Taloyhtiön käytövesiputkiremontin kustannukset

Olisiko tarjoukseen lipsahtanut yksi nolla liikaa.
Kai sen näin täytyy olla. Tuo on jostain syystä käsin kirjoitettu ja perässä €/kpl, eli voisi olla kaksi € merkkiä peräkkäin. Hyvä että selvisi mutta selvisi myös kun hallituksen puheenjohtajaa jututin, että nuo patterit ovat lisäjuttuja halukkaille.
 
Sinänsä on hyvä että taloja rempataan mutta sen pitää tapahtua suunnitellusti ettei tarvitse tehdä töitä kahteen kertaan.
 
Kai sen näin täytyy olla. Tuo on jostain syystä käsin kirjoitettu ja perässä €/kpl, eli voisi olla kaksi € merkkiä peräkkäin. Hyvä että selvisi mutta selvisi myös kun hallituksen puheenjohtajaa jututin, että nuo patterit ovat lisäjuttuja halukkaille.
Ei näihin tarjouksiin (myöhemmin sopimuksiin) tuollaisia virheitä vahingossa tule. Se on vaan hinnoiteltu kymmenkertaiseksi, koska tulee menemään lävitse oli se hinta mikä tahansa.

Eli tarviiko alleviivata, teitä (suurella todennäköisyydellä) koijataan tuolla YHDELLÄ AINOALLA tarjouksella. Jos huijaus vaikuttaa todennäköiseltä niin hallitus ja isännöitsijä ensin vaihtoon ja sitten aloitatte tyhjältä pöydältä uudelleen ensin määrittämällä taloyhtiön nykyarvon.


Huom. en ole ollenkaan perillä näistä asioista, mutta kyllä tuo nyt hälytyskelloja soittaa.
 
Remppoja ei ole pakko jyvittää neliöiden mukaan, jos nähdään että kaikki saavat yhtälaisen hyödyn eikä asuntojen välisissä kustannuksissa ole eroa. Tämä vaatii yhtiökokouksen päätöksen.

Jos vastikeperuste on yhtiöjärjestyksessä neliöt, niin ainoa tapa saada tuollaista tasajakoa on siinä, että kaikki taloyhtiön osakkaat suostuvat siihen. Ja tämäkään ei poista riskiä, sillä jos joku myy huoneiston, niin suostumus ei enää sido uutta omistajaa.

Eli pitäisi saada osakkaiden yksimielisellä päätöksellä muutettua yhtiöjärjestystä.

Ihan viime kuukausilta tuollaisesta asiasta piti pyytää kiinteistölakimiehen kanta, kun asia ei muuten taloyhtiön hallituksessa kaikki ymmärtäneet.

Itse en keksi ainuttakaan syytä miksi sellainen osakas suostuu tuollaiseen jolla maksut nousisivat. Tai ehkä jos on tarpeeksi hullu niin mikä ettei.

Talo kun on vuodelta 1978, niin siinä on viemäriputkiremontti tulossa väistämättä eteen lähivuosina. Tuleeko se sitten jo ensi vuonna tai meneekö vielä 10+ vuotta, mutta tulossa se on lähivuosina.

Mitään järkeä ei ole tehdä jotain 1000 euroa neliöltä maksavaa pelkkää käyttövesiputkiremonttia. En oikein hahmota edes miten se voi olla niin kallis ja miten ja kuka firma sen on suunnitellut ennen sen kilpailutusvaihetta.

Jos käyttövesiputkiremppa on tuota hintaluokkaa, niin samoilla tulilla kannattaa tehdä perinteinen viemäriputkiremontti tai millä linjasaneerausnimellä sitä haluaakin kutsua. Kylpyhuone vesieristeineen lienee myös tiensä päässä. Eli se kannattanee uusia samalla perustasoon joka huoneistoon.

Luulisi että tuon käyttövesiputkirempan saisi murto-osahintaan kun vedetään uudet putket pintavetona. Näin yleensä toimitaankin. Viemärien osalta sukituksella niille voi saada sen 20 vuotta tai pidempäänkin lisää käyttöikää. Kylpyhuoneiden osalta lienee halvempi korjata ne ja niiden vesieristeet ajallaan kuin alkaa odottelemaan niitä kalliita vesivahinkoremontteja.
 
Ennen linjasaneerausta olisi kannattanut myydä pois.
Tarpeeksi kauan ennen joo. Sitten kun linjasaneeraus on päässyt odotettaviin korjauksiin, myynti järkihintaan muuttuu melko mahdottomaksi. Taitaa juuri ennen linjasaneerausta olla arvo pohjimmillaan ellei linjasaneerauksessa tule kalliita yllätyksiä, jolloin linjasaneerauksen jälkeen arvo on vielä alempi. Naapuriyhtiössä linjasaneeraus oli jotain 150 000 €/kämppä.
 
Mitä kuuluu tuohon hintaan ?
Varmaan sisältyy jo vähän muutakin kuin putkia pintavetoina ja viemäriin sukitusta :)
Noita on itse asiassa kaksi eri yhtiötä. Toisessa havaittiin jotain ongelmia perustuksissa ko. rempassa. Toisessa tehtiin vaan aika paljon. Ikkunoita ja vähän julkisivua myös. Ja molemmissa aika isoja asuntoja (toisessa 160 m2 ja toisessa 70-120 m2).
 
Meillä taitaa mennä miinukselle 10+ vuodeksi. Ja tässä rivarissakin, jossa vielä asutaan, vastikeet ovat samat kuin tästä saisi vuokraa.
Jos vastikkeet ylittävät käyvän vuokratason, eihän tuosta jää omistamiselle mitään hyötyä. Arvo on spekulatiivinen, kun rempat on maksettu niin sitten ehkä omistaja iloitsee. Todennäköisesti tulee kuitenkin aina jotain muuta uutta remppaa entisten päälle.

Näinhän tässä ongelma-asunnossakin on hyvää vauhtia käymässä. Taloyhtiölle tulee lainaa ja alkaa juoksemaan rahoitusvastike, jota ei nykyisin ole. Jos pankki antaa lainaa, vuokrakate häviää kymmeneksi vuodeksi ja tälle ajalle on jo suunnitteilla kaksi vielä suurempaa korjausta. Yksikään suunnitelman mukainen tuleva remppa ei tuo asukkaille mitään lisäarvoa, kuten esim. hissi toisi tai vaikkapa grillipaikka pihalla. Vuokraaminen minimaalisella katteella käy väistämättä tappiolliseksi, koska vuokralaisen lähtiessä vain tuurilla ja taidolla on mahdollista löytää heti seuraava. Varautuisin kuukausien tyhjilläoloon ja sitä saa sitten kerätä vuosia takaisin.

Tässäkin on tiedossa satojen tuhansien parvekeremontti, joka samalla veisi jätelavalle noin 15 vuotta vanhat lasitukset. Siihen päälle tiiliverkouksen vaihto, sitten mainitut viemärien sukitukset ja kylpyhuoneiden korjaukset.
 
Jos vastikkeet ylittävät käyvän vuokratason, eihän tuosta jää omistamiselle mitään hyötyä. Arvo on spekulatiivinen, kun rempat on maksettu niin sitten ehkä omistaja iloitsee. Todennäköisesti tulee kuitenkin aina jotain muuta uutta remppaa entisten päälle.

Näinhän tässä ongelma-asunnossakin on hyvää vauhtia käymässä. Taloyhtiölle tulee lainaa ja alkaa juoksemaan rahoitusvastike, jota ei nykyisin ole. Jos pankki antaa lainaa, vuokrakate häviää kymmeneksi vuodeksi ja tälle ajalle on jo suunnitteilla kaksi vielä suurempaa korjausta. Yksikään suunnitelman mukainen tuleva remppa ei tuo asukkaille mitään lisäarvoa, kuten esim. hissi toisi tai vaikkapa grillipaikka pihalla. Vuokraaminen minimaalisella katteella käy väistämättä tappiolliseksi, koska vuokralaisen lähtiessä vain tuurilla ja taidolla on mahdollista löytää heti seuraava. Varautuisin kuukausien tyhjilläoloon ja sitä saa sitten kerätä vuosia takaisin.

Tässäkin on tiedossa satojen tuhansien parvekeremontti, joka samalla veisi jätelavalle noin 15 vuotta vanhat lasitukset. Siihen päälle tiiliverkouksen vaihto, sitten mainitut viemärien sukitukset ja kylpyhuoneiden korjaukset.

Jos vastikkeet ylittävät muuttotappioalueen vanhassa kerrostalossa vuokrat esimerkiksi seuraavat 10 vuotta ja sinä aikana on tulossa vielä uusia kalliimpia remontteja, niin helposti siinä käy niin, että asunto-osake "myydään" jollekin bulvaani-reiskalle sopivaa korvausta vastaan.

Reiska sitten ottaa itselleen sen korvauksen siitä ja vuokraa asuntoa kenties puolisen vuotta tms. maksamatta mitään vastikkeita ennen kuin taloyhtiö ottaa sen hallintaansa. Se taas ei paljoa auta, kun vuokraa ei saa niin paljoa siitä että sillä kattaa ne vastikkeet. Eli siinä on sitten vaihtoehtona että naapurit alkavat maksaa niitä vastikkeita osin tai sitten taloyhtiö päästetään konkurssiin.

Luultavasti tuollaisen kohtalon kokevia asunto-osakeyhtiöitä on muuttotappioalueilla todella paljon.

Ehkä ketjun aloittajan tapauksessa tilanne ei kuitenkaan ole noin paha, kun pankki olisi kuitenkin valmis lainaa antamaan.
 
mutta äänestyksessä hallituksen esitys voittaa ylivoimaisesti ellei oppositio ole ennen kokousta ollut todella aktiivinen, hankkinut valtakirjoja jne.
Noin se taitaa olla että paikan päällä kukaan ei kyseenalaista. Vaatii siis etukäteistyötä jolla lobbaa muita asukkaita ja sovitaan äänestyksestä. Osa suostuu ja osa ei. Ja silti kokouksessa porukka voi mennä kipsiin.
 
Noin se taitaa olla että paikan päällä kukaan ei kyseenalaista. Vaatii siis etukäteistyötä jolla lobbaa muita asukkaita ja sovitaan äänestyksestä. Osa suostuu ja osa ei. Ja silti kokouksessa porukka voi mennä kipsiin.
Meillä hallitus esitti että poistoilmaan lisätään lämmöntalteenotto. Yhtiökokouksessa yksi mummo nousi seisomaan ja sanoi että hän on kuollut ennen kuin se on maksettu takaisin. Siihen kaatui koko homma ja tästä on jo muutama vuosi eikä hallitus ole sitä uudelleen esittänyt. Talossa on kohtuullisen paljon vanhempia ihmisiä ja sinne tulee uusia asukkaita kun edelliset kuolee. 🙄
 
Mutsin kämppään halpuutettiin käyttövesiremontti niin että jokaiseen huoneistoon asenettiin lämminvesivaraaja.

Sehän on todellista halpuutusta. Halpaa kuin mikä keskimääräisellä sähkön hinnalla lämmittää kun vertaa kaukolämpöön tai maalämpöön.

Neliöt tahtoo olla myös sen verran kalliita ja ahtaita varsinkin pesutilat, että "mielellään" sinne jonkun lämminvesivaraajan asennuttaa.
 
Mutsin kämppään halpuutettiin käyttövesiremontti niin että jokaiseen huoneistoon asenettiin lämminvesivaraaja.
Tuossa olisi kyllä muutamia kiinnostavia seikkoja:

Jotta lämminvesivaraajan mitoitus on oikea riittämään asunnon vuorokauden lämminvesi tarpeisiin pitäisi se mitoittaa asunnon todennäköisten käyttäjien maksimilukumäärän mukaan eli huonemäärä tai neliöt ja siitä arvioituna tarve?

+ Taloyhtiö kaukolämmitteinen tai muuten tuon lämminvesivaraajan "ulkopuolinen" peruslämmitysjärjestelmä erillisenä. Tuo käyttövesivaraaja ei hukkaa lämpöä vaan kaikki karkaava lämpö menee suoraan lisälämpönä kyseiseen asuntoon ja asukas maksaa lisälämmön itse.

+ Tarkasti asunto kohtaisesti kohdennetut kustannukset käyttöveden lämmityksestä. Lisäksi asukkaalla on mahdollisuus joissain määrin itse vaikuttaa sähkösopimuksensa valinnalla hinnoittelumalliin. Riippuu toki suuresti lämminvesivaraajan ohjauksen toteutuksesta.

+- Keskitetty järjestelmä lienee kokonaisuutena selvästi halvempi ja helpompi hoitoinen, mutta tuossa asuntokohtaisessa lämminvesivaraajassa jaetaan ongelmallinen järjestelmä pienempiin erikseen huollettaviin osiin.

-Ratkaisu ei mahdollista kehittyneiden teknologioiden hyödyntämistä käyttövedenlämmitykseen esimerkiksi maalampöpumpulla.


Mielestäni tämä voisi olla jossain määrin toiminnallista jatkoa 'huoneistokohtaisten vesimittarien' lisäämiselle, joka johti ylimalkaisen veden tuhlaamisen vähenemiseen. Huoneistokohtaisten vesimittarien puute oli pitkään yksi käsittämätön puute energiatalouden kannalta!
 
Mutsin kämppään halpuutettiin käyttövesiremontti niin että jokaiseen huoneistoon asenettiin lämminvesivaraaja.
Nyt en oikein hoksaa. Tehtiinkö tuossa sitten kylmäpuolen putkien uusintaakaan ?
Jos tehtiin niin onko se extra putken veto siihen viereeen tosiaan niin kallista, että syntyy merkittävät säästöt jättämällä kuuma putki pois.
 
Nyt en oikein hoksaa. Tehtiinkö tuossa sitten kylmäpuolen putkien uusintaakaan ?
Jos tehtiin niin onko se extra putken veto siihen viereeen tosiaan niin kallista, että syntyy merkittävät säästöt jättämällä kuuma putki pois.

Pidän ihan varteenotetavana vaihtoehto jos raha on tiukassa, kuten se nykyään on. Rahoitusvastike oli muistaakseni aika pieni kun siinä asuu sukulaispoika. Kyseessä siis muutaman kymmenen tuhannen kämppä, korkeintaa joten kaikki on kotiin päin. Kysymys kuuluu oikestaan saako merkitävää hyötyä jos uusi LVK:n. Voipi olla että juuri lämmimän puolella oli ollut vuotoja ja se purettiin. En nyt muista uusittiinko kylmä runko mutta lämppönjakohuone näytti aika uudelta että voipi olla että kylmä runko jäi paikalleen.

Jää lämpimän veden mittari pois ja energiaa hukkaava kierto.
Se on juurikin näin. Lisäksi lämmin runko jää pois ja kaukolämpöpaketti yksinkertaistuu, vuotoriskit ja huollot vähenee kun suurin osa vuodoista on lämpimässä kierossa.



Oliko 10, 100, 300 vai joku muu litramäärä?
Että oliko tilavuutta sen verran että halvalla sähköllä saa ladattua?
Pitikö sähköjäkin uusia jos oli esim 3kW vastus?
Pieni. Säästöpotentiaali mitätön.
 
Viimeksi muokattu:
Jos tehtiin niin onko se extra putken veto siihen viereeen tosiaan niin kallista, että syntyy merkittävät säästöt jättämällä kuuma putki pois.

Yhtiön kulut pienenee kun veden lämmitys menee osakkaan sähkölaskulle. Selvitään myös yhdellä vesimittarilla per asunto.

Ihan sama kuin kylppärin lattialämmitys osakkaan omalla sähköllä.
 
Yhtiön kulut pienenee kun veden lämmitys menee osakkaan sähkölaskulle. Selvitään myös yhdellä vesimittarilla per asunto.

Ihan sama kuin kylppärin lattialämmitys osakkaan omalla sähköllä.
Myös huollon tarve pienenee, kaukolämpöpaketti yksinkertaistuu eli halpenee ja perusmaksu pienenee. Se parantaa taloyhtiön riskinhallintaan, muiden etujen ohella kun vastikkeet saadaan kohtuullisiksi. Paikkakunta Kuopion kupeessa.
 
Viimeksi muokattu:
Eli se putkiston osuus tuosta halpuutuksen lommusummata olikin rajallinen.
Tämä selittää sen, mitä jäin pohtimaan, että sen toisen putken pois pudottaminen ei ole se isoin säästö jos ne kylmäputket joka tapauksessa sinne saneerattiin
 
kaukolämpöpaketti yksinkertaistuu eli halpenee

Kaukolämmössä on tehomaksu joka on kuuman veden osalta merkittävä. Kun kuumaa vettä ei tehdä niin ei tule niitä tehomaksuhuippuja. Säästöä sekin yhtiölle.

toisen putken pois pudottaminen ei ole se isoin säästö

Sieltä jää pois kaksi putkea kolmesta. Kuumassa vedessä kun on myös paluuputki ja merkittävät häviöt kesälläkin.
 
Meillä aikanaan taloyhtiö teki käyttövesirempan pintavetona porraskäytävässä pystyvetona ja vaakaan kattolevyjen yläpuolella. Koska kylppärissä työn jälki ei tyydyttänyt, niin piti itse rempata se. Lämpöpatterin sijaan laitettiin vesikiertoinen suurin tilaan mahtuva pyyhekuivain sekä sähkökaapelit lattiaan. Lattia pysyi kuivana, tosin myös suihkukaappi auttoi asiaa. Sähkönkulutuksessa en huomannut merkittävää muutosta. LVV:n olisi ehkä saanut pesukoneen päälle, jos olisi ollut tarve.
 
Eli se putkiston osuus tuosta halpuutuksen lommusummata olikin rajallinen.
Tämä selittää sen, mitä jäin pohtimaan, että sen toisen putken pois pudottaminen ei ole se isoin säästö jos ne kylmäputket joka tapauksessa sinne saneerattiin
Niin, en tiedä taustoja koska siskoni hallinoi asuntoa mutta jos raha on tiukassa ja vastikkeet uhkaa nousta niin tämä kortti kannattaa kääntää ja katsoa miten se vaikuttaa kokonaisuuteen. Sen tiedän että vastikkeet on taloyhtiössä maltilliset vaikka sitä on sanerattu säännöllisesti (ikkunat, julkisivu ainakin). Ja lämppärikin oli tosiaankin hyväkuntoinen sen mitä vilkaisin sitä.
 
Viimeksi muokattu:
Helsingissä Mäkelänkatu 13 oli ainakin vielä -90 luvulla joka asunnossa suora sähkölämmitys. Tuntui käsittämättömältä silloin. Lämmitys sähköpattereilla ja kylppärissä oli omistajan valitsemana 30 litran varaaja. Asunto oli yksiö.
 
Kaukolämmössä on tehomaksu joka on kuuman veden osalta merkittävä. Kun kuumaa vettä ei tehdä niin ei tule niitä tehomaksuhuippuja. Säästöä sekin yhtiölle.



Sieltä jää pois kaksi putkea kolmesta. Kuumassa vedessä kun on myös paluuputki ja merkittävät häviöt kesälläkin.
Miksi en tätä hoksannut noista aiemmista postauksista, että se vaikutushan on tuon paluukierron takia 66% säästö putkissa
 
Kaukolämmössä on tehomaksu joka on kuuman veden osalta merkittävä....

Sieltä jää pois kaksi putkea kolmesta.

@Espejot esiin nostama kuumavesivaraaja voisi olla tässäkin ihan varteenotettava vaihtoehto. Kylmällä vedellä putkien elinkaari on ainakin pidempi kuin kuumalla. Kuuma puoli vain kytkettäisiin irti ja esim. olemassa olevaan keittiön kylmähaaraan mittari ja haaroitukset varaajalle ja vesipisteille. Hyvällä tuurilla asuntoon tulee runkoputkista vain yhdet haarat joissa ehkä jopa sulutkin. Putkiremontti yksinkertaisi tällöin todella paljon ja putket pysyisivät piiloissaan. Ainakin tämän asunnon pesuhuoneesta olisi löydettävissä tilaa kuumavesivaraalle seinältä.

Savon Voiman verkossa siirto ja verot tekevät jo 8,12 s/kWh eli sähkö maksaisi aina huomattavasti kaukolämpöä enemmän. Kaukolämmössä näkyy olevan vielä kuukausittain vaihtuvat hinnat. Joka tapauksessa lisäkulu ei olisi kuin ehkä 200-300 € vuodessa.

Itsehän mittailin omien putkieni syöpymiä aikanaan. Painoero oli vajaan 30 vuoden käytön jälkeen kaivovesillä reilusti alle 10% uusien vastaavien putkien todelliseen painoon*. Kaupunkivesillä sypyminen on vähäisempää.

* Putket ilmeisesti valmistetaan toleranssien rajoissa alle nimellisvahvuuden jolloin ne eivät uutenakaan paina sitä mitä ilmoitettu seinämävahvuus antaisi olettaa.
 
Miksi en tätä hoksannut noista aiemmista postauksista, että se vaikutushan on tuon paluukierron takia 66% säästö putkissa
Säästö putkituksessa lienee vieläkin isompi, jos lämminvesivaraaja sijaitsee "lähietäisyydellä" seinää, jonka toisella puolen on keittiön vesipiste ja toisella pesuhuoneen vesipisteet. Ei taida tarvia kierrätystäkään ollenkaan, jos huoneiston sisäinen putkisto on todella lyhyt, eikä silti mene sanottavasti vettä hukkaan?

LVV pesuhuoneeseen tai saunaan niin saa vielä lämpöhäviöt optimaalisesti hyödynnettyä.
 
Ei tietenkään tarvitse kierrätystä jos käyttöpisteet vain joitakin metrejä varaajasta.
Mietin vain, että jos putket nousevat rappukäytävässä, vedetäänköhän siitä sitten kierrätys sinne pesuhuoneeseen tai keittiön kaappiin saakka vaiko kierrätys vain runkolinjassa.
 
Ei tietenkään tarvitse kierrätystä jos käyttöpisteet vain joitakin metrejä varaajasta.
Mietin vain, että jos putket nousevat rappukäytävässä, vedetäänköhän siitä sitten kierrätys sinne pesuhuoneeseen tai keittiön kaappiin saakka vaiko kierrätys vain runkolinjassa.
LVK liittymä tulee ennen lämminvesimittaria, perintesesti linjan viimeiseen asuntoon jos asunnon sisäiset matkat eivät ole pitkiä.
 
Mutsin kämppään halpuutettiin käyttövesiremontti niin että jokaiseen huoneistoon asenettiin lämminvesivaraaja.

"Yksiputkijärjestelmä" ei kiinnostanut. Isännöitsillä oli jokin tekninen projektia valmistellut heppu mukana ja tämä teilasi sähkövaraajan humpuukkina kaukolämpötaloon. Sähkölämmitteinen rättipatteri tulee ellei joku sitä omalle seinälleen sitten muka kelpuuta. Putkiremonttin vuoro tuli talon rakennusvuodesta ja kupari vaihtuu kupariin. "Vakuutukset eivät korvaa enää mitään" kun hiekka on valunut loppuun.

Eipä auttanut. Talossa asuvilla oli yksimielinen into remonttiin ja suunnilleen jokainen asuva osakas osallistui, joka tietysti hyvä. Muita vuokraajia ei paikalle tullut. Taloyhtiön nykyisellä pankilla ei ollut luotto tähän yhtiöön enää riittänyt mutta eipä se auta sekään, jos jokin toinen pankki antaa lainaa. Mummoilla olisi ollut kova into maksaa oma osansa heti ja hallituksen/isännöitsijän suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Kaipahan nyt sitten tietävät mihin lähtivät. Edessä on vielä kaksi tätä suurempaakin remonttia eikä talossa mikään silti asujien kannalta paremmaksi muutu.

Kusinen juttu. Vastike lähestyy jo tällä remontilla käypää vuokratasoa.
 
Oliko se niin että vain yksi tarjous saatu? Tuukimyllyjä vastaan on väsyttävää taistella mutta asiaan olisi ehkä kannatanut herätä aikaisemmin ja siinä vaiheessa kun hanketta aletaan hahmottelemaan. Viimeistään siinä vaiheessa kun tarjouspyyntöä laaditaan.
 
asiaan olisi ehkä kannatanut herätä aikaisemmin ja siinä vaiheessa kun hanketta aletaan hahmottelemaan.
Hurja kaikki ostajat karkottanut korjaustarvesuunnitelma on ollut ainakin joitakin vuosia olemassa ja tästä olen nyt viime talven mittaan yrittänyt käydä parin hallituksen jäsenen kanssa keskustelua. Kesti muuten aikansa ennen kuin itsekkään ymmärsin, että mikä se on ja miksi jokainen katsomassa käynyt sen halusi nähdä, kunnes yksi katsoja sen minulle selitti ja mitä niissä yleensä on laitettu. "Uimataitoni" ei ole ilmeisesti riittänyt yhteistyöhön. Toisaalta kiinnostus yhtiön asioihinkin heräsi vasta noin vuosi sitten kun selvisi, että asunto on niillä papereilla arvoton. Vaikutelma oli myös, että asuvat osakkaat tunsivat varsin hyvin toisensa, että kaipa niillä siellä kuitenkin hyvä on.
 
Tarjouksessa on eriskummallinen maininta: Erillishinta NOBO NFK4N 02 (250W) sähköpatterin ja vikavirtasuojatun pistorasian hankinnasta ja asennuksesta nykyisen rasian tilalle. Hinta 7 000 € sis ALV/kylpyhuone.

Asuntoja on siis 27 kpl, joissa jokaisessa lienee kylpyhuone. Taloyhtiöllä on vain yksi saunaosasto ja suihkuhuone. En ymmärrä, mikä ihme tämä on? Talo on rakennettu jo alun perin kaukolämpöön (patterit) ja mitään sähkölämmityksiä ei ole. Rättipatteri on ainakin tässä ja sähköllä sekään ei lämpene.

Onkohan tässä jokin turvallisuuden parantaminen takana?
Tuliko tuohon edellä mainittuun hintaan tarkennusta kokouksessa?
 
Takaisin
Ylös Bottom