Tämä mutka tässä höyrystimen alareunassa

[r290]

Toi lisä-alijäähdytyshinku propaanilaitteissa tuntuu olevan akateemisella puolella jopa "valtavirtaa".Espanja-/Puolalaiset ehtivät jo valjastaa Peltier-ilmiön termosähköiseen subcooleriin (TESC) niistämään VILP:stä vielä lisää alijäähdytyspotentiaalia nestelinjaan IHX:n apulaiseksi (kuten esim. Panalla käytössä).Tämä kaikki vieläpä reilussa pakkasessa ja normaali patterilämmöissä!

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1359431124019100?

Ohessa tiivistelmää helppolukuisemmassa muodossa.

Thermoelectric subcooling may improve coefficient of performance of propane heat pumps by 12% - pv magazine Global

An international research team has investigated how thermoelectric subcooling may be integrated into propane heat pumps to reduce power consumption in the vapor compression system. Their work showed this combination can not only reduce electricity consumption but also significantly improve heat...

www.pv-magazine.com

Edelleenkin tulee miettineeksi,missä tulee alijäähy-raja vastaan systeemitasolla...ehkä vasta silloin ,kun järjestelmän kokonaissuorituskyky
hyötyy siitä ,että flash-sumu muodostuu "suunnitellusti" vasta höyrystimellä ja imukaasu ennen kompressoria on "sopivan kuivaa/kosteaa (varmuudella) kompressorityypistä (scroll/rotary) riippuen.
Sopiva "tulistus" höyrystimellä=>imukaasussa saadaan "auttavasti" aikaiseksi vaihtuvanopeuksisella puhaltimella.

Lienee liian yleistävää todeta, että jenkki-lähtöinen 5-10*F alijäähy on nykyään jo kaiku menneisyydestä.
20*F voisi olla jo nykyaikaa nykylaitteille?
Toki IHX ja TESC eivät ole ilmaisia nekään.

Saksalainen tuon TESC: näytti patentoineen kipinkapin artikkelin jälkeen!

 

[kotte]

Toi lisä-alijäähdytyshinku propaanilaitteissa tuntuu olevan akateemisella puolella jopa "valtavirtaa".Espanja-/Puolalaiset ehtivät jo valjastaa Peltier-ilmiön termosähköiseen subcooleriin (TESC) niistämään VILP:stä vielä lisää alijäähdytyspotentiaalia nestelinjaan IHX:n apulaiseksi (kuten esim. Panalla käytössä).Tämä kaikki vieläpä reilussa pakkasessa ja normaali patterilämmöissä!

Peltier-elementtien tuottosuhde on kuitenkin oman käsitykseni mukaan ollut huono ja jopa siirrettäessä lämpöä samanlämpöiseen vastaanottajaan korkeintaan luokkaa 1. Moisten konstien sijaan uskoisi saavutettavan parempia (ts. energiatehokkaampia) tuloksia niin, että alujäähdytystä tehtäisiinkin toisella vastavirtalämmönvaihtimella, jolla alijäähdytys tuotettaisiin sähkön sijaan johtamalla höyrystimen loppujaksolta kylmää jommalle kummalle puolta tavanomaista alijäähdytintä. Sijainti ennen tavanomaista alijäähdytintä (lauhduttimelta tulevan kylmäainenesteen kannalta tarkasteltuna) soveltuisi teholtaan rajoitetulle lisäalijäähdyttmelle, kun taas sijanti tavanomaisen alijäähdyttimen jälkeen on periaatteessa energiatehokkaampi, mutta saattaa vaatia tarkempaa kontrollia höyrystimen tulistuksen säätöön (TEV-tyylisen paisuntaventtiilin käyttö ja lämpötuntoelimen asentaminen vasta lisätyn lämmönvaihtimen jälkeen höyrystimeltä palaanvan kaasun suhteen saattaisi puolestaan ratkaista tuon vaatimuksen?).

Eihän peltier-elementin tehoa kannata missään tapauksessa mitoittaa niin suureksi, että alijäähtymällä tavoitellaan kylmempää, mitä höyrystimelläkin tuotetaan tai edes tilannetta, missä tavanomainen alijäähdytyslämmönvaihdin rupeaakin jäähdyttämään kompressorin imuklaasua(!), kun elementin tuottosuhde on heikko, eli sama seinä tulee rajoitteeena vastaan myös peltier-elementillä kuin höyrystimen kylmyyden hyödyntämiselläkin.