Uuteen omakotitaloon MLP tottakai, eikö?

[Mikki]

Juu merkataan muistilistalle toi kanavapatteri, kuulostaa kyllä tosi järkevältä, tai oikeastaan ihan välttämättömältä kun on Nilanin tuloilman viilennykseen tottunut jo. Vähän joudut vielä kyllä tarkentaan tota viimeistä lausettasi että varmasti ymmärrän oikein: Eli ehdottomasti siis iv-kanavien eristäminen?

BetterPipe kanavat taloon. Ne on hieman hintavat, mutta hyvät. Kanavapatteriksi ennen IV konetta CWK 250.

Ja mielestäni tuohon ei tarvitse yhtään mitään "älyä". Kierrättää vain patterin läpi 24h/365 sitä litkua ja IV-koneelta pyynniksi 16C ja unohtaa koko asian. IV kone ei ikinä jälkilämmitä, kun lämmönvaihtimella saadaan aina se +16C lämpö tuotettua

 

[-Teme-]

Aktiiviohjatut markiisit tai sälerullaverhot (rollers) ulkopuolella, pitävät lämmön kesällä ulkona. Sälerullaverhot lisäksi talvella lisää yhden lisäkerroksen tuulta ja tuiskuja vastaan.
Niitä ei tosin kannata Suomesta alkaa etsiä/ostaa kun menekki heikkoa, jolloin myös hinta moninkertainen.
Markiisit ja sälerullaverhot saadaan liitettyä osaksi kodinohjausautomaatiota, jolloin ne toimivat huomaamattomasti ja saumattomasti osana asunnon muita ohjauksia.

 

[pökö]

Ja mielestäni tuohon ei tarvitse yhtään mitään "älyä". Kierrättää vain patterin läpi 24h/365 sitä litkua ja IV-koneelta pyynniksi 16C ja unohtaa koko asian. IV kone ei ikinä jälkilämmitä, kun lämmönvaihtimella saadaan aina se +16C lämpö tuotettua

Näin se on ja toimii hyvin. Hyvänä päivänä tuo esipatteri kaappaa raitisilmasta vettä 2 ämpärillistä ja omalta osaltaan hillitsee sisätilojen kosteuden nousua.

 

[grendy]

Aktiiviohjatut markiisit tai sälerullaverhot (rollers) ulkopuolella, pitävät lämmön kesällä ulkona. Sälerullaverhot lisäksi talvella lisää yhden lisäkerroksen tuulta ja tuiskuja vastaan.
Niitä ei tosin kannata Suomesta alkaa etsiä/ostaa kun menekki heikkoa, jolloin myös hinta moninkertainen.
Markiisit ja sälerullaverhot saadaan liitettyä osaksi kodinohjausautomaatiota, jolloin ne toimivat huomaamattomasti ja saumattomasti osana asunnon muita ohjauksia.

Sälerullaverhot olis kyllä niin huiput pimennykseenkin, mutta tätä Etelä-Euroopan normaalia ei täältä taida saada tosiaan... Ihan manuaaliset ikkunaluukutkin vaikka puusta, mitä muuten niitäkin joskus aikoinaan Suomessa on käytetty, ajaisi ihan saman asian. Helteeltä suojautuminen on jotenkin tyhmistynyt tässä vuosikymmenten aikana.

 

[roots]

Sälekaihtimet on surkeitä lämmön blokkaajia. Ikkunan sisäpinnalla olevat kaihtimet ei varmaan edes blokkaa yhtään

Kyllä blokkaa sisäpuolellakin olevat paljon, on siinä huomattava ero jos noita sisäpuolisia ei sulje aurinkoisella kelillä...

 

[roots]

esipatteri kaappaa raitisilmasta vettä 2 ämpärillistä

Tuo on se vaikuttavin asia...

 

[salasana]

Juu merkataan muistilistalle toi kanavapatteri, kuulostaa kyllä tosi järkevältä, tai oikeastaan ihan välttämättömältä kun on Nilanin tuloilman viilennykseen tottunut jo. Vähän joudut vielä kyllä tarkentaan tota viimeistä lausettasi että varmasti ymmärrän oikein: Eli ehdottomasti siis iv-kanavien eristäminen?

Ja ota tosiaan puheeksi jo hyvissä ajoin LVI-suunnittelun yhteydessä niin ei tule sitten yllätyksenä mm. tuo -100 Pa painehäviö.

Selvennys: IMHO järjetöntä jättää eristämättä.

Ennen wanhaan oli semmoset keksinnöt käytössä aktiivisesti kuin markiisit! En tajua miten ne on nykypäivänä niin kalliita (ja usein rumia) ja harvinaisia, kun toimisi niin hyvin viilennyksenä kerrostaloissakin. Sälekaihtimet on surkeitä lämmön blokkaajia. Ikkunan sisäpinnalla olevat kaihtimet ei varmaan edes blokkaa yhtään, ikkunoiden välissä sentään jotain, mutta jos aurinko blokattaisiin jo ulkopuolella niin auttaisi kummasti.

Tosin hellekesän ulkopuolellahan aurinko lämmittää mukavasti ja vähentää taas lämmityksen tarvetta...

Markiisit on kyllä erittäin tehokkaita lämmönhallinnassa. Ja toinen vaihtoehto ”solar screen”, ei kelit vaikuta sen toimivuuteen (tuuli). Aina kun saa sen auringon jätettyä sinne ikkunan ulkopuolelle niin paras.

Markiisit kaipaavat sitten myös mm. automatiikkaa eli tuulisuojausta ja valoanturia ettei se muutaman tonnin markiisi ole mutkalla tai kämppä tulikuuma kun tulee reissusta.

Meillä suunniteltiin mm. terassien, räystäiden ja ilmansuuntien mukaan myös tuota lämmönhallintaa. Aurinko kun tulee loivemmassa kulmassa kylmään aikaan ja mielellään ottaa valoakin sisään silloin enemmän - eli jos jaksaa sellaiseen suunnitteluun panostaa niin ei tarvitse miettiä suojausta, viilennystä tai markiiseja niin paljoa. Saa sitten sen lämmön ja valon sisään kun sen aika vuodesta on.

Yksi vaihtoehto toki myös ikkunoiden aurinkokalvo joiden avulla saa sen 30-40% lämmöstä pois. Toki ei vastaa sitten täysin kirkasta ikkunaa. Tuli meillä yhteen ikkuna-aukkoon, kun sopi sinne myös ulkonäkönsä puolesta (sinertävä ja peilaava auringossa). Halvempi joka tapauksessa kuin solar screenit tai markiisit

 

[Euroshopperi]

Nyt kun kavavapatteri tulee, niin kannatta ehdottomasti varautua kaivon mitassa siihen, että sieltä otetaan talvella suoraan lämpöä, eikä siis sähköllä jalostettuna COP kertoimella. Mitään 150 m minimi kaivoa ei kannata tarjouksiin hyväksyä. Muutoinkin jos tarjouksia pyytelee, niin on syytä pyytää kaikilta kaivoon samat metrit ja verrata vasta sitten hintoja. Huuhaa laskelmia riittää, joissa muka on nerokasta ottaa juuri heidän halvin ja teknisellä erikoisälyllä laskettu paras ratkaisu.
Talopakettien laskelmia saa käsittääkseni rukata mielensä mukaan ja uskoisin, että niiden laskelmat on samanlaisia vedättämisiä rahan suhteen. Nämä TMA jutut ei aina ole ihan mastermind joka paikassa ja varsinkaan talon lämmitysjärjestelmää rakentaessa. Mun mielestä valinta on tehtävä siten, että pitää päättää laatuluokka ja maksaa siitä sopivasti oikeaa rahaa. Olkoot vaikka I,II,III ja IV- luokat alkuunsa, jos ei muuta keksi.

 

[salasana]

Aktiiviohjatut markiisit tai sälerullaverhot (rollers) ulkopuolella, pitävät lämmön kesällä ulkona. Sälerullaverhot lisäksi talvella lisää yhden lisäkerroksen tuulta ja tuiskuja vastaan.
Niitä ei tosin kannata Suomesta alkaa etsiä/ostaa kun menekki heikkoa, jolloin myös hinta moninkertainen.
Markiisit ja sälerullaverhot saadaan liitettyä osaksi kodinohjausautomaatiota, jolloin ne toimivat huomaamattomasti ja saumattomasti osana asunnon muita ohjauksia.

Jos tarkoitat sälerullaverhoja mitkä mm. Saksassa erittäin suosittuja niin kannattaa sitten sekin miettiä yhdessä rakennesuunnittelijan ja rakennusvalvonnan kanssa.
Mikäli se mekaniikka halutaan upottaa talon runkoon nätisti niin ne kotelot vaativat todella paljon tilaa.
Ja kun makuuhuoneista pitää olla hätäuloskäynti (ainakin omassa kunnassa, en tiedä tuliko valtakunnalliseksi rakennusmääräyksiin case Naantalin jälkeen?) niin siitä säleiköstä ei niin vaan läpi mennäkään. Solar screeniinkin pitänee joku puukko laittaa sitten siihen läheisyyteen, koska mm. zip-screen malleista ei myöskään helpolla läpi mennä.

My two cents.

 

[salasana]

Kyllä blokkaa sisäpuolellakin olevat paljon, on siinä huomattava ero jos noita sisäpuolisia ei sulje aurinkoisella kelillä...

Blokkaavat juu auki vs kiinni, mutta ero ulkopuolella oleviin on kuin yö ja päivä.

 

[salasana]

Nyt kun kavavapatteri tulee, niin kannatta ehdottomasti varautua kaivon mitassa siihen, että sieltä otetaan talvella suoraan lämpöä, eikä siis sähköllä jalostettuna COP kertoimella. Mitään 150 m minimi kaivoa ei kannata tarjouksiin hyväksyä. Muutoinkin jos tarjouksia pyytelee, niin on syytä pyytää kaikilta kaivoon samat metrit ja verrata vasta sitten hintoja. Huuhaa laskelmia riittää, joissa muka on nerokasta ottaa juuri heidän halvin ja teknisellä erikoisälyllä laskettu paras ratkaisu.
Talopakettien laskelmia saa käsittääkseni rukata mielensä mukaan ja uskoisin, että niiden laskelmat on samanlaisia vedättämisiä rahan suhteen. Nämä TMA jutut ei aina ole ihan mastermind joka paikassa ja varsinkaan talon lämmitysjärjestelmää rakentaessa. Mun mielestä valinta on tehtävä siten, että pitää päättää laatuluokka ja maksaa siitä sopivasti oikeaa rahaa. Olkoot vaikka I,II,III ja IV- luokat alkuunsa, jos ei muuta keksi.

Ja sitten niiden talopakettien LVIS-suunnittelijoiden kanssa tarkkana. Sieltä pukkaa bulkkia hihnalta ja kaikki suunnitelmat ovat useimmiten heidän mittapuulla jo valmiita ensimmäisen version ja parin pienen korjauksen jälkeen. Siellä ei välttämättä riitä myöskään aika tai mielenkiinto mitä työmaalla oikeasti tapahtuu taikka kykyä mukautua kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Monelle toki riittää juuri se standardi-bulkki eikä se missään nimessä ole automaattisesti huonompi vaihtoehto, mutta yleensä se rakennusprojekti ”vie mennessään” ja jos on jo kanavapatterivarauksia suunnittelemassa foorumikeskustelun jälkeen ennen kuin tonttia on edes ostettu niin voisin kuvitella, että talon ollessa sisältä ns. levyvalmiissa kunnossa niin muutoksia ja ajatuksia on ehtinyt tulla jo vajaa 100kpl

 

[Jule]

Tää meidän ysäritalo aikanaan kai vähän vahingossa tehty suhteellisen hyvin lämpöä torjuvaksi. Takapihaterassi kohti lounasta on katettu jatkamalla vaan kattotuolia, niin että terassin päällä on matalalle ulottuva lippa. Talo on itseasiassa aika typerän näköinen, jos asiaa rupeaa ajattelemaan, mutta oleskelutilojen isot ikkunat ovat aina kesäiltapäivät varjossa, ja aamu/päivä aurinko paistaa päätyyn, jossa on vain yksi pieni vaatehuoneen ikkuna.

Perinteinen ikkunan väliin tuleva sälekaihdin on mielestäni hyvä lämmön torjuja. Se lämpenevä heijastuspinta jää eristeen ulkopuolelle, mutta samalla hento kevytrakenteinen säle riittää kun ulkolasi toimii sääsuojana. Tuollaisen vielä kun yhdistää automaatioon, joka sulkee auringon pois, kun kukaan ei ole paikalla, ja talvikaudella antaa auringon säteilyn tulla sisään.

 

[roots]

Blokkaavat juu auki vs kiinni, mutta ero ulkopuolella oleviin on kuin yö ja päivä.

Joka välissä yö ja päivä ero

 

[pökö]

Nyt kun kavavapatteri tulee, niin kannatta ehdottomasti varautua kaivon mitassa siihen, että sieltä otetaan talvella suoraan lämpöä, eikä siis sähköllä jalostettuna COP kertoimella

Sinne kaivoon myös kesäaika laitetaan lämpöä. Hyvällä iv-koneella jälkilämmön tarve on aika pieni

 

[Euroshopperi]

Mulla on 5 kW tehoinen vesikiertoinen ilmanvaihtokoneessa, eikä se kyllä kovemmilla pakkasilla tunnu oikein riittävän. Aikanaan eivät oikein älynneet, että lattialämmitystalossa saattaa vesikierrossa olla max kiertovesi n 30 asteen hujakoilla. Muutoin jos yrittää kiertoa lisäämällä leikkiä tehon ulosoton kanssa, niin tuolla ahdistaa jo putkikoko sen verta, että ei oikein onnistu. En ole kokeillut, josko oma erillinen pumppu sinne tekisi ihmeitä, mutta epäilykset on suuret. Olis pitänyt jo kauan sitten älytä varautua tuollaisella liuoskierron tarjoamalla vaihtoehdolla, mutta näillä mennään toistaiseksi. Aika merkittävä syy on tuo, ettei tuo Kair ole enää tänäpäivänä just sellainen " Hyvä ilmanvaihtokone".

 

[Lauri H]

Korjaisin toteamuksen, että "... kuin kylmä laattalattia ...". Jos haluaa, etteivät jalat palellu ja silti kaikkialle laattalattian, on useimmille ihimisille valintana sitten lattialämmitys aina päällä laattojen alla ja samalla sitten myös jäähdytys päällä vuoden ympäri nykystandardien mukaisessa talossa. Lämmitysratkaisuna on silloin maalämpöpumppu, joka lämmittää lattiat ja viilentäää asunnon ylemmät kerrokset mlp:n tuottamalla viileydellä. Lämmitys siis tapahtuu käytännössä nettona suoralla sähköllä, eli lämpöpumpun häviöitä vastaavalla sähkönkulutuksella.

Jos lattiamateriaali on esimerkiksi parkettia tai muuta puuta, viileäkään lattia ei ole erikoisen epämiellyttävä.

Tähän täytyy kyllä todeta, että myös ilpillä saa paikallisesti lattian aika miellyttävän lämpöiseksi. Minulla on kotona kylppäristä tullessa huone, jossa ilp kylppärin oven vierestä puhaltaa huoneen lattiaan lämpöä ja mukavahan siihen on astella suihkun jälkeen. Muualla talossa ei sitten niin väliäkään ole asialla kun tapanani on käyttää aina sisäkenkiä.

Laattalattiaa siinä ei ole, mutta en uskoisi senkään olevan tuolla setupilla ongelma ja olen hieman jopa harkinnut sen vaihtamista kun huoneen nykyinen muovimattolattia alkaa olla aikansa elänyt..

 

[kotte]

Sälerullaverhot olis kyllä niin huiput pimennykseenkin, mutta tätä Etelä-Euroopan normaalia ei täältä taida saada tosiaan...

Kyllä noita on saatavana, mutta hinta on sitten toinen juttu, kun yleensä on tehtävä mittatilaustyönä (niinhän sälekaihtimetkin, mutta niillepä on sen verran menekkiä, että on rationaalisia tuotantolinjoja valmistukseen). Ohjausautomatiikka ei sinällään ole kallis, kun niille on markkinat eteläisemmässä Euroopassa ja nykyisin voi kaikkea standardien mukaista tavaraa tilata kohtuullisin kustannuksin. Katselin äskettäin mm. laadukkaiden ja hyväksi toteamieni merkkipuhallinkonvektoreiden hintoja -- Italiasta tilaamalla saa kaikkea kuljetuskustannuksineen puoleen hintaan siitä kuin Suomessa.

 

[kotte]

Tähän täytyy kyllä todeta, että myös ilpillä saa paikallisesti lattian aika miellyttävän lämpöiseksi.

Laattalattiaa siinä ei ole, mutta en uskoisi senkään olevan tuolla setupilla ongelma ja olen hieman jopa harkinnut sen vaihtamista kun huoneen nykyinen muovimattolattia alkaa olla aikansa elänyt..

Ilman muuta saa laattalattiankin monilla eri konsteilla lämpimäksi. Ilpillä tai säteilylämmöllä vain lämpöä luovuttuu entistä enemmän. Laattalattian ongelmana on kesäaikaan kylmän tunnun mielessä vaadittava lattian lämpötila, joka on yli 30 astetta, jotta lattia ei tunnu suorastaan viileältä (suihkusta tullessa täytyisi olla useita asteita lämpimämpikin). Noin lämmin lattia lämmittää jo sitten tilaa varsin merkittävästi, jos kyse on huomattavasta laatoitetusta lattiapinta-alasta, jota pidetään koko kesän haalean tuntuisena tai lämpimämpänäkin.

Ainahan laatat voi yrittää peittää matolla, jos matto on riittävä suuri tai saa sen muulla tavoin pysymään paikoillaan aiheuttamatta liukastumisvaaraa.

 

[Ton1A]

Laattalattian ongelmana on kesäaikaan kylmän tunnun mielessä vaadittava lattian lämpötila, joka on yli 30 astetta, jotta lattia ei tunnu suorastaan viileältä (suihkusta tullessa täytyisi olla useita asteita lämpimämpikin). Noin lämmin lattia lämmittää jo sitten tilaa varsin merkittävästi, jos kyse on huomattavasta laatoitetusta lattiapinta-alasta, jota pidetään koko kesän haalean tuntuisena tai lämpimämpänäkin.

Ja mä kun olen monta kertaa saanut ihmetteleviä kommentteja siitä mihin mä muka tarvitsen 32-asteista kiertoa pesutiloissa. Just nyt Pollucom väittää että kiertoon lähtee 30.0 asteista (VILP on kohta käynnistysrajalla, 29 asteen kohdalla pörähtää käyntiin ja nostaa lämpöjä pari astetta), Bilteman halpis-IR sanoo putkien pintalämpötilaksi 28.7 ja pesuhuoneen lattia 28 astetta. Oikein hyvä näin kesäaikaan, talvella on vähän lämpimämpikin kun VILP käy tiheämpään tahtiin ja lämpökin nousee pari astetta ylemmäs.

 

[pökö]

Ja mä kun olen monta kertaa saanut ihmetteleviä kommentteja siitä mihin mä muka tarvitsen 32-asteista kiertoa pesutiloissa

Sama linja meillä, pesuhuone tarkoituksella ylilämmin läpi vuoden. Yksi syy siihen on pyykkiteline pesuhuoneessa, toinen mukavuus ja kolmas on tilan kuivuminen suihkujen jälkeen.

 

[grendy]

Ja mä kun olen monta kertaa saanut ihmetteleviä kommentteja siitä mihin mä muka tarvitsen 32-asteista kiertoa pesutiloissa. Just nyt Pollucom väittää että kiertoon lähtee 30.0 asteista (VILP on kohta käynnistysrajalla, 29 asteen kohdalla pörähtää käyntiin ja nostaa lämpöjä pari astetta), Bilteman halpis-IR sanoo putkien pintalämpötilaksi 28.7 ja pesuhuoneen lattia 28 astetta. Oikein hyvä näin kesäaikaan, talvella on vähän lämpimämpikin kun VILP käy tiheämpään tahtiin ja lämpökin nousee pari astetta ylemmäs.

Tästä tulikin mieleen, että onkohan mitään järkeä että suunnittelisi lämmitysverkon niin, että pesuhuoneet ja muu talo olisi eri piirissä? Jos siis MLP sellaista vaihtoehtoa tukee. Olisi pesuhuonepiiri sitten kesäkäytössä helpompi hallittava kun muussa talossa ei taas lattialämpöä kesällä tietenkään tarvittaisi, ellei nyt satu oleen astetta heikompi kesäkeli Suomessa

 

[Euroshopperi]

Tästä tulikin mieleen, että onkohan mitään järkeä että suunnittelisi lämmitysverkon niin, että pesuhuoneet ja muu talo olisi eri piirissä? Jos siis MLP sellaista vaihtoehtoa tukee. Olisi pesuhuonepiiri sitten kesäkäytössä helpompi hallittava kun muussa talossa ei taas lattialämpöä kesällä tietenkään tarvittaisi, ellei nyt satu oleen astetta heikompi kesäkeli Suomessa

Tuo on just hyvä ja nämä nykyiset invertterit kyllä taipuu pienemmilläkin tehoille. Ajastaminen vielä sen lisäksi, niin että lämmittää osan aikaa ylöslämmityksenä, niin taipuu helposti isompikin kone massivibetonin kanssa. Sähkökaapelit samalla periaatteella aurinkopaneleiden kanssa saa ilmaisella sähköllä. Ja betoni toimii jo vaikka joka toinen päivä lämmittäisi.

 

[Ton1A]

Tää kaksipiirisyys on hankalaa just näinpäin että on pienen pinta-alan vähän virtaava lämpimämpi piiri, sekä suuren pinta-alan suuren virtauksen viileämpi piiri. Toisinpäin menisi helposti shunttaamalla, mutta tää pitää käytännössä tehdä jonkinkokoisella puskurivaraajalla, josta tuo suuren virtauksen piiri shuntataan. Mulla on itse asiassa shuntit molemmille, kun tuli ostettua käytettyjä toimilaitteita ja EH-203 tukee suoraan kahta piiriä.

 

[misa64]

Tästä tulikin mieleen, että onkohan mitään järkeä että suunnittelisi lämmitysverkon niin, että pesuhuoneet ja muu talo olisi eri piirissä? Jos siis MLP sellaista vaihtoehtoa tukee. Olisi pesuhuonepiiri sitten kesäkäytössä helpompi hallittava kun muussa talossa ei taas lattialämpöä kesällä tietenkään tarvittaisi, ellei nyt satu oleen astetta heikompi kesäkeli Suomessa

Juu , kosteille tiloille oma lattialämmitystukki ja asuintiloille toinen.
Mulla on noin ja vedän asuintilojen tukin kesäksi kiinni

 

[kotte]

Erilliset piirit märkätiloille ja asuintiloille on myös käytännössä välttämätön (jottei sorru tavalla toi toisella hölmöön ratkaisuun), jos käyttää hyväkseen maapiirin tai kaivon jäähdytysmahdollisuuksia lattiajaon kautta tai käyttää ivlp:tä märkätilojen lämmitykseen kesällä. Ivlp:hän tarjoaa hyvän tuottosuhteen kesällä (ja jos käytetään vaikkapa käyttöveden lämmittämiseen, ei voi kumminkaan olla sammutettuna koko kesää). Kaapelit märkätilojen lattiassa vesikierron rinnalla ja varsinkin niin, että täytyisi lisätä aurinkopaneeleiden määrää ei ole järin fiksu vaihtoehto sekään.

 

[Jule]

Tästä tulikin mieleen, että onkohan mitään järkeä että suunnittelisi lämmitysverkon niin, että pesuhuoneet ja muu talo olisi eri piirissä? Jos siis MLP sellaista vaihtoehtoa tukee. Olisi pesuhuonepiiri sitten kesäkäytössä helpompi hallittava kun muussa talossa ei taas lattialämpöä kesällä tietenkään tarvittaisi, ellei nyt satu oleen astetta heikompi kesäkeli Suomessa

Ei tuo kaksipiirinen lämmitys mitenkään ällistyttävä ajatus ole, mutta yleensä on syytä laittaa sinne sitten myös puskurivaraaja, pesutilojen lämmöntarve on niin vähäinen.

Toisaalta, jos sinne ei sitä lattiaviilennystä rakenna, pari ylimääräistä termaripiiriä ajaa käytännössä saman asian. Nykyään tosin alkaa olla jo aika yleistä että tosiaan vain pesutila on vapaakiertoinen. Sen puskurivaraajan tarpeeseen tuo ei tosin vaikuta.

Käytännössä ne pesutilat pysyy kuivana pelkällä riittävällä ilmanvaihdollakin, mutta kyllähän se kivilattia kylmältä tuntuu, jos sitä ei lainkaan lämmitä. Suihkuvesi kyllä lämmittää pinnan nopeasti.

 

[salasana]

Ei tuo kaksipiirinen lämmitys mitenkään ällistyttävä ajatus ole, mutta yleensä on syytä laittaa sinne sitten myös puskurivaraaja, pesutilojen lämmöntarve on niin vähäinen.

Toisaalta, jos sinne ei sitä lattiaviilennystä rakenna, pari ylimääräistä termaripiiriä ajaa käytännössä saman asian. Nykyään tosin alkaa olla jo aika yleistä että tosiaan vain pesutila on vapaakiertoinen. Sen puskurivaraajan tarpeeseen tuo ei tosin vaikuta.

Käytännössä ne pesutilat pysyy kuivana pelkällä riittävällä ilmanvaihdollakin, mutta kyllähän se kivilattia kylmältä tuntuu, jos sitä ei lainkaan lämmitä. Suihkuvesi kyllä lämmittää pinnan nopeasti.

Ilmeisesti ajatus säästää kompressoria pätkäkäynniltä?

Eikö sen voisi sitten asetuksista tehdä niin, että ei anna pumpun lämmittää taloa kun jokin tietty ulkolämpötila ylittyy jolloin se on pakotettu käyttämään vastuksia jolle annettu lupa toimia korkeammalla ulkolämpötilalla?

 

[Jule]

Ilmeisesti ajatus säästää kompressoria pätkäkäynniltä?

Eikö sen voisi sitten asetuksista tehdä niin, että ei anna pumpun lämmittää taloa kun jokin tietty ulkolämpötila ylittyy jolloin se on pakotettu käyttämään vastuksia jolle annettu lupa toimia korkeammalla ulkolämpötilalla?

Kyllä varmaan jos kone sellaisiin asetuksiin taipuu.

 

[salasana]

Kyllä varmaan jos kone sellaisiin asetuksiin taipuu.

Pitipä selvitellä kun omaan Nibeen ei puskurivaraajaa tullut (eikä toisaalta olisi enää tilaakaan teknisessä tilassa), niin onnistuu.

Tekohölmö väitti lisäksi, että suurin osa nykyaikaisista pumpuista kykenee samaan, eli tekisi käytännössä tyhjäksi erilliset vastukset lattiassa.

 

[Timbe]

Kanavapatterille ääni myös täältä. Vallox MLV 250 jäähdyttää itselläni 8-asteisella litkulla 24-asteisen ilman 12-asteeseen. Sähköä menee 20-30W.

 

[ollikuhta]

Aika hyvin toiminut kun on vedetty pesuhuone tiheämmällä putkituksella. Kesälläkin öisin kone tekee vähän lämmintä niin pysynyt aika sopivana lattian lämpötila eli ei tunnu kylmältä jalan alla.

 

[pökö]

Aika hyvin toiminut kun on vedetty pesuhuone tiheämmällä putkituksella. Kesälläkin öisin kone tekee vähän lämmintä niin pysynyt aika sopivana lattian lämpötila eli ei tunnu kylmältä jalan alla.

Tätä tiheämpää olen tänne joskus koittanut tarjoilla muttei sen tuomaa hyötyä oikein tajuttu, sehän on ikivanha keino.

 

[julli100]

Nyt kun kavavapatteri tulee, niin kannatta ehdottomasti varautua kaivon mitassa siihen, että sieltä otetaan talvella suoraan lämpöä, eikä siis sähköllä jalostettuna COP kertoimella. Mitään 150 m minimi kaivoa ei kannata tarjouksiin hyväksyä. Muutoinkin jos tarjouksia pyytelee, niin on syytä pyytää kaikilta kaivoon samat metrit ja verrata vasta sitten hintoja. Huuhaa laskelmia riittää, joissa muka on nerokasta ottaa juuri heidän halvin ja teknisellä erikoisälyllä laskettu paras ratkaisu.

Samaa lämpöä se on, pumpataan joko pumpulla tai kompressorilla. Pumpulla paremmat COPit.

 

[grendy]

Kanavapatterille ääni myös täältä. Vallox MLV 250 jäähdyttää itselläni 8-asteisella litkulla 24-asteisen ilman 12-asteeseen. Sähköä menee 20-30W.

Siis missä ajassa menee 20-30W?

 

[Mikki]

Siis missä ajassa menee 20-30W?

No siis tuossa tarkoitettaneen että se liuospumpun pyöritys vie tuon verran. Jatkuvalla pyörittämisellä se veisi vuodessa 175kWh - 262kWh.
Ja siitäkin vain osa on raitisilman "käsittelyä", kun liuospumppua toki muutenkin pyöritetään iso osa vuodesta invertterikoneessa.

Aika vähän, kun saa tasaisen tuloilman vaikka sen ~+16C --- olipa hirmuhelle tai hirmupakkanen.

Eli vaatimuksiin asennuksessa, että sen liuospumpun saa pyörimään aina. Silloin ei tarvi mitään älyä siihen kanavapatterin ohjaukseen.

 

[grendy]

No siis tuossa tarkoitettaneen että se liuospumpun pyöritys vie tuon verran. Jatkuvalla pyörittämisellä se veisi vuodessa 175kWh - 262kWh.
Ja siitäkin vain osa on raitisilman "käsittelyä", kun liuospumppua toki muutenkin pyöritetään iso osa vuodesta invertterikoneessa.

Aika vähän, kun saa tasaisen tuloilman vaikka sen ~+16C --- olipa hirmuhelle tai hirmupakkanen.

Eli vaatimuksiin asennuksessa, että sen liuospumpun saa pyörimään aina. Silloin ei tarvi mitään älyä siihen kanavapatterin ohjaukseen.

Oho joo kävipäs vanhanaikaiset, olikin 20-30W eikä 20-30kW .. Vanhana nilanistina vaan heti rupesin panikoimaan että kun Nilanin viilennys vie sen ~500W joka olis sen ~12kW per päivä jos on päällä 247 että ei kai nyt MLP kanavapatteri voi vielä 20-30kW per päivä

 

[fraatti]

Oho joo kävipäs vanhanaikaiset, olikin 20-30W eikä 20-30kW .. Vanhana nilanistina vaan heti rupesin panikoimaan että kun Nilanin viilennys vie sen ~500W joka olis sen ~12kW per päivä jos on päällä 247 että ei kai nyt MLP kanavapatteri voi vielä 20-30kW per päivä

Nyt taitaa mennä yksiköt hiukan sekaisin. kW ja W on tehon yksikköjä, jotka kuvaaavat laitteen hetkellistä tehonkulutusta. kWh on sitten energian yksikkö, joka kuvaa sähkökulutusta tietyssä ajassa.

Teho x aika = energia.

 

[repomies]

Jenkeissä taitaa olla aika tyypillinen ratkaisu tehdä ilmastointi ja lämmitys kanavaratkaisuna. Ei mitään rumia sisäyksiköitä.

Aivan ilmaiseksi jäähdytykseen ja lämmitykseen tarvittavat ilmamäärät eivät kuitenkaan siirry. Onneksi Suomessa on harvoin erityisen kuuma, ja talot on eristetty kunnolla, joten vähempikin riittää.

En silti itse ehkä lähtisi keskitettyyn, koska yleensä siitä puuttuu huonekohtainen säätö kokonaan. Niissä huonekohtaisissa rumissa sisäyksiköissä on puolensa.

Maalämmön käyttö jäähdytykseen on vähän sellainen tarpeeton säästämisen yritys verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Sähkö on halpaa kesäisin, ja jos on panelit katolla, sähkö on lähinnä ilmaista silloin kun on kuuma. Eli se on yksi hailee ottaako kylmää kaivosta vai jauhaako sitä kompressorilla. Valinta kannattaa mielestäni tehdä muista lähtökohdista kuin talous edellä.

 

[Lappanen]

Maalämmön käyttö jäähdytykseen on vähän sellainen tarpeeton säästämisen yritys verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Sähkö on halpaa kesäisin, ja jos on panelit katolla, sähkö on lähinnä ilmaista silloin kun on kuuma. Eli se on yksi hailee ottaako kylmää kaivosta vai jauhaako sitä kompressorilla. Valinta kannattaa mielestäni tehdä muista lähtökohdista kuin talous edellä.

En itse tykkäisi, että vaikkapa meillä alakerrassa kaksi konvektoria ja yläkerrassa 3-4 jauhaisi sitä "ilmaista" kylmää kesällä huoneisiin, ah sitä äänimaailmaakin verrattuna nyt äänettömiin huoneisiin. Asennuskuluissa tuskin säästäisi maakylmään verrattuna, sitten vielä laitteiston huolto päälle. Verrattuna siis tuloilman ja lattian kautta hoidettuun viilennykseen, joka ei käytännössä vaadi kuin IV-koneen perushuollon, joka olisi edessä viilennysratkaisusta huolimatta. Ja ihan yhtä ilmaista sen käyttö olisi kesällä jos paneelit katolla.

 

[kotte]

Maalämmön käyttö jäähdytykseen on vähän sellainen tarpeeton säästämisen yritys verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Sähkö on halpaa kesäisin, ja jos on panelit katolla, sähkö on lähinnä ilmaista silloin kun on kuuma. Eli se on yksi hailee ottaako kylmää kaivosta vai jauhaako sitä kompressorilla. Valinta kannattaa mielestäni tehdä muista lähtökohdista kuin talous edellä.

Suomen oloissa kuitenkin maakylmä tarjoaa aivan riittävän viilennyksen, jos järjestelmä on muutoin toteutettu niin, että jokaiseen asuintilaan saa sen käyttötarkoitukseen sopivan lämpötilan myös kesällä. Ilma-vesilämpöpumpuilla ja huonekohtaisilla konvektoreilla toki saa aikaan vastaavan järjestelyn, mutta eipä sellainen (reunaehtoineen) ainakaan halvemmaksi tule. Huonekohtaiset ilmalämpöpumput menevät muissa kuin motellitarkoituksiin käytetyissä rakennuksissa jo hiukan naurettavuuden puolelle ainakin rakennuksen ulkopuolelta katsottuna ja multisplitjärjestelmissä on omat ongelmansa elinkaaren aikana. Kylmän jakoon perustuvan huonekohtaisen säädön (huonekohtaisilla automatiikan ohjaamilla säätöpelleillä) voisi periaatteessa saada suhteessa halvemmalla kumpaankin, mutta tarvitaan joka tapauksessa aika suuret kanavat ja niille tilavaraus (välikatosta) sekä suuret virtaamat.