Suomalaiset kehittivät uudenlaisen lämpöpumpun – Toimii jopa –35 asteen pakkasessa

janti

janti

Moderaattori
Ylläpitäjä
Oululainen Exocon väittää kehittäneensä ilma–vesilämpöpumpun, joka pystyy toimimaan myös Suomen talvien ankarimmissa olosuhteissa eli jopa –35 asteen pakkasessa. Yhtiön teknologia on kehitetty Suomessa.

www.tekniikkatalous.fi

Suomalaiset kehittivät uudenlaisen lämpöpumpun – Toimii jopa –35 asteen pakkasessa

Oululainen Exocon väittää kehittäneensä ilma–vesilämpöpumpun, joka pystyy toimimaan myös Suomen talvien ankarimmissa olosuhteissa eli jopa –35 asteen pakkasessa. Yhtiön teknologia on kehitetty Suomessa.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
Jutun selitys kuuran syntymisestä höyrystimeen kuulosti tosi amatöörimäiseltä. Tuskinpa laite sen pystyy estämään.

"Patentoitu teknologia: Älykäs sulatuskierron ohjaus ja sensorointi optimoivat hyötysuhteen kovillakin pakkasilla."

www.exocon.fi

Teknologia - Exocon

Teknologia
www.exocon.fi

Tuolla esitelty suorituskykyä. Vaikuttaa siltä että ovat vain mitoittaneet sen oikein tähän tarkoitukseen. Liekö turhan hinnakas kotikäyttöön?
 
Viimeksi muokattu:
Arisoft sanoi:
Jutun juoni on siinä että -35 asteessa COP pitäisi olla 1,8 kun tuotetaan +35 asteista vettä. ILP pääsee vähemmällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Teho hyytyy kuitenkin 300->70 kW ja yli 35 asteen menovesillä hyytyy aiemmin.

Paljonkos parhaiden 10-20 kW VILPien COP on kovemmilla pakkasilla.

Hienoa sinänsä, että Suomessakin lämpöpumppuja kehitetään, mutta mitään erityisen mullistavaa tuossa ei kai ollut.
 
jmaja sanoi:
Hienoa sinänsä, että Suomessakin lämpöpumppuja kehitetään, mutta mitään erityisen mullistavaa tuossa ei kai ollut.
Klikkaa laajentaaksesi...

On siinä se mullistava että ovat trimmanneet tuotetta näihin olosuhteisiin. Itse olen pannut merkille että pakkasessa ongelmana on pieni volyymi. Paisuntaventtiili menee minimiin ja kompressori käy täysillä. Tulkitsen sen niin ettei kaasua kehity höyrystimessä kun sinne ei syötetä nestettäkään. Höyrystimen pitäiis olla isompi. Samalla se myös huurtuisi vähemmän. Tällaisia asioita voi kotimainen yritys ottaa paremmin huomioon.
 
Arisoft sanoi:
Paisuntaventtiili menee minimiin ja kompressori käy täysillä. Tulkitsen sen niin ettei kaasua kehity höyrystimessä kun sinne ei syötetä nestettäkään. Höyrystimen pitäiis olla isompi. Samalla se myös huurtuisi vähemmän.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kylmäaineen paine laskee samalla höyrystimessä, joten kompressorin massavirran puute on noiden ohella aivan yhtä lailla ratkaisua edellyttävä ongelma. Helppoa ratkaisua tuohon ei olekaan. Taajuuttaa nostamalla saisi lisää teoreettista pumppausvolyymia, mutta taajuuden kasvaessa käämien induktanssi tulee vastaan, kun käämit eivät kestä mitä vain jännitettäkään eristysten puolesta. Toinen kompressori rinnalla toki auttaisi, mutta tuostakin tulee omat ongelmansa. Tietyn rajan jälkeen ongelmaa on lähestyttävä ensin jonkinlaisen EVI-kytkennän ja sen jälkeen kaskadikytkennän avulla. Lämpötilaero ulkoilman lämpötilasta käyttöveden ja lämmitysvedeltä vaadittavaan lämpötilaan kasvaa pakkasen kiristyessä ja jälkimmäisen osalta edellistäkin jyrkemmin.
 
En pääse lukemaan juttua kokonaisuudessaan. Mua kiinnostais VTTn mittaustulokset tai ainakin päivä milloin ne julkaistaan? (sori, oli ihan pakko iskeä heti vyön alle)
 
kotte sanoi:
Kylmäaineen paine laskee samalla höyrystimessä, joten kompressorin massavirran puute on noiden ohella aivan yhtä lailla ratkaisua edellyttävä ongelma. Helppoa ratkaisua tuohon ei olekaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Massavirtaa ei ole koska höyrystin ei höyrystä vaan menee hirmu kylmäksi ja huurtuu. Isompi höyrystin tarjoaisi enemmän sitä massavirtaa menemättä niin kylmäksi että huurtuu pahasti. Ongelmahan on vain siinä, että kylmästä on hankala imeä lämpöä. Jos neste saadaaa höyrystymään jollain konstilla niin kyllä siitä höyrystä saadaan kompressoitua lämpö ulos.
 
Arisoft sanoi:
Massavirtaa ei ole koska höyrystin ei höyrystä vaan menee hirmu kylmäksi ja huurtuu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta kai on, sillä moisessa tapauksessa menee ainakin nestemäistä kylmäainetta roiskeina tai vaahtona, vaikka höyrystymistä ei tapahtuisi. Kompressorikin pumppaa noita faaseja periaatteessa paremmin (mutta hyvää moinen ei kompressorille tee), eikä kylmäprosessista tietenkään ole moisille ehdoilla hyötyä. Tyypillisten uusien monoblock-tyyppisten laitteiden kylmäaine R290 jäätyy vasta jossakin -180 asteen tietämillä ja vaikka lämpötila olisi vain vähän korkeampi, höyrystymistä tapahtuu. Imupaine tietenkin laskee paljon normaali-ilmanpaineen alle, jolloin kompressorin höyrystimestä kaasumaisena pumppaana massavirta voi olla hyvin olematon.
 
kotte sanoi:
Imupaine tietenkin laskee paljon normaali-ilmanpaineen alle, jolloin kompressorin höyrystimestä kaasumaisena pumppaana massavirta voi olla hyvin olematon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmanpaineella ei liene asiassa merkitystä, mutta tosiaan paine laskee koska massavirtaa ei ole sen nostamiseksi. Sen seurauksena höyrystymislämpö laskee reilusti ulkoilmaa alemmas ja höyrystin menee kylmemmäksi, mikä saa sen huurtumaan. Jos höyrystiessä olisi enemmän pintaa, niin nestettä höyrystyisi helpommin koska lämmön siirtyminen ilmasta huurteen läpi nesteeseen on hidasta.

Oletan että tässä patenttipumpussa on nimenomaan tähän kiinnitetty huomiota että höyrystimen pinta-ala on suurempi kuin tavallisesti.
 
Arisoft sanoi:
Oletan että tässä patenttipumpussa on nimenomaan tähän kiinnitetty huomiota että höyrystimen pinta-ala on suurempi kuin tavallisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan tuossa Yutakissakin suorastaan jättimäinen höyrystin teholuokkaan nähden, silti se ei ole mikään ylivoimainen speksiensä mukaan oikeilla aineillakaan. Ja on evi myöskin. Nyt väärällä aineseoksella se ei pärjää edes vanhalle pumpulle, jossa höyrystin kolmasosa siitä.
Ehkäpä jo ens talvena saadaan vertailutieto oikealla aineella ladattuna.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom