Mitä matalampi lämpötila, sitä suurempi virtaus vaaditaan saman energian siirtämiseen. Vaadittava putkikoko siis kasvaa lämpötilaa laskettaessa, samoin kasvaa pumppauksen energiankulutus. Vähän sama homma, kuin sähköverkossa. Sielläkin voitaisiin teoriassa kaikki sähkö jaella 12 voltin jännitteellä, mutta ei kannata, kun suurin osa menisi hukkaan.
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Mitä matalampi lämpötila, sitä suurempi virtaus vaaditaan saman energian siirtämiseen. Vaadittava putkikoko siis kasvaa lämpötilaa laskettaessa, samoin kasvaa pumppauksen energiankulutus. Vähän sama homma, kuin sähköverkossa. Sielläkin voitaisiin teoriassa kaikki sähkö jaella 12 voltin jännitteellä, mutta ei kannata, kun suurin osa menisi hukkaan.
Tavallaanhan sellainen jo olisi, se on se paluulämpö. Sitähän voisi tosiaan syöttää lattialämmitykseen ihan hyvin ja lämpölaitokseen palaava vesi olisi hitusen viileämpää, mikä on hyvä asia. Kaukolämpö on kuitenkin sen verran jäykkää liiketoimintaa, että tuskinpa sellaista tuotteistettaisiin.
Sitten pitäisi olla hyvin paikallinen verkko, nythän verkkojen pituus kymmenissä kilometreissä. Tai tyytyä suurempaan siirtokustannukseen. Olisiko se merkittävä?
Kunhan ajattelen, en odota, että ikinä toteutuu.
On tuota tuotteistettu. Aluksi myytiin vain ulkoalueiden sulanapitoon, mutta nyttemmin sitä on jossakin päin myyty myös juurikin lattialämmityksen tapaisiin tarkoituksiin (en muista, missä; jossakin etelärannikolla muistelisin). Ongelma on lähinnä siinä, että tuotteen laatu vaihtelee (sekä paikan että ajan mukaan), joten sitä on vaikea tuotteistaa (eli laatua ei voida taata käytännössä).
Sen sijaan suurilla lämpöyhtiöillä on käytössä aivan vahvistettuja taksoja lämmön syötölle joko tulo- tai paluuputkeen esimerkiksi kuukausittain. Tuloputken kuumemmasta lämmöstä saa tietenkin paremman hinnan.
Tai valtavalle kasvihuoneelle
Mietiskelen miten datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä hyödynnettäisiin kaukolämpöverkossa. Palvelinhuoneet ovat huoneita, joissa ihmisenkin tulee voida työskennellä, niin sen ulospuhallusilma ei voi olla kovin lämmintä. Llaitekaapin ja itse laitetilan välillä ei voi olla kovin isoa lämpötilaeroa. Toinen malli olisi se, jossa ei olisi modulaarisia laitekaappeja vaan komponenttien tuottama lämpö ohjattaisiin suoraan lämmönkeruujärjestelmään. Piisirut ei tykkää kovin kuumasta, joten ehkä hukkalämpö saataisiin tällöin turkkilaisen saunan lämpötiloihin.
Mutta miten tällainen hukkalämpö saadaan ihmisten koteihin, tarvitaan megawattien lämpöpumppuja nostamaan lämpötilaa olemassa olevissa kaukolämpöverkoissa jaettavaksi. Ei kuulosta oikein järkevältä tehokkuuden tai muunkaan kannalta. Lähtötilanne/lopputulema/kustannushyöty COP luokkaa 1, ellei oteta huomioon sitä, että on vaan päätetty hyödyntää lämpöä, piste ja yhteiskunta sitä tukee.
Mielellään kuulisin miten hukkalämpöä on käytännössä hyödynnetty, ihan businesscasella? Olen skeptinen insinööri tässä suhteessa. Joskus tarkoitusperä pyhittää kaiken muun.
Mutta miten tällainen hukkalämpö saadaan ihmisten koteihin, tarvitaan megawattien lämpöpumppuja nostamaan lämpötilaa olemassa olevissa kaukolämpöverkoissa jaettavaksi. Ei kuulosta oikein järkevältä tehokkuuden tai muunkaan kannalta. Lähtötilanne/lopputulema/kustannushyöty COP luokkaa 1, ellei oteta huomioon sitä, että on vaan päätetty hyödyntää lämpöä, piste ja yhteiskunta sitä tukee.
Mielellään kuulisin miten hukkalämpöä on käytännössä hyödynnetty, ihan businesscasella? Olen skeptinen insinööri tässä suhteessa. Joskus tarkoitusperä pyhittää kaiken muun.
Kun puhutaan vaikka Microsoftin Azuresta, niin jäähdytys on niissä aivan jotain muuta kuin mitä olet nähnyt "konesalissa".
Esmerkiksi laitteet voi olla kokonaan upotettu jäähdytysnesteeseen. Siis koko palvelinräkki on uppeluksissa.
Jäähdytysnesteen lämpö ollee helposti 50-70C.
Caverion toimittaa Loiste Lämpö Oy:lle 30 megawatin lämpöpumppulaitoksen Kajaaniin – datakeskusten hukkalämpö hyödynnetään alueen kaukolämpöverkossa
lammolla.fi
www.loistelampo.fi
Caverion toimittaa Loiste Lämpö Oy:lle 30 megawatin lämpöpumppulaitoksen Kajaaniin – datakeskusten hukkalämpö hyödynnetään alueen kaukolämpöverkossa
Caverion toimittaa Loiste Lämpö oy:lle lämpöpumppulaitoksen, jonka kokonaislämmitysteho on yli 30 megawattia. Uusi lämpöpumppulaitos sijoittuu Kajaanin Renforsin Rannan yrityspuistossa sijaitsevien datakeskusten yhteyteen, missä datakeskusten palvelinsaleissa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen...
lammolla.fi
Hukkalämmön talteenotto käynnistyi Kajaanissa osana Loisteen kaukolämmön kehittämishanketta - Loistelämpö
Kajaanissa on käynnistynyt datakeskuksen hukkalämmön talteenotto osana Loisteen kaukolämmön kehittämishanketta.
www.loistelampo.fi
Voi hyvin olla yli kymmenen astetta ja nykyisin onkin (poistoilma luokkaa 40 astetta). Kaapit imevät ilmaa tyypillisesti käytävältä ja puhaltavat kaappien takana vastakkaisten rivien takan olevaan solaan. Sola on eristetty käytävistä muovikalolla tms. Eihän tuolla yleensä liikuta ja huoltotehtäviä varten on omat ratkaisunsa. Lämmön siirron tehostamiseksi (ts. tarvittavan puhallintehon vähentämiseksi) on aivan olennaista pitää laitteille tulevan jäähdytysilman ja lämmenneen poistoilman ero suurena. Jäähdyttävän ilman ja poistettavan lämmenneen ilman sekoittaminen on tehotonta eli kaikin puolin typerää energiatalouden kannalta, eli helppouden takia moiseen ei kannata sortua, sillä järkevämmän ratkaisun voi toteuttaa varsin edullisesti.
Suurten keskusten High Tech -jäähdytysratkaisut ja nestejäähdyttimet ovat oma lukunsa.
Jossain ainakin luki että haminassa nostetaan lämpöpumpulla sitä veden lämpöä kaukolämpöön soveltuvaksi.
Kai tuossakin on kyse siitä mikä on taloudellisinta, pumpata suuria tilavuusvirtoja, tai pumpata lämpöä korkeammaksi, jotta haluttu määrä energiaa saadaan siirtymään.
Äkkiä kuvittelisi että datakeskusanergiaa siirtävän lämpöpumpun cop on vähintään samalla tasolla kuin vimpanpäälle maalämpöpumpussa, lämpötilaerot ovat ainakin suunnilleen samaa luokkaa.
Kai tuossakin on kyse siitä mikä on taloudellisinta, pumpata suuria tilavuusvirtoja, tai pumpata lämpöä korkeammaksi, jotta haluttu määrä energiaa saadaan siirtymään.
Äkkiä kuvittelisi että datakeskusanergiaa siirtävän lämpöpumpun cop on vähintään samalla tasolla kuin vimpanpäälle maalämpöpumpussa, lämpötilaerot ovat ainakin suunnilleen samaa luokkaa.
Viimeksi muokattu:
Kaukolämmön lämpötilan pitää tietysti olla niin korkea, että lämmönsiirto asiakkaiden lämmönsiirtimissä toimii. Matalalämpösysteemit pitää rakentaa sellaiseksi loppuun asti, ei sellaiseen voi perinteisiä lämmönkuluttajia liittää. Googlen lämpö tulee Haminan Energialle noin 30-asteisena, ei sellaista voi jonnekin vanhan kerrostalon lämpökeskukseen viedä - eihän se lämmittäisi lainkaan.
Komea on kaavio ja talot lämpiää mutta mitäs sitten tehdään kun kiinassa painetaan enteriä tarkoituksena sammuttaa koko datakeskus sen sähkönsyöttö ja DC kylmenee?
Miksi kiinalaiset investoisivat tänne satoja miljoonia, vain siksi että voisivat etänä sammuttaa rakentamansa laitoksen. Toivottavasti ymmärrät, kuinka järjetön tuollainen ajatus on. Ja vaikka tekisivät sen, niin mitä sitten? Ei kai kukaan kaukolämpöä jakeleva firma heittäydy yhden kortin varaan, kyllä heillä varajärjestelmät on. Nämä tämmöiset ovat todella väsyneitä heittoja.
No minä kerron miksi ? osana mahdollisuudesta hybridivaikuttamiseen yhteiskuntaan vahingollisesti ja tarkoituksella kiinassa päätöksiä lopulta tekee vain kommunistinen puolue ja kiinan yhtiöt tekee mitä käsketään.Kuten kerroit varajärjestelmä olisi hyvä olla mitä ehdotat varajärjestelmäksi?kommentin esittäjän arvosteleminen ei minusta ole kovin fiksua mutta toki sallittua olemmehan vapaassa demokratiassa.
Miksi venäläiset ostavat isoja rakennuksia ja pitävät niitä tyhjillään tuottamattomana, eli järjetön ajatus, ja asiasta ollaan huolissaan
Venäläisten ostamat rakennukset ovat olleet tyhjiä jo ostovaiheessa, ne on ostettu taskurahoilla. Kukaan venäläinen ei ole maksanut satoja miljoonia suomalaisesta rakennuksesta, puhumattakaan että pitäisi sellaista tyhjillään.
Onhan datakeskusten joukossa tosin tuo Mäntsälän Nebius, jonka venäläisfirma rakensi. Sekään ei ole tyhjä, vaan firma on lunastanut venäläiset ulos ja on nykyään hollantilainen.
pökö
Kaivo jäässä
Pysäyttävät halutessaan yhteiskunnan.
Miksi he sellaista tekisivät? Venäjää ja Kiinaa on turha verrata, niillä ei meidän suhteen ole mitään yhteistä. Venäjä on naapurimaa, jonka laajentumishalu voi hyvinkin suuntautua tänne. Kiina taas sijaitsee toisella puolella maapalloa. Se havittelee taloudellista ja miksei poliittistakin valtaa ympäri maailmaa, mutta pieniä vihreitä miehiä ei sieltä Eurooppaan ole tulossa. Taiwaniin ehkä, mutta ei Eurooppaan.
pökö
Kaivo jäässä
Sitä me ei tiedetä, ehkä auttaakseen venäjää natoa vastaan?
En usko, että edes noissa edellä mainituissa (@Mikki) Microsoftin datakeskuksissa jäähdytyksen lähtö on läheskään samalla dekadilla, mitä kaukolämpöverkkoon minimissään tarvitaan (kun ei ole kyse erityisestä ja toistaiseksi melko harvinaisesta matalämpöverkosta). Välissä on aina maalämpöpumppua muistuttava laite, jolla jäähdytyspuolen lähtö nostetaan kaukolämpöverkon tarvitsemaksi. Kaikkein kuuminpia vesiä ei edes saada aikaan lämpöpumpulla, vaan talvella loppupriimaus tehdään kaasulla, öljyllä, pelletillä tai suoralla sähköllä. Tarvittava lämpötila on niin korkea, ettei tavanomaiseen lämpöakkuun voi varastoida niin kuumaa.
Kaukolämpöjärjestelmissä on aina 100% tehoon yltävä varalämpöjärjestelmä. Esimerkiksi esillä olleiden Microsoftin datakeskusten (vajaa 400MW tehoa yhteensä) backuppina on useita lämpökeskuksia tehohaarukassa 40 ... 180MW (tuollaisia vajaan 200MW:n laitoksia on varalla useampia kuin kaksi) ja noita voit käyttää putkimaakaasulla (Inkoosta, Haminasta tai Viron putkesta) tai varapolttoaineena öljyllä (jota on varastossa tuhansia tonneja per laitos). Lisäksi on biokattiloita luokkaa 200MW:n verran, yhteistuotantolaitoksia lämpöteholtaan n. 400MW, erilaisia lämpöpumppuja kokonaisteholtaan selvästi yli 100MW ja sähkökattiloita 350MW. Eli on useampia vaihtoehtoja tuottaa tarvittava lämpö muutoin kuin noilla datakeskuksilla. Datakeskukset ovat vain sähkökattiloiden tapainen lisälämmönlähden, joiden lämpöä hyödynnetään, kun se saatavilla ja edullista.
Jos joku sabotoi sähkön saannin datakeskukselle, seuraukset ovat tosiaankin haitalliset yhteiskunnalle syystä, että datan käsittely ja tietokannat pysähtyvät. Sikfi datakeskuksia kannattaa hajauttaa eri maihin, ettei olla pelkkien merenalaisten kaapelieden varassa, vaan myös lähellä on kotimaasta saatavilla palveluita. Kaukolämmön saatavuuden kannalta asialla ei ole merkitystä, mutta pitkään jatkuessaan tilanne on toki omiaan aiheuttamaan hintapaineita lämpöasiakkaille.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän näitä uhkakuvia on joka suunnasta. Venäjä, Amerikka, Kiina jne. Olen kuitenkin sitä mieltä, että markkinatalous toimii ja kansainväinen yhteistyö ja kauppa on välttämätöntä planeetan toiminnalle je kehitykselle. Täyttä vauhtia vaan eteenpäin.
On sitten ihan oma juttunsa, että miten varaudutaan mahdollisiin poliittisiin ongelmiin, joissa viholainen rajoittaa kauppa tai lopettaa kokonaan.
Ministeriöissä vaan pitää miettiä erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja rakentaa yhteiskuntaan systeemit, joilla ko. uhat ja riskit eliminoidaan/kompensoidaan.
Ainahan on mahdollista palata luonnonmukaiseen elämään, kuten tehtiin muutama sata vuotta takaperin. Telkkaristakin tulee ohjelmia Alaskan eläjistä, jotka siellä pakkasissa elelee vuodet ympäriinsä. Metsästää, kalastaa, viljelee, jne. ja ovat melkein omavaraisia.
Tällaisia "Alaska kursseja" vaan porukoille. Ja eihän Suomen ilmasto ole ollenkaan pahimmasta päästä. Siperiassakin porukka elelee melko omavaraisesti.
Ihan turhaa huolta kansalaisille syydetään.
Jos nyt kuinalaiset ryhtyvät vihamielisiksi ja sammuttavat datakeskuksensa puhtaasti haittaamistarkoituksessa, niin eihän siinä tarvitse tehdä kuin tehdä pikainen kansallistaminen, katkaista datakeskuksen valokuitu ja käydä tökkimässä serverit takaiain päälle, elleivät sitten miinoita myös laitteitaan.
Ja jos jossain kylässä on tosiaan koko kaukolämpö kiinalaisen datakeskuksen varassa, ilman minkäänlaisia varajärjestelmiä niin sittenhän sen asian kanssa on vaan elettävä.
Ja jos jossain kylässä on tosiaan koko kaukolämpö kiinalaisen datakeskuksen varassa, ilman minkäänlaisia varajärjestelmiä niin sittenhän sen asian kanssa on vaan elettävä.
Kyllähän sen voisi tehdä myös lämpöpumpulla, eihän lämpöpumpputekniikan toiminnalle mitään rajalämpöjä ole, mutta ei siinä ole taloudellisessa mielessä järkeä, kun sitä huippulämpöä tarvitaan kuitenkin niin harvoin.
Ajetaan vain sähköt suoraan sähkökattilaan, niin ollaan lämmän tuotannon osalta sujut ja sähköähän riittää, jos datakeskus sammuu, Sitä paitsi edellä mainitun Microsofin keskusten kohdalla on käytettävissä myös ilmavesilämpöpumppuja vastaamaan merkittävää osaa (luokkaa 50%) tuottamaan datakeskusten hukkalämmön korviketta priimauspumpuille. Nuohan ovat jo käytössä, vaikka datakeskusta vasta rakennetaan.
Joo, mutta nyt olikin rakennettu johonkin kylään kaukolämpö niin että ainoa lämmönlähde on se kiinalainen tiktokserveri.
Mitenkään merkittävää vaikutustahan sen datakeskuksen etäsammutuksella ei muuten voi saada aikaan.
Käytännössähän se suyrin riski on siinä dataliike teessä, eikä siinä että serverit sammuu, eikä tuota hukkalämpöä viluisille vanhuksille ja lapsille.
Mäntsälässä tosiaan taisi yhdessä vaiheessa kustannuspaine iskeä lämpöön, kun Venäjän pakotteet estivät sikäläisen datakeskuksen toiminnan muuta kuin hyvin supistetussa muodossa (taisivat tehdä sähkönsäkin kuukauskausia vara-aggregaateilla). Nyttemmin kai tuo tapaus on saatu hallintaan omistusjärjestelyiden muutosten kautta(?) ja lisääkin moista lämmöntalteenottoa lienee rakenteilla (vai onko saatu muu hukkalämmön lähde?). Vaikea uskoa, että luotettaisiin pelkästään datakeskuksen hukkalämpöön ilman varatuotantomahdollisuutta. Tosin öljyllä toimivaa varalämpöä lienee mahdollista saada melko nopeasti vuokratuksi jostakin siirrettävien kattila- ja öljysäilökonttien muodossa.
Husky
Hyperaktiivi
Noinhan sitä Eurooppa luuli loppuun asti Venäjän kanssa - ei toiminut kaasuputket ja ydinvoimalaostokset tai Fortumin bisnekset tai rengastehtaat, kun örkit päätti lähteä
Suomessa kuitenkin kaikelle maakaasun käytölle oli periaatteessa korvaava vaihtoehto. Ehkä kriittisin kohta oli sähkön yhteistuotanto syystä, että maakaasu on sähkön osuuden kannalta todella tehokas polttoaine. Lämpöä varten oli omat järjestelynsä. Valtion kaasusiirtoyhtiö sai kuitenkin LNG-varajärjestelyt kaasua varten toimimaan varsin joutuisasti, joten ei oltu riippuvaisia siirtiputkesta Viroon (minkä senkin valtion kaasunsiirtoyhtiö oli muutamaan vuotta aikaisemmin rakentanut pelaamalla venäläiset pois päättämästä asiasta). Nuo LNG-varajärjestelyt osoittivat voimansa, kun kiinalainen paatti ruhjoi Viron kaasuputken poikki ja menetettiin samalla yhteys Euroopan maakaasuverkkoon. Suomeen ei tuosta putkirikosta sitten seurannut merkittäviä käytännön rajoituksia tai ongelmia.
Eihän Kiina halua Venäjää auttaa, vaan käyttää hyväkseen. Putte on jo aivan rähmällään Xin edessä.
Kiina tarvitsee venäjän luonnonvaroja nousussa maailman talousmahdiksi ja molemmat tarvitsevat toisiaan säilyttääkseen autoritäärisen johtamissysteeminsä ,venäjästä ei talousmahdiksi koskaan ole siksi se tarvitsee kiinan apua laajentaa alueitaan ja käydä jatkuvaa sotaa rajoillaan molemmat hyötyy kuten kaapeli -ja putkirikot suomenlahdella.
pökö
Kaivo jäässä
Auttaa kiina venäjää nytkin, jos ei auttaisi niin ukrainan sota saattaisi loppua.
Totta kai auttaa, eihän se Putte muuten kävisi Xi:tä kumartamassa. Mutta auttaa justiinsa sen verran, että saa pumpattua Venäjältä halvalla luonnonvaroja. Ei Kiinalla ole mitään syytä mihinkään sotilaallisiin operaatioihin täällä toisella puolella palloa, siitähän tässä puhutaan. Venäjän avustaminen materiaaliavulla on hieman eri juttu, kuin hybridioperaatiot länsimaita vastaan - maita, joiden kanssa käytävä kauppa on (muun ulkomaankaupan ohella) Kiinalle elintärkeää. Kiinan on saatava luonnonvaroja ulkomailta, ja ennenkaikkea saatava myytyä tuotteitaan tänne länsimaihin, muuten koko järjestelmä romahtaa. Romahtaa se toki ennen meitä joka tapauksessa, mutta länsikauppa pitää maata vielä pystyssä.
Jotkut suomalaisetkin yritykset ovat auttaneet ja monet eurooppalaiset ja länsimaiset yritykset laajemminkin. Ehkä on pikemminkin niin, että Kiinan keskuhallinto antaa yritysten toimia, miten parhaaksi näkevät.
Moinen systeemi on vuosikymmenien ikäinen ja syntynyt sulassa sovussa Kiinan ja länsimaisten (erityisesti USA-peräisten) yritysten yhteistyöllä. USA:ssa oli talouden ohella ilmeisenä tavoitteena Neuvostoliiton taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan patoaminen. Nyt sitten nautitaan samasta hiukan toisilla liittosuhteilla.
Energiateollisuus tyrmää datakeskuksille asetettavat erityisehdot
- Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä tyrmää datakeskuksille asetettavat erityisehdot.
- Leskelän mukaan Suomea ei uhkaa Irlannin kaltainen sähkökriisi, ja ratkaisuja kannattaa hakea vain todellisiin ongelmiin.
- Leskelä kannustaa datakeskuksia pohtimaan vapaaehtoisesti säätövoiman rakentamista.
Sähkön hinta | Energiateollisuus tyrmää datakeskuksille asetettavat erityisehdot
Toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei kannata erityisiä sähkön tuotantoon liittyviä ehtoja yhdelle toimialalle. Sen sijaan todelliseen ongelmaan eli säätövoiman riittävyyteen hän toivoisi data-alalta omaa aloitetta.
www.hs.fi
Kiinan tarkoitus ei ole suoranainen sotilaallinen uhka vakoilua lukuunottamatta vaan heikentää länsimaisten demokraattisesten valtioiden kilpailukykyä taloudessa teknologiassa ja kriittisessä infrassa datakeskus on tuohon tarkoitukseen täydellinen , asiaa suomessa harva edes ymmärtää puusilmäisesti kalkyloidaan laskennallisia lyhytaikaisia korkeintaan hallituskauden mittaisia hyötyjä mutta kiinalla on aikaa odottaa näyttämään länsimaat heikolta ja hallitsemaan sen mitä me saamme myydä ja mitä ostaa.Suurempi uhka on kuitenkin venäjä jolla on tarkoitus jopa vallata itselleen alueitamme.
- Keskustelun aloittaja
- #1 279
Utahissa vääntöä jättimäisestä datakeskuksesta
yle.fi
Utahissa viritellään kansanäänestystä kolossaalisesta datakeskuksesta
Datakeskushankkeet synnyttävät usein paikallistason vastarintaa Yhdysvalloissa.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #1 280
Harjavaltaan 100 MW
yle.fi
Harjavaltaan suunnitteilla datakeskus - kaupunki myi tontin 3,6 miljoonalla
Harjavallan kaupunki myi 70 hehtaarin tontin datakeskusta varten. Nscale aikoo rakentaa 100 megawatin datakeskuksen Sievarin teollisuusalueelle.
yle.fi