Keskustelua sähköautoista

Mikki

Hyperaktiivi
Suomen byrokratiaa ei voi kuin ihailla... Valtio on jo konkurssiin ajautumassa, mutta aina vaan on virkaköpien asemat turvattu.

Traficomin osalta ei saa unohtaa että Kokkolan autohuollon erittäin nerokkaat korjaustavat on kielletty. Idiootteja suojaviroissa pääsee pätemään.

Sama kuin "tasa-arvolautakunnan" toiminta, joka menee perustuslakivaliokunnankin ylitse.
 

pökö

Kaivo jäässä
Millaisia kokemuksia ranskalaisista sähköautoista, en muista kokkolan ukolla niitä nähneeni?

Millaisia takuut ja sellaiset niissä?
 

dbwarrior

Vakionaama
Millaisia kokemuksia ranskalaisista sähköautoista, en muista kokkolan ukolla niitä nähneeni?

Millaisia takuut ja sellaiset niissä?
Onko minkä ikäluokan / merkin /mallin kulkine mielessä ?
Mitä olen ryhmiä seurannut niin desing haasteet tainnut olla kylmän kelin pikalataus joka yllättänyt monet sitten kuitenkin hitaudellaan.
OBC eli on board Charger oli murheenkryyni ja jos se on vaihtunut siihen parempaan niin kohtuu huoletonta kait ollut.


IONIC 5 aika hyvä kompromissi monen tekijän suhteen
 

Jule

Vakionaama
Noissa stellantiksen sähkäreissä on jonkinverran niitä latureita hajonnut. Teknisesti ne ei ole erityisen eteviä, ja varsinkin etäsovellus temppuilee, mutta perusautoina varsin päteviä, kun tietää että ei ole ostamassa mitään huippupeliä.

Toisaalta se niiden "tavallisuus" myös tavallaan selkeyttää niitä, kun niissä ei ole mitään kovin ihmeellistä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mikä soh-prosentti on vielä hyvä, kuinka alas se saa laskea?

70% on raja että akku voi kyykkää milloin vain.

85-90% pitäisi olla 50-150tkm ajetussa autossa. Alle 50tkm ajetussa >90%

Mutta SOH arvo ei tilastollisesti kerro sitä, kuinka kauan akku tulee kestämään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
SOH on muuten typerä lyhenne. Siis State of Health.

Se ei ole sitä, vaan oikeasti "State of Charge", eli paljonko akkuun uppoaa latausta juuri testihetkellä. Se ei kerro akun kokonaiskunnosta paljon.

Parempia testejä on ne missä lokitetaan pidemmän ajan miten kennot käyttäytyy kuormituksessa.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Isompi ongelma on se että SOH arvolle ei ole mitään standardia miten se lasketaan.
Valmistaja määrittelee jänniterajat missä akku on tyhjä ja täynnä.
Lisäksi Korealaisissa autoissa on vähän omat tapansa laittaa nuo prosentit, jostain ylä buffetista otetaan siimaa että ei tunnu prosentit laskevan. Myyntikikka vai mikä tuon tarkoitus.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Valmistaja määrittelee jänniterajat missä akku on tyhjä ja täynnä.
Lisäksi Korealaisissa autoissa on vähän omat tapansa laittaa nuo prosentit, jostain ylä buffetista otetaan siimaa että ei tunnu prosentit laskevan. Myyntikikka vai mikä tuon tarkoitus.

Ne taitaa laskea SOH arvon suhteessa siihen mitä akun pitäisi olla ikä ja kilometrit huomioiden. Eli kusetusta.

Teslassa on akun kunnon mittaus mikä kestää 24h ja on paras auton omatesti mitä on tiettävästi tehty.
 

kaihakki

Vakionaama
Meikäläsen renault Zoella (2017) on nyt ajettu reilut 160000 kilsaa. SOH arvo on edelleen todella hyvä. Olen käytännön luvuilla mittaillut. Canze appi sanoo että SOH on 85 %. On luultavasti laskennallinen. Mutta on käytännön mittauksilla ihan oikean oloinen. Nytkin kun olen ladannut 100%:iin, niin näyttää rangeksi 320 kilsaa. Rellun mittarilla keskikulutus viimeisen tuhannen kilsan matkalla on n. 13,2 kwh/100 kilsaa. Akku on uutena n. 42 kwh. Luvut täsmää. Eli tuo range on laskettu uuden akun mukaan. Kun lasken 85% mukaan, niin todellinen range on n. 0,85 x 320 = 272 kilsaa. Täsmää aika hyvin.

Akun todellista kestoikää e pysty arvioimaan. Mutta vaikuttaisi, että SOH heikkenee yhden prosenttiyksikön per 10000 kilsaa.
Rellulla pärjää hyvin kesäkautena varsinkin, kun type2 latausnopeus on 22 kw. Talvella tilanne heikkenee radikaalisti Kulutus suunnilleen tuplaantuu ja latausnopeus heikkenee rajusti.

Sen verran on nyt kokemusta, että all-around-sähkärissä pitää olla vähintään n. 60 kwh akku ja nopea lataus. Sellaisella selviää kohtuulisen mittaisilla kahvitauoilla.

Minulla on toisena autona vanha Opel Astra, jolla pidemmät matkat ja asuntovaunun vedot. Tällä hybridikonseptilla pärjää hyvin ja on edukas ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Valmistaja määrittelee jänniterajat missä akku on tyhjä ja täynnä.

Siis SOC tarkoitttaa akun varaustasoa, eli se onko akku tyhjä vai täynnä.

SOH tarkoittaa akun kuntoa - periaatteessa sen pitäisi tarkoittaa sitä montako % akun alkuperäisestä kapasiteetista on jäljellä.

Ongelma on siinä että tuota SOH arvoa ei ole mitenkään yhtenäistetty, vaan se voi tarkoittaa loogisesti arvoa suhteessa uuteen, tai sitten esim. sitä kuinka hyvässä kunnossa akku on kilometreihin nähden, tai esimerkiksi kennojen kunnon keskiarvoa, kuten jotkut valmistajat tekevät.

Tuosta viimeisestä seuraa se tilanne että akun SOH voi olla 92%, mutta lkuperäisestä rangesta on jäljellä 10%, kun siellä on esim kaksi kapasiteettinsa 90% menettänyttä viallista kennoa. Kennojen keskiarvo on hyvä, mutta energiaa voidaan ottaa ulos vain sen heikoimman sarjaan kytketyn kennon verran.

Mielestäni loogisin SOH tapa olisi se montako prosenttia tehtaan ilmoittamasta WLTP rangesta auto vielä selviytyy.


 

tet

Hyperaktiivi
Mielestäni loogisin SOH tapa olisi se montako prosenttia tehtaan ilmoittamasta WLTP rangesta auto vielä selviytyy.

Tuokaan ei kerro koko totuutta. Toimintamatkaa voi pienellä teholla riittää vielä hyvin, mutta talla pohjassa auto hyytyy saman tien. Akun huono kunto kun voi tarkoittaa myös sitä, että purkuvirtaa ei tule moottorin suorituskyvyn vaatimaa määrää.
 

Jule

Vakionaama
Tuokaan ei kerro koko totuutta. Toimintamatkaa voi pienellä teholla riittää vielä hyvin, mutta talla pohjassa auto hyytyy saman tien. Akun huono kunto kun voi tarkoittaa myös sitä, että purkuvirtaa ei tule moottorin suorituskyvyn vaatimaa määrää.
En sitten tiedä käyttäytyvätkö sähköauton akut jotenkin uniikilla tavalla, mutta noin yleisesti ottaen kokonaiskapasiteetti hiipuu nopeammin kuin huipputeho.. Se tehonrajoitus varmaan tulee esim 10% varaustasossa jyrkemmin vastaan kun akku alkaa olla valmis.

Tietysti viallisen akun kanssa tuo teho voi tulla ongelmaksi, mutta en usko että sellaisestakaan kapasiteettia lähtisi.
 

pamppu

Hyperaktiivi
70% on raja että akku voi kyykkää milloin vain.

85-90% pitäisi olla 50-150tkm ajetussa autossa. Alle 50tkm ajetussa >90%

Mutta SOH arvo ei tilastollisesti kerro sitä, kuinka kauan akku tulee kestämään.
Akun ”kuluminen” kilometrien myötä riippuu tietysti myös sen akun koosta, koska syklejä tulee enempi pieneen akkuun. 100 tonnia ajettu 80kWh akku on puolta vähemmän käytetty kuin 40kWh akku samoissa kilsoissa.

Isommista 60kWh ylöspäin olevista akuista sanoisin, että nuo mainitsemasi luvut on jo aika pessimistisiä.

Polen rangenäytöistä se täysin laskennallinen (vissiin EPA) rangenäyttö oli uutena 360km ja tais eka vuonna pudota 340km kohdalle. Siinä se taitaa vieläkin olla jos täyteen lataa. 120000km ja 4 vuotta myöhemmin siis.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Akun ”kuluminen” kilometrien myötä riippuu tietysti myös sen akun koosta, koska syklejä tulee enempi pieneen akkuun. 100 tonnia ajettu 80kWh akku on puolta vähemmän käytetty kuin 40kWh akku samoissa kilsoissa.

Näin se menee toki lataussyklien osalta. Mutta ikääntyminen koskettaa kaikkia akkuja yhtä lailla.

Olen ymmärtänyt kokeneempien sähköautoilijoiden kokemuksista, että paras on kun rangea "kilometreissä" ei edes katso, vaan asettaa pelkästään akun varaus% näkyville. Akun ikääntymistä tavallaan ei edes huomaa :)
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Olen ymmärtänyt kokeneempien sähköautoilijoiden kokemuksista, että paras on kun rangea "kilometreissä" ei edes katso, vaan asettaa pelkästään akun varaus% näkyville.
Eikös se perinteinen fuilimittarikin toimi noin ja vasta opiskelijavalon sytyttyä alkaa sitten kertoilemaan niitä km.
 

tet

Hyperaktiivi
Akun ”kuluminen” kilometrien myötä riippuu tietysti myös sen akun koosta, koska syklejä tulee enempi pieneen akkuun. 100 tonnia ajettu 80kWh akku on puolta vähemmän käytetty kuin 40kWh akku samoissa kilsoissa.

Näin olen itsekin aiemmin ajatellut, että syklit olisivat suurin määräävä tekijä. Viime aikoina on näkynyt kuitenkin tilastollista tutkimustietoa, jonka mukaan ns kalenteri-ikääntyminen on selvästi pääroolissa autojen akkujen ikääntymisessä, ja syklien merkitys on lopulta aika vähäinen. Kalenteri-ikääntymiseen toki vaikuttaa muukin asia kuin kellon käyminen, eli esim. missä soc-tasossa akkua säilytetään, ja millä teholla ladataan (pikalatausten määrä) ja missä lämpötiloissa ladataan, käytetään ja säilytetään. Mutta itse ladatun sähkömäärän (eli syklien määrän) merkitys vaikuttaa olevan yllättävän vähäinen.


1781509763324.png


Surprisingly, our research found that high-use electric vehicles do not experience significantly greater battery degradation than lower-use vehicles.

 

-Teme-

Vakionaama
Näin olen itsekin aiemmin ajatellut, että syklit olisivat suurin määräävä tekijä. Viime aikoina on näkynyt kuitenkin tilastollista tutkimustietoa, jonka mukaan ns kalenteri-ikääntyminen on selvästi pääroolissa autojen akkujen ikääntymisessä, ja syklien merkitys on lopulta aika vähäinen. Kalenteri-ikääntymiseen toki vaikuttaa muukin asia kuin kellon käyminen, eli esim. missä soc-tasossa akkua säilytetään, ja millä teholla ladataan (pikalatausten määrä) ja missä lämpötiloissa ladataan, käytetään ja säilytetään. Mutta itse ladatun sähkömäärän (eli syklien määrän) merkitys vaikuttaa olevan yllättävän vähäinen.


katso liitettä 116299



Lisäisin vielä että akkukemioiden välillä on eroa ikääntymisen osalta.
NMC/NCA akkuja ollut pisimpään, jolloin niitä tyypillisesti käytetään kuvaajissa. LFP on taas tuoreempi ja vähemmän käytetty jolloin sen osuus ei vielä näy suuresti grafiikoissa, mutta niissäkin tulisi olla erilliset kuvaajat
 

Mikki

Hyperaktiivi
Suomessa muuten ei tarvitse olla erityisen huolissaan akuista. Ilmastollisesti kuumat maat ovat huomattavasti julmempia akuille, kuin suomalainen keskimääräinen lämpötila.

Joku 30-40C jos on ilman lämpötila, niin auringossa asfaltti voi olla hiukkasen kuuma ja akku sitä myöten myös, etenkin auton seisoessa auringossa.

No Suomessa toki ulkoisen vaurioitumisen riski on mökkiteillä, mutta vakuutukset kattaa nämä. Toinen riski on ulkoisen suolamoskasta aiheutuvan korroosion vuoksi vikaantuminen, mitä ei korvaa vakuutus eikä takuu. Muutoin kyllä akuille on ihan hyvät olosuhteet.
 

tet

Hyperaktiivi
Suomessa muuten ei tarvitse olla erityisen huolissaan akuista. Ilmastollisesti kuumat maat ovat huomattavasti julmempia akuille, kuin suomalainen keskimääräinen lämpötila.

Käyttöä silmällä pitäen kyllä, toisaalta sitten taas latauksessa meidän ilmasto on huonompi. Akku pitää latauksesta lämpimässä, säilytyksestä kylmässä. En ehkä myöskään sanoisi, että kaikki huolet voi heittää juuri meidän ilmaston takia, ehkä en hirveästi huolehtisi muutenkaan. Tarvittaisiin kyllä ylle lainaamani kaltaista tutkimusta myös meikäläisistä oloista, jotta nähtäisiin käytännössä, miten nämä kaikki teoreettiset vaikutukset summautuvat juuri meidän olosuhteissamme.
 

Jule

Vakionaama
Toinen riski on ulkoisen suolamoskasta aiheutuvan korroosion vuoksi vikaantuminen, mitä ei korvaa vakuutus eikä takuu. Muutoin kyllä akuille on ihan hyvät olosuhteet.

Se hyvä puoli suomalaisessa tienpidossa on että suolaa käytetään hyvin säästeliäästi, kun kelit on useamman asteen pakkasella tien annetaan jäätyä ja jätetään vastuu renkaille, eikä pidetä teitä märkinä -20˚C kelissä siltä varalta että seassa on joku silestone kuski.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Se hyvä puoli suomalaisessa tienpidossa on että suolaa käytetään hyvin säästeliäästi, kun kelit on useamman asteen pakkasella tien annetaan jäätyä ja jätetään vastuu renkaille, eikä pidetä teitä märkinä -20˚C kelissä siltä varalta että seassa on joku silestone kuski.
Paitsi Helsinkiläisessä pyörätien pidossa, missä on heti joku periaate-spandex huutamassa kurkku suorana jos on fillaritiellä hiukankaan liukasta ja soraahan ei saa käyttää, koska se puhkoo renkaat, joten se on harjakonetta ja suolaa, suolaa, enempi suolaa 😒
 

Mikki

Hyperaktiivi
Teslalta FSD-kusetus
Asiakkaat ovat ostaneet autoja hyväuskoisina – Autovalmistaja on muokannut sopimuksia jälkikäteen kaikessa hiljaisuudessa https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7ace2b5d-9933-4f36-babe-0e318d2ff1b7
Sen siitä saa jos ostaa tarinan, eikä tuotteen. Mutta USA:ssa ainakin tämän asian juristit hoitaa, niin että tuon FSD:n "hw3" autoon ostaneet saa tavalla tai toisella rahansa takaisin.

En pidä sitä kovin ihmeellisenä että joskus 2020 tehdyn auton raudalla ei pyöri raskas AI malli.
 

Jule

Vakionaama
Paitsi Helsinkiläisessä pyörätien pidossa, missä on heti joku periaate-spandex huutamassa kurkku suorana jos on fillaritiellä hiukankaan liukasta ja soraahan ei saa käyttää, koska se puhkoo renkaat, joten se on harjakonetta ja suolaa, suolaa, enempi suolaa 😒
No eipä se tuo pyörätien suolaus merkittävästi autoihin vaikuta.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Paitsi Helsinkiläisessä pyörätien pidossa, missä on heti joku periaate-spandex huutamassa kurkku suorana jos on fillaritiellä hiukankaan liukasta ja soraahan ei saa käyttää, koska se puhkoo renkaat, joten se on harjakonetta ja suolaa, suolaa, enempi suolaa 😒
Kyllä tuota pyöräteiden suolausta ihmettelemme me pyöräilijätkin, ei siitä ole kuin haittaa. Ja itse en edes käytä pyörissä(kään) nastarenkaita..
 

pamppu

Hyperaktiivi
Sen siitä saa jos ostaa tarinan, eikä tuotteen. Mutta USA:ssa ainakin tämän asian juristit hoitaa, niin että tuon FSD:n "hw3" autoon ostaneet saa tavalla tai toisella rahansa takaisin.

En pidä sitä kovin ihmeellisenä että joskus 2020 tehdyn auton raudalla ei pyöri raskas AI malli.
Ottamatta kantaa itse FSD:hen, niin jostain syystä nykypäivän trendi on, että isotkin puljut yrittää kusettaa ihan täysillä, esim. muuttamalla lupauksiaan jälkikäteen. Justiinsa Microsoft jäi kiinni tästä. Tämän tyyppistä viihdettä jos haluaa, niin Louis Rossmann tubessa on aika hyvä. ”How are we getting fucked today…”
 

kaihakki

Vakionaama
Olen tossa perehtynyt Peugeot e-208 ja Opel e-Corsa autoihin. Ovat samalla tekniikalla tehtyjä. Tekniikan Maailman testissä Opelin pohjasta oli valokuva takaa päin. Johtosarjat olivat täysin näkösällä ilman mitään suojauksia. Paksumpia ja ohuempia piuhoja. Lisäksi näkyy, että minkäänlaista alusta suojausta ei ole. Maalattuja peltipintoja.
Mahtaakohan rotat kiinnostua piuhoista. Ja miten pitkään menee, ennen kuin pelti alkaa puhkiruostua.
Onko näistä kokemuksia foorumilla.
 

nackerton

Vakionaama
Stellantista ei ilmeisesti kiinnosta, että kauanko autot takuuajan jälkeen toimivat. Liittimet tuolla pelillä varmaan ensimmäisenä hapettuvat ja vikavaloshow alkaa
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olen tossa perehtynyt Peugeot e-208 ja Opel e-Corsa autoihin. Ovat samalla tekniikalla tehtyjä. Tekniikan Maailman testissä Opelin pohjasta oli valokuva takaa päin. Johtosarjat olivat täysin näkösällä ilman mitään suojauksia. Paksumpia ja ohuempia piuhoja. Lisäksi näkyy, että minkäänlaista alusta suojausta ei ole. Maalattuja peltipintoja.

Autoissa on kyllä typeriä ratkaisuja, mutta moni näistä olisi myös aika helppo parannella.

Auto pukille ja sitten vain suojauksia tekemään. Kelpoja alustasuojasuihkeita löytyy ja johdoille suojia ja vaikka silikonirasvalla liittimiin suojakerros.
 
Viimeksi muokattu:

Esäätäjä

Vakionaama
Olen tossa perehtynyt Peugeot e-208 ja Opel e-Corsa autoihin. Ovat samalla tekniikalla tehtyjä. Tekniikan Maailman testissä Opelin pohjasta oli valokuva takaa päin. Johtosarjat olivat täysin näkösällä ilman mitään suojauksia. Paksumpia ja ohuempia piuhoja. Lisäksi näkyy, että minkäänlaista alusta suojausta ei ole. Maalattuja peltipintoja.
Mahtaakohan rotat kiinnostua piuhoista. Ja miten pitkään menee, ennen kuin pelti alkaa puhkiruostua.
Onko näistä kokemuksia foorumilla.
Noita on kuitenkin aika paljon eikä liittimien hapettumista ole vielä kuulunut toisin kun vaikka BMW on ongelmia. Ne taitaa olla kyllä hybridiautoja.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Avoimena olevat johdot ei välttämättä ole ongelmaksi tuomittava, ellei aja jossain risukoissa metsäteillä. Paljon pahempia tuntuu olevan kotelorakenteet, jonne kaikki moska ja vesi pääsee, mutta ei pääse enää pois ja suojattu kivan näköinen kolo onkin mätää kehittävä ongelma.

Tässä justiinsa kun yksi tojo kävi ruostesuojauksessa, niin pyörien takana sisälokareiden alla muhii. Muhii monessa muussakin merkissä. Ei auton alla missään näkyvässä paikassa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tässä justiinsa kun yksi tojo kävi ruostesuojauksessa, niin pyörien takana sisälokareiden alla muhii. Muhii monessa muussakin merkissä. Ei auton alla missään näkyvässä paikassa.
Pitäs varmaan itsekin kaivella noi nurkat auki, pudottaa sisälokarit irti ja putsata muhjut pois. Tuossa omassa Berlingossani kun tuon pyyhkijäkaukalon päät pudottaa kaiken vetensä muhjuineen juurikin tuonne sisälokareiden päälle, niin sinnehän ne havunneulat, puunlehdet ja koivunsiemenet sitten jää muhimaan, pitää paikat kosteina ja mätä alkaa syömään peltiä pikkuhiljaa sisältäpäin 😒
 

-Teme-

Vakionaama
Avoimena olevat johdot ei välttämättä ole ongelmaksi tuomittava, ellei aja jossain risukoissa metsäteillä. Paljon pahempia tuntuu olevan kotelorakenteet, jonne kaikki moska ja vesi pääsee, mutta ei pääse enää pois ja suojattu kivan näköinen kolo onkin mätää kehittävä ongelma.

Tässä justiinsa kun yksi tojo kävi ruostesuojauksessa, niin pyörien takana sisälokareiden alla muhii. Muhii monessa muussakin merkissä. Ei auton alla missään näkyvässä paikassa.
Miettinyt että minkä verran mohjoa menee akun päälle ja jää sinne muhimaan? Se kun on laaja yhtenäinen alue. Itseltä tosin akku irrotettu muutama kuukausi sitten niin siellä tuskin ylimääräistä tavaraa on
 
Back
Ylös Bottom