No oikeastaan kyllä pystyy, mutta pitää olla kanavoitava ilp. Serkulle saneerattiin tuollainen, ja sen olisi voinut yhtälailla toteuttaa koko taloonkin, nyt jäi kellari- ja pesutilat tuon ulkopuolelle.
Pumppu pohdintaa
- Viestiketjun aloittaja PelletinPyörittäjä
- Aloituspäivämäärä
Auttaisiko oma tapaus pohdintaan? Itselläni laitettu (n. 8v sitten) Fujitsun WOYK112LAT 11 KW High Power ulkoyksikkö ja se kytkeytyy varastossa ennestään olleeseen Jäspi sähköovaliin lämmönvaihtimella. Tarkoittaa että varaajasta lähtee parin metrin kupariputki lämmönvaihtimelle josta kuumennut vesi palaa putkea pitkin varaajaan. Pumppu pyörittää hullunkiertoa joten varaaja on koko ajan tasalämmin. Tuosta otetaan vain lattialämmitykseen vettä, ei kuumenneta käyttövettä. Ulkoyksiköstä tulee kuuma kaasu lämmönvaihtimeen eli sellainen vesijärjestelmä ei ole kyseessä vaan monimutkaisempi. Pelkällä monoblockilla et tarvitse koko lämmönvaihdinta. Tässä ei siis ole sisäyksikköä vaan pelkkä ohjainpaneeli.
Kuulostaa siltä että erillinen varaaja olisi joka tapauksessa parempi kuin käyttää pellettiä "kituteholla" kesäaikana. Jos talon lämmönjako on vesipattereilla niin ne on ehkä tarkoitettu kuumalle vedelle, eli ei pumpun parhausalueelle. Silloin poltolla saadaan parhaiten kuumaa vettä lämmitysaikana. Kesällä voisi mennä sähköllä ja oikein innostuessa ehkä aurinkopaneelit tasaavat kesän sähkönkulutuksen. Syksy ja kevät voisivat puoltaa IVLP:n käyttöä pienemmän lämmitystarpeen hoitoon.
Tapoja löytyy, kannattaa siis laskea ja miettiä. Ylioptimointi ja tonnien investointi satasen säästöön monimutkaisella himmelillä on jotain mitä pidän harrastuksena. Voi olla että kannattavinta on pitää pellettilämmitys kunnossa, laittaa sille lisävaraaja jossa esilämmityskierukka käyttövedelle (+ vastukset) ja pieni käyttövesivaraaja tulistimeksi. Tulistus vastuksilla ja tulistustarve lähenee nollaa lämmityskaudella kun pelletti kuumentaa omaa varaajaansa.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Kiitoksia pohdinnasta! Auttaa tosiaankin omaa ajatusta. Voitteko vielä selittää tuon termin "tulistaminen". Itsellä tosiaan lämmitys pattereilla JA lattialämmityksellä joka samassa kierrossa. Ei optimi, kun ei voi liian kuumaa laittaa lattialämmityksen takia.
Ihmeellisen hidasta tarjouksien osalta. Ite tässä nyt pari viikkoa ootellut neljältä eri firmalta tarjouksia, joista kaksi kävi paikan päällä ja toistaiseksi vain saanut yhden tarjouksen. Tarjous avaimet käteen paketilla panasonic VILP, poistaisivat pelletin (ei kuulemma hyötyä pitää sitä) jne. Niin hintaa olisi 16 000€. Mitoitus laskelman mukaan säästöä tulisi vain n. 600€ vuodessa, joten kuolletusaika aivan posketon.
Eiköhän siis pitäisi jonkinlaista lämmin vesivaraajaa yms härpäkettä ensin hankkia ja katsoa jatkoon sitten isompia suunnitelmia.
Kyllä näihin joku kumminkin tarkkuu, jos saa energia-avustusta lämmitysjärjestelmänsä tuhoamiseen.
Evoluutiomalli toimii hyvin silloin kun jo on toimiva järjestelmä. Teet sellaiset muutokset joista ei tule liian kalliita ja joista on se hyöty mitä etsit. Tuo lämminvesivaraaja tosiaan on yksinkertainen projekti jossa on vain yksi isompi osa, koka kytketään olemassaolevaan putkistoon.
Harrastelija
Hyperaktiivi
OK talo tapauksessa tulistus on esim sitä kun kuuma käyttövesi tehdään ensin ”haaleaksi” esim lattia/patterivedellä ja sitten lämpotila nostetaan (”tulistetaan”) esim 60 asteeseen sähkövastuksilla tms.
Pellettilämmityksen poistoon ei saisi edes avustusta, maksaisit purkamisen. Mikäli tila ei ole ongelma, niin säilytä toimiva systeemi.
Tulistus taitaa olla käyttöveden lämpötilan nostossa vähän väärin käytetty. Lämpöopissa yleensä lämpötilaero kyllästyslämpötilan ja todellisen lämpötilan välillä. Karkeasti kun neste höyrystetään (vesi 100C) ja höyryä kuumennetaan lisää (vaikka 115C) niin noiden pisteiden lämpötilaero on tulistus (15 K). Etuna se ettei seassa ole enää nestepisaroita, tämä varsinkin kylmälaitteiden kylmäainekierrossa on tärkeää.
Itse tarkoitin sitä että käyttövesi lämpiäisi ensin lämmitysvaraajan kierukassa kulkiessaan (varaaja lämpiää pelletillä/VILP/vastuksilla) ja jatkaa matkaa käyttövesivaraajaan jossa "tulistus" eli ihan vain lisälämmitys vaikka 75C:een josta matka jatkuu sekoittimen läpi kohti suihkua. Tällaisessa tapauksessa vain muutos lämpimästä kuumaan tehdään käyttövesivaraajassa vastuksilla. Se myös nopeuttaa lämpiämistä kun kvv ei tarvitse lämmittää kylmästä lämpimään.
Mikähän on esilämmityksen TMA jos sitä varten joutuu hankkimaan kierukallisen puskurivaraajan?
No tuo on kyllä totta. Vahva lähtöoletus oli että jonkinlainen varaaja lämmitykselle olisi oltava joka mahdollistaa muunkin kuin pellettilämmityksen. Eli tarvittaessa siihen voi liittää IVLP:n tai vaihtaa pellettikattilan ilman että muu lämmitys täytyy rakentaa uusiksi.
Lämmitysaikaan käyttövesi hoituisi pelletillä ja sen lämmittäminen sähköllä on periaatteessa lisäkulu... mutta #Arisoft kysymyksessä on terävä kärki. Kuinka paljon maksettaisiin lisäsäästöstä? Täytyy sanoa että en tiedä tämän päivän hinnoilla.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Hei taas!
Hetki on vierähtänyt ja asettunut taloksi. Paljon uutta on opittu (esim. paluulämpötilarajoittimen olemassa olo lattialämmityksessä, ei ollutkaan normaali patteritermostaatti) mutta edelleen kysymyksiä herää mitä enemmän asiaan syventyy. Sen takia palaankin tiedon lähteelle.
1. Mistä tiedän tai voin varmistaa oman verkostoni kiertosuunnan? Voiko verkoston suunnan vaihtaa noin vain vai vaatiiko se toimenpiteitä?
2. Piirrän aikanaan kuvitekuvan omasta lämmitysjärjestelmästä ja kyselen sitten tarkempia neuvoja, mutta pohdinta oman järjestelmän nykyaikaistamisesta (uusi pellettikattila nykyisen öljykattilan tilalle ja varaajan lisääminen) on edelleen lähitulevaisuudessa ajankohtainen. Kysymys onkin, että minkälainen varaaja tulisi hankkia? Niitä on kuitenkin hybridivaraajaa, puskurivaraajaa, lämminvesivaraajaa. Tarkoitus olisi tällä luultavimmin lämmittää vain käyttövettä ellei toimi myös verkoston lämmittämiseen.
3. Veikkauksia mitä tapahtui tässä tilanteessa? Verkostossa tippui paine (äkisti?) nolliin. Mitään vuotoa ei ollut pattereiden tms linjojen ympärille havaittavissa eikä toistaiseksi ole lattiakaan lammikkona. Vettä lisäämällä paine nousi takaisin eikä ole toistaiseksi laskenut... Kattilan savulämmötkin oli laskenut kokonaan, joten sekin oli lopettanut hetkeksi toimintansa. Mitään failsafea ei pitäisi olla paineen nollautumisen suhteen...
4. Oma ouman 80 otti ja lopetti toiminnan (ei liikuta venttiiliä enään vaikka yrittää) ja tässä pohtinut päivittämistä EH800 sarjalaiseen, mutta nyt netissä bongasin Oumanilta uutuuden HEAT 100S säätimen. Vissiin markkinoilla marraskuun alusta. Kannattaako odottaa tätä vai mitä mietteitä tästä?
ouman.fi
Pahoittelut pitkästä kysymyslistasta, mutta uuvatti kun on niin pitää kysellä. Kysyvä ei tieltä eksy jne.
Hetki on vierähtänyt ja asettunut taloksi. Paljon uutta on opittu (esim. paluulämpötilarajoittimen olemassa olo lattialämmityksessä, ei ollutkaan normaali patteritermostaatti) mutta edelleen kysymyksiä herää mitä enemmän asiaan syventyy. Sen takia palaankin tiedon lähteelle.
1. Mistä tiedän tai voin varmistaa oman verkostoni kiertosuunnan? Voiko verkoston suunnan vaihtaa noin vain vai vaatiiko se toimenpiteitä?
2. Piirrän aikanaan kuvitekuvan omasta lämmitysjärjestelmästä ja kyselen sitten tarkempia neuvoja, mutta pohdinta oman järjestelmän nykyaikaistamisesta (uusi pellettikattila nykyisen öljykattilan tilalle ja varaajan lisääminen) on edelleen lähitulevaisuudessa ajankohtainen. Kysymys onkin, että minkälainen varaaja tulisi hankkia? Niitä on kuitenkin hybridivaraajaa, puskurivaraajaa, lämminvesivaraajaa. Tarkoitus olisi tällä luultavimmin lämmittää vain käyttövettä ellei toimi myös verkoston lämmittämiseen.
3. Veikkauksia mitä tapahtui tässä tilanteessa? Verkostossa tippui paine (äkisti?) nolliin. Mitään vuotoa ei ollut pattereiden tms linjojen ympärille havaittavissa eikä toistaiseksi ole lattiakaan lammikkona. Vettä lisäämällä paine nousi takaisin eikä ole toistaiseksi laskenut... Kattilan savulämmötkin oli laskenut kokonaan, joten sekin oli lopettanut hetkeksi toimintansa. Mitään failsafea ei pitäisi olla paineen nollautumisen suhteen...
4. Oma ouman 80 otti ja lopetti toiminnan (ei liikuta venttiiliä enään vaikka yrittää) ja tässä pohtinut päivittämistä EH800 sarjalaiseen, mutta nyt netissä bongasin Oumanilta uutuuden HEAT 100S säätimen. Vissiin markkinoilla marraskuun alusta. Kannattaako odottaa tätä vai mitä mietteitä tästä?
Heat 100S ennakkomateriaali - Ouman
Hei, Mahtavaa, että olet kiinnostunut uudesta Heat 100S -lämmönsäätimestämme! Koska Heat 100S ei ole vielä myynnissä, ei tätä sivua löydy verkkosivujen
ouman.fi
Pahoittelut pitkästä kysymyslistasta, mutta uuvatti kun on niin pitää kysellä. Kysyvä ei tieltä eksy jne.
Nopeiten se onnistuu kokeilemalla kumpi lämmitysverkon putki on kuumempi. Kiertosuunta on kuumasta haaleaan koska vesi jäähtyy matkalla. Ei saa silti sekoittaa lämmityslaitteeseen, jossa tapahtuu päinvastoin.
Jos lämmitys ei ole päällä niin kierrtosuunnan voi tutkia vaikka kiertovesipumpusta. Niissä on suuntanuoli.
Suuntaa voi vaihtaa kääntämällä pumpun toisinpäin. Lattialämmitys toimii niinkinpäin, mutta patterit jää kylmäksi.
Pellettikattilan kanssa kannattaa katsella pellettikattilan asennusohjetta, josko siellä olisi sille kattilalle suosituksia. Se tekee kuumaa, joten varaajassa voi olla kierukka käyttövedelle. Pelkkää käyttövettä voisi olla järkevämpi tehdä sähköisellä käyttövesivaraajalla pellettien sijaan.
Arvaan että paisuntasäiliö on täynnä vettä. Kuumennuksen aikana varoventtiili päästi hieman vettä pois verkosta. Sitten kuumennus loppui ja vesi jäähtyi. Silloin paine menee nollaan ja verkostoon saattaa imeytyä ilmaakin.
Mieti se pellettikattila ensin että millaisen säätimen sen varaaja tarvitsee. Nuo on kovin kalliita laitteita ostaa vain hetkeksi.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Kiitos Ari kattavasta vastauksesta!
Itsellä pohdinnassa Jäspiltä pellettikattila. Ei tarvisi ehkä heti uusia poltinta, on suomalainen merkki ja lähinnä ainoaa laatuaan. Muutoin pitäisi katsoa ulkomaille, jossa integroitu poltin jne. Niistä taas on vaikea löytää kokemuksia ns selkokielellä. Toki mistään pelletti hommasta ei tahdo löytyä tietoa niinkään.
Jäspin myyntiesitteessä puhutaan energiavaraajasta (toki puukäytössä silloin), jolloin voisi semmoisen hankinta kuullostaa järkevältä. Ne vain ovat kovin suuria ja itsellä tila tulee kovin nopeasti vastaan.
Lämmönsäädin tuommoiseen olisi samantyylinen kuin nykyiseen eli oumanin eh800 tai tuo heat s100. Uskoisin siis, että investointi olisi kannattava. Hinta on suunnilleen sama onniselta
Tarvitseeko tuolle paisuntasäiliölle tehdä nyt toimenpiteitä vai jatketaanko nyt vain tyytyväisenä eteenpäin?
Itsellä pohdinnassa Jäspiltä pellettikattila. Ei tarvisi ehkä heti uusia poltinta, on suomalainen merkki ja lähinnä ainoaa laatuaan. Muutoin pitäisi katsoa ulkomaille, jossa integroitu poltin jne. Niistä taas on vaikea löytää kokemuksia ns selkokielellä. Toki mistään pelletti hommasta ei tahdo löytyä tietoa niinkään.
Jäspin myyntiesitteessä puhutaan energiavaraajasta (toki puukäytössä silloin), jolloin voisi semmoisen hankinta kuullostaa järkevältä. Ne vain ovat kovin suuria ja itsellä tila tulee kovin nopeasti vastaan.
Lämmönsäädin tuommoiseen olisi samantyylinen kuin nykyiseen eli oumanin eh800 tai tuo heat s100. Uskoisin siis, että investointi olisi kannattava. Hinta on suunnilleen sama onniselta
Tarvitseeko tuolle paisuntasäiliölle tehdä nyt toimenpiteitä vai jatketaanko nyt vain tyytyväisenä eteenpäin?
Pitää tehdä. Säiliön vian vo tarkastaa helposti. Kun lisäät vettä järjestelmään, niin paine nousee nopeasti jos säiliö on viallinen. Ehjä säiliö ottaa lisävettä vastaan aika pitkän aikaa jonka aikana paine nousee hitaasti.
Voit myös mitata paljonko järjestlemästä tulee vettä ulos kun avaat edellisen täytön jälkeen ylipaineventtiilin. Jos paine laskee nopeasti alas ja vettä tulee vain pieni määrä, niin paisuntasäiliö ei tosiaankaan enää toimi.
Ehjä paisuntasäiliö ottaa ja antaa vettä useita litroja suhteessa omaan tilavuuteensa tietenkin.
Viimeksi muokattu:
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Itsellä tuo paisuntasäiliö on Varemin Extravarem LR, tälläinen vastaava:
Pitääkö tuo tyhjentää tuolt ns pohjasta (on siis tuo kierre ylöspäin huoneessa ns roikkumassa) vai ennen säiliötä olevasta venttiilistä?
Iltapäivän puhteeksi piirtelen kuvat niin saa paremman käsityksen järjestelmästä ja voi ehkä helpommin opastaa mikä on mitäkin. Itsellä nääs ei niin ajantasainen tieto kaikesta mitä sieltä löytyy.
Pitääkö tuo tyhjentää tuolt ns pohjasta (on siis tuo kierre ylöspäin huoneessa ns roikkumassa) vai ennen säiliötä olevasta venttiilistä?
Iltapäivän puhteeksi piirtelen kuvat niin saa paremman käsityksen järjestelmästä ja voi ehkä helpommin opastaa mikä on mitäkin. Itsellä nääs ei niin ajantasainen tieto kaikesta mitä sieltä löytyy.
Ensimmäinen kysymys on, paljonko säädit siihen esipainetta. Tehtaalla laitettu esipaine on niin suuri ettei säiliö ota vettä vatsaan.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
En itse ole siihen koskenut. Se on edellisen omistajan suorittaman patteriremontin aikana (5/26) siihen uusittu. Eli en osaa suorilta sanoa mitkä esipaineet siihen on säädetty...
Siinä tapauksessa päästä paineet pois kokonaan verkosta ja mittaa rengaspainemittarilla esipaine säiliön pohjassa olevasta venttiilistä. Samalla näet tuleeko sieltä vettä juurikaan. Joissain paisuntasäiliöissä tehtaan esipaine on 0,5 bar.
Käsikirjan mukaan tämän säiliö esipaine tulee olla välillä 0,5 - 3,5 bar ja tyypillisesti se asetetaan 0,2 bar alemmas kuin verkoston pienin paine sen ollessa kylmä.
Toi on kyllä todella vähän 60-luvun talolle! Olisi varsin pieni kulutus 80-luvun talollekin.
Onko hyötysuhde noin huono pelleteillä?
Itsellä -76 165 m2 asuinpinta-alan talo Espoossa. Vienyt suorasähköllä n. 28 000 kWh. Tuokin on kuitenkin selvästi -76 vaatimuksia paremmin eristetty. Toki sähköä on kulunut muuhunkin kuin hyötylämmöksi jonkin verran. 2021 alkaen on lämmennyt MLP:llä, mutta remontti kesken ja ei olla asuttu, joten ei oikein ole vielä käytännön kokemusta millainen kulutus tulee olemaan. Mennyt viime vuodet n. 10 000 kWh.
Itse kyllä lähtisin tuossa siitä, että lämmöntarve on ainakin 25 000 kWh, varsinkin kun ei vielä ole omaa kokemusta pelletin kulutuksesta. Toisaalta sitten kyllähän nykyisillä VILPeillä pitäisi päästä kolmosen COPiin. Vai millainen oli menolämpö kovimmilla pakkasilla?
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Mistäs tiedän mikä on verkostoni tarvitsema pienin paine? Onko se kattilan esitteessä oleva pienin tarvitsema paine? Pattereita ns. kahdessa kerroksessa (asuinkerros ja autotalli/tekniset tilat).
Nykyisestä hyötysuhteesta en osaa sanoa, veikkaan toki ettei kovin kummoinen. Vanha kattila ja poltin (toki uudemmat nova polttimet eivät eroa nykyisestä melkeinpä mitenkään) eivät edistä tilannetta. Olen laskenut pelletin hinnaksi ~13snt/kw. 500kg sen 185e ja tuote esitteessä oleva teho on ≥4,6kw (vapo hotti pelletti). Hyötysuhteeksi arvioinut lonkalta olevan sen 75%. Menolämmöstä en osaa talvella sanoa, kun en vielä sitä tosiaan ole kokenut. Raportoin myöhemmin vuodesta sitten.
Energiatodistuksen mukaan tosiaan vuosikulutus tuo 31 305kwh (pellettiä 26 364kwh edestä ja loput sähköä)
Nykyisestä hyötysuhteesta en osaa sanoa, veikkaan toki ettei kovin kummoinen. Vanha kattila ja poltin (toki uudemmat nova polttimet eivät eroa nykyisestä melkeinpä mitenkään) eivät edistä tilannetta. Olen laskenut pelletin hinnaksi ~13snt/kw. 500kg sen 185e ja tuote esitteessä oleva teho on ≥4,6kw (vapo hotti pelletti). Hyötysuhteeksi arvioinut lonkalta olevan sen 75%. Menolämmöstä en osaa talvella sanoa, kun en vielä sitä tosiaan ole kokenut. Raportoin myöhemmin vuodesta sitten.
Energiatodistuksen mukaan tosiaan vuosikulutus tuo 31 305kwh (pellettiä 26 364kwh edestä ja loput sähköä)
Mitä luultavimmin se on pienin paine, jolla ylimmät patterit saa ilmatuksi (eli ilma tulee ulos eikä ilmaus imaise lisää ilmaa verkostoon). Pumpuilla on tyypillisesti minimipaine (ja kattilallakin voi olla), mutta nuo ovat luultavasti pienempiä kuin mitä tuo ilmausvaade. Luultavasti noin 0,5 bar on raja tässä järjestelyssä, ja tätä pienemmällä tulee ongelmia ilmauksessa, mutta voi olla suurempikin, jos kiertopumppu on tehokas.
Tuo voi olla tehty ihan miten sattuu eli voi olla tarkka tai 50% pielessä. Joka tapauksessa energiatodistus ei perustu toteutuneeseen kulutukseen, vaan on laskennallinen ja laskennan tarkkuudelle annetaan varsin paljon pelivaraa laissa vanhoille taloille.
Esipaine voisi olla 0,8 ja putkiston paine 1,0 bar.
Kun varaaja ja verkoston on huoneenlämpöistä niin tarvittava paine voidaan laskea mittaamalla kuinka korkealle veden tarvitsee nousta painemittaria ylemmäs. Jos korkeus olisi 5 metriä niin pienin paine olisi 0,5 bar. Eli siis 0,1 bar per metri. Yleensä pidetään painetta hieman suurempana. Itsellä se on 0,75 kaksikerroksiessa rakennuksessa.
Tästä kuitenkin huomaamme, että jos siellä paisuntasäiliössä olisi tehtaan 1,5 bar eripaine niin se olisi kertaluokkaa aivan liian suuri.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Nyt on taas projektia edistetty. Piirsin paintillä tuon nykyisen kattilahuoneen verkoston. On kyllä sekavaa sorttia, kun putkea menee suuntaan jos toiseen. Nyt voi antaa mielipiteen onko jokin pielessä nykyisessä, että aikanaan kattilaa uusittaessa ei tulisi samoja virheitä tehtyä putkien vedossa. Halu olisi simplifoida vetoja suuresti. Kuva ei tietenkään mittasuhteessa jne. Numeroinnit tehty Högforsin esitteen numeroinnin mukaan. Laitan siitäkin kuvat tarvittaessa tänne.
Onko nuo oletettavat varoventtiilit (DUCO ja ORAS) liian korkeille paineille luokiteltu? Itse kuitenkin ajattelen, että jos kattilan max vedenpaine on 2baria niin onhan nuo aivan liian ylimitoitettu siihen. Olettaen, että 10barissa venttiili aukeaa.
Tuo kiertovesipumppu on tämänkaltainen. Ihan identtistä kaksosta en netistä nopealla googlella löytänyt. Toimii 1 teholla (18w) tällä hetkellä.
Liittenä myös kuva tuosta paisuntasäiliötä edeltävästä painemittarista. Se erittäin vanhan näköinen ja tekisi mieli sekin uusia. Tässä rykelmässä olisi paljon parannettavaa omasta mielestä...
En ole vielä koskenut tuohon paisuntasäiliöön tai muutenkaan nytten järjestelmään. Antakaa vinkit ja isketään sitten kiinni.
ps. oletan, että paisuntasäiliön alla oleva musta korkki pitää ruuvata auki, että saa näkymään ilmaventtiilin? Onko myös haittaa, jos ei mene "ykkösellä purkkiin" ja joutuu useamman kerran järjestelmässä huljuttaa vettä? Eikös tästä aiheutunut hapellinen vesi aiheuta korroosiota sitten järjestelmässä -> no good?
Kiitos jo etukäteen.
Onko nuo oletettavat varoventtiilit (DUCO ja ORAS) liian korkeille paineille luokiteltu? Itse kuitenkin ajattelen, että jos kattilan max vedenpaine on 2baria niin onhan nuo aivan liian ylimitoitettu siihen. Olettaen, että 10barissa venttiili aukeaa.
Tuo kiertovesipumppu on tämänkaltainen. Ihan identtistä kaksosta en netistä nopealla googlella löytänyt. Toimii 1 teholla (18w) tällä hetkellä.
Liittenä myös kuva tuosta paisuntasäiliötä edeltävästä painemittarista. Se erittäin vanhan näköinen ja tekisi mieli sekin uusia. Tässä rykelmässä olisi paljon parannettavaa omasta mielestä...
En ole vielä koskenut tuohon paisuntasäiliöön tai muutenkaan nytten järjestelmään. Antakaa vinkit ja isketään sitten kiinni.
ps. oletan, että paisuntasäiliön alla oleva musta korkki pitää ruuvata auki, että saa näkymään ilmaventtiilin? Onko myös haittaa, jos ei mene "ykkösellä purkkiin" ja joutuu useamman kerran järjestelmässä huljuttaa vettä? Eikös tästä aiheutunut hapellinen vesi aiheuta korroosiota sitten järjestelmässä -> no good?
Kiitos jo etukäteen.
Käyttövesikierukalla on ihan omat paineensa. 10 bar on ihan vakio niissä.
Nelitieventtiiliin sulla menee kolme putkea?
MInulla on vanha paisuntasäiliö sitä varten että voin sinne siirtää vedet jos tarvitsee paineet laskea pois. Ei se nyt maailmaa kaada jos muutaman litran vettä vaihtuu joskus.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Ei, vaan erittelin sen vain tehdäkseni piirroksesta selvemmän. Toki selvyys oli vain piirtäjälle selvä
On siis oikeasti tuossa kattilan päällä eikä irrallaan.
Näin olen itse myös ymmärtänyt ja vissiin sinne aina välillä pitää lisäillä vettä edellisen omistajan mukaan.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Liitteenä kuva kyseisen venttiilin päältä. Joko se on oikeasti 10 bar tai pilkku hälventynyt välistä.
Osaako kukaan sanoa mikä tuo häkkyrä on tuon painemittarin vieressä?
Liitetiedostot
Luultavasti se on vain väärää mallia. Kannattaa vaihtaa oikeankokoiseen. Venttiilin tarkoitus on estää kattilan hajoaminen kiehuntatilanteessa.