Heidän pitäisi nostaa tarjoamaansa hintaa tilanteessa, kun pätevänä pidettävien ennusteiden mukaan sähköä riittää muutoinkin eikä vettä ole altaissa niin paljon, että riski joutua myöhemmin juoksuttamaan laitosten ohi kasvaisi kriittisemmäksi. Tällä tavoinhan vettä säästyisi pahempien päivien (tai varttituntien) varalle ja tuottajan tulos paranisi, koska sähkön hinnat joustavat aina herkemmin ylöspäin niukkuuden vallitessa kuin alaspäin runsauden olosuhteissa. Sähköpörssin säännöt toki sallivat tuottajien tarjota sähköään hinnalla, jolla uskoo tuloksensa muodostuvan mahdollisimman hyväksi, mutta sen sijaan jätettyjen tarjouksien ehdoista ei ole sallittua joustaa ilman vakavia sanktioita.
Pörssisähkön hinta Euroopassa vuonna 2026
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Lainatuissa kirjpoituksissahan moista itse asiassa esitetään ja asian todisteena vedotaan altaiden alhaiseen täyttöasteeseen, kun vesisähköä on myyty "liikaa" ja altaat ovat kuivahkoja.
Asian toinen puoli tietenkin on, että sadanta lienee ollut tilastojenkin valossa tavanomaista vähäisempää (--?) ja eihän tämä ole voinut olla ennakolta tiedossa, kun sähkötarjouksien hinnoista ja määristä on päätetty. Vastaavasti sateet voivat syksyn aikana yllättää toiseenkin suuntaan ja altaat sattuvatkin täyttymään hyvin, jolloin mahdollinen myynnin panttaaminen osoittautuisi tulosta hekentäväksi virheeksi.
EU:ssa kaasuvarastot alhaalla ja hinta ylhäällä
www.is.fi
”Talvipaniikki” uhkaa Eurooppaa – voi vaikuttaa sähkön hintaan myös Suomessa
EU:n kaasuvarastot ovat vain 63 prosenttia täynnä elokuun lopussa. Energiakauppiaat ovat ajautuneet paniikkiin, ja hinnat ovat nousseet kolmen vuoden huippuihin.
www.is.fi
Eikö se olisi helpompaa valuttaa putkista vedet pois ja siirtyä 100v ajassa taaksepäin, tämä talo oli kantovedellä silloin ja kakluunit lämmitti
Ei uuden sähkösopparin vimmattu etsiminen ketään muu autuaaksi tee kuin sähkömyyjä joka saa filee´-siivut leivän päälle
Miltä se nyt otettavissa oleva reilustikin yli 10c kiinteä tai kv-sopimus pelastaa?
Miksi kukaan ottaisi yli 10c kiinteää tai kv-sopimusta kun saa halvempia?
Osan ihmisistä se voisi pelastaa jäätyneitä putkilta, ainakin uutisoinnin mukaan hirmuhintojen aikoina joku "säästää" putket jäähän
No taitaa saada hitusen alle 10c 24kk kiinteän, 12kk menee jo yli. 6kk sopimukset sitten jo lähempänä 15 kuin 10c mitä nyt nopeasti katsoin. Kv sopimuksena sitten noin sentin luokkaa halvempana.Miksi kukaan ottaisi yli 10c kiinteää tai kv-sopimusta kun saa halvempia?
Osan ihmisistä se voisi pelastaa jäätyneitä putkilta, ainakin uutisoinnin mukaan hirmuhintojen aikoina joku "säästää" putket jäähän
Vuodesta 2023 lähtien on ollut 3 kuukautta jolloin pörssin kuukausihinta on ylittänyt 10c. Niistäkin kaksi tämän vuoden alussa kun oli viikkoja poikkeuksellisen tuuletonta merkittävästi kylmempi tammi ja helmikuu kuin normaalisti
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Viime talvena oli noin sentin hintaero kiinteän ja kv:n välillä. Itselläni kv on ollut lähes poikkeuksetta negatiivinen erityisesti talvella, jos on pakkasia, koska juuri silloin sähköä kuluu vähiten. 10 s/kWh (sis ALV) on hemmetin kova hinta sähköstä ja ihmettelen suuresti, jos jokainen biomassaa polttava voimala ei tuolla hinnalla väännä sen minkä pystyy.
Kaikessa kaupankäynnissä on nykyään jokin näpertely, koska asiakkaat on segmentoitava. Jokaisella kaupalla on omat etuohjelmansa ja kun niitä jaksaa taitavasti käytää voi kerätä alennuksia. Jos ei jaksa, maksaa kalliimman hinnan ja se on se koko homman tarkoitus; myydä maksuhalukkuuden mukaan.
Pumppuvoimaloiden varastot eivät ole Norjassakaan useimmiten järin suuria verrattuna suuriin jokialtaisiin. Monet norjalaisista pumppuvoimaloista ovat lisäksi sellaisia, että ne pumppaavat yhden jokisysteemin tai vierekkäisten jokisysteemien sivujokien koskien voimalla vettä ylöspäin toisen sivujoen latvalla sijaitsevaan suureen varastoaltaaseen (eri vesistöjen vettä ei yleensä sekoiteta, vaan eri vesistöjen välillä siirretään vain sähköä). Vesi on siten joesta virtaavasta vedestä varastoitua vettä eikä sitä ole saatavilla enempää varastoitavaksi, mitä jokisysteemissä vettä luonnostaan virtaa.
Siksipä niiden kannattaa myydä heti kun on hyvä hinta, koska altaan voi täyttää aina hinnan laskiessa.
Eikä muu kuin tuollainen akkua muistuttava käyttömoodi ole siis mahdollistakaan käytännössä eikä etenkään talousmielessä. Vesivarastoista vettä pakkaa myös haihtumaan, mistä tulee tappioita, jos pumppuvoimaloita käytettäisiin hitaalla syklillä.
Norjassa (ja hiukan Ruotsissakin) osa vesivarannoista on käytännössä jäätikköinä (etenkin läntisessä Etelä-Norjassa) ja noihin kertyy talvella lunta ja edelleen uutta jäätä, jota loppukeväästä, kesällä ja alkusyksystä vähitellen sulaa. Moista sulavettä varastoidaan vuoristoaltaisiin talven vesivoimantuotantoa varten. Matkan varrelta sulavasta vedestä saadaan toki vesivoimaakin ja osa tästä tosiaan käytetään jokien veden pumppaamiseen ylempänä oleviin varastoaltaisiin. Suurien vesivarastojen ekonomia perustuu siihen, että kesäkaudella Norjassa yksinkertaisesti syntyy keskimäärin liikaa hyödyntämiskelpoista vesivoimaa, joka menisi hukkaan, ellei sitä varastoitaisi todella suuriin altaisiin, joita on puolestaan rakennettu niin, että saadaan paljon energianvarastointikapasiteettia siedettävin kustannuksin. Järeät sähkön vientiyhteydet tarjoavat osittain mahdollisuuden päästä eroon ylimäärästä (mutta viime aikoina on myyty enemmän, mitä varastoihin on kertynyt).
klapikalle
Aktiivinen jäsen
Hakkeen hinta toimitettuna enegialaitokseen on tilaston mukaan tällä hetkellä 37€/mwh alv0%. Voisin kuvitella että sähkön myynti 10snt/kwh sis alv ei vielä kultakaivos ole.
Paljoko on polttoon perustuvan laitoksen hyötysuhde kun tuotetaan sähköä?
Tietysti lämpökin otetaan talteen ja myydään erikseen silloin kun sille on kysyntää, mutta vielä näillä lämpimillä keleillä ei juurikaan.
Noin kolmasosa polttoaineen energiasta päätyy sähköksi. Lämpönä saadaan tyypillisesti talteen sitten suurin osa lopusta, mutta jos lämmölle ei ole kysyntää, niin...
Riippuu mitä halutaan. Jos halutaan tehdä pelkkää sähköä lämmöstä, sitä saa yli 40% ellei paineelle/lämpötilalle ole rajoitteita, kuten ydinvoimalassa, jossa hyötysuhteet jäävät alle tuon (OL3 37%, OL1/2 35%).
Sitten kun halutaan tehdä myös lämpöä, joka ei ole mahdollisimman kylmää (luokkaa merivesi), sähköä saadaan paljon vähemmän, luokkaa 30%.
Kaukolämpöyhtiöiden pääasiallinen business on kuitenkin tuottaa lämpöä ja sähkö tulee "sivutuotteena hukkalämmöstä". Käsittääkseni tarvittaessa tuota 30% sähkön osuutta voidaan säätää jossain rajoissa... Aina nollaan asti kun ajetaan turbiini alas
Ei turbiinia kaukolämmön tekemiseen tarvita, siihen riittää kattila ja höyrylämmönvaihdin KL-kierrossa. Sähkön teko on ekstraa, tehdään jos kannattaa.
Pahoittelut kun näemmä oikaisin pikkaisen turhan paljon kun en edes ajatellut että tehtäisiin pelkkää sähköä hakkeella tms biopolttoaineella.
Samaa mieltä että sähkön tuotto on ekstraa, nykypäivinä tosin talviaikaan monesti erittäin kannattavaakin kun siitä saa enemmän kuin lämmön myynnistä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos laitoksessa on savukaasupesuri, kattilalaitoksen hyötysuhde on useinkin alemmasta lämpöarvosta laskettuna yli 100%:n, koska kaikki polttoaineessa kosteutena oleva vesi ja osa palamisessa kehittyvästäkin vedestä saadaan lauhdutettua pois savukaasuista. Pesurin kiertovedellä esilämmitetään tyypillisesti kaukolämmön paluuvettä. Lopputulemana laitos kuluttaa polttoainetta varsin tarkasti sen verran enemmän kuin se tuottaa sähköä. Myöskään polttoaineen kosteudella ei ole kummempaa merkitystä niin kauan kuin se tavara on kunnolla palavaa, koska se ylimääräinen vesi saadaan lauhdutettua takaisin vedeksi eikä puhalleta pilviksi taivaalle.
Jos savukaasupesuria ei ole, hyötysuhde jää todennäköisesti hiukan alle 90%:iin. Nämä ovat katoava luonnonvara suurissa laitoksissa, koska pesuri/lämmöntalteenottovaiheita on jälkikäteen asennettu myös vanhoihin kattiloihin niiden tarjoaman hyötysuhde-edun vuoksi.
Polttoaineiden lämpöarvo ilmoitetaan normaalisti tehollisena lämpöarvona siinä kosteudessa kuin se sattuu olemaan. Kosteus alentaa tehollista lämpöarvoa reippaasti massayksikköä kohti mutta se alentaa lämpöarvoa myös palavaa ainesosaa kohti laskettuna.
klapikalle
Aktiivinen jäsen
Äskeinen Vastaus kuulostaa siltä että ikiliikkuja on keksitty.
Luepa kondensiokattiloiden esitteitä, niidenkin hyötysuhde on yli 100 %. Johtuu juuri siitä, että standardin mukaan hyötysuhde lasketaan nettolämpöarvosta, vaikka kattila pystyisi hyödyntämään myös savukaasujen vesihöyryn sisältämää energiaa.
klapikalle
Aktiivinen jäsen
Selittäkää nyt rautalangasta jos 1mwh energiaa syötetään kattilaan niin mitä sieltä saadaan ulos
Kysymyksesi ei liity keskusteltavaan asiaan. Ristiriita tulee siitä että kattilaan syötetään oikeasti enemmän kuin 1 tuhannesosa w-kirjain tuntia, mutta se huomioidaan laskettaessa standardin vuoksi pienmpänä kuin syötetty. Kyse ei ole fysiikasta vaan vakiintuneesta laskentamallista, joka on kehitetty toisenlaiseen polttoon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kattilasta saadaan esim.
- 900 kWh höryä
- 105 kWh lämmintä vettä
1MWh polttoaineen tehollista lämpöarvio sisältää huomattavasti enemmän kemiallista energiaa joka vapautuu polttoprosessissa. Mitä kosteampaa polttoainetta, sitä suurempi tämä piilevä osuus on, koska lämpöarvon määritelmässä ne vedet oletetaan jäävän kaasumaiseen muotoon eikä lauhtuvan vedeksi. On ylempi ja alempi lämpöarvo, toisessa vesi lasketaan karkaavaksi höyrynä ja toisessa se jäähtyy pommikalorimetrin seinämille vedeksi.
Voimalaitokselle kokonaisuudessaan hyvä tuotantoennuste voisi olla:
- 750 kWh myytävää kaukolämpöä
- 250 kWh sähköä josta muutama prosentti kulutetaan itse
1000MW ydinvoimaa pois pelistä turbiiniongelmien takia ruotsissa pari kuukautta?
www.di.se
umm.nordpoolgroup.com
Oväntat fel i Forsmark – reaktor ur drift
En reaktor vid Forsmarks kärnkraftverk har oväntat tagits delvis ur drift. Det ska vara ett fel på en turbin, enligt ett meddelande från elbörsen Nord Pool.
www.di.se
Nord Pool - UMM Platform
Type of availability = Planned. Reason code = Foreseen maintenance. ==> On ollut jo futuurien hinnoissa.1000MW ydinvoimaa pois pelistä turbiiniongelmien takia ruotsissa pari kuukautta?
Oväntat fel i Forsmark – reaktor ur drift
En reaktor vid Forsmarks kärnkraftverk har oväntat tagits delvis ur drift. Det ska vara ett fel på en turbin, enligt ett meddelande från elbörsen Nord Pool.Nord Pool - UMM Platform
Tehonlasku alkaa jo huomenna iltapäivällä.
"The power reduction of Olkiluoto 3 for the annual outage will begin on Wednesday, 9th September 2026 at 13:00. The reduction will continue on Thursday, 10th September 2026, and the unit is scheduled to disconnect from the grid at 00:00. Following the annual outage, the plant is expected to reconnect to the grid on Friday, 30th October 2026."
Nord Pool - UMM Platform
Otin jo elokuussa Fortumin pörssisähkön Hintakiinnitys, turkasen kallis pelastusrengas vaan...
Myönnetäköön että jo heinä/elokuussa oli ihan selvät merkit kullankaivajien (sähkömyyjät) tavoitteista
Kokeillaan sitten tälläistä. Ringhals 4 startti siirtyy lokakuun puolivälistä marraskuun loppuun.
~ -1100 MW ~1,5 kk.
Nord Pool - UMM Platform
Jaa-a... Näillä hinnoilla esim. 6kk kiinteällä tai kooveella saa todennäköisesti takkiin aivan kuten ne jotka ottivat vastaavan alkuvuodesta... Tämän syksyn liikut olisi pitänyt tehdä jo keväällä tai viimeistään alkukesästä. Pari kuukautta tässä hinnat tyynellä kelillä piikkaa mutta vielä nyt ei ole hirveän isoa lämmön tarvetta, sen jälkeen palataan hintojen osalta normaaliin
Aivan, päivän voi olla vielä vaikka kokonaan lämmittämättä ja käyttämättä pesukoneita ilman suurempia ongelmia. Autonkin just latasin viime yönä liki nollahintaisella sähköllä.
Mutta vaikka tällaista "pelottelua" on ennenkin ollut näihin aikoihin niin ei tuosta talvesta vielä tiedä. Pakkanen sen ratkaisee miten ylös pörssi paukkaa.
Luukku
Vakionaama
Kv:lla heinäkuussa tuli takkiin 40€, elokuussa 3€. Mielenrauhasta maksaa hiukan mielellään, kuitenkin kymppejä/kk. Jos pörssi kääntyy päälleen talvella niin se on satasia/kk.
Lainasit vähän lyhyenlaisesti kun vastasin @Husky lle ja tarkoitin näitä nykyisiä ja viime talvisia +10c sopimuksia joihin paniikin lietsomat ihmiset sortuivat. Toki on mahdollista mutta pidän epätodennäköisenä että tulevana talvena pörssin keskihinta ylittäisi edes yhtenä kuukautena 10c puhumattakaan useammasta.
Äkkiseltään laskettuna saan noista luvuista elokuun eroksi jotain muuta kuin 3eur
En kyllä uskaltaisi tässä kohtaa vielä luvata ettei SPOT keskihinta olisi yhtenäkään talvikuukautena yli 10snt.
Kaasun hinta on tällä hetkellä 2.5 kertainen vuoden takaiseen. Viime talvena syntyi kylmän kelin takia heittämällä 14 ja 17snt keskinnat tammi- helmikuulle, niin sma voi toistua nyt sitten toisista syistä. Eli ne jotka bettasivat sen puolesta että ei tule kahta koaa pakkastalvea peräkkäin ovat oikeassa, mutta hinta saattaa olla sittenkin sitä tasoa jolla kauppaa käydään.
Kaasun hinta on tällä hetkellä 2.5 kertainen vuoden takaiseen. Viime talvena syntyi kylmän kelin takia heittämällä 14 ja 17snt keskinnat tammi- helmikuulle, niin sma voi toistua nyt sitten toisista syistä. Eli ne jotka bettasivat sen puolesta että ei tule kahta koaa pakkastalvea peräkkäin ovat oikeassa, mutta hinta saattaa olla sittenkin sitä tasoa jolla kauppaa käydään.
Luukku
Vakionaama
Joo laskuvirhehän siinä on. Melkein kymppihän tuosta tulee, kun ei tuotantoa huomioida.