Sähkön hinnan kehitys Suomessa

[kotte]

Tässä erikoista on mielestäni se, että tällaista voitaisiin lainsäädännöllä tai sopimuksilla ohjata. Pystytä 30MW tehoinen voimalan. Olet velvoitettu rakentamaan 60MWh akku varaston, jonka tulee olla käytössä ennen voimalan kytkemistä verkkoon. Tästä voitaisiin vielä velvoittaa nopeaa ja hitaaseen ylös/alas säätöön esim 2%. Lopulla voimalan omistaja saa pelata vapaasti, ellei muuta sovita.

Kysymys oikeastaan kuuluu, että miksi velvoite kuuluisi erikoisesti sähkön tuottajille. SIlloinhan kulut sälytetään lopulta kumminkin erittelemättä kaikille sähkön käyttäjille näiden energiapohjaisten tai kiinteiden maksujen suhteessa. Voisi perustellusti ajatella, että myös sähkön käyttäjät voisivat suoraan osallistua sähkövarastotarpeidensa rahoittamiseen, jolloin varaston profiili voitaisiin sovittaa kunkin omien käyttöprofiilitarpeiden mukaan. Silloinhan paine vähentyisi sähkön markkinahinnan kohoamiselle varastoinvestointien seurauksena ja sähköä olisi vastaavasti välillä saatavissa markkinoilta edullisemmin. Kulutusjoustoon kykeneviä samalla palkittaisiin todellisten varastointikustannusten säästöjen perusteella. Kaikki tämä tuottaisi kansantaloudellista säästöä.

Tämä tietenkin johtaisi siihenkin, että äärimmäisiä päällekkäin laskostuneita tehohuippuja aiheuttavalle kulutukselle tulisi muita suurempia lisäkustannuksia (ääriesimerkkinä osatehoinen rakennuksen lämmitys ilmavesilämpöpumpulla niin, että marginaalienenergia tuotetaan suoralla sähkölämmityksellä). Lasku kuitenkin menisi juuri niille, jotka vastaavan käyttöprofiilin mukaiset lisäkustannukset ovat yhteiselle sähköinfrastruktuurille aiheuttanutkin, mikä on talouden ohjausvaikutuksen perusteella sekä tehokasta että oikein ja kohtuullista.

 

[ollikuhta]

Pörssisähköllähän tuo toteutuu ihan itsekseen

 

[Intolento]

Tämä sopii tähän?

Maksatko enemmän sähkön siirrosta kuin energiasta? Kerro kokemuksestasi

Sähkön jakeluyhtiöiden hinnoittelua on kiristetty viime vuosina. Ovatko muutokset näkyneet sähkö- ja verkkolaskussasi. Yle etsii haastateltavaa.

yle.fi

Tuo ylen sivuilla oleva kysymyksen asettelu on täysin oikea. Valitettavasti olen huomannut tämän muuttuvan 'kansan suussa' toteamukseksi "sähkönsiirtomaksut ovat suuremmat kuin energiamaksut", joka ei pidä paikkaansa.

Vähän laskutavasta riippuen (kuukausimaksujen huomioiminen tahi ei) toisissa kohteissa ovat, toisissa eivät. Hintojen suhteeseen toisiinsa nähden voi vaikuttaa erinäisillä valinnoilla sähköenergiasopimusta tehdessään. Toki asuinpaikka valinnalla voi ääritapauksessa myös vaikuttaa.

Odotan mielenkiinnolla ylen keräämän materiaalin lukemista.

 

[kotte]

Pörssisähköllähän tuo toteutuu ihan itsekseen

Tosin tuota olisi periaatteessa mahdollista avittaa esimerkiksi oman energiavaraston, energiavarastoyhtiön tai -osuuskunnan osuudella yhdistettynä omaan tuotantoon. Käytännön kannattavuus on sitten vaikeampi pala etenkin kotitalousmittakaavassa, jossa puolestaan verotukien merkitys voi olla ratkaiseva. Pitkän päälle toki kuten virkkaat.

 

[-Teme-]

Suomen valtio vaan himmailee lakimuutosten kanssa. Jo heinäkuun alkuun mennessä olisi pitänyt olla voimassa lait ja asetukset yksityisten energiaosuuskuntien mahdollistamisesta, sekä paikallisten energiamyyntien mahdollistamisesta (myydä esim naapurille oma ylituotanto paneeleista). EU asetus lisäksi vaatii em.siirtomaksun olevan kilpailukykyinen eli etäisyyteen perustuva.
Näillä voidaan saada omia energiasaarekkeita joilla voidaan tuottaa ”korttelisähköä” osuuskuntana, ilman kahden päällekkäisen verkon rakentamista

 

[vmakela]

Kysymys oikeastaan kuuluu, että miksi velvoite kuuluisi erikoisesti sähkön tuottajille. SIlloinhan kulut sälytetään lopulta kumminkin erittelemättä kaikille sähkön käyttäjille näiden energiapohjaisten tai kiinteiden maksujen suhteessa. Voisi perustellusti ajatella, että myös sähkön käyttäjät voisivat suoraan osallistua sähkövarastotarpeidensa rahoittamiseen, jolloin varaston profiili voitaisiin sovittaa kunkin omien käyttöprofiilitarpeiden mukaan. Silloinhan paine vähentyisi sähkön markkinahinnan kohoamiselle varastoinvestointien seurauksena ja sähköä olisi vastaavasti välillä saatavissa markkinoilta edullisemmin. Kulutusjoustoon kykeneviä samalla palkittaisiin todellisten varastointikustannusten säästöjen perusteella. Kaikki tämä tuottaisi kansantaloudellista säästöä.

Tämä tietenkin johtaisi siihenkin, että äärimmäisiä päällekkäin laskostuneita tehohuippuja aiheuttavalle kulutukselle tulisi muita suurempia lisäkustannuksia (ääriesimerkkinä osatehoinen rakennuksen lämmitys ilmavesilämpöpumpulla niin, että marginaalienenergia tuotetaan suoralla sähkölämmityksellä). Lasku kuitenkin menisi juuri niille, jotka vastaavan käyttöprofiilin mukaiset lisäkustannukset ovat yhteiselle sähköinfrastruktuurille aiheuttanutkin, mikä on talouden ohjausvaikutuksen perusteella sekä tehokasta että oikein ja kohtuullista.

Peräänkuuluttaa NS tuottaja vastuuta tässä. Siellä ollaan kuitenkin ketjun alkupäässä ja isossa mittakaavassa tällaisista olisi hyötyä. En oikein kannata ajatusta että tuhansien tai kymmenten tuhansien isojen varastojen sijasta meillä ne sähkön käyttäjät jotka muodostaa murto-osan kokonaiskulutuksesta pystyttäisivät satoja tuhansia pienvarastoja, ikään kuin osallistuakseen huoltovarmuuteen. Kyllä tahon tulee olla teollisuus, joko tuottajat tai teolliset kuluttajat. Mielestäni näin. Korjaan toki mielipidettäni tarvittaessa.

 

[kotte]

Peräänkuuluttaa NS tuottaja vastuuta tässä. Siellä ollaan kuitenkin ketjun alkupäässä ja isossa mittakaavassa tällaisista olisi hyötyä. En oikein kannata ajatusta että tuhansien tai kymmenten tuhansien isojen varastojen sijasta meillä ne sähkön käyttäjät jotka muodostaa murto-osan kokonaiskulutuksesta pystyttäisivät satoja tuhansia pienvarastoja, ikään kuin osallistuakseen huoltovarmuuteen. Kyllä tahon tulee olla teollisuus, joko tuottajat tai teolliset kuluttajat. Mielestäni näin. Korjaan toki mielipidettäni tarvittaessa.

Käyttäjien osallistuminen sähkön varastoinnin toteuttamiseen ei välttämättä tarkoita, että varastot pitäisi sijoittaa käyttäjien hallitesemiin tiloihin, vaan voi myös tarkoittaa osallistumista rahoituskustannuksiin sijoittajana tai vuokraajana (jonkun toisen käytännössä toteuttamiin varastoratkaisuihin).

Tosin datakeskuksiin sijoittavat saattavat suostua moiseen jo aivan sähkön odotettavan hinnan ja sähkön hiilineutraalisuustavoitteenkin ajamana. Kun tarve on saada sähköä kohtuuhinnalla ja luotettavasti ilman päästöjä, ratkaisuja ovat tuuli- ja aurinkovoima täydennettynä sähkön varastoinnilla. Varasto voi olla akku, mutta myös jonkinlainen osittain mekaaninen varasto tai jopa tuulipuistoon yhdistetty vetyelektrolyysilaitos, jonka tuotos syötetään metanointilaitokselle, joka puolestaan hankkii talteen otettua hiilidioksidia ja syöttää tuotetun kaasun joko maakaasuputkistoon tai nesteyttää sen varastointia, kuljetusta ja myyntiä varten. Erityisesti syöttö maakaasuputkistoon tarjoaa virtuaalisen energiavarastomahdollisuuden, eli tyynellä säällä puuttuva sähkö voidaan tehdä maakaasua käyttävällä kaasumoottorilla. Hyötysuhdehan tallaisessa sähköenergian varastoinnissa ei ole kovin korkea, mutta välillähän tuulivoiman runsas tuotanto laskee sähkön hinnan niin alas, että sähkö kannattaa käyttää johonkin muuhun kuin myydä verkkoon (jopa niin, että jotakin tuulipuistoa ei liitetä lainkaan yleiseen sähköverkkoon kuin ehkä sähkön kuluttajana, kun verkosta saa riittävän halpaa sähköä).

Jollei sähkön kuluttajapuoli osallistu sähkön joustojärjestelyihin varastoinnin kautta, voi olla varma, että käytön mukaisen profiilin hyödyntämismahdollisuudet jäävät käyttämättä ja ollaan aivan sähkön pörssihintojen heilunnan ja mahdollisten hinta heilahtelusta voittonsa tekevien johdettujen sähkötuotteiden myyjien armoilla.