viestinnän vaikeudesta suurille massoille. Jopa erinomainen esimerkki siitä.
==========
Lähde: Tässä lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012060871.html
Vastaavanlaisia lukemia havaitaan Utsjoen korkeudella noin kerran 30 vuodessa, selventää Ilmatieteenlaitoksen päivystävä meteorologi Jani Sorsa.
– Vastaavalla ajanjaksolla noin korkeat lukemat ovat Pohjois-Lapin alueella harvinaisia.
Viimeksi muokattu:
Meriliikenteen sähköistymisessä vasta potentiaalia olisikin. Kiina on avannut jo pelin...
maritime-executive.com
Suuri osa laivaliilenteestä on suhteellisen lyhyen matkan pörräämistä. Siihen sähkö sopii sangen mainiosti.
Toisaalta ei laivoissa sähköä ainoastaan potkurin pyörittämiseen kulu. Kaikki mahdolliset apulaitteet, jäähdytykset yms. pyörii sähköllä mitä tuotetaan surkealla hyötysuhteella. Kunnon akustot vain laivaan, niin homma järkeistyy.
Valtamerilaivaan sopisi tosin pieni ydinvoimalaitos. Näitäkin kiinalaiset jo kehittää.
China Puts Fully-Electric, Intelligent Containership in Service
The first of two large, fully-electric containerships was placed in service in China. Built for Ningbo Ocean Shipping, they are being promoted as a k...
maritime-executive.com
Suuri osa laivaliilenteestä on suhteellisen lyhyen matkan pörräämistä. Siihen sähkö sopii sangen mainiosti.
Toisaalta ei laivoissa sähköä ainoastaan potkurin pyörittämiseen kulu. Kaikki mahdolliset apulaitteet, jäähdytykset yms. pyörii sähköllä mitä tuotetaan surkealla hyötysuhteella. Kunnon akustot vain laivaan, niin homma järkeistyy.
Valtamerilaivaan sopisi tosin pieni ydinvoimalaitos. Näitäkin kiinalaiset jo kehittää.
Viimeksi muokattu:
Muuten Utsjoen 28 astetta on järkyttävä lämpötila
Lähde:
Koko mittaushistoriassa kesäkuun alussa lämpötilat eivät ole ylittäneet kahtakymmentä astetta.
Nyt tuli 28 asettta. Eli yli 10 astetta enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana!
Kenties jostakin löytyy pidempää mittaussarjaa, mutta ainakaan tuo video ei sitä tarjonnut.
Eli otsikko olisi voinut olla -"Utsjoella ei ole koskaan ollut näin lämmintä". Mitä jätetään sanomatta on mittaushistorian aikana ja kesäkuun alussa. Mutta totta tuokin olisi ollut. Eli ehkä Iltalehdet eivät sittenkään tee rajuimpia mahdollisia otsikoita
Ja tosiaan hyvä esimerkki miten sama data on molemmille tarjolla, ja johtopäätökset aivan vastakkaiset.
Lähde:
Koko mittaushistoriassa kesäkuun alussa lämpötilat eivät ole ylittäneet kahtakymmentä astetta.
Nyt tuli 28 asettta. Eli yli 10 astetta enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana!
Kenties jostakin löytyy pidempää mittaussarjaa, mutta ainakaan tuo video ei sitä tarjonnut.
Eli otsikko olisi voinut olla -"Utsjoella ei ole koskaan ollut näin lämmintä". Mitä jätetään sanomatta on mittaushistorian aikana ja kesäkuun alussa. Mutta totta tuokin olisi ollut. Eli ehkä Iltalehdet eivät sittenkään tee rajuimpia mahdollisia otsikoita
Ja tosiaan hyvä esimerkki miten sama data on molemmille tarjolla, ja johtopäätökset aivan vastakkaiset.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #298
Tuota pitkän matkan kumipyöräliikennettä pidetään mielestäni paljon ongelmallisempana, kuin se onkaan. Raskaan liikenteen kuljettajien lepoaikasäädökset EU:ssa määräävät pitämään 45 min tauon aina 4,5 h ajon jälkeen. Laillisella 80 km/h nopeudella rekka ehtii tuon 4,5 h aikana edetä korkeintaan 360 km, mitä en nyt pidä minään kovin kummoisena rangena, kun autoon kunnollisen kokoinen akusto laitetaan. Sen jälkeen on 45 min aikaa ladata akusto taas täyteen, mikä sekään ei tämän päivän akkuteknologialle ole ongelma eikä mikään, kunhan siellä taukopaikalla on riittävän tehokas pikalaturi käytettävissä. Verkkoinfraan ja latureihin pitää varmasti investoida laajasti, jotta tuollainen mahdollistuu, mutta mikään tekninen ongelma se ei ole.
Toki kumipyöriltä kannattaisi kuljetuksia siirtää enenevässä määrin rautapyörille, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.
Sellainen näkökulma tähän, nimittäin maanpuolustus. Poikeusoloja varten nimittäin puolustusvoimilla on oikeus varata sivilliajoneuvoja, mukaanlukien myös raskaan liikenteen ajoneuvot käyttöönsä (korvausta vastaan).
Jostain luin että sähköajoneuvot eivät kelpaa. Puolustusvoimille syntyy vaikea tilanne jos ja kun yleinen raskas liikenne sähköistyy. Rautapyörät eivät taida ratkaista tätä ongelmaa. Toki ilmaston pelastaminen yleisemminkin poikkeuoloissa lienee...
Toisaalta UKR sähköverkko taitaa olla esimerkki siitä että sähköverkko on yllättävän kestävä. Vaikka yksi suurvalta pommittaa hyvin aktiivisesti voimaloita. Kaikenlaisia ratkaisuja löytyy - hajautetut fossiiligeneraattorit yhdessä päässä.Jostain luin että sähköajoneuvot eivät kelpaa. Puolustusvoimille syntyy vaikea tilanne jos ja kun yleinen raskas liikenne sähköistyy. Rautapyörät eivät taida ratkaista tätä ongelmaa.
Tuosta jutusta ei tarvitse lukea kuin otsikko niin osaa suhtautua Anttosen puheisiin oikealla tavalla.
https://tekniikanmaailma.fi/st1n-an...UH95BqiULidPkqsmY0s9sE1xX12cUBFCbQSYD0OL4cK-w
https://tekniikanmaailma.fi/st1n-an...UH95BqiULidPkqsmY0s9sE1xX12cUBFCbQSYD0OL4cK-w
- Keskustelun aloittaja
- #303
No nythän sinä varsinaisen vuosikertajutun löysit. Ehkäpä Anttosenkin mieli on hieman muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Ainakin jos lukee sen uusimman jutun ajatuksella, niin tarina on aika toinen. Luitko sinä?
Ehkä on Anttonenkin vähän viisastunut mutta edelleen sain vaikutelman, että haluaisi korvata fossiiliset polttoaineet jollain muulla poltettavalla. Bisnekset häviää kun liikenne täysin sähköistyy.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sähköistyminen on hyvä asia mutta on tuossa varsin ajankohtaista ja entistä lähempänä totuutta tämä: "Suomalaisten perheiden elintaso ei voi nousta niin paljon, että kaikilla tai suurella osallakaan olisi aikoihin varaa sähköautoihin." Kai tuo elintaso vaikka voisikin joskus nousta mutta ei ole tässä ja nyt tapahtumassa.
Sellaisia muutaman tuhannen euron käytettyjä sähköautoja ei taida olla näköpiirissä. Tai ainakin ne mitä on ja tulee olemaan, vaativat kalliin akkuremontin. Varsinkin nuo hybridien akut ovat lyhytikäisiä, jos niitä käytetään sähköautoina, sillä latauskertoja tulee moninkertaisesti täyssähköautoihin verrattuna. Useimmat hybridit eivät taida toimia ollenkaan ilman akkua.
Polttomottoriautojen elinkaari ilman suurempia remontteja on huomattavasti pidempi. Korjaukset ja vähäiset huollot vielä noin 25 vuotiaalle ovat varsin mitättömiä. Kustannuksetkin tulevat pääasiassa veroista. Verotuksen keveydestä huolimatta, sähköauto ei taida olla vielä tänä päivänä mikään säästöpossu
Sellaisia muutaman tuhannen euron käytettyjä sähköautoja ei taida olla näköpiirissä. Tai ainakin ne mitä on ja tulee olemaan, vaativat kalliin akkuremontin. Varsinkin nuo hybridien akut ovat lyhytikäisiä, jos niitä käytetään sähköautoina, sillä latauskertoja tulee moninkertaisesti täyssähköautoihin verrattuna. Useimmat hybridit eivät taida toimia ollenkaan ilman akkua.
Polttomottoriautojen elinkaari ilman suurempia remontteja on huomattavasti pidempi. Korjaukset ja vähäiset huollot vielä noin 25 vuotiaalle ovat varsin mitättömiä. Kustannuksetkin tulevat pääasiassa veroista. Verotuksen keveydestä huolimatta, sähköauto ei taida olla vielä tänä päivänä mikään säästöpossu
pökö
Kaivo jäässä
Mikä itsesyttymisen tekee?
Jotkut tiettyyn öljyy kastellut rätit voi syttyä ja vissiin piukkaan painuneet rehusiilot sopivassa kosteudessa ja moni muu.
(Juhani Palmukin vissiin syttyi peräti 2 kertaa mutta lienee eri syyt)
Ydinreaktori voisikin toimia valtamerialuksissa, mutta kustannusseikat ovat oma lukunsa. Olihan noita kokeilualuksia parikin runsaat puoli vuosisataa sitten (sukellusvenereaktoreista voisi sovittaa). Kaupallis-taloudelliset kysymykset ovat oma lukunsa (mm. mahdolliset määräykset erikoishenkilöstöstä, koska voimakkaasti rikastetun uraanin käytössä on omat kommervenkkinsä). Taisivat tosin aikoinaan painaa enemmän muut syyt kuin tekniset noiden hylkäämiseen.
On se asiantuntijan suusta kuullun mukaan tekninen ongelma sikäli, että 4,5h ajo valtatienopeudella vaatii sen verran painavan akuston, että ajoneuvon hyötykuorma putoaa todella merkittävästi. Teiden kantavuuden takia ei ajonevuyhdistelmän kokonaispainoa voi juuri enää nostaa nykyisestä. Taukoaikavaatimus ei todellakaan ole ongelma ja latauskin olisi periaatteessa järjestettävissä (vaikkakin riittävän kapasiteetin järjestäminen sopivin välimatkoin ja riittävän monella latauspisteellä teiden varsille onkin jo keskijänniteverkon kannalta haaste tarvittaville megawattiouokan latureille per latauspaikka). Dieselrekathan on tyypillisesti joudutta tankkaamaan vasta luokkaa 1000 ... 2000 km välein, eli latauspisteitä tarvittaisiin huomattavasti lisää nykyiseen tankkauspisteiden määrään nähden.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kemiallinen hapettuminen johon tyypillisesti liittyy useampia vaiheita. Kaksoissidoksia sisältävät yhdisteet ovat helppoja hapettumaan ja hapettumminen tunnetusti kehittää lämpöä ja lämpötilan nouseminen itsessään kiihdyttää tätä. Puuaineksessa voi tapahtua myös eksoterminen hajoamisraktio, jos vaikkapa kuiva puru tai hake joutuu kuumaan paikkaan. Puu tarvitsee ensin jonkin ulkoisen lämmönlähteen mutta ulkoisen lämmönlähteen lämpötilan ei tarvitse ylittää vättämättä sitä itse puun syttymislämpötilaa vaan se kuivunut puuaines lähtee hiiltymään oman happensa ja ilman hapen voimalla, jos lämpö ei pääse karkamaan. Samalla se tuottaa lisää lämpöä ja kaasuja, jotka ovat palavia. Näin käy helposti jos kuumentaa purua ja haketta vaikkapa kuiva-aineen määrittämiseksi hiukan liian korkeassa lämpötilassa. Erityisen helposti syttyviä ovat oikea tärpätti ja puun kuori esim. suuressa kasassa, johon paistaa aurinko kohtisuoraan. Syttyminen ei ole biologinen tapahtuma vaan enemmänkin kemiallinen.
Voisikohan tuo liittyä lisäksi jonkinlainen katalyyttinen hapettumista kiihdyttävä reaktio? Orgaanisperäisissä materiaaleissa on kovin monimutkainen kokoelma erilaisia yhdisteitä, ja ensimmäisten reaktioiden tuloksena saattaa syntyä vielä lisää. Lämmön kohoamisella voi olla oma vaikutuksensa sopivien hitaan palamisen olosuhteiden muodostumiselle.
- Keskustelun aloittaja
- #310
Mitä uudet edellä, sitä käytetyt perässä, vaimitensenytoli. Aikataulu on mikä on, mutta kyllä se käytettyjen markkina tulee takuuvarmasti peilaamaan uusien markkinaa. Käytettyjä autoja kun ei valmisteta missään, ainoastaan uusia. Ja niissä sähköisten kysyntä senkun kiihtyy.
Tonnipommit vaativat aina jatkuvaa remonttia, se kai nyt ei käyttövoimasta ole kiinni. Paitsi että sähköinen tonnipommi tulee ehkä vaatimaan vähemmän ja kalliimpia remontteja, kun polttomoottorinen vaatii jatkuvasti pienempää laittoa. Jos viranomaiset eivät aivan täysin valmistajien kelkkaan lähde säännöksiä rustatessaan, niin kyllä niitä tonnipommejakin tullaan korjaamaan kolariautoista otettavilla uudemmilla akuilla. Juu tiedetään, että Traficom on juuri nyt omilla linjoillaan, mutta eiköhän sekin suo saada jossain kohtaa kuivatettua, ja hulluimmat virkamiehet pihalle sieltä suojatyöpaikoistaan.
Lataushybridi on tosiaan turha välivaihe, ja osoittautumassa teknisesti huonoksi ratkaisuksi. Latauskelvottomissa taitaa akku kestää hyvin, ainakin Toyotassa, joita latauskelvottomista suurin osa onkin.
Onhan näitä tonnin-parin käytettyjä sähkäreitä jo nyt, näköjään Suomessakin: https://www.nettiauto.com/fiat/doblo/15791176
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eipä noissa ole ollut remonttia moottorissa, vaihteistossa tai vetoakseleissa / perässä. Laturit ovat vaatineet remppaa mutta ei ole järin kallis osa, samoin se perinteinen akku pitää uusia vajaan kymmenen vuoden välein. Sitten on aina tietty kaikkia muita pienempiä vikoja mutta niitä todellakin lienee kaikissa käyttövoimasta riippumatta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Fiat Doblo, Mittarilukema 33 800 km, hp. 1700 €. Onkohan tuossa jotain muutakin vikaa kuin ikä ja malli?
729kW akulla oleva kuorma auto painaa 11900kg. Vaikea uskoa sitä tekniseksi ongelmaksi kun ottaa vielä huomioon, että vain noin 10% rahdista ajetaan täysillä massoilla.
Varmaan vaikea löytää ostajia kun toimintasäde on 80km ja lataus on 3kW/schuko
Euroopassa taidetaan jauhaa aika paljon päivittäin kilometrejä jo mnyt täyssähköisillä Volvoilla, Mersuilla, Scanioilla sun muilla euromerkeillä. Suomessakin niitä liikkuu.
Taitaa Teslan Semi niiden rinnalla kuitenkin olla enempi vaporwarea, onko ne vieläkään päässeet piloteista ihan normaaliin tuotantoon. Euroopan henkilöautomarkkinat on hätää kärsimässä, toivottavasti raskaan kaluston valmistajat oli paremmin hereillä. Mutta on sieltä kiinalaiset tulossa sillekin tontille eurooppaankin. Saa nähdä miten euromerkit pärjää.
Husky
Hyperaktiivi
Toivottavasti tehdään järki päässä eli ensin kaupunkien jakeluliikenne tilavuustavaran osalta ja bussit. Eikä massatavaraa pitkille etapeille aleta haihatella jollakin tukiaisilla tai älyttömillä latauspaikkainvestoinneilla. Varmaan kaikki maapallon akkumetallit menee moninkertaisesti jo noihin ensin mainittuihin
Onko tämä oma ajatus vai onko tähän lähdettä? Mikä akkumetalli on pullonkaula?
Natrium-akut on tulossa ihan lähiaikoina ja CATL on niitä ensin leipomassa akkuvarastoihin, mutta niillä on jo NMC akkujen kapasiteettia/kg vastaava natrium-akkukin tuloillaan.
Sitten alkaa olemaan vähissä harvinaiset materiaalit akuissa.
Ja jos CATL jotain lupaa, niin se pääosin pitää paikkaansa. Noiden akkuvarastojen toimitukset alkaa jo syyskuulla tänä vuonna. Autojen akut ensivuonna.
Sitten alkaa olemaan vähissä harvinaiset materiaalit akuissa.
Ja jos CATL jotain lupaa, niin se pääosin pitää paikkaansa. Noiden akkuvarastojen toimitukset alkaa jo syyskuulla tänä vuonna. Autojen akut ensivuonna.
Husky
Hyperaktiivi
Mediaa seuraamalla tullut vahva vaikutelma kyseessä. Ja jos nyt lähtee jokin pilkun analysointi tai syyttely liikkeelle, niin mainittakoon, että tuossa tuo "varmaan" sana kertookin tuon asian jo valmiiksi. Ja kyllä, oikeasti luulen, että jakeluautoja ja kaupunkibusseja on maailmassa niin suunnaton määrä, että jos ne sähköistetään, niin ilmastovaikutus on jo erittäin suuri