R290 kylmäaineella olevat maalämpökoneet, 1.1.2027 ->

Saakohan kohta vanhempia pumppuja varastosta " Ultimate " hintaan asennukseen ennen vuoden vaihtumista? Tai jos ostaa ennakoivasti varastoon, niin saisikohan sen sitten asennettua myöhemmin, kun vanha pumppu kosahtaa?
Kohta pitää varmaan hakea MLP:lle hallussapito lupa ja rikosrekisteri tarkistetaan.
Tuo varastoon oston mahdollisuus kyllä kuitenkin kiinnostaisi, kun vuodenloppu lähenee ja perataan varastojen pohjia. Vaikkapa 1/2-hintaan olisi jo kova juttu.
 
Itse ymmärrän sen niin että valmistaja toimittaa valmiin järjestelmän, johon kuuluu sen kaikki osat. Katon tapauksessa tuo menisi hankalaksi. Lisäksi propaani on 1,5x painavempaa kuin ilma, joten kai se poistuisi pystykanavavaa pitkin vasta kun rööri on sitä täynnä. Seinä räppänässä pitäisi kai olla hiukan kaatoa ainakin jonkun ohjeen mukaan.

Ei sieltä räppänästä aina mitään poistu ja voi olla että se vain alipaineistetaan eli jos jotain tulee lisää, niin se poistuu. Jossain järjetelmässä oli maininta että se tekee jonkun itsetestin kerran kk tms... Kai siellä on joku anturi alipaineen määrälle. (tai ainakin jossain mallissa oli).

Tuo kaasu kyllä hankaloittaa kaikkien pumppujen asennusta jollaintapaa tai ainakin lisää huomioon otettavia asioita. Huono juttu. Edut on sen sijaan tietty hyvä juttu. Eli lisävääntö oikein kylmällä ja kuuma pää on myös parempi.
Eikös noissa ole kaasuanturi joka käynnistää puhaltimen joka *paineistaa* poistokanavan ja imee koneikon sisältä ilmaa. Propaanin paino ei ole puhaltimen kanssa merkittävä asia ja kanavaan voi laittaa jonkinlaisen perhospellin, joka estää sen käytön raitisilmakanavana alipaineisessa talossa. Riittävän tiivis perhospelti ei sotke IV tasapainotusta.
 
Tuo varastoon oston mahdollisuus kyllä kuitenkin kiinnostaisi, kun vuodenloppu lähenee ja perataan varastojen pohjia. Vaikkapa 1/2-hintaan olisi jo kova juttu.
Mieluummin se on 2x hinta kuin 1/2x hinta loppuvuodesta.
Se on kuin noiden sähkösopparien hinta että nousee vaan...

Vanhat varastot saa myydä loppuun ja kiinnostus niihin lienee nouseva.
 
Eikös noissa ole kaasuanturi joka käynnistää puhaltimen joka *paineistaa* poistokanavan ja imee koneikon sisältä ilmaa. Propaanin paino ei ole puhaltimen kanssa merkittävä asia ja kanavaan voi laittaa jonkinlaisen perhospellin, joka estää sen käytön raitisilmakanavana alipaineisessa talossa. Riittävän tiivis perhospelti ei sotke IV tasapainotusta.
Boschissa on joku läppä ulkopuolella, joka estää takaisinvirtauksen. Varmaan joku vähän vastaava kuin keskuspölyimurin poistoputkessakin. Ropeli ilmeisesti käynnistyy kaasuanturin ohjaamana. Joissain malleissa on jokapäiväinen selftest myös ropelille. Ilmeisesti ropeli imuttelee sitten laitteen sisuksien kautta sitä ilmaa ulos.
 
Eipä tuo salaman vahinkokorjaus mitään ilmaista ollut. Elektronisen paisuntaventtiilin ohjauskortti ja 2 lämpöanturia ja molemmat kaasupuolen paineanturit, joku johtosarja ym, eli kylmätöitå kaupanpäälle. Hintaa 4300 €. Vältyttiin vielä toistaiseksi propaanikoneen hankinnalta
 
Pari tonnia osiin ja 3 x käynti, tulityöt ja kilometrikorvaukset niin siinä sitä kertyi.
Paineanturit yhteensä luokkaa 600 €. Lämpöanturit 120 € kappale ja EEV piirikortti vajaa 650 €. Ym..
No työ maksaa ja olkoon sitten niin.
 
Pari tonnia osiin ja 3 x käynti, tulityöt ja kilometrikorvaukset niin siinä sitä kertyi.
Paineanturit yhteensä luokkaa 600 €. Lämpöanturit 120 € kappale ja EEV piirikortti vajaa 650 €. Ym..
No työ maksaa ja olkoon sitten niin.
Näistä mikään ei edellytä tulitöitä? Paineanturin alla on schrader venttiili ja kylmäaineet ei lähde karkuun, vaikka paine-anturin ottaa irti. Vaihdoin sen omaani joskus muutama vuosi sitten. Osa maksoi 212e.

Tiedän että eräs tuttavani on joutunut Viessmann koneen huollon yhteydessä "ryöstetyksi". Myös sinne oli vaihdettu osaa kottikärrykaupalla. Hänen tapauksessaan epäilin kyllä että osia oli vaihdettu tarpeettomasti. Toki ukkonen saattaa helposti mykistää ison läjän romua.
 
No voihan sitten v..ittu. Enpä ymmärtänyt tuosta sulkupohjasta mitään, kun näytti olevan vähän ei niin esillä. Tyhmän pitää maksaakin paljon ja sattui sitten tällä kertaa olemaan ittensä minä. Lämpöanturit oli kyllä ns. kiinni juuttuneita ja enpä olisi arvannut itte vaihtaa suurempia papukaijoja siihen irti ottoon.
 
onhan tuo mahdollista että tuovat markkinoille myös Co2 maalämpöpumppuja, joissa itse kylmäaine ei muodosta sen suurempaa vaaraa kuin mitkään muutkaan noista perinteisistä aineista.
 
Mitenhän noissa menee se painekäyrä? Kestääkö paikat liitoksissa ja esim sähköjen läpivienneissä?
Jossain kohtaa käsittääkseni pitää olla läpimeno ulkoisen ja sisäisen paineen välillä, mutta missä ?
Joku CO2 konehan joskus oli, mutta mihinkä se on hävinnyt ja miksi ?
 
onhan tuo mahdollista että tuovat markkinoille myös Co2 maalämpöpumppuja, joissa itse kylmäaine ei muodosta sen suurempaa vaaraa kuin mitkään muutkaan noista perinteisistä aineista.
Hiilari ei pelaa mlp käytössä. Vaatisi alle 25 asteista paluuvettä. Se taitaa soveltua parhaiten sellaisiin paikkoihin missä lämpötilaerot ovat suuria, eikä pieniä kuten talon lämmitysjärjestelmissä usein. Siinä on myös paineet aivan toista luokkaa kuin muissa kylmäaineissa, joka lisää kustannuksia.
 
Ecoforestilla on ollut ensimmäisenä eurooppalaisena jo kuusi vuotta markkinoilla R290 maalämpöpumppu Ecoforest ecoGEO + 1-6 PRO. Propaania on150 g eli ei tilavaatimuksia.

Nyt myös kiinteistökokoluokan malliston 70 kW laitteita jo asennellaan Suomessa.

Esite: https://www.costella.fi/wp-content/uploads/2024/05/Ecoforest-R290-esite.pdf

Sinällään ihan mielenkiintoinen kone. Käyttövedelle näyttää löytyvän sekä vaihtoventtiili että tulistusvaihdin. Espanjalainen valmistaja näyttää panttaavan asennusohjetta salasanojen taakse, joka on omasta mielestä pitkä miinus. Puhuit vain pienimmästä mallista. Entä nämä suuremmat koneet? Saako niitä asennettua ilman rööriä? Jos saa, mihin suojaus perustuu?

Malli / TeholuokkaR290-täytös
ecoGEO⁺ 1-6 PRO (1–6 kW)n. 150 g
ecoGEO⁺ 2-10 PRO (2–10 kW)n. 370 – 380 g
ecoGEO⁺ 3-12 PRO (3–12 kW)n. 600 – 650 g
ecoGEO⁺ 4-16 PRO (4–16 kW)n. 900 – 950 g
 
Viimeksi muokattu:
Näemmä tukkureiden sivuille on ilmestynyt Niben vastaus tähän R290 kylmäainesiirtymään, Nibe S1257. Valitettavasti tekniset speksit ovat vielä jemmassa.
1785704718814.webp

edit. Itävallasta löytyikin datasheetti
 
Nibessä näemmä kylmainemääriä on myös saatu puristettua pienemmäksi. Lisäksi koneesta on olemassa versio, missä on maakylmä sisään rakennettuna. Tämä on konekäännetty itävaltalaisesta esitteestä. Jonkun tukkurin sivuilla näytti lukevan että tulossa lokakuussa 2026.
1785707069469.webp

Ja vertailuksi, nykyisin myynnissä oleva S1256
1785708758556.webp
 
Viimeksi muokattu:
Hiilari ei pelaa mlp käytössä. Vaatisi alle 25 asteista paluuvettä. Se taitaa soveltua parhaiten sellaisiin paikkoihin missä lämpötilaerot ovat suuria, eikä pieniä kuten talon lämmitysjärjestelmissä usein. Siinä on myös paineet aivan toista luokkaa kuin muissa kylmäaineissa, joka lisää kustannuksia.
Miten se on sitten vilpissä saatu toimimaan?
 
Miten se on sitten vilpissä saatu toimimaan?
Jaa-a. Tuossa on juttu, missä on vertailua hiilarin ja propaanin välillä.

 
Sinällään ihan mielenkiintoinen kone. Käyttövedelle näyttää löytyvän sekä vaihtoventtiili että tulistusvaihdin. Espanjalainen valmistaja näyttää panttaavan asennusohjetta salasanojen taakse, joka on omasta mielestä pitkä miinus. Puhuit vain pienimmästä mallista. Entä nämä suuremmat koneet? Saako niitä asennettua ilman rööriä? Jos saa, mihin suojaus perustuu?

Malli / TeholuokkaR290-täytös
ecoGEO⁺ 1-6 PRO (1–6 kW)n. 150 g
ecoGEO⁺ 2-10 PRO (2–10 kW)n. 370 – 380 g
ecoGEO⁺ 3-12 PRO (3–12 kW)n. 600 – 650 g
ecoGEO⁺ 4-16 PRO (4–16 kW)n. 900 – 950 g

Asennusohjeita kyllä on sivustolla, mutta valitettavan monen mutkan takana.
ecoGEO 1-6 PRO kay ilman mitään tuuletuksia, mutta isommat kanavoidaan alaosastaan huoneen katonrajasta ulos.
Tässä on laaja tekninen manuaali Ecoforestin kotitalouskokoluokan R290 PRO-malleille. Sivuilla 43-45 on nuo ohjeet tuuletuksen järjestämiseksi. HTR-mallit eivät katkaise lämmitystä käyttöveden teon aikana, joten yleensä eivät tarvitse puskurisäiliötä laisinkaan.

Ecoforest R290 MLP tekninen manuaali
 
Huomasin Niben esitteessä että pienin 5 kW kone ei tarvitse tuuletusta.

"S1257 käyttää luonnollista R290-kylmäainetta, jonka GWP-arvo on erittäin pieni. 8, 13 ja 18 kW:n malleissa on sisäänrakennettu vuodontunnistin ja puhallin. Turvatuuletuskanavan voi suunnata ylös tai laitteen sivulle. 5 kW:n malli ei pienen täyttömäärän vuoksi tarvitse turvatuuletusjärjestelmää."
 
Huomasin Niben esitteessä että pienin 5 kW kone ei tarvitse tuuletusta.

"S1257 käyttää luonnollista R290-kylmäainetta, jonka GWP-arvo on erittäin pieni. 8, 13 ja 18 kW:n malleissa on sisäänrakennettu vuodontunnistin ja puhallin. Turvatuuletuskanavan voi suunnata ylös tai laitteen sivulle. 5 kW:n malli ei pienen täyttömäärän vuoksi tarvitse turvatuuletusjärjestelmää."
Kappas, manuaaleja on tullut saataville. Vielä muutama päivä sitten niitä ei ollut. Sen sijaan löysin juttua silloin että pilottikohteiden s1257 asennukset oli keskeytetty värinöiden takia. Harmittavaa kyllä tämä "kehitys".

8 ja 13 kW: tuuletuskanava ulos
Asennusohjeen mukaan S1257 on liitettävä erilliseen tuuletusjärjestelmään, joka johtaa vuotavan kylmäaineen ulos. Ratkaisu toimii näin: (nibe)
Tunnistus ja tuuletin: Kylmämoduulissa on kylmäaineanturi ja turvapiirikortti. Vuodon sattuessa sisäänrakennettu tuuletin käynnistyy ja puhaltaa kylmäaineen kanavaa pitkin ulos. Tuulettimen kierrosnopeus säätyy automaattisesti, ja toiminta testataan säännöllisesti mittaamalla ilmavirta. Testin kellonajan voi valita valikosta 4.11.7.

Kanava: Kanavan on täytettävä vähintään tiiviysluokka B. Sileäsisäisellä 50 mm putkella se saa olla enintään 15 m pitkä, ja siinä saa olla enintään seitsemän 90 asteen mutkaa. Muurattua hormia ei saa käyttää, ja asennustilaan on varmistettava riittävä korvausilma. Toimitukseen kuuluu 13 kpl Ø50 mm putkenosia sekä sovitteet Spiro-putkeen (50–63) ja seinäläpivientiin (50–100).

Ulospuhalluksen sijainti: Aukkoa ei saa sijoittaa paikkaan, johon kaasu voi kertyä, kuten kellarin portaisiin tai terassin alle, eikä maanpinnan alapuolella olevien ikkunoiden lähelle. Tuloilmaventtiileihin ja avotuleen, esimerkiksi grilliin, on jätettävä vähintään 1 m väli, eikä lumi tai lehdet saa tukkia aukkoa.


Lisäksi tässä on vielä kovempi meteli
NIBE S1256 vs S1257 – äänitehotaso LWA, dB(A)
KokoS1256 (R454B)S1257 (R290)Ero min / max
5 kW–36–44–
8 kW36–4338–45+2 / +2
13 kW36–4742–46+6 / −1
18 kW36–4741–48+5 / +1
Mittaus EN 12102, B0/W35. Väli = pienin–suurin käyntiteho. Lähde: NIBE Saksan tuotekortit (S1256 CIL 2433-2, S1257 CIL 2639-1).

8 kW: S1257 on noin 2 dB kovaäänisempi koko alueella.
13 ja 18 kW: Suurimmalla teholla ero on vain noin 1 dB. Pienimmällä teholla S1257 on kuitenkin 5–6 dB kovempi. Tällä on merkitystä, koska invertteripumppu käy suurimman osan vuodesta pienellä teholla.


Konekoko mitä itse tarvisin sitten joskus tulevaisuudessa metelöi enemmän, hyötysuhde on huonompi ja vaatii kanavoinnin. -> hommaan vanhemman koneen valmiiksi tallinnurkkaan seisomaan.
 
Viimeksi muokattu:
Onko siis tietoa miksi se reikä täytyy olla seinässä eikä katto kelpaa? Niin tai näin, IV taspainotuskin menee uusiki koska toihan on erillispoisto.

Vanha juttu, mutta tuli mieleen että olisko siinä haettu sitä että näin kaasu poistuisi myös silloin kun ei ole puhallinta toiminnassa. Sehän on ilmaa painavampaa niin se jää sinne putkeen jos sen pitäisi nousta paljonkin.
 
Tosissas, kuin kauan ajattelit joutuvasi sitä seisottaan?
Ei välttämättä huono ajatus jos koneella jo ikää.
Itse laitoin vaihtaen suoraa paikalleen.
Toi on 14v. Näissä on varaajat mätineet itsensä rikki ja sitä oon tässä vähän jännittänyt. Vanhoissa malleissa oli emaloituja uudemmissa on sitten rst tonkka.

Ei oo mitään sen tarkempia suunnitelmia vielä että kauanko sitä tarvii seisottaa. Voisi toisaalta kysyä että miten valmistaja suhtautuu takuuseen jso kone sattuisikin lepäämään tallin nurkassa 5v. Luulen ettei koneiden hinnat tule kyllä muutenkaan laskemaan inflaation ja uusien malllien myötä. Kaveri sai Onnimarkkinoilta vajaa 2v sitten s1255 13kW koossa ~6100e. Se oli hyvä diili.
 
Toi on 14v. Näissä on varaajat mätineet itsensä rikki ja sitä oon tässä vähän jännittänyt. Vanhoissa malleissa oli emaloituja uudemmissa on sitten rst tonkka.

Ei oo mitään sen tarkempia suunnitelmia vielä että kauanko sitä tarvii seisottaa. Voisi toisaalta kysyä että miten valmistaja suhtautuu takuuseen jso kone sattuisikin lepäämään tallin nurkassa 5v. Luulen ettei koneiden hinnat tule kyllä muutenkaan laskemaan inflaation ja uusien malllien myötä. Kaveri sai Onnimarkkinoilta vajaa 2v sitten s1255 13kW koossa ~6100e. Se oli hyvä diili.
6100€ on kyllä hyvä hinta.

Tuossa vilahti joku nettisivu Thermian koneista niin nykyisellä kylmiksellä ja R290 niin oli tonnin kalliimpi tuo jälkimmäinen.
 
Takuu alkaa juoksemaan siitä kun ostat sen. Jos saat sen pysymään myyjän hallinnassa niin takuu alkaa siitä kun hän luovuttaa sen sinulle.
Tekoäly kertoi näin:
NIBE-laitteen takuuaika lasketaan alkavaksi asennuspäivästä. [1]


Tähän sääntöön liittyy kuitenkin yksi poikkeus varastoinnin varalta: jos laite asennetaan yli 6 kuukauden kuluttua siitä, kun se on toimitettu NIBEn varastosta, takuuajan katsotaan alkavan toimituspäivästä NIBEn varastosta lisättynä 6 kuukaudella. [1]
 
Toi on 14v. Näissä on varaajat mätineet itsensä rikki ja sitä oon tässä vähän jännittänyt. Vanhoissa malleissa oli emaloituja uudemmissa on sitten rst tonkka.
Se on veden laadusta kiinni, kumpi sopii paremmin. Kai emalinenkin kestää aika hyvin, jos anodin toiminnasta pitää huolta. Oletan, että pidät.

En silti pidä koneen hankkimista varastoon täysin päättömänä, mutta jos itse tekisin niin saattaisin pysyä mahdollisimman samanlaisessa koneessa kuin vanha. Hyvällä tuurilla jotkut kulutusosat kuten vaihtoventtiilin moottori tai kiertopumput voisivat käydä päittäin varaosiksi vanhaan. Varastossa lojuvaan koneeseen on rennompaa odotella varaosatoimituksia korvaamaan kannibalisoituja osia.

Kunnon porvari ostaa heti kättelyssä kaksi konetta.:D
 
Se on veden laadusta kiinni, kumpi sopii paremmin. Kai emalinenkin kestää aika hyvin, jos anodin toiminnasta pitää huolta. Oletan, että pidät.

En silti pidä koneen hankkimista varastoon täysin päättömänä, mutta jos itse tekisin niin saattaisin pysyä mahdollisimman samanlaisessa koneessa kuin vanha. Hyvällä tuurilla jotkut kulutusosat kuten vaihtoventtiilin moottori tai kiertopumput voisivat käydä päittäin varaosiksi vanhaan. Varastossa lojuvaan koneeseen on rennompaa odotella varaosatoimituksia korvaamaan kannibalisoituja osia.

Kunnon porvari ostaa heti kättelyssä kaksi konetta.:D
Mulla on sähköinen anodi ja se on vaihdettu perinteisen kemiallisen tilalle asennushetkellä. Jostain syystä tämä suojaus ei aina toimikaan riittävän hyvin ja pottu mätänee rikki. Kai se on vedestäkin kiinni. Erään kenen kanssa puhuin aiheesta, niin vuosi siitä hänellä meni varaaja puhki. Kone oli jotain samaa ikäluokkaa. Nämä varaajien mätänemiset taitaa olla vaivanneet lähinnä tuota vanhempaa saksalaista pumppukantaa. Oletettavasti tuollainen emaloitu varaaja sopii paremmin täkälaiseen veteen.

Myöhempään valmistuserään pinnoitteen paksuutta on kasvatettu ja sitten seuraaja onkin jo rst. En tiedä että onko näitä paksummalla emaloinnilla olleita mädäntynyt rikki. Ajattelin kuitenkin että jos tuosta varaaja pettää, niin tuo tehnyt sitten työnsä enkä sijoita siihen enää uutta varaajaa. Tuossa koneessa on myös muita heikkouksia, kuten koneen sisäiset letkut, jotka eivät ole happidiffuusiontiiviit.
 
Tekoäly kertoi näin:
Joo, 6kk jälkeen kun laite on lähtenyt Niben varastolta niin takuu alkaa kulumaan.

Kaikenkaikkieen kaikki takuisiin ja vastaaviin liittyvät jutut menee karkeasti näin.

Tehdastakuu
NIBE korjaa maksutta valmistusviasta johtuvat viat kolmen vuoden ajan. Jos pumppu asennetaan yli puoli vuotta sen jälkeen, kun se lähti NIBEn varastosta, takuu on alkanut kulua jo ennen asennusta.

NIBETURVA
NIBEn maksama vakuutus, joka korvaa kotivakuutuksesi omavastuun ja ikävähennyksen kuuden vuoden ajan asennuksesta. Se toimii vain, jos kotivakuutuksesi korvaa pumpun rikkoutumisen, ja laite pitää rekisteröidä puolen vuoden sisällä asennuksesta.

Virhevastuu
Lakiin perustuva oikeus vaatia myyjältä korjausta, jos laitteessa oli vika jo silloin, kun sait sen. Ensimmäisen vuoden ajan vian oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, sen jälkeen sinun on itse osoitettava se.

Kotivakuutus ja ikävähennys
Kotivakuutus voi korvata rikkoutuneen pumpun, mutta korvauksesta vähennetään laitteen iän mukaan noin 8 % vuodessa. Ikä lasketaan käyttöönotosta, joten varastossa seisominen ei vähennä korvausta.

Nibeltä vastasivat myös että pyrkinevät toimittamaan kaikki "vanhat" koneet eteenpäin vielä tämänvuoden puolella, joten vuodenvaihteen jälkeen saatavuus tietty menee kehnoksi varsin nopeasti.
 
Tuossa vertailu että mitä on muuttunut Niben koneissa F1255 -> S1255 -> S1256 -> S1257 öbaut 12-13kW koneissa.

~13 kWF1255-12S1255-12S1256-13S1257-13
Kylmäaine / täytösR407C / 2,0 kgR407C / 2,0 kgR454B / 1,45 kgR290 / 0,54 kg
CO₂-ekvivalentti3,55 t3,55 t0,68 t~0 t
Tehoalue3–12 kW3–12 kW3–13 kW2–13 kW
Pdesignh12 kW12 kW11,0 kW11,7 kW
COP 0/354,874,875,064,6 ¹
COP 0/453,753,753,813,7 ¹
SCOP kylmä 35/555,4 / 4,35,4 / 4,36,13 / 4,465,66 / 4,37
SCOP keski 35/555,2 / 4,15,2 / 4,15,88 / 4,295,45 / 4,21
Max. menovesi kompressorilla65 °C65 °C65 °C70 °C
Käyttövesi (EN 16147)A / XL, COP 2,5A / XL, COP 2,5A+ / XL, COP 3,0A+ / XL, COP 3,0
Ääniteho LWA36–47 dB(A)36–47 dB(A)36–47 dB(A)42–46 dB(A)
Äänenpaine LPA 1 m21–32 dB(A)21–32 dB(A)21–32 dB(A)27–31 dB(A)
Keruupumppu, teho3–180 W2–180 W2–180 W200 W
Lämmityspumppu, teho2–60 W2–60 W2–63 W63 W
Keruu: virtaus / vapaa paine @Pdesign0,64 l/s / 70 kPa0,64 l/s / 70 kPa0,67 l/s / ≈65–69 kPa ²0,7 l/s / 86 kPa
Lämmitys: virtaus / vapaa paine @Pdesign0,38 l/s / 55 kPa0,38 l/s / 55 kPa0,27 l/s / 72 kPa0,28 l/s / 68 kPa
KompressoriöljyPOE 0,9 lPOE 0,9 lPOE 0,9 lPAG 0,75 l
Paisuntaventtiilitermostaattinentermostaattinenelektroninen (EEV)–
Höyrystin ⁴50 levyä (724096)50 levyä (724096)50 levyä (060316)–
Lauhdutin ⁴50 levyä (724079)50 levyä (724079)50 levyä (060322)–
Kompressori (NIBE nro) ⁴089842089889060308–
Turvatuuletuseieieikyllä, Ø50 mm, 7 l/s
Mitat L×S×K600×620×1800600×620×1800600×620×1800600×620×1800
Paino Cu / RST / emali250 / 230 / 270 kg233 / 213 / 251 kg245 / 225 / 263 kg234 / 254 / 212 kg ³
Kylmämoduulin paino120 kg120 kg (400 V)93,5 kg94–101 kg
¹ S1257:n COP on ilmoitettu keskiteholla (7,6 kW, 0/35), muiden nimellispisteessä (~5 kW), joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
² Taulukossa 48 kPa, mutta saman ohjeen pumppukäyrä (n. 65 kPa), saman kylmämoduulin S1156-13 (69 kPa) ja sama 50-levyinen höyrystin kuin 12 kW malleissa viittaavat taulukkovirheeseen.
³ Kuten asennusohjeessa; RST- ja emaliarvot näyttävät olevan väärin päin.
⁴ Energirörin varaosarekisteri, R EM 3×400 V -versiot.
 
Viimeksi muokattu:
Pyörittelin hieman tuota SCOP lukeman eroa noiden S1256-13 ja S1257-13 pumppujen välillä mielikuvitustalossa jossa lämmitettäisiin lattian kautta noin 20000kWh vuodessa. Tulin tulokseen, että nykyisellä sähkön hiilidioksidipäästökertoimella tuota R454B pumppua pitäisi pyörittää reilu 50 vuotta niin se olisi säästänyt sähkön kautta yhden kylmäainetäytöksen CO2-ekvivalentin verran verrattuna siihen että olisi laittanut S1257-13 pumpun.

Pumppu ei tietenkään kestä 50 vuotta, mutta eipä se toisaalta myöskään mitenkään varmasti vuoda aineitaan ympäristöön ennen käytöstä poistoa. Jos alle 10% koneista vuotaa aineensa pihalle, kuten olettaa sopii, niin äkkiä tuntuisi ympäristön kannalta fiksummalta jatkaa vanhalla kylmäaineella. Vaan mitäpä minä näistä tiedän.

Minulle sopisi, että kun keksitään määräyksiä, otettaisiin huomioon myös hyötysuhteet ja sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidipäästökertoimet. Jos toisella kylmäaineella saadaan parempi hyötysuhde, ei ympäristön kannalta järkevä valinta ole niin yksinkertainen, että tuijotetaan vain kylmäainetäytöksen CO2-ekvivalenttia.
 
Jos alle 10% koneista vuotaa aineensa pihalle
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys ja näkökulma. Oma mututuntuma (ei perustu mihinkään faktaan) taas on, että koko lämpöpumppukantaa ajatellen mieluumminkin 10% ei vuoda aineitaan ilmakehään ennen käytöstä poistamista ja 90% vuotaa. Siksi olisivat fiksuina EU:ssa aikanaan ottaneet nämä kylmäaineet tikun nokkaan.
 
Katson että nebessä tuuletusputki 50mm joten mistään isosta asiasta ei ole kysymys. Ja puten voi johta sivuille tai ylös. Eli en nyt lähtisi panikoimaan. Harmittavaa on toi hyötysuhteen lasku mutta psoyiivita on parempi minimiteho ja parempi kyky tehdä kuumaa vettä että seuraava pumppu saattaa olla isompi.

Mites noissa tuo tuuletus 7l/s. Tarkoittaako että sieltä puhallin työntää tuota tahtia ilmaan ulos 24/7?
Ei

​

Connection of safety ventilation​

S1257 contains a flammable natural refrigerant. In the event
of a leak, the evacuation fan (GQ4) starts and vents the re-
frigerant out through the ventilation duct to the outside of
the property. The speed of the evacuation fan is regulated
automatically to provide the stipulated flow. The function
is tested regularly and scheduled in menu 4.11.7 - "Evacu-
ation fan", when the fan is started and the airflow is meas-
ured.
• S1257 must be connected to a separate ventilation system
that vents the refrigerant outdoors in the event of a leak.
• The speed of the evacuation fan is regulated automatically.
• The air duct system must have a minimum air tightness
class of B (EN 12237).
• The duct for the safety ventilation may be max. 15 m and
contain max. 7 90° bends if made with 50 mm internally
smooth pipes. Shorter ducts allow more bends. Larger
ducts allow a longer duct length and more bends. In addi-
tion to duct diameter, length and number of bends, the
lifting height is important when it comes to the fan's ability
to evacuate a potential refrigerant leak. For more inform-
ation, see the section "Technical specifications".
• Ensure sufficient air supply to the installation room.
• A duct in a masonry chimney stack must not be used for
safety ventilation. However, the duct in the masonry
chimney stack may be used to route a separate plastic
duct.
 
Mites noissa tuo tuuletus 7l/s. Tarkoittaako että sieltä puhallin työntää tuota tahtia ilmaan ulos 24/7?
Hönkii vaan jos kylmäaineet karkaa (anturi havitsee vuodon) tai testi on käynnissä. Kelloaikaan on säätö joten oletettavasti testaa kerran päivässä että ilmamäärä täyttyy ja systeemi pelittää.
 
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys ja näkökulma. Oma mututuntuma (ei perustu mihinkään faktaan) taas on, että koko lämpöpumppukantaa ajatellen mieluumminkin 10% ei vuoda aineitaan ilmakehään ennen käytöstä poistamista ja 90% vuotaa. Siksi olisivat fiksuina EU:ssa aikanaan ottaneet nämä kylmäaineet tikun nokkaan.
Maalämpöpumpuista 90%? Erikoinen näkemys. Niissä ei ole edes laippaliitoksia, nämä on lähempänä kylmälaitteita. Ja eivät kestä ikuisesti koska ovat lähinnä tietokoneita nykyään, eli elektroniikka prakaa ennen kuin kylmäpiiri happanee puhki.
 
Maalämpöpumpuista ei varmaankaan 90%, mutta kaikista lämpöpumpuista (=lämpöpumppukanta) kyllä.

Olen tosin aika monta vuotta sattuneesta syystä myös seurannut käytettyjen maalämpöpumppujen markkinoita ja yllättävän paljon siinä joukossa on lämmönvaihtimesta vuotavia yksilöitä ollut. Paljon enemmän kuin kompuravikaisia. Ja on vuotoja putkiston juotoksissa ja vaikkapa näkölaseissa myös. Eihän tuo silti koko totuutta kerro, kun ei ole mitään käsitystä mikä osuus päätyy markkinapaikoille ja mitkä kärrätään suoraan SER-kierrätykseen. Enkä tiedä sitäkään, kuinka paljon aineista karkaa jos levylämmönvaihtimeen tulee tyypillinen vuoto. Varmaan se vuoto yleensä tyrehtyy kun paineet vähän laskevat.
 
Takaisin
Ylös Bottom