Olikohan toi talon tulostaminen jonkin sortin betonin ruiskuttamista.
Tekoälybuumi
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Luxemburgissa
Varmaan jotain sellaista, autosta ohi ajaessani sitä työpäivinä katselin (talo on tuollaisen neulansilmämutkan sisäkaarteessa, niin sitä pääsi havainnoimaan kolmelta sivulta, mutta toki katse piti enimmäkseen pitää tiessä). Tarkempia tietoja minulla ei ole.
Joku betonirungon tulostus voisi olla teoriassa yksi variantti, mutta siinäkin tarvitaan, sekä betonia, että terästä, muuten se ei toimi. Betonirungon teon yksi haaste on se valtava lämpöenergian/sähköenergian määrä mitä se paikallevalettuna tarvitsee, jos tuon vaatimuksen saisi "nollattua" niin tästä voisi tulla kannattava vaihtoehto jo pelkästään.
Periaatteessahan ammattiarkkitehti on tarpeeton muutenkin, mutta käytännössä viranomaiset voivat vaatia sitä. Muut talonrakennuksen johtoammattinimikkeet taas liittyvät enemmän tai vähemmän vastuisiin. Tietokonehan ei voi olla vastuussa mistään.
Tuota talojen 3D printtaustahan on hehkutettu jo yli 10 vuotta, mutta käytännössä se säästöpotentiaali ei oikein toteudu. Sen printterin pystyttäminen on hemmetin työlästä, ja kun se runkovaihe on muutenkin suhteellisen nopea ja edullinen, niin se on käsityönä pystyssä ihan samassa ajassa, ja taas jos tehdään elementeistä, niin tehdaselementit ovat halvempia ja nopeampia kuin 3D tulostus, eli ainoa etu on jos tehdään jotain arkkitetuurisesti mielenkiinoisia muotoja, mutta nekin vain siinä tapauksessa että arkkitehtuuri on tehty 3D tulostuksen ehdoilla.
Tässä ehkä on rakentamiseen liittyen se AIn vahvin ja tehokkain puoli: kyllä AI voisi helposti ja nopeasti suunnitella arkkitehtuurillisesti uskomattomia rakennuksia loputtomine yksityiskohtineen. Esim. Bilbaon Guggenheim tai Barcelonan Sagrada Familia, onnistuisi varmaan muutamassa minuutissa, mutta ei niitä kukaan ihminen pystyisi varmaan rakentamaan? Tai pystyisi tietysti, mutta kovasti töitä vaatisi. Bilbaon tekeminen olisi varmaan teknisesti helpompaa jos AI suunnittelisi komponentit ja valmistustavat valmiiksi, Barcelonan kirkko olisi jo enemmänkin tulostettavaa tekniikkaa vaativa?
Viimeksi muokattu:
Pankki palkkasi tuhat ihmistä paikkaamaan teköälyn löytämiä tietoturva-aukkoja.
dawn.fi
Pankki palkkasi tuhat ihmistä paikkaamaan tekoälyn löytämiä tietoturva-aukkoja
Bank of America on palkannut tuhat ulkopuolista tekijää paikkaamaan pankin tietojärjestelmistä löydettyjä tietoturva-aukkoja. Tietoturva-aukot löysi Anthropicin Mythos -tekoälymalli.
dawn.fi
Pankki palkkasi tuhat ihmistä paikkaamaan teköälyn löytämiä tietoturva-aukkoja.
Pankki palkkasi tuhat ihmistä paikkaamaan tekoälyn löytämiä tietoturva-aukkoja
Bank of America on palkannut tuhat ulkopuolista tekijää paikkaamaan pankin tietojärjestelmistä löydettyjä tietoturva-aukkoja. Tietoturva-aukot löysi Anthropicin Mythos -tekoälymalli.
Melko typerää.... Ihmiset ne aukot on koodannut. Olisi antanut vain AI:n jatkaa töitä ja korjata ne aukot
Espejot
Hyperaktiivi
Näin on, olisivat antaneet AI korjata aukot ja palkaneet 2000 ihmistä tarkistamaan tuloksen. AI.n vaatimat tarkastustyö on yksi asia joka heikentää tuottavuutta ja suppea tutkimus 2025 totesi AI hyödyn olevan 19%(* ohjeilmointityöss. Hyöty pienenee mitä kokeneempi ohjelmoija on, arvaan.
* lähde: oecd.org
* lähde: oecd.org
Viimeksi muokattu:
Näin jenkeissä tuohan se hetkeksi 1000 työpaikka kunnen Trump puuttuu asiaan.
salasana
Aktiivinen jäsen
Näin varmasti jos kyseessä on peltotontti, yksinkertainen kaava ja vaatimustasona pakettitalon tarjoama kuutiomallin talo (ja viimeisenä vasta se viranomaisten mahdollinen vaatimus). Tässä kohtaa usein myös jokainen itseään kunnioittava arkkitehti toteaa ettei edes näe hänen palveluilleen juuri tarvetta.
Jos kyseessä on kuitenkin hankala kaava tai maasto, julkinen rakennus tai rakentajalle ei riitä kuutio pellolle niin arkkitehti on täysin korvaamaton.
Jos kyseessä on kuitenkin hankala kaava tai maasto, julkinen rakennus tai rakentajalle ei riitä kuutio pellolle niin arkkitehti on täysin korvaamaton.
No tuo nyt oli lähennä yhden AI:sta ison osan tulonsa repivän tutun puheiden tiivistys.Kaikki meni väärin tässä
Kyllähän sitä AI koodia paljon tuotetaan, mutta sillä on myös rajansa, koodin tuottamisessahan AI on ihan ylivoimaisen nopea.
Eli lähes kaikki omakotitalot, pienteollisuus ja maatalouskiinteistöt?
Kaupunkien monikerrosten talojen suunnittelussa arkkitehdit lienevät kaikkialla jo vaatimuksena, ja sitten on ne muutama yksityisesti tehty arkkitehtiluomus.
Toki arkkitehtejä käytetään myös yksityiskohtien suunnitteluun, jossain muuten valmiissa kokonaisuudessa, ehkä nuo sitten korvataan keinoaivolla?
salasana
Aktiivinen jäsen
Kuten sanoin, niin laatikkoa varten ei todellakaan tarvita arkkitehtiä. Sitä ei ole koskaan tarvittu siihen.
Ja koska niihin ei ole siihen tehtävään tähän päiväänkään saakka tuskin koskaan käytetty tai tarvittu niin mitä se tekoäly on niiden osalta tässä kontekstissa edes korvaamassa eli sinun sanoin kuvaillen ”periaatteessahan ammattiarkkitehti on tarpeeton muutenkin”?
Tekoäly on toistaiseksi työkalu joka on riippuvainen sille annetuista syötteistä. Taitavan arkkitehdin käsissä varmasti tehokas työkalu, mutta arkkitehdin korvaajaksi siitä ei ole vielä pitkään aikaan - usko pois. Kokonaisen ammattikunnan kutsuminen tarpeettomaksi kuvitellen, että jonkun hyvää suunnittelua kaipaavan pientalon rakentajan tai isomman kohteen pääsuunnittelijan voisi korvata edes lähivuosina puhtaasti tekoälyllä kertoo enemmänkin siitä, että ei ihan ymmärretä arkkitehdin toimenkuvaa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Jos ei muuta kuin koodintarkastusta niin tuohon hintaan olisi ehkä syytä tarkastella jo paikallista järjestelmää joko puhtaasti GPU tai vaihtoehtoisesti jopa MoE malleilla mikäli ajot eivät kriittisiä aikataulujen osalta.
Toki isossa organisaatiossa tulee sitten ylläpitokuluja yms. enkä sano, että se sopisi mainitsemaasi yritykseen ja isossa yrityksessä varsinkin varmasti korkea kynnys edes lähteä asiaa selvittämään. Toisaalta jos oma ala on koodaus ja tietotekniikka niin ehkä ansaitsee edes hetken pohdinnan kun kyseessä 600k€ vuotuinen kuluerä.
Vuonna 2026 avoimen painon mallit ovat jo niin lähellä suljettuja pilvimalleja (Epoch AI:n mukaan n. 4 kk eroa), että kotidatailijankin kannattaa harkita vanhan työaseman värkkäilyä isoilla MoE-malleilla.
Itse ajan 9-vuotiaalla GPU ja RAM päivitetyllä 1430€ työasemalla (työasema 320€ ja päivitykset yhteensä 1110€) Qwen3.8-Flash-Nextiä UD-IQ4_xs (125B, 6B aktiivista, Q4-kvantisointi) noin 25 t/s vauhdilla — ja se on benchmarkeissa Claude Opus 4.6:n tasoa tai yli useissa kooditehtävissä. Eli reilu 8kk sitten julkistettu frontier malli vs. 9 vuotta vanha päivitetty rauta. Ainoa merkittävä rajoitus lienee KV-cache (128k), mutta eipä tokenit lopu kesken.
Oman raudan osalta jarruna on mm. muinaisjäänteen 6c prosessori ja 2400mhz DDR4, niin voit varmasti kuvitella mitä tapahtuu mm. prefill-osastolla kun MoE mallille antaisi vähän potkua noiden päivityksillä…
Ja toki huomiona, että tuolla raudalla voi sitten jo pelata 4K-pelejä, pyörittää NASsia, Immichiä, Jellyfiniä, Nextcloudia… - mikäli joku haluaa suoraan verrata esim. omia per kk-kuluja tekoälyyn.
Saas nähdä kauanko näissä kehitys potkii eteenpäin. Jenkeillä kaikki on suljettua ja Kiina alkaa suitsimaan itse tätä puolta myös. Virikkeenä tähän toimi kauppalehden artikkeli aiheesta. Se oli kuitenkin maksumuurin takana ja nämä tiedot on kerätty avoimista lähteistä.
Kiina aikoo rajoittaa tekoälyn vientiä – mitä se oikeasti tarkoittaa?
Kiinan kauppaministeriö ja tiedeministeriö julkaisivat 16.10.2026 ehdotuksen, jolla maan vientikieltolistalle lisättäisiin 40 teknologiaa. Niistä 23 liittyy tekoälyyn ja loput biolääketieteeseen ja aurinkopaneeleihin. Kyse ei ole varsinaisesta laista, vaan viranomaisten ylläpitämän teknologialistan päivityksestä. Ehdotuksesta voi antaa lausuntoja 15.11. asti.
Mitä rajoitettaisiin?
Mitä EI rajoitettaisi?
Mikä muuttui jo nyt?
Väliaikainen ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan heti 16.10. Kiinalaisen yrityksen on rekisteröidyttävä ennen kuin se myy, lisensoi tai siirtää listattua teknologiaa ulkomaille. Sama koskee tilannetta, jossa yritys siirtyy ulkomaiseen omistukseen. Velvollisuus koskee myös jo käynnissä olevia kauppoja. Jos kiinalainen toimittaja asentaa rajoitetun mallin asiakkaan omille palvelimille ulkomailla, se lasketaan vienniksi.
Miksi?
Peking perustelee rajoituksia turvallisuudella: väärinkäyttö halutaan estää ja tekoäly pitää ihmisen hallinnassa. Kiinan mukaan toimet eivät kohdistu mihinkään maahan. Taustalla on silti kilpailu Yhdysvaltojen kanssa. USA asetti kesäkuussa vientirajoituksen Anthropicin malleille ja purki sen parin viikon päästä. Nyt Kiina rakentaa itselleen vastaavan työkalun. Kommentaattorien mukaan Kiina ei sulje avoimia mallejaan, mutta varaa itselleen mahdollisuuden tehdä niin myöhemmin.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle?
Lyhyellä aikavälillä ei juuri mitään: DeepSeekin, Qwenin tai Kimin käyttö netissä jatkuu ennallaan. Vaikutukset osuvat lähinnä yrityksiin, jotka haluavat ajaa kiinalaisia huippumalleja omilla palvelimillaan. Ne osuvat myös Eurooppaan, jonka "omat pilvet + avoimet mallit" -ajattelu nojaa pitkälti USA:n ja Kiinan julkaisuihin.
Huom: kyse on vasta luonnoksesta. Tarkat raja-arvot ovat ministeriön liitteessä, joten yllä olevat luvut perustuvat uutisoinnissa kerrottuun ja voivat vielä muuttua.
Lähteet:
Kiinan kauppaministeriö, ilmoitus 48/2026 (kiinaksi)
Ministeriön tiedottajan kysymykset ja vastaukset (kiinaksi)
Bloomberg
The Decoder
The Next Web
Kiinan kauppaministeriö ja tiedeministeriö julkaisivat 16.10.2026 ehdotuksen, jolla maan vientikieltolistalle lisättäisiin 40 teknologiaa. Niistä 23 liittyy tekoälyyn ja loput biolääketieteeseen ja aurinkopaneeleihin. Kyse ei ole varsinaisesta laista, vaan viranomaisten ylläpitämän teknologialistan päivityksestä. Ehdotuksesta voi antaa lausuntoja 15.11. asti.
Mitä rajoitettaisiin?
- Suurimpien tekoälymallien "sisuskalut": painoarvot (mallin oppima tieto numeroina), lähdekoodi, arkkitehtuuri ja koulutusmenetelmät. Uutisten mukaan raja ylittyisi, jos mallissa on vähintään 2 biljoonaa parametria, sen koulutukseen on käytetty yli 10^26 laskutoimitusta tai se on maailman top 10:ssä. Esimerkiksi Kimi K3:n ja Qwen3.8-Maxin kerrotaan ylittävän kokorajan.
- Mallit, jotka on koulutettu Kiinan "tärkeäksi" luokittelemalla datalla.
- Tekoälyagentit herkkiin ympäristöihin, kuten puolustukseen ja kriittiseen infraan.
- Laskentaklusterit ja tekoälysirujen suunnitteluosaaminen (14 nm ja pienemmät).
- Täyskiellossa olisi esimerkiksi tekoäly, joka tekee ja muuntelee haittaohjelmia itsenäisesti. Tekoälyavusteinen haavoittuvuuksien etsintä vaatisi luvan.
Mitä EI rajoitettaisi?
- Tavallista käyttöä: kiinalaisen tekoälyn käyttö sovelluksen, verkkosivun tai rajapinnan (API) kautta ei ole vientiä.
- Jo julkaistuja avoimia malleja ja tutkimusartikkeleita. Ne jäävät kokonaan ulkopuolelle.
- Uusia avoimia julkaisuja ja kiinalaisyhtiöiden omia ulkomaisia konesaleja. Niille luvataan "automaattinen lupa", eli ilmoitus riittää.
Mikä muuttui jo nyt?
Väliaikainen ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan heti 16.10. Kiinalaisen yrityksen on rekisteröidyttävä ennen kuin se myy, lisensoi tai siirtää listattua teknologiaa ulkomaille. Sama koskee tilannetta, jossa yritys siirtyy ulkomaiseen omistukseen. Velvollisuus koskee myös jo käynnissä olevia kauppoja. Jos kiinalainen toimittaja asentaa rajoitetun mallin asiakkaan omille palvelimille ulkomailla, se lasketaan vienniksi.
Miksi?
Peking perustelee rajoituksia turvallisuudella: väärinkäyttö halutaan estää ja tekoäly pitää ihmisen hallinnassa. Kiinan mukaan toimet eivät kohdistu mihinkään maahan. Taustalla on silti kilpailu Yhdysvaltojen kanssa. USA asetti kesäkuussa vientirajoituksen Anthropicin malleille ja purki sen parin viikon päästä. Nyt Kiina rakentaa itselleen vastaavan työkalun. Kommentaattorien mukaan Kiina ei sulje avoimia mallejaan, mutta varaa itselleen mahdollisuuden tehdä niin myöhemmin.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle?
Lyhyellä aikavälillä ei juuri mitään: DeepSeekin, Qwenin tai Kimin käyttö netissä jatkuu ennallaan. Vaikutukset osuvat lähinnä yrityksiin, jotka haluavat ajaa kiinalaisia huippumalleja omilla palvelimillaan. Ne osuvat myös Eurooppaan, jonka "omat pilvet + avoimet mallit" -ajattelu nojaa pitkälti USA:n ja Kiinan julkaisuihin.
Huom: kyse on vasta luonnoksesta. Tarkat raja-arvot ovat ministeriön liitteessä, joten yllä olevat luvut perustuvat uutisoinnissa kerrottuun ja voivat vielä muuttua.
Lähteet:
Kiinan kauppaministeriö, ilmoitus 48/2026 (kiinaksi)
Ministeriön tiedottajan kysymykset ja vastaukset (kiinaksi)
Bloomberg
The Decoder
The Next Web
salasana
Aktiivinen jäsen
2 biljoonan parametrin mallit on sitten niitä konesaliin sijoitettavia, mutta oli tuossa toki muitakin rajanvetoja mainittu ja tulkintaoikeus luonnollisesti Kiinan valtiolla.
Eikä toki tarkoita sitä etteikö pienempien mallien parissa pyörivät kotinikkarit myös tästä ehkä jossain kohtaa osumaa ottaisi.
Hyvä pointti joka tapauksessa.
Eikä toki tarkoita sitä etteikö pienempien mallien parissa pyörivät kotinikkarit myös tästä ehkä jossain kohtaa osumaa ottaisi.
Hyvä pointti joka tapauksessa.
Vaikuttaa varsin pätevältä mallilta, otin käyttöön low ja medium haastaviin tehtäviin.
Kokeilin valitoida myös Pro mallin tekemää koodia niin hyvin tuntuu aukkoja löytävät, ei vielä Sonnet tasolla
Pyöräytettiin pari aplikaatiota tuolla. Hyvin sekin tuntui toimivan. Yhdellä promptilla tkl bussiliikenne kartalle. Täytyy kattoa jos löydän jonkun paikan htmllle niin voisin laittaa näytille opus ja deepseek luomukset.Vaikuttaa varsin pätevältä mallilta, otin käyttöön low ja medium haastaviin tehtäviin.
Kokeilin valitoida myös Pro mallin tekemää koodia niin hyvin tuntuu aukkoja löytävät, ei vielä Sonnet tasolla
Deepseekkiin liittyen pari uutista
Ja amerikaanot kieltävät
Yhdysvallat kielsi kiinalaisen DeepSeek -tekoälyn käytön
Yhdysvaltain hallitus on kieltänyt DeepSeekin tekoälyn käytön liittovaltion viranomaisilta ja virastoilta. Päätöstä perustellaan kansallisella turvallisuudella.
dawn.fi