Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jos velvoiteet on lian kovat vain osa ongelmista katoaa koska sähkö on nollasummapeliä. Mutta samalla kun osa ongelmasta katoaa niin silloin kato suuri osa hyödystä. Tasapainoilua siis. Itse olisin mieluummin aktiivinen osa muutosta kuin sivustakatsoja. Edit: Mutta, koska keskustelussa ei ole rajattu kuinka monella aasilla voi ratsastaa niin kyllä, sähkö on välillä matalan jalostusasteen tuote ja välillä korkean jalostusateen tuote, riippuen siitä mitä naratiivia halutaan tukea. Minusta halpa sähkö on elinehto matalanjalostusateen teollisuudelle mutta AI antaa välieen korottaa jalostusastetta.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän on nyt kryptistä.
Mutten tiedä onko hyvä, että suomalainen teollisuus ja kansalainen on sivustakatsoja, kun ydinvoimaloiden sähköjä jaetaan.
 
Vähän on nyt kryptistä.
Mutten tiedä onko hyvä, että suomalainen teollisuus ja kansalainen on sivustakatsoja, kun ydinvoimaloiden sähköjä jaetaan.

Fortum myy ydinvoimaloidensa sähkön sille, joka tarjoaa sopivan hinnan. TVO taas myy vain osakkailleen, enkä usko että datakeskuksia otetaan jälkikäteen osakkaiksi.
 
Mutten tiedä onko hyvä, että suomalainen teollisuus ja kansalainen on sivustakatsoja, kun ydinvoimaloiden sähköjä jaetaan.
TVO jakaa sähkönsä omakustannushintaan osakkailleen omistuksen suhteessa. Suurin omistaja on UPM, joka ei käytä itse tyypillisesti läheskään niin paljon, mitä jäljellä olevat paperitehtaansa, hiomonsa(?), sahansa(?) ym. kuluttavat. Eli perinteinen teollisuus myy kuluttajille ydinvoimaa tuotettuna omakustannushintaansa ja myytynä sähköpörssihinnoilla (voi tuolla olla joitakin kiinteähintaisia sopimuksia, jolloin pörssihintariskit tasataan enemmän tai vähemmän). On TVO:lla muitakin teollisia omistajia ja lisäksi suuria sähkönmyyjiä ja -tuottajia myös, jotka toimivat samoilla ehdoilla.
 
TVO jakaa sähkönsä omakustannushintaan osakkailleen omistuksen suhteessa. Suurin omistaja on UPM, joka ei käytä itse tyypillisesti läheskään niin paljon, mitä jäljellä olevat paperitehtaansa, hiomonsa(?), sahansa(?) ym. kuluttavat. Eli perinteinen teollisuus myy kuluttajille ydinvoimaa tuotettuna omakustannushintaansa ja myytynä sähköpörssihinnoilla (voi tuolla olla joitakin kiinteähintaisia sopimuksia, jolloin pörssihintariskit tasataan enemmän tai vähemmän). On TVO:lla muitakin teollisia omistajia ja lisäksi suuria sähkönmyyjiä ja -tuottajia myös, jotka toimivat samoilla ehdoilla.

TVO:n suurin omistaja non • Pohjolan Voima Oyj (osuus 58,5 %).

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omistaa Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO) noin 1,84 %.

Siinä olisi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen konttori lämmin jos tuon sähköosuutensa siellä käyttäisivät.

Nuo sähköt kun myy veroparatiisiin rekisteröidyn firman kautta sähköpörssiin, niin siinä saa mukavat verottomat voitot. Voitto-osuus on suurin osa siitä ulosmyyntihinnasta, niin jää siitä mukavat voitot vaikka hölmöyksissään verotkin maksaisivat.
 
Siihen epäilemättä jonkun mielestä riittää jos kyselee datakeskushommista.

Mutta se on hyvä, että upm saa tuloja sähköstä. Eikä että se menisi jonkin Carunan omistajille sekin
 
Antti Poikolalta pääsi legendaarinen lause A-studiossa. Sanoi että datakeskusteollisuus on Suomelle hyväksi sillä sa aikaansaa lakien ja sääntelyn täsmentymistä (kun toimijat etenevät luovasti ja tulkitsevat lakia omien tarpeidensa mukaan)...

Sanoi myös että kantaverkossa on potkua kaksinkertaiseen sähkönkulutukseen nykyiseen verrattuna. Ihmetyttää siinä tapauksessa mitä se Fingrid kehottaa rivien välistä laittamaan jäitä hattuun? Viittaan siis Fingridin osalta tässä mainittuun.
 
Viimeksi muokattu:
TVO:n suurin omistaja non • Pohjolan Voima Oyj (osuus 58,5 %).
Josta UPM omistaa (suom. Wikipedian mukaan) 51,815%. Sekä UPM että Pohjolan voima ovat ns. mankalayhtiöitä (Mankala Oy on sinällään Helenin omistuksessa). Eli UPM kokonaisomistus on yli 29% TVO:sta suoraan ja välillisesti). Seuraavaksi suurin omistaja TVO:ssa on Fortum, jonka osuus on runsas 26%.
 
Kyllä noita datakeskuksia tänne kannattaa kuitenkin ottaa. On edes jonkun verran duunia porukalla. Jos ei oteta, niin härmä kuihtuu pikku hiljaa pohjamutiin. Tarvittaisiin melkoinen määrä ihan uusia pk-firmoja, jotka kehittäisivät/tuottaisiva/markkinoisivat tuotteita vientiin. Näitä ei vaan mitenkään voi tulla suomalaisella teollisuuspolitiikalla, jota ei edes ole. Tuota kun katsoo eduskuntaan, niin aikuisten päiväkerholta näyttää. Ei puhettakaan uusista firmoista.
 
Luulisi dippainsin ja tutkijan tajuavan että yksinkertaistukset harvoin toimii ellei sitten tarkoistus ole tehdä politiikkaa. Minä väitän että datakeskusten ja AI tuotto menee sinne ketkä keksii miten sillä saadaan suurin tuottavuusloikka eli joka pystyy nostamaan AI jalostusarvoa. Tällä hetkellä velat menee datakeskusten omistajille ja Suomeen jää verotuotto sähkön ja työn osalta joten alkuun ihan hyvä vaihtokauppa. Suomi siis itseasiassa hyötyy sähkön hinnan noususta koska se lisää sekä vero- että myyntituloja koska kohoneet kustannukset koskee myös datakeskuksia. Korkean jalostusasteen teollisuus ei perinteisesti ole energiaintensiivistä ja se ei ole kiinostunut energian hinnasta siinä missä savupiipputeollisuus. Asiantuntijoiden puheista olen päätellyt että tänne nimen omaan kaivataa korkean jalostusasteen teollisuutta. Eli puhuiko asiantuntija itsenä taas pusiin vai millä logikalla datakeskukset estävät meitä olemasta muuta kuin banaanivaltio tai savupiippujen luvattu esiteollistunut valtio?

LUT-yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen varoittaa suomalaisia datakeskusten rakennusbuumista. Linnanen esitti torstaina Ylen A-Talkissa huolensa siitä, että Suomesta tulee datakeskusten banaanivaltio.

– Käytännössähän me olemme raaka-aineen tuottaja, se banaanivaltio. Me tarjoamme maapinta-alaa ja halpaa sähköä, ja käytännössä sen datakeskuksen rahaliikenne ja siitä koituva voitto kotiutuu tasan tarkkaan muualla kuin Suomessa, Linnanen sanoi.

Mutta onhan Linnasen puheessa totuuden häivä. Meillä ei ole pääomaa ja olemme riippuvaisia ulkomaisesta rahasta mutta se taas johtuu historiasta, olemme olleet alusmaa - ryöstön ja riiston kohde - mutta tällä asialla, pääoman puuttella, ei ole mitään tekemistä datakeskuten kanssa. Jos banaanivaltion leimasta halutaan eroon niin meidän on kehitettävä korkean jalostusateen teollisuutta ja siihen AI antaa eväitä.

Banaanivaltio on halventava ilmaus pikkuvaltiosta, joka on heikon taloutensa takia riippuvainen ulkomaisesta rahasta.
 
Viimeksi muokattu:
Nuo sähköt kun myy veroparatiisiin rekisteröidyn firman kautta sähköpörssiin, niin siinä saa mukavat verottomat voitot. Voitto-osuus on suurin osa siitä ulosmyyntihinnasta, niin jää siitä mukavat voitot vaikka hölmöyksissään verotkin maksaisivat.

Minkälaista pörssisähkön hintatasoa ajattelit, kun tuota ylläolevaa kirjoitit?

Olkiluodon osakkaitahan on erikseen vanhoille ja uudelle kolmoslaitokselle, kaikki osakkaat eivät ole mukana kaikissa reaktoreissa. Vanhojen reaktorien kulut on haukuttu kauan sitten, joten niillä varmasti tienaa jo hyvin. Tosin nekin kulut on pitänyt joskus maksaa, eli vaikka nykyisin sähkö on ehkä naurettavan halpaa, niin aina se ei sitä ole ollut.

Kolmosreaktorin omakustannehinta pyörinee jossain 5-6 c/kWh (ALV:n kanssa), joten pörssihinta saa olla aika korkea, jotta siitä suurin osa olisi voittoa.
 
En tiedä, mutta se tuossa rinnastettiin datakeskuksiin. No tietyissä piireissä paperiteolllisuuden mollaus joka välissä on tapa, varmaan liittyy kapitalismin vastustukseen alunperin

Mä olen usein miettinyt kun puhutaan "tietystä", joka mielestäni tarkoittaa hyvin pitkälti samaa kuin "tiedetty", mutta käytännössä tuo tarkoittaa yleensä jotain määrittelemätöntä tahoa jota ei pystytä nimeämään, eli juurikin tiedetyn vastakohta.
 
Mä olen usein miettinyt kun puhutaan "tietystä", joka mielestäni tarkoittaa hyvin pitkälti samaa kuin "tiedetty", mutta käytännössä tuo tarkoittaa yleensä jotain määrittelemätöntä tahoa jota ei pystytä nimeämään, eli juurikin tiedetyn vastakohta.
Kysymys on äidinkielen passivista eli tarkoitetaan tuntematonta joukkoa jota ei haluta tarkemmin rajata tai nimetä. Kyseessä on puhtaati leimakirves jonka tarkoitus on siis leimata ennen keskustelua tai sen aikana ja estää vastakkaiset mielipiteet eli estää keskustelua. Tuttu ilmiö kaikissa some-alustoilla. Kaikissa keskuteluissa missä on kahtijakautuneita mielipiteitä esintyy leimaamista, kuulut ystäviin tai vihollisiin. Tyypilisesti oikeus mielipiteeseen kuuluu vain niille jotka ovat samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Professori Ylellä: Sähkön hinta nousee – Suomesta tulee banaanivaltio https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012346318.html

Banaanivaltio, kohtalomme?
Tuntui ajavan datakeskusten sijaan sähkön käyttöä ns. vihreän vedyn valmistukseen. Enpä tiedä, onko tuon jalostusarvo Suomen kannalta sen parempi kuin datakeskusten keskivertoperusteella, jos vety viedään lähinnä Saksaan. Nythän pienille ns. vihreää vetyä talteenotetun hiilidioksidin kanssa metaaniksi syntetisoiville laitoksille on avautunut markkinoita, koska saksalaiset rekkafirmat tarvitsevat ns. vihreää metaania kalustonsa polttoaineeksi täyttääkseen EU:n pakottamat pian voimaan astuvat uusiutuvan polttoaineen osuuskriteerit. Suomalainen sähkö siis virtaa suoraan Saksaan Viron kaasuputken kautta virtuaalisesti vietynä (ja Saksassa edelleen nesteytettynä rekkoihin jaettavaksi).
 
Tuntui ajavan datakeskusten sijaan sähkön käyttöä ns. vihreän vedyn valmistukseen. Enpä tiedä, onko tuon jalostusarvo Suomen kannalta sen parempi kuin datakeskusten keskivertoperusteella, jos vety viedään lähinnä Saksaan. Nythän pienille ns. vihreää vetyä talteenotetun hiilidioksidin kanssa metaaniksi syntetisoiville laitoksille on avautunut markkinoita, koska saksalaiset rekkafirmat tarvitsevat ns. vihreää metaania kalustonsa polttoaineeksi täyttääkseen EU:n pakottamat pian voimaan astuvat uusiutuvan polttoaineen osuuskriteerit. Suomalainen sähkö siis virtaa suoraan Saksaan Viron kaasuputken kautta virtuaalisesti vietynä (ja Saksassa edelleen nesteytettynä rekkoihin jaettavaksi).
Sähkö ja AI:ta koskee sikäli samat lainalaisuudet että se joka pystyy rakentamaan jalostusarvoa nostavan tuotantoketjun hyötyy eniten. Kai vetytalous houkutelisi paikalle vetytalouteen nojaavaa teollisuutta mutta infra taitaa olla aika kesken. Sama pätee käsitääkseni datakeskuksiin. Nimitäin kaikki data ei suinkaa ole avointa eikä kannatakkaan olla. Yksi sektori on lääkefirmat jotka hyötyvät paikalisesta datasta mutta myös muut tahot jotka kehitävät teknologiaa. Mm. Sitran datakeskustiekartassa tämä on tuotu julki.
 
Takaisin
Ylös Bottom